98024 research outputs found
Sort by
Olemmeko jo Linkolan mainitsemassa tilanteessa, jossa yhteys elämän peruslähtökohtiin on katkennut?
No full text202
Turvepeltojen ennallistamistoimien kompensaatiomahdollisuudet turvetuotantoalueilla ja ojitetuissa suometsissä
Get PDFEnnallistamisasetus edellyttää, että puolet turvemaalajia olevien viljelysmaiden (turvepeltojen) alasta ennallistetaan eri tavoin vuoteen 2050 mennessä, ja että tästä alasta kolmannes (noin 45 000 ha) ennallistetaan pohjaveden pintaa nostamalla. Tätä turvepeltojen vettämisvelvoitetta voidaan kompensoida turvetuotantoalueita ja suometsiä vettämällä. Tässä selvityksessä arvioi-tiin pohjavedenpinnan nostoon soveltuvia pinta-aloja turvetuotantoalueilla ja ojitetuissa suometsissä. Soveliaimpia vetettäviä aloja olisivat ne, jotka samalla edistäisivät luonnon monimuotoisuutta esim. sijoittumalla luonnonsuojelualueille tai niiden läheisyyteen.
Käytössä olleiden aineistojen perusteella Suomessa on noin 111 602 hehtaaria turvetuotantoalaa. Tässä työssä laskettu ala käsittää kaiken tuotannossa olevan ja olleen pinta-alan, eli alat, joilla käyttölupa on aktiivinen tai passiivinen sekä alat, jotka ovat siirtyneet jo muuhun maankäyttöön. Todennäköisin vettämiseen soveltuva pinta-ala aktiivisilla turvetuotantoalueilla on noin 10 100 ha, jossa voi olla mukana alueita, joilla varsinaista tuotantoa ei ole ehditty aloitta-maan. Merkittävin osa aktiivisista, vettämiskelpoisista turvetuotantoalueista sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Merkittävä osa passiivisista alueista on voinut jo ennallistua tai voitu aktiivisesti ennallistaa aikaisemmin, jolloin passiiviseksi ilmoitettuja aloja ei voida luotettavasti laskea joustovaraksi turvepeltojen vettämistoimille. Passiivisen vettämiskelpoisen turvetuotantoalan (2 400 ha) tai muuhun maankäyttöön muuttuneen entisen turvetuotantoalan (13 900 ha) todellinen soveltuvuus vettämiseen ja niiden ennallistumisasteen selvittäminen vaatisi lisäselvityksiä.
Potentiaalisiksi ennallistamiskohteiksi luokittuvia ojitettuja suometsiä tunnistettiin valtion suojelualueilla ja valtion maiden heikkotuottoisilla kasvupaikoilla metsätalouskäytössä olevilla mailla noin 190 000 ha, mutta osa tästä ei välttämättä ole teknisesti ennallistamiskelpoista. Tämän selvittäminen edellyttäisi tarkempia kohdekohtaisia kartoituksia. Luku kertoo kuitenkin sen, kuinka paljon valtion suojelualueilla ja heikkotuottoisilla metsätalousmailla on enimmillään ennallistamiseen mahdollisesti soveltuvaa pinta-alaa. On myös todennäköistä, että osa aineiston perusteella löytyneistä ojitetuista soista suojelualueilla on jo ehditty ennallistaa aineiston laatimisen jälkeen. Ottaen huomioon sen ennallistettavan enimmäispinta-alan, jota voidaan käyttää turvepeltojen vettämisvelvoitteen kompensoimiseen (noin 18 000 ha, alle 10 % löydetystä pinta-alasta), vettämiskelpoisen pinta-alan löytäminen tähän tarkoitukseen valtion mailta on realistista ja mahdollista toteuttaa heikentämättä merkittävästi metsätalouden toimintaedellytyksiä.202
Relative decline in density of Northern Hemisphere tree species in warm and arid regions of their climate niches
No full text202
Perusmuokkausmenetelmän vaikutus ohran (Hordeum vulgare L.) typpi- ja fosforitaseeseen pitkäaikaiskokeessa savimaalla
No full text202
Substantial contribution of tree canopy nitrifiers to nitrogen fluxes in European forests
Get PDFHuman activities have greatly increased the reactive nitrogen in the biosphere, thus profoundly altering global nitrogen cycling. The large increase in nitrogen deposition over the past few decades has led to eutrophication in natural ecosystems, with negative effects on forest health and biodiversity. Recent studies, however, have reported oligotrophication in forest ecosystems, constraining their capacity as carbon sinks. Here we demonstrate the widespread biological transformation of atmospheric reactive nitrogen in the canopies of European forests by combining nitrogen deposition quantification with measurements of the stable isotopes in nitrate and molecular analyses across ten forests through August–October 2016. We estimate that up to 80% of the nitrate reaching the soil via throughfall was derived from canopy nitrification, equivalent to a flux of up to 5.76 kg N ha−1 yr−1. We also document the presence of autotrophic nitrifiers on foliar surfaces throughout European forests. Canopy nitrification thus consumes deposited ammonium and increases nitrate inputs to the soil. The results of this study highlight widespread canopy nitrification in European forests and its important contribution to forest nitrogen cycling.202