98024 research outputs found
Sort by
Kuivuus- ja talvituhot heikentävät taimikoiden kasvua
Get PDFIlmastonmuutoksen seurauksena lumettomat ja lämpötiloiltaan vaihtelevat talvet ja kuivat kesät yleistyvät. Nykyistä äärevämmissä olosuhteissa vastaistutetut taimet ovat herkkiä talvi- ja kuivuustuhoille. Talvi- ja kuivuustuhoja on aiemmin tutkittu vastaistutetuissa kuusen taimikoissa heti tuhon jälkeen. Kolme vuotta myöhemmin inventoitiin uudelleen samoja tuhokohteita. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä oli istutuskuusten ja täydentävien luontaisten taimien tiheys, kuinka kuusentaimet olivat toipuneet tuhoista, ja miten tuhot olivat vaikuttaneet taimien laatuun ja kasvuun.202
Integrating organic fertilizers in maize-mung bean intercropping: implications for soil carbon dynamics and greenhouse gas reduction
No full text202
Actor perceptions and network characteristics around climate-wise housing and construction in Finland
Get PDFInteraction between actors in sustainability transition is fundamental for generating knowledge about what constitutes a just, equitable and sustainable society. This paper focuses on the Finnish housing and construction sector as a socio-technical system, which currently accounts for about 40% of energy consumption and 35% of greenhouse gas emissions. A qualitative interview study with 18 organizations and a larger network study involving 35 actors were conducted to address the research questions: How do actors constitute a network and define climate-wise housing and construction? What specific focus areas can be identified around climate action? What issues support or inhibit climate-wise housing and construction? Although the network appeared relatively dense and inclusive, misalignment emerged upon closer examination. The actors were uniformly engaged in energy-related topics, but differed in their emphasis level on household choices, low-carbon materials, and the circular economy. Supporting and inhibiting factors were identified within three broad categories: alignment of goals, network characteristics, and transformation propensity. The findings suggest that climate action is gaining ground in housing and construction, but there is evidence of institutional inertia, a demand for accelerating support for intermediation, and a need to harness organizational resources and individual capabilities to create sustainability transitions.202
Kosteikkoviljely ilmastonmuutoksen hillintäkeinona
Get PDFTurvepeltojen päästöt ilmaan ja vesiin ovat suuret, koska kuivatettuna turpeen eloperäinen aines hajoaa ja vapautuu ympäristöön erilaisina yhdisteinä. Pohjaveden pinnan nostolla voidaan saavuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, ja siten maanomistajien valinnoilla turvepeltojen kuivatuksessa ja vedenhallinnassa on suuri merkitys Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisen kannalta. Suomessa on toistaiseksi vähän kokemuksia turvepeltojen märkänä viljelystä tai suoksi ennallistamisesta.
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoittamassa TURINA-hankkeessa (Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma) kokeiltiin viljelijöiden mailla kosteikkoviljelyä: pohjaveden pintaa nostettiin märissä oloissa viihtyville satokasveille sopivaksi. Toteutettujen toimien päästövähennykset, kustannukset, hyödyt ja haitat sekä viljelijöiden kokemukset dokumentoitiin. Tavoitteena oli lisätä tietämystä toimien käytännön toteutuksesta ja vaikutuksista sekä keinoista laajentaa vettämistoimintaa.
Pohjaveden nosto onnistuu yksinkertaisin patoratkaisuin usein vain osittain. Jos tavoitellaan tilannetta, jossa vesipinta pysyy lähellä maan pintaa ympäri vuoden, useimmilla kohteilla tarvitaan lisäveden ohjausta kohteelle tai muita vettä pidättäviä rakenteita kuten maavalleja tai valtaojan padotusta.
Pohjaveden pinnan nosto vähensi kasvihuonekaasupäästöjä koealueilla. Kun vesipinta nousi 10 cm, hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin yhteenlaskettu päästö väheni 2–12 hiilidioksidiekvivalenttitonnia hehtaarilta. Saatiin myös alustavia tuloksia, jotka viittaavat ravinne- ja kiintoainespäästöjen vähenemiseen pohjaveden pinnan noustessa.
Tietoa turvepeltojen sijainnista ja ominaisuuksista tulisi olla nykyistä laajemmin viranomaisten käytössä. Hankkeen tuottaman paikkatiedon avulla voidaan tunnistaa yksittäisiä vettämiseen soveltuvia turvemaannosta olevia peruslohkoja tai niiden osia, mutta myös laajempia kokonaisuuksia. Alueiden kartoittaminen voi hyödyttää monia viranomaisia turvepeltojen ilmastotoimien jalkauttamisessa, mutta myös monihyötyisten laajempien vettämiskohteiden tunnistamisessa ja niille mahdollisesti kohdistuvien ympäristötoimien toimeenpanossa. Viljelijöiden kosteikkoviljelykokemuksia ja vertaisoppimista on tärkeää hyödyntää kosteikkoviljelyn laajentamisen työvälineenä.202
