98024 research outputs found
Sort by
Land-use policy instruments for sustainable housing: insights from municipality planners in Finland
Get PDFLocal land-use governance is critical for enhancing sustainable housing, which is a topical issue in implementing UN Sustainable Development Goals. Yet, information is lacking on how the use of land-use policy instruments and fulfilment of goals connect with each other. To fill this void, this study addresses local operationalization of sustainable housing aims, and their effects on the use of local land-use policy instruments in Finnish municipalities with legislative power to promote local sustainability through their own actions. The material of the study is based on online survey data collected in 2021 from land-use planners working in Finnish municipalities. According to our results based on quantitative analysis implemented with multi-variate methods, themes to promote sustainable housing in the Finnish municipalities are the Citizen focus enhanced by formal, and the Construction focus enhanced by informal approaches. Thus, despite the similar regulatory possibilities for their simultaneous promotion, local land-use governance instruments seem to be used in Finland to enhance either social or environmental sustainability. The phenomenon may exist also in other countries calling for more information on simultaneous promotion of different sustainability aspects in housing, e.g. by uptake of mixes of informal and formal land-use planning instruments in local decision-making.202
Kalatalouden toimialakatsaus 2023
Get PDFKalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Vuoden 2022 tiedot ovat ennakollisia ja sitä aiempien vuosien tiedot lopullisia. Katsauksessa tarkastellaan yrityksiä, joiden päätoimiala on jokin kalatalouden toimialoista. Poikkeuksena kalastus, jossa ovat mukana kaikki saalista ilmoittaneet kaupalliset kalastajat.
Vuonna 2022 kalatalousalalla toimi 1 775 yritystä. Yrityksistä noin 77 prosenttia harjoitti kaupallista kalastusta. Kalatalouden kokonaistuotot olivat 936 miljoonaa euroa. Kalatalouden jalostusarvo oli 140 miljoonaa euroa ja työllistävyys 2 101 henkilötyövuotta. Tuottojen sekä jalostusarvon perusteella suurin toimiala oli kalanjalostus. Myös henkilöstöä oli eniten jalostusyritysten palveluksessa.
Kalatalouden kokonaistuotot kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta. Etenkin tukkukaupan (24 %) ja vesiviljelyn (11 %) tuotot kasvoivat. Vähittäiskaupan tuotot kasvoivat myös hienoisesti (1 %). Merikalastuksen tuotot sen sijaan vähenivät lähes viidenneksen. Sisävesikalastuksessa (-1 %) ja jalostuksessa (-4 %) taas nähtiin hienoista laskua.
Kalatalouden nettotulos kasvoi edellisvuodesta huomattavasti ja oli yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Suurin nettotulos (14,5 miljoonaa euroa) kirjattiin tukkukaupassa. Myös merikalastuksen, sisävesikalastuksen ja vähittäiskaupan nettotulokset olivat positiivisia. Vesiviljelyn muut tuotantosuunnat tuottivat voittoa, mutta kiertovesiviljelyn suuret tappiot käänsivät koko toimialan tuloksen negatiiviseksi. Myös jalostuksen tulos oli tappiollinen.
Vuonna 2022 isojen trooliyritysten tuotot olivat 18 miljoonaa euroa, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Netto-tulos heikkeni edellisvuodesta ja oli 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Pienten trooliyritysten tuotot laskivat 57 %. Pienten trooliyritysten nettotulos laski 93 % ja oli 0,3 miljoonaa euroa. Rannikkokalastuksen nettotulos vahvistui ja oli 5 miljoonaa euroa. Myös sisävesikalastuksen tulos parani ja oli 1,8 miljoonaa.
