98024 research outputs found
Sort by
Koko Suomen kattava seurantaverkko tarjoaa tietoa metsätalouden vesistökuormituksesta
No full text202
Vihreä siirtymä ja energia- ja materiaalitehokkuus puu- ja hybridirakentamisessa. Valtakunnallinen vihreän siirtymän koordinaatiohanke 2023-2026. Blogi-kirjoitus, 15.3.2024.
No full text202
Suomen ja EU:n metsien kehitysskenaariot
Get PDFSuomen metsien tuotteiden ja palveluiden kysyntä on lisääntynyt samalla, kun kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut. Metsien käyttöön ja käytön hyväksyttävyyteen vaikuttavat merkittävästi kansainväliset sitoumukset, sopimukset ja politiikkatoimet. Niistä tulevat vaatimukset metsien hiilinielujen vahvistamiselle ja lisääntyvälle metsien suojelulle johtavat vaikeaan metsien käytön yhteensovittamisongelmaan erityisesti metsäbiotalouden hyvän suhdanteen vallitessa. Pelkästään EU:n metsiin kohdistuvia politiikkainstrumentteja arvioidaan olevan noin 70.
Tämän raportin tavoitteena on kuvata Suomen metsien nykytilaa erityisesti niiden kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvillä tunnuksilla (luku 1), esittää näkökulmia ja tutkimustarpeita nykyisten skenaarioiden synteesin perusteella (luku 2) sekä esittää ja vertailla kahden erilaisen metsien kehityssimulaation tuloksia (luku 3). Lukujen 1 ja 2 pohjalta korostuvat erityisesti EU-maiden välisten laskelmien ja raportointien harmonisointiin liittyvät tarpeet ja haasteet. Esimerkiksi mallilaskelmiin perustuvan kasvihuonekaasuinventaarion tietojen muuttuminen yli ajan tarkentaa tietoja, mutta toisaalta ennusteiden vaihtelu yli ajan luo päätöksenteon kannalta vaikeasti ennakoitavan tilanteen, jossa tämänhetkiset parhaat tiedot voivat olennaisesti muuttua vuosien tai vuosikymmenien päästä. Erityyppisten ennustemallien vertailua tarvitaan, mutta vakioiduin oletuksin, ja nämä tarpeet korostuvat erityisesti ylikansallisissa metsien kehityslaskelmissa.
Raportissa tuotettiin metsien erittäin pitkän aikavälin kehityksen vertailulaskelma samaan syöttötietoon mutta erilaisiin mallinnusperiaatteisiin perustuen. Laskelmassa verrattiin Luonnonvarakeskuksessa äskettäin kehitettyä ikäluokkasimulaattoria MELA-ohjelmistoon, joka perustuu luonnonprosessien ja vaihtoehtoisten hakkuiden ja metsänhoitotöiden simulointiin ja hakkuuohjelmien optimointiin. Ikäluokkasimuloinnissa puuston kehitystä jäljitellään ikäluokittain. Kun lisäksi oletetaan sääntöpohjainen hakkuuohjelma, maakunta- ja kasvupaikkakohtaiset ikäluokkien keskikasvut ja näiden pysyminen samanlaisina tulevaisuudessa, voidaan puuston kehitystä simuloida hyvin pitkällä aikavälillä. Tällainen simulointi voi auttaa tunnistamaan erityisesti muiden simulointimallien ennusteissa olevia trendejä.
Laadittujen skenaarioiden perusteella sekä ikäluokkasimuloinnissa että MELA-laskelmassa rajoittamattomassa puuntuotannossa olevien metsien hakkuupoistuman arvio vuosille 2019–2028 oli 81–83 milj. m3/v ja menetelmät antavat samansuuntaisen kuvan puuntuotannon mahdollisuuksista noin vuoteen 2050 asti. Sitä pitemmälle aikavälille ulottuvat ikäluokkasimuloinnin ja MELA-laskelman arviot poikkeavat toisistaan merkittävästi. Metsien kasvun ja poistuman erotus, joka on avainasemassa metsien hiilinielun laskennassa, on sitä suurempi mitä alhaisempaa hakkuutasoa käytetään. Ikäluokkasimulointi ennakoi hieman nousevaa kasvun tasoa lähivuosille erityisesti silloin, kun hakkuumäärää alennetaan suurimman puuntuotannollisesti kestävän hakkuupoistuman tasosta (tarkasteltu 90 %, 80 % ja 70 % tästä tasosta) ja päätehakkuiden annetaan aluksi kohdistua selvästi puuntuotannon maksimoivan kiertoajan ylittäviin metsiin. Näillä hakkuutasoilla kasvu alkaa kuitenkin laskea 10–20 vuoden kuluttua ja lähestyä hitaasti valittua hakkuutasoa sitä voimakkaammin mitä alhaisempaa hakkuutasoa käytetään.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin politiikkasuositukset:
• EU:n metsävarojen arvioinnin, tulevan kehityksen ja kasvihuonekaasuinventaarioiden laskentaa ja raportointia tulee yhtenäistää, jotta EU:n metsävaroista voidaan muodostaa yhtenäinen kuva.
