98024 research outputs found
Sort by
METSO-tilannekatsaus 2023 : Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2025
Get PDFMETSO-tilannekatsaus 2023 esittelee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) 2008–2025 tuloksia ja etenemistä vuonna 2023 sekä kuvaa lyhyesti vuoden 2024 toimintaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) toteuttivat METSO-ohjelmaa yhteensä 4 434 hehtaarin pinta-alalla vuonna 2023. Tästä yksityisiä luonnonsuojelualueita oli 2 725 hehtaaria, luonnonsuojelulakiin perustuvia määräaikaisia rauhoitusalueita 87 hehtaaria ja valtiolle luonnonsuojeluun hankittuja alueita 1 622 hehtaaria.
METSO-ohjelmassa on vuosina 2008–2023 laajennettu suojelualueverkostoa yhteensä 93 312 hehtaaria, mikä on 97 prosenttia suojelualueverkoston kehittämiselle METSO-ohjelmassa asetetusta kokonaistavoitteesta (96 000 ha). Suojelualueverkoston kehittämiseen lasketaan mukaan ELY-keskusten tekemä METSO-ohjelman toteutus vuosina 2008–2023 (80 312 ha) sekä Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttama 13 000 hehtaarin valtion maiden METSO-suojelu.
Suomen metsäkeskus teki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015, kemera) mukaisia metsätalouden ympäristötukisopimuksia vuonna 2023 yhteensä 5 109 hehtaarille. Luonnonhoitohankkeita toteutettiin 161 hehtaaria vuonna 2023. Ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina 2008–2023 yhteensä 59 629 hehtaarille ja luonnonhoitohankkeita toteutettu METSO-elinympäristöissä 5 426 hehtaarilla. Ympäristötukisopimuksilla ja luonnonhoitohankkeiden toteutuksella on saavutettu kaikkiaan 79 prosenttia (65 055 ha) niille asetetusta kokonaistavoitteesta METSO-ohjelmassa (82 000 ha).
Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti ja toteutti luonnonhoitoa valtion suojelualueilla METSO-ohjelman toiminta-alueella vuonna 2023 yhteensä noin 7 200 hehtaarilla, mukaan lukien puustoisten perinnebiotooppien jatkuvan hoidon pinta-ala. Ennallistamis- ja luonnonhoitotoimintaa tehtiin yksityisillä suojelualueilla 518 hehtaarilla. Ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteistä merkittävä osa lasketaan Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja raportoidaan myös Helmi-ohjelman seurannassa. Metsähallitus Metsätalous Oy toteuttaa omistajapoliittisten linjausten sisältämien Helmi-ohjelman tavoitteiden mukaisesti aktiivisia luonnonhoitotoimia valtion monikäyttömetsissä. Metsähallitus Metsätalous Oy teki luonnonhoidon toimenpiteitä METSO-ohjelman toiminta-alueella vuonna 2023 yhteensä 3 865 hehtaarilla, minkä lisäksi poltettiin 26 säästöpuuryhmää.
Vuonna 2023 oli käynnissä kolme valtakunnallista luonnonhoidon kehittämishanketta sekä yksi METSO-ohjelman yhteistoimintaverkosto. MetZo III -hankkeessa tuotettiin monimuotoisuutta kuvaavia aineistoja ja yhteenvetoja hyödyntäen Zonation-ohjelmistoa. Luonnonvarakeskuksessa METSO-tutkimushankkeiden toiminta jatkui. Vuonna 2024 METSO-ohjelman toteuttaminen jatkuu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asettamien tavoitteiden ja kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. ELY-keskusten METSO-toteutuksen painopiste on edelleen eteläisessä Suomessa. Suomen metsäkeskuksen METSO-rahoitus nousi vuonna 2023 ja on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta METSO-ohjelman pinta-alatavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 25 miljoonan euron vuosibudjettia ja lisäresursseja päätöskäsittelyyn sekä kattavaa metsäalan palveluntarjoajien osallistumista ympäristötukihakemusten valmistelutyöhön.202
Habitat characteristics and the rate of decline in a threatened farmland bird, the ortolan bunting Emberiza hortulana
Get PDFFarmland habitats witness steep declines in biodiversity. One rapidly declining farmland species is the ortolan bunting Emberiza hortulana. In Finland, a staggering 99% of the population has been lost during the past 30 years. Changes in the breeding habitats have been proposed as a reason for the decline, although hazards during migration and wintering may also play a role.