Suomeen tuotiin 97 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2022. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä kasvoi yli kuudella miljoonalla kilolla. Tuonnin arvo kasvoi 192 miljoonalla eurolla 652 miljoonaan euroon. Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 106 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Viennin määrä kasvoi 27 miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 310 miljoonaa euroa, kasvoi 126 miljoonalla eurolla. Sekä tuonnin että viennin kasvu johtui pääosin Norjassa kasvatetun tuoreen lohen läpiviennistä muualle Eurooppaan. Läpiviennin arvo kasvoi 130 miljoonasta eurosta 234 miljoonaan euroon.202
Kotitalouksien elintarvikejäte 2023 : Seka- ja biojätteen lajittelututkimus Pirkanmaa
Get PDFLajittelututkimuksissa 2023 selvitettiin elintarvikejätteen (sisältäen ruokahävikin ja keittiöbiojätteen) osuutta sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä kotitalouksissa Pirkanmaalla. Ruokahävikki lajiteltiin ryhmiin ruokatyypin mukaan seuraavasti: vihannekset; peruna; hedelmät ja marjat; pasta ja riisi; liha, kala ja kanamuna; leipä; juusto ja muut maitotuotteet sekä ryhmä muut, joka koostui ruoista, joita ei voinut lajitella edellä mainittuihin tyyppeihin. Näitä olivat mm. erilaiset kotiruoat, valmis- ja noutoruoat, viljatuotteet, snack- ja makeistuotteet. Ruokahävikki lajiteltiin myös pakkausasteen mukaan irtonaiseen, avattuihin pakkauksiin ja avaamattomiin pakkauksiin.
Pirkanmaalla elintarvikejätettä syntyi henkeä kohti yhteensä 61,2 kiloa vuodessa (keittiöbiojätettä 36,5 kg ja ruokahävikkiä 24,7 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 37,2 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli 18,5 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 18,6 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä oli alueen asukasta kohti elintarvikejätettä 24,0 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä 18,0 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 6,0 kg/hlö/vuosi.
Tutkimuksessa sekajätteestä löytyi 61 % elintarvikejätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä 39 %. Lajittelu on Pirkanmaalla lisääntynyt vuodesta 2016, jolloin sekajätteestä löytyi 65 % ja erilliskeräystä biojätteestä 35 % elintarvikejätteestä.
Elintarvikejätteen määrät ovat hieman laskeneet edellisestä tutkimuksesta Pirkanmaalla vuodelta 2016. Tämä johtuu aiemman tutkimuksen suuremmasta määrästä puutarhaomenia, koska silloin tutkimus tehtiin omena-aikaan syyskuussa. Ruokahävikin tyyppi on pysynyt suhteellisen samanlaisena verrattuna aiempaan tutkimukseen, suurin tyyppi oli ryhmä Muut (33 %), jonka osuus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2016. Tämä ryhmä sisältää mm. kotiruokaa ja valmisruokaa.
Elintarvikejätteen määrät kotitalouksissa näyttävät lajittelututkimuksien perusteella vuosina 2015–2023 pysyvän samalla tasolla tai nousevan hieman. Myöskään ruoan hinnan nousu ei ole laskenut ruokahävikin määriä, vaikka voisi ajatella sen johtavan tarkempaan ruoan ostamiseen ja käyttämiseen. Epidemiat ja etätyön lisääntyminen voi näkyä kotona vietetyn ajan lisääntymisenä ja jätemääriä kasvattavasti. EU:n ja Suomenkin tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi 30 %:lla vuoden 2020 tasosta, tuntuvat tarvitsevan vielä kannustamista ja kannustimia. Myös elintarvikejätteen lajitteluasteen nostaminen olisi tarpeen, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa.202
Assessing leverage points for strengthening adaptive capacity in a Global South food system: A psychometric approach
Get PDFDespite the burgeoning literature on adaptive capacity, there is a lack of psychometric approaches for assessing the determinants of adaptive capacity, particularly in food systems in the Global South. The study addressed this knowledge gap by investigating four determinants, previously identified as leverage points, for strengthening adaptive capacity: access to finance, access to and use of information and knowledge, social learning, and gender equality. Drawing on a survey (n = 1,271) of food system actors in Kisumu County, Kenya, we conducted a confirmatory factor analysis, which yielded factors of moderate-high internal validity and reliability. We then used structural equation modelling to examine the causal effect of food system actors’ attitudes and beliefs towards the four leverage points with regards to their perceived adaptive capacity. Two factors, access to finance and social learning, were significant positive predictors of adaptive capacity. A third leverage point factor, gender equality, contributed to the respondents’ perceived adaptive capacity through the mediating factor of assets. The results reveal entry points for strategic adaptation planning and raise complexities related to gender norms and values. We discuss the implications of these findings for adaptive capacity and transformative adaptation theory in food systems in the Global South.202