• Laskentamallien tuottamien, etenkin pitkän aikavälin ennusteiden käyttöön päätöksenteossa on syytä suhtautua varauksella. Tarvitaan mallien vertailua tai synteesiä sekä uusia laskentamalleja, jotka huomioivat nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutukset.
• Kaikkia metsiin kohdistuvia tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa samanaikaisesti, vaan päätöksentekijät joutuvat tekemään valintoja metsien käyttöä koskien. Selvityksessä esitetyt arviot vahvistavat tietopohjaa metsäresurssimme tulevasta kehityksestä.202
Mitä metsiltä halutaan 2035? : kansalaisten, metsänomistajien, yritysten ja metsäpolitiikan näkökulma
Get PDFSuomen rajallisiin metsävaroihin kohdistuu osittain keskenään kilpailevia odotuksia ja tarpeita. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin kansalaisten, metsäomistajien ja yritysten näkemyksiä metsien käyttömuodoista ja ekosysteemipalvelujen tärkeydestä. Lisäksi tarkasteltiin metsäpolitiikan arviointia ja sisällöllisiä muutoksia strategisella tasolla tutkimustiedon valossa. Katsauksessa oli mukana kaikkiaan noin 160 tieteellisesti referoitua artikkelia viimeisen 20 vuoden ajalta. Katsauksen perusteella metsien luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden turvaaminen ovat nousseet yhä merkittävämmiksi metsien käytön hyväksyttävyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi viimeisten 20 vuoden aikana.
Tulosten perusteella kansalaisilta kerätty metsien käytön hyväksyttävyyttä koskeva tieto on vielä melko hajanaista. Pääosa tutkimuksista on alueellista ja liittyy luonto- ja virkistysarvojen kysyntään ja merkitykseen. Tutkimus koskee lähinnä aikuisväestöä, eikä nuorten näkemyksiä tunneta kovin hyvin. Metsäbiotalouden hyväksyttävyyden näkökulmasta tarvitaan nykyistä laajempi ymmärrys metsäarvojen muutoksesta ja muutoksen nopeudesta. Lisääntyneet hakkuut ja niiden aiheuttamat ympäristömuutokset havaitaan erityisesti omassa lähiympäristössä. Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu eivät edellytä metsien rauhoittamista kaikelta metsätaloudelliselta toiminnalta, mutta olennaista on uudistushakkuiden laajuus ja kohdentuminen asutuskeskusten ja matkailukeskusten lähialueilla.
Valtaosalla suomalaisista metsänomistajista on omistamilleen metsille samanaikaisesti aineellisia ja aineettomia tavoitteita. Yhtäältä merkittävälle osalle talous on tärkein tavoite, ja toisaalta on olemassa merkittävä ja vakiintunut omistajaryhmä, jolle metsien luonto- ja virkistysarvot ovat tärkeimpiä. Naiset metsänomistajina painottavat luonto- ja ympäristöarvoja miehiä enemmän. Metsänomistajatutkimusten perusteella metsäneuvontapalvelujen monipuolisemmalle ja asiakaslähtöisemmälle kehittämiselle on edelleen tarvetta. Metsänomistajilla on valmiutta edistää maillaan luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa tai tuottaa maisema-arvoja, jos se perustuu omistajuuden säilymiseen ja vapaaehtoisuuteen, ja toiminnasta on saatavissa riittävä rahallinen korvaus. Myös metsäliiketoimintaa halutaan monipuolistaa nykyisestä raaka-ainevirtoihin perustuvasta painotuksesta kattamaan muutkin liiketoimintamahdollisuudet.