We gathered a 19-year data set of Finnish ortolan buntings and studied which spatial characteristics, habitat features, and climate factors might explain the population growth rate at the singing-group level. As explanatory variables we used region, density of small-scale structures, proportion of agricultural area in the landscape, diversity of crop types, proportion of bare ground, and temperature and precipitation of previous breeding season.
Higher population growth rates were associated with higher crop type diversity and higher proportion of bare ground. The mosaic of various crop plants and bare ground may provide a wider array of feeding, hiding and nesting places, and an easier access to food. Higher growth rates were also associated with landscapes dominated by interconnected agricultural land, which may reflect the species' sociability and avoidance of forested areas. The North Ostrobothnia region had higher growth rates compared to other regions.
We suggest that northern populations of ortolan bunting should be targeted for further studies on feeding and breeding ecology as well as for urgent conservation actions, such as increasing crop type diversity and bare ground.202
Integrating bio-hubs in biomass supply chains: Insights from a systematic literature review
Get PDFBiomass sources are geographically scattered, and seasonal changes influence their availability. Variations in location, type, and feedstock quality impose logistical and storage challenges. Such a dispersion and variety of biomass sources, as well as the dispersion of demand points, may undermine the economies of scale and increase the risk of supply shortage. By consolidating biomass preprocessing and distribution activities in bio-hub facilities, they can contribute to the overall resilience of biomass supply chains (BSCs) and ensure a more sustainable and cost-efficient approach to bioenergy production. As such, investigating the advantages and challenges associated with bio-hub implementation can offer invaluable insights on the efficiency and sustainability of BSCs. Despite its critical role, a major part of the literature on BSCs is confined to the decision-making processes related to biomass suppliers and bioconversion facilities. To bridge this research gap, the current study conducts a systematic literature review on bio-hub implementation within BSCs in the period of the last ten years. Shortlisted papers are classified and analyzed meticulously to extract possible improvements from BSC and modeling perspectives. From the BSC viewpoint, one notable gap is the little attention to mid-term and short-term decisions of bio-hub operations such as inventory control, resource management and production planning. Furthermore, the results revealed that environmental and social aspects of bio-hub implementation require considerable attention. From the modeling perspective, findings illustrate the underutilization of integrated approaches to incorporate micro-level and macro-level information in decision-making. In this regard, a number of areas are suggested for further exploration.202
Pesticide residues in boreal arable soils: Countrywide study of occurrence and risks
Get PDFLarge volumes of pesticides are applied every year to support agricultural production. The intensive use of pesticides affects soil quality and health, but soil surveys on pesticide residues are scarce, especially for northern Europe. We investigated the occurrence of 198 pesticide residues, including both banned and currently used substances in 148 field sites in Finland. Results highlight that pesticide residues are common in the agricultural soils of Finland. A least one residue was found in 82% of the soils, and of those 32% contained five or more residues. Maximum total residue concentration among the conventionally farmed soils was 3043 μg/kg, of which AMPA and glyphosate contributed the most. Pesticide residues were also found from organically farmed soils, although at 75–90% lower concentrations than in the conventionally farmed fields. Thus, despite the application rates of pesticides in Finland being generally much lower than in most parts of central and southern Europe, the total residue concentrations in the soils occurred at similar or at higher levels. We also established that AMPA and glyphosate residues in soil are significantly higher in fields with cereal dominated rotations than in grass dominated or cereal–grass rotations. However, risk analyses for individual substances indicated low ecological risk for most of the fields. Furthermore, the total ecological risk associated with the mixtures of residues was mostly low except for 21% of cereal dominated fields with medium risk. The results showed that the presence of mixtures of pesticide residues in soils is a rule rather than an exception also in boreal soils. In highly chemicalized modern agriculture, the follow-up of the residues of currently used pesticides in national and international soil monitoring programs is imperative to maintain soil quality and support sustainable environment policies.202