Karhukanta Suomessa 2023
Get PDFVuoden 2023 havaintoaineistoon pohjautuva ennuste karhujen kokonaisyksilömäärästä ennen metsästyskautta 2024 on 2 100–2 250 yksilöä. Arvio Suomen karhukannan yksilömäärästä on noin 20 % suurempi kuin vuotta 2022 koskeva arvio. Tämä ennuste ei ota huomioon metsästyskuolleisuudessa tapahtunutta laskua kahden viimeisen vuoden aikana. Pentueiden kokonaismäärän Suomessa arvioitiin olleen 208–234 vuonna 2023, mikä on noin 24 % enemmän kuin vuonna 2022 (167–203 pentuetta). Karhuhavaintoja oli vuodesta 2023 tallennettu yhteensä 9 084, mikä on 13 % enemmän kuin vuonna 2022. Näistä karhun pentuehavaintoja oli 1 178 havaintoa. Pentuehavaintojen kokonaismäärä (2022: 750 havaintoa) ja suhteellinen osuus (2022: 9,3 %) kaikista havainnoista oli kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna ja oli samalla tasolla kuin ennen vuotta 2022.202
Valtakunnallisen alamitan noston vaikutukset vapaa-ajan kuhan kalastukseen : Vuoden 2020 kyselytutkimuksen tulokset
Get PDFKuhan vapaa-ajankalastuksen valtakunnallista alamittaa nostettiin vuonna 2016 37 cm:stä 42 cm:iin. Vuonna 2020 Luonnonvarakeskus selvitti valtakunnallisen vapaa-ajankalastuskyselyn yhteydessä kalastajien mielipiteitä ja kokemuksia alamitan noston vaikutuksista. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella alamitan nosto oli erittäin hyväksytty ratkaisu vapaa-ajan kuhankalastajien keskuudessa. Kalastusmenetelmä, asuinpaikka tai ikäryhmä ei juuri vaikuttanut hyväksyttävyyteen. Kuhasaaliin määrää muutoksen ei katsottu erityisesti nostaneen, vaan perusteluina käytettiin erityisesti kuhakantojen hyvinvointia ja kalastuksen kestävyyttä. Kalastusaktiivisuudessaan tai -menetelmissään kuhan vapaa-ajankalastajat kokivat tapahtuneen vain vähän muutoksia. Suurimmiksi ongelmiksi mainittiin kuhan kasvun hidastuminen suurissa kuhatiheyksissä, paikoitellen ylikalastus verkoilla ja ympäristömuutoksista vesien pilaantuminen, mutta enemmistöllä ei ollut erityisiä huolenaiheita kuhakantojen suhteen.202
Fecal microbiota colonization dynamics in dairy heifers associated with early-life rumen microbiota modulation and gut health
Get PDFEarly-life modulation of rumen microbiota holds promise for enhancing calf growth, health, and long-term production in ruminants. However, limited attention has been given to the impact of rumen microbiota modulation on the establishment of hindgut microbiota. In this study, fecal microbiota development was examined in identical twin calves for 12 months. The treatment group (T-group) received adult cow fresh rumen liquid inoculum during the pre-weaning period, while the control group did not (C-group). The effects of inoculum were assessed on calf gut health and as microbial seeding route into the hindgut. The early rumen modulation had no effect on age-related fecal microbiota development. The fecal bacterial community evolved gradually following dietary changes and categorized into pre-weaning and post-weaning communities. Bacterial richness increased with age and stabilized at month 9, while between-sample variation reduced in post-weaning samples. Archaeal load in fecal samples increased after month 4, while archaeal richness increased and stabilized in both groups by month 9. Between-sample similarity was higher during the pre-weaning period, with increased dissimilarity from month 4 onward. Anaerobic fungi were detected in feces at month 4, with richness peaking at month 7. Before month 6, fungal community composition distinctly differed from mature communities. When colostrum, calf rumen, and donor inoculum were evaluated as seeding sources for hindgut colonization, the calf’s own rumen was identified as the primary seeding source for fecal bacteria and fungi. Colostrum was a source for several bacteria detected in feces, but these were of temporary importance until weaning. The donor inoculum had limited impact on gut health as diarrhea rates were similar between the T-group and C-group. In conclusion, early-life microbiota modulation shows potential in ruminant development. However, a more targeted approach with bacteria adapted to the hindgut environment may be necessary to modulate hindgut effectively. This research contributes to our understanding of the complex relationship between gut microbiota and calf health and growth.202