Yrityksiä koskevissa tutkimuksissa painottui liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulma, kun taas sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymyksiä on tarkasteltu vähän. Yritystoiminnassa tulisi talousvaikutusten arvioinnin rinnalla ymmärtää ja arvioida metsien käytön luonto- ja ympäristövaikutuksia jatkossa konkreettisemmin ja systemaattisemmin. Tämä koskee kaikkia metsiä hyödyntäviä yrityksiä, mutta erityisesti metsää laajamittaisesti hyödyntävää metsä- ja puutuoteteollisuutta, jonka vaikutus metsäympäristöihin on suurin. Perinteisen metsäteollisuuden toimijat ovat viime aikoina lanseeranneet luonnon monimuotoisuusohjelmia ja -tiekarttoja. Jatkossa tarvitaan toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointitutkimusta.
Metsäpolitiikkatutkimuksessa metsien käytön odotuksissa vastakkain ovat teollisen kasvun ja ympäristöhuolen näkökulmat. Metsien käyttöön on jo melko pitkään liittynyt ristiriitoja, jotka ovat tulleet vahvemmin metsäkeskusteluun uusien kansalaisryhmien toiminnan ja globalisaation myötä. Tutkimuksissa on kritisoitu myös poliittisen päätöksenteon tukeutumista perinteiseen puun teolliseen jalostukseen sen sijaan, että panostettaisiin myös sosiaalisen ja ekologiseen kestävyyteen sekä metsien monipuolisempaan käyttöön. Tutkimuksissa arvioidaan kansallisten metsäbiotalouden mahdollisuuksien toteutumisen vaativan ekologisen kestävyyden ottamista keskeiseksi lähtökohdaksi sekä teknologisten innovaatioiden laajempaa hyödyntämistä alueellisesti.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin politiikkasuositukset:
1. Metsien eri ekosysteemipalvelujen tuottamiseen tarvitaan nykyistä parempi tasapaino, jossa monipuolistetaan metsäbiotalouden yritystoimintaa, turvataan luonnon monimuotoisuusarvoja sekä kansalaisten arvostamia virkistys- ja hyvinvointihyötyjä. Metsien eri käyttötarkoitusten parempi yhteensovittaminen edellyttää päätöksenteon tietopohjan parantamista sen osalta, millaisilla ekosysteemipalveluiden tuottamisen yhdistelmillä saadaan yhteiskunnan kannalta paras kokonaistulos valtakunnallisesti ja alueellisesti.
2. Metsäbiotalouden hyväksyttävyyden näkökulmasta tarvitaan nykyistä laajempi ymmärrys metsäarvojen muutoksesta ja muutoksen nopeudesta. Tähän tarvitaan valtakunnallinen kansalaisille suunnattu metsäbarometritutkimus, jonka avulla voidaan tarkastella laajemmin metsien käytön hyväksyttävyyttä ja arvioida kansalaisten näkemysten alueellisia eroja.
3. Suomen monipuoliset metsästrategiat ja -ohjelmat kaipaavat rinnalleen lisää konkreettisia ohjauskeinoja luonto-, virkistys- ja ilmastoarvojen turvaamiseen ja lisäämiseen, kun metsänomistajilta odotetaan tulevina vuosina merkittäviä muutoksia metsien käytössä ja hoidossa. Metsäbiotalouden vahvistamisessa tarvitaan metsäomistajien neuvontapalvelujen monipuolistamista ja uudistamista asiakaslähtöisemmäksi, mikä tukee puun käytön lisäksi myös luonnontuotteisiin tai esimerkiksi virkistys- ja luontoarvoihin perustuvaa liiketoimintaa. Metsiin perustuvan liiketoiminnan monipuolistamisen ajurit ja esteet tulisi selvittää nykyistä tarkemmin.
4. Metsiä käyttävää yritystoimintaa tulisi ohjata nykyistä paremmin tunnistamaan liiketoimintamallien vaikutukset metsäympäristön laatuun, ja samalla metsäbiotalouden ympäristövaikutukset tulee ottaa laajemmin osaksi yritysvastuuta. Talousvaikutusten arvioinnin rinnalla yritystoiminnan luonto- ja ympäristövaikutuksia pitää ymmärtää ja arvioida jatkossa konkreettisemmin ja systemaattisemmin.