Performance and metabolic evaluation in primiparous beef cows under grazing at different breeding ages
No full text202
The implications of management practices on life cycle greenhouse gas emissions in biogas production
Get PDFBiogas production is seen as one of the key measures in circular economy providing several benefits for the environment. In practice, however, these benefits may not be achieved if the production is not implemented and managed in ways that reduce gaseous emissions. Thus, this study aimed at highlighting how different management practices impact the climate during the life cycle of biogas production in comparison to management without biogas production (reference). Advanced, more emission-reducing practices resulted in 97–107% and conventional practices in 57–75% less emissions when biogas was utilized as transport fuel. If biogas was utilized in CHP (combined heat and power production), the emission reductions were 67–74% and 13–30%, respectively. This reflects the fact that inefficient practices can lead to minimal emission reduction without achieving the desired climate benefit in comparison to the reference. On the European level, this may also mean that the emission reduction demands of RED II (Renewable Energy Directive) regulation are not met. Therefore, when supporting biogas production with public funds, assurance of using emission-reducing practices should be made a prerequisite.202
Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttö : Potentiaaliset toimenpiteet ja niiden vaikutukset
Get PDFTämä raportti on osa Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden yhteissuunnittelu Kiiminkijoella (MATKI) -hanketta. Raportissa kuvaamme hankkeen maankäyttötiekarttaa varten tehtyä taustatyötä ja arvioimme, (1) mitkä ovat maankäytön toimenpiteiden potentiaaliset vaikutukset Kiiminkijoen valuma-alueella ja (2) millä maantieteellisillä alueilla toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Teemme analyysit erikseen metsä- ja maataloustoimenpiteille. Lisäksi arvioimme aiemman kirjallisuuden avulla soiden ennallistamisen ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön vaikutuksia sekä esittelemme paikallistoimijoiden ja sidostahojen haastatteluissa esiinnousseita huomioita eri toimenpiteistä.
Metsätaloustoimenpiteiden vaikutustenarviossa vertailemme neljää eri Monsu-metsikkösimulaattorilla mallinnettua skenaariota: hakkaamatta jättäminen, jatkuva kasvatus, kiertoaikojen pidentäminen ja metsänhoidon suositusten mukainen tasaikäismetsätalous. Etenkin hakkaamatta jättämisellä ja jatkuvalla kasvatuksella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia hiilitaseeseen, vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi pintavalutuskosteikkojen avulla voidaan pienentää metsätalouden kuormitusta huomattavasti, mutta suojavyöhykkeet, virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat vähentävät kuormitusta vain vähän.
Maataloustoimien arvioinnissa hyödynnämme paikkatietomenetelmiä. Tulostemme perusteella valuma-alueen turvepelloista iso osa voi soveltua vetettäväksi, jolla on erittäin positiiviset ilmastovaikutukset. Myös turvepeltojen metsittämisellä aikaansaatavat vaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta ne näkyvät viiveellä. Turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytoimien edistäminen alueella voi hyödyttää valuma-alueen vedenlaadun parantumista.
Haastatteluissa tärkeänä tavoitteena korostuu vedenlaadun parantaminen, kun taas ilmastonmuutoksen hillintää ei niinkään koeta tärkeäksi. Haastatteluissa painotetaan, että toimenpiteiden tulee olla vaikuttavia ja maanomistajien tulee saada niistä korvaus. Haastatteluissa korostetaan myös, että valuma-alueen maankäytön toimenpiteiden kokonaisvaltaista suunnittelua varten tarvitaan koordinaattori.
Raportin loppuun koostettujen yhteenvetotaulukkojen ja karttojen avulla voidaan arvioida eri toimenpiteiden hyvyyttä eri tavoitteiden suhteen sekä pohtia, missä päin valuma-aluetta voidaan toteuttaa eri toimenpiteitä.202