98024 research outputs found
Sort by
Total Soil CO2 Efflux from Drained Terric Histosols
Get PDFHistosols cover about 8–10% of Lithuania’s territory and most of this area is covered with nutrient-rich organic soils (Terric Histosols). Greenhouse gas (GHG) emissions from drained Histosols contribute more than 25% of emissions from the Land Use, Land Use Change and Forestry (LULUCF) sector. In this study, as the first step of examining the carbon dioxide (CO2) fluxes in these soils, total soil CO2 efflux and several environmental parameters (temperature of air and topsoil, soil chemical composition, soil moisture, and water table level) were measured in drained Terric Histosols under three native forest stands and perennial grasslands in the growing seasons of 2020 and 2021. The drained nutrient-rich organic soils differed in terms of concentrations of soil organic carbon and total nitrogen, as well as soil organic carbon and total nitrogen ratio. The highest rate of total soil CO2 efflux was found in the summer months. Overall, the rate was statistically significant and strongly correlated only with soil and air temperature. A trend emerged that total soil CO2 efflux was 30% higher in perennial grassland than in forested land. Additional work is still needed to estimate the net CO2 balance of these soils.202
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman skenaariotarkastelun päivitys
Get PDFMaa- ja metsätalousministeriö laati vuonna 2022 Maankäyttösektorin Ilmastosuunnitelman (MISU) osana uudistettua ilmastolakia. Suunnitelman toimenpiteillä tavoitellaan sektorin päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista kolmella miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelman tueksi tehdyn skenaariotarkastelun (MISU-WAM) jälkeen sekä metsäsektorin toimintaympäristössä että kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Päivitetyssä skenaariotarkastelussa (MISU-WEM1), jossa huomioidaan kotimaisen puun kysynnän kasvu ja ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistaminen, maankäyttösektorin nettonielu on vuonna 2035 noin 23 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienempi kuin alkuperäisessä MISU-WAM-skenaariossa ja maankäyttösektori on muuttunut 0,5 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruiseksi päästölähteeksi.
Nettonielun heikkeneminen skenaariotarkastelujen välissä johtuu ennen kaikkea oletuksesta kotimaisen puun kysynnän lisääntymisestä ja sitä myötä kasvavista hakkuista, jotka yhdessä metsävarojen laskennan lähtötietoihin tehtyjen päivitysten kanssa selittävät nettonielun pienenemisestä noin kaksi kolmasosaa. Loppu kolmannes selittyy ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistamisen myötä kasvaneilla maaperäpäästöillä.
Skenaariotarkastelussa laadittiin MISU-WEM1-skenaarion lisäksi kaksi muuta kotimaisen runkopuun käyttömääräarvion suhteen eroavaa skenaariota, MISU-WEM2 ja MISU-WEM3. Samoin kuin MISU-WEM1-skenaariossa, MISU-WEM2-skenaarioissa kotimaisen runkopuun käyttö nousi aluksi 83–84 milj. kuutiometriin, mutta laski vuoden 2025 jälkeen 76–77 milj. kuutiometriin. MISU-WEM3-skenaariossa käyttömääräarviot asettuivat 75–76 milj. kuutiometrin tasolle. Kaikkien skenaarioiden hakkuukertymät olivat vuosien 2018–2022 keskimääräistä tilastoitua hakkuukertymää, 74 milj. kuutiometriä, isompia. MISU-WEM2- ja MISU-WEM3-skenaarioiden MISU-WEM1-skenaariota alhaisemmilla hakkuutasoilla maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2035 oli 9–13 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Koska maankäyttösektorin mallinnetun ja kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidun nettonielun on havaittu eroavan, tarkasteltiin myös, miltä maankäyttösektorin nettonielu eri skenaarioissa näyttää, jos 2010–2021 kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa raportoitu hakkuukertymän ja metsien hiilinielun riippuvuussuhde säilyy ennallaan. Jos suhde pysyy ennallaan, maankäyttösektorin nettonielu on vuosina 2030 ja 2035 6–7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia mallinnettuja nieluja pienempi.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä voidaan päivitetyssäkin skenaariossa kasvattaa nieluja tai saavuttaa päästövähennyksiä 4,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikäli toimet toteutetaan siinä laajuudessa kuin on suunniteltu (Orpon hallitusohjelmassa esim. joutoalueiden metsitystä ja kosteikkoviljelyä ei tueta). On kuitenkin selvää, että maankäyttösektorin nykytilanteessa, ja erityisesti jos hakkuutasot nousevat MISU-WEM1-skenaarion mukaisesti, merkittävän nettonielun saavuttaminen maankäyttösektorilla vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista huomattavasti alkuperäisen suunnitelman toimenpiteiden kolmea miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän.202
Metagenome-assembled genomes from mineral tundra soils in Rásttigáisá, northern Norway
No full text202
Evaluation of the productivity and costs of excavator-based mechanized tree planting in Finland based on automated data collection
Get PDFThe poor cost-effectiveness of mechanized planting (MECP) is the main reason for the low mechanization rate of planting. In this study, we investigated the productivity of the mechanized excavator-based planting of Norway spruce (Picea abies [L.] H. Karst.) seedlings based on data collected by the Risutec Asta documentation system. We also compared the costs of a MECP chain with two different manual planting (MAP) chains, where mounding was carried out by a crawler excavator (EXC) or a continuously advancing mounder (CONT). The MECP of seedlings was carried out using an EXC equipped with a Risutec PM-1 60 planting device. Generally, the nine study sites in western Finland contained few surface obstacles (e.g., the logging residues had mainly been harvested), which made the conditions very suitable for MECP. The average production time taken by the MECP was 9 h ha-1. The operating hour (G15-h) productivity averaged 215 seedlings G15-h-1 , with the mean planting time being 13.8 s seedling-1. Loading 160 seedlings into the seedling cassette took approximately 10 min (3.8 s seedling-1). Overall, the cost of the MECP was about 5% lower than for the EXC + MAP. However, when productivity was set at <200 seedlings G15-h-1 , the cost of the MECP was higher than that of the EXC + MAP. Based on our findings, the most cost-efficient planting chain was CONT + MAP. However, based on our results, the required level of productivity can be achieved if the sites are suitable for MECP and the machine operators are skilled.202
Correlation between mammal track abundance and Forest Landscape Integrity Index validates actual forest ecological integrity
Get PDFHuman disturbance compromises the ecological integrity of forests, negatively affecting associated species. Assessing the impact of forest integrity on biodiversity is complex due to the interplay of various human activities, ecological factors, and their interactions. Current large-scale indices assess forest integrity but often lack a direct connection to the biotic environment. We tested the effectiveness of the global Forest Landscape Integrity Index (FLII) in evaluating aspects of anthropogenic forest degradation on the biotic community. We analyzed the relationship between changes in the ecological integrity of Finnish forests and variations in mammal species abundance, using the number of tracks from 17 different species collected during the winter seasons between 2016 and 2020 in south-central Finland. Beyond the FLII, we analyzed forest and canopy cover to enhance the accuracy of habitat preference assessments. We found that the FLII captures the varying degrees of forest integrity, as reflected by the correlation between the abundance of winter tracks and the FLII for most mammals. Species that were positively associated with forest integrity were all native to the boreal forest, while mammals that adapt well to human-disturbed environments including two invasive species were more common in lower FLII forests. Significant differences in habitat preferences were also observed in relation to forest and canopy cover, revealing additional nuances that the FLII alone did not capture. This study demonstrates that the FLII, when combined with a comprehensive dataset and supplemented with region-specific factors, can assess species' adaptability to human-modified forests, aiding in the development of conservation strategies.202