5. Metsäohjelmatyön rinnalle tulee kehittää paikallisia ja alueellisia yhteistoiminta- ja sopimisen malleja metsien luonto- ja ympäristöarvojen turvaamisen keinoista. Kun metsien pinta-ala on rajallinen, tulee metsien ekosysteemipalvelujen samanaikaisia hyötyjä etsiä nykyistä aktiivisemmin ja tehokkaammin metsien käytön suunnittelussa. Yksittäisten metsien käytön tavoitteiden ja metsäarvojen sijaan pitäisi tarkastella enemmän eri tavoitteita ja arvoja rinnakkain, ja ymmärtää paremmin niiden synergioita ja vaihtosuhteita202
Jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä suomalaiseen maatalouden Living lab-yhteistyömalliin
Get PDFMaatilat ja muut aidot tuotantoympäristöt ovat oleellisia teknologisessa kehittämisessä ja tutkimuksessa, jotta tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä. Eri toimijat ovatkin jo pitkään toimineet yhdessä maatalousyrittäjien kanssa tki –toiminnassa täyttäen Living lab –tunnuspiirteet. Living lab määritellään käyttäjälähtöiseksi innovaatioekosysteemiksi, joka yhdistää tutkimus- ja innovaatioprosessit tosielämän yhteisöihin ja ympäristöihin. Tutkimustoiminnat maatiloilla ovat kuitenkin olleet erillisiä ja ne ovat saattaneet myös jäädä kertaluonteisiksi. Maatiloilla tehtävää tutkimustoimintaa kehittämällä voidaan tiivistää käytännön maatalousyrittäjien, tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyötä kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla ja osaamista vahvistaen. Maatalousyrittäjät ovat yhä koulutetumpia ja heillä on halua olla mukana myös pitkäjänteisessä tki–toiminnassa, joka auttaa rakentamaan tulevaisuuden kilpailukykyä. Living lab tunnuspiirteet täyttäviä maatilaympäristöjä voidaan tunnistaa ainakin kolme ryhmää. Opetusmaatilat ovat alueellisesti tärkeitä uusien teknologioiden jalkauttamisessa ja täydennyskoulutuksen toteuttajina. Osa opetusmaatiloista on mukana myös erilaisissa tki–hankkeissa esimerkiksi Luken, yliopistojen ja/tai ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimusmaatiloja on eri toimijoiden hallinnassa. Tutkimuslaitosten lisäksi kaupallisilla toimijoilla on koetoimintaa erityisesti kasvinviljelyn parissa. Kolmantena ympäristönä toimivat yksityisten yrittäjien omistamat maatilat, jotka ovat osallistuneet tutkimustoimintaan omien kontaktiensa kautta. Erityisesti EU:n Horisontti-ohjelmassa on haettu mukaan alkutuotannon yrityksiä osana multi–actor–approach–mallia, jossa maa– ja puutarhatalouden ongelmia pyritään ratkomaan yrittäjien ja tutkijoiden yhteistyönä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä suomalaiseen maatalouden Living lab–yhteistyömalliin ja edistää siten datan laajaa hyödyntämistä ja datatalouteen siirtymistä sekä maatiloilla että maatiloja palvelevissa asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimuksessa tunnistetaan suomalaisen maatilojen Living lab –verkoston kehityskohdat ja mahdollisuudet. Tutkimuksessa jalostuu ja otetaan käyttöön Living lab -yhteistyömalli, jossa kerätään kokemuksia tiloilla syntyvän datan hyödyntämisestä sekä tunnistetaan hyvät yhteistyön käytännöt, joilla maatilojen, neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä saadaan vakiinnutettua. Hanke parantaa myös maatilojen valmiuksia olla aktiivisia toimijoita teknologisen tutkimuksen kumppaneina sekä olla eturivissä omaksumassa uusien teknologioiden tuottamaa hyötyä osaksi omaa yritystoimintaansa.202
Biorefining of legume and grass biomasses: technological properties and bioactivities of the green juice
Get PDFFive legume species (fodder galega, green pea, faba bean, red clover, and white clover) and one grass (timothy) grown under field conditions were investigated as potential future foods. Technological characteristics, such as emulsifying and foaming properties and nitrogen solubility indices, were determined from the green juices pressed from the whole plants. Secondly, the juices were evaluated for their antioxidative, antibacterial and anti-inflammatory properties. Faba bean green juice showed the highest emulsion stability and capacity, 66.0 ± 3.3 % and 18.0 ± 2.7 g/mg respectively, and second highest emulsion activity (58.4 ± 0.92 %). Considering the foaming properties, the highest activity was shown by white clover (433 ± 0.0 %) and green pea juices (411 ± 19.2 %). At the same time, the foam stability was remarkable for green pea juice (1078 ± 181.9 min) when compared to the other juices studied. The juices showed nitrogen solubility indices of about 50 % at pH 8, which were rather similar to those shown for the seeds of the same species in the literature. The antioxidant activities correlated with the total phenolic content. The highest antioxidant activity was shown by faba bean green juice both in the oxygen radical absorbance capacity (ORAC) and the ferric reducing antioxidant power (FRAP) method. In addition, a weak positive correlation was observed between the total phenolic content and the antibacterial properties using Escherichia coli and Staphylococcus aureus strains, although mainly in the case of the latter strain, high inhibition readings were observed for all other plants than white clover. All juices showed some anti-inflammatory activity on human monocyte activation: the faba bean and red clover were the most efficient materials (IC50 concentrations 49 ± 41 and 206 ± 68 mg/L, respectively).- These results suggest that the green juices tested may provide novel health-promoting food and feed ingredients in the future.202
Growth of Nordic container forest tree seedlings in some peatless and peat-reduced growing media
Get PDFCarbon emissions and environmental concerns have led to the aspiration to reduce peat extraction and its use as a growing medium (GM). In Nordic Forest tree seedling production, Sphagnum peat has been almost exclusively used as a GM in seedling containers due to its good properties and availability. This study examined the feasibility of several peat-reduced and peat-free GM in container tree seedling production of the key tree species in Nordic forestry (Scots pine (Pinus sylvestris L.), Norway spruce (Picea abies L. Karst.) and silver birch (Betula pendula Roth) as well as Russian larch (Larix archangelica P. Lawson & C. Lawson ex Trautv.) and common alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.). Pure or mixed GM, consisting of low-humified Sphagnum peat (pure as a control), harvested Sphagnum moss, wood fiber, cow manure digestate from a biogas plant, and a common reed compost were tested. Seedlings were grown in controlled conditions in greenhouse experiments and also in larger-scale commercial tree nurseries. Peat-reduced media containing peat of at least 50 vol% provided growth that is similar to pure Sphagnum peat for the tested species and container types. All the studied alternative media can yield marketable seedlings, although commonly of reduced size and requiring special adjustments in growing management. The studied media have a potential to reduce or replace peat in seedling production, but adjustments of their physical and chemical properties, as well as of seedling fertigation and management procedures, are required. The economic feasibility and environmental sustainability of these GM, as well as the outplanting success of seedlings grown in these media, remain to be studied.202
Viral diversity in the European spruce bark beetle Ips typographus as revealed through high-throughput sequencing
Get PDFThe European spruce bark beetle, Ips typographus is the economically most important biotic damaging agent of Norway spruce. Efforts to delimit beetle populations by trapping, application of chemical insecticides, or mechanically excluding the beetles from their breeding substrates are often expensive and mostly inadequate. The use of natural enemies and viruses is receiving increased research interest as a potential environmentally healthy approach to control pest insect populations, but practical biocontrol methods against I. typographus are still lacking. To learn more about putative enemies of this pest species, we used high-throughput sequencing to determine its viral community using beetles collected at a Finnish forest site. The analysis revealed a diverse community of RNA viruses associated with I. typographus, including novel viruses that could be affiliated with the classified families Benyviridae, Metaviridae, Narnaviridae, Partitiviridae, Phenuiviridae, Solemoviridae, Virgaviridae, Tombusviridae, and proposed family Spiciviridae, as well as unclassified “quenyaviruses”. Based on phylogenetic analysis, the viruses were distinct from, but resembled, unclassified viruses originating from other arthropods, and many of them were distantly related to previously described viruses. The possibility that the viruses could be hosted by other organisms than the beetle itself (associated fungi, nematodes and protozoa) was addressed by bioinformatic and phylogenetic analyses and is discussed.202
Kohti puhtaita vesiä, kestävää maankäyttöä ja elinvoimaista Kiiminkijokiseutua
Get PDFTässä Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttötiekartassa kuvataan Kiiminkijoen valuma-alueen vuoteen 2050 ulottuva visio sekä vision mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Maankäytön toimenpiteiden mahdollisuuksia ja vaikutuksia Kiiminkijoen valuma-alueella on arvioitu tarkemmin julkaisussa Räsänen ym. (2024; http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-380-903-1).202
