Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Liikuntasovellusten pelillistämiselementit : Strukturoitu kirjallisuuskatsaus
Full text linkTämä työ tarkastelee pelillistämisen käyttöä liikuntasovelluksissa strukturoidun kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena on selvittää, millaisia pelillistämiselementtejä sovelluksissa käytetään, miten ne liittyvät käyttäjien sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, sekä millaisia viitekehyksiä liikuntasovellusten suunnittelussa hyödynnetään. Lopullinen aineisto koostuu 33 artikkelista, jotka analysoitiin ja luokiteltiin tutkimustyypeittäin.
Tulokset osoittavat, että tyypillisiä liikuntasovelluksissa käytettäviä pelillistämiselementtejä ovat tavoitteet, palkinnot, sosiaalinen vuorovaikutus, haasteet sekä oman edistymisen seuranta ja palaute. Pelillistämiselementtien toteutus ja käyttö perustuu usein teoreettisiin viitekehyksiin, kuten itseohjautuvuusteoriaan, käyttäytymisen muutosteorioihin ja pelisuunnittelumalleihin. Pelillisten ominaisuuksien monipuolinen ja kokonaisvaltainen käyttö sekä suunnittelun laatu on tärkeää. Elementtien käyttö irrallisina työkaluina voi johtaa jopa epätoivottuihin tuloksiin.
Tuloksissa korostuu käyttäjämotivaation keskeinen rooli pelillistämisen onnistumisessa. Erityisesti sisäinen motivaatio, jota tukevat merkitykselliset ja yksilölliset kokemukset, on tärkeää pitkäaikaisen sitoutumisen kannalta. Interventiotutkimukset osoittavat lyhytaikaisia positiivisia vaikutuksia, mutta pitkäaikaisista vaikutuksista on vain vähän näyttöä. Lisäksi toistuvia haasteita ovat muun muassa korkea käytön keskeyttämisprosentti ja suunnittelun ristiriidat käyttäjien tarpeiden kanssa.
Tulosten perusteella sovellusten suunnittelijoille suositellaan teoreettisten viitekehysten parempaa hyödyntämistä ja käyttäjien monimuotoisuuden tarkempaa huomiointia. Yksilöinti mahdollisesti tekoälyn avulla voi tukea mukautuvien ja motivoivien liikuntakokemusten luomista. Työ tuo esiin myös tutkimusaukkoja, kuten pitkäkestoisten vaikutusten ja teoreettisten mallien käytännön validoinnin tarpeen.This thesis examines the use of gamification in physical activity applications through a structured literature review. The aim is to explore what kinds of gamification elements are used in these applications, how they relate to user motivation by supporting both intrinsic and extrinsic factors of motivation, and which theoretical frameworks are employed in the design of physical activity apps. The final dataset consists of 33 articles, which were analyzed and categorized by research type.
The results show that common gamification elements in physical activity applications include goals, rewards, social interaction, challenges, as well as self-monitoring and feedback. The implementation and use of these elements are often based on theoretical frameworks such as self-determination theory, behavior change theories, and game design models. A diverse and comprehensive application of gamified features, along with high-quality design, is essential. Using elements as isolated tools may even lead to undesirable outcomes.
The findings highlight the crucial role of user motivation in the success of gamification. Intrinsic motivation supported by meaningful and personalized experiences is essential for longterm engagement. While intervention studies report short-term positive effects, there is limited evidence on long-term outcomes. Persistent challenges include high dropout rates and mismatches between design and user needs.
Based on the results, it is recommended that app developers make better use of theoretical frameworks and more thoroughly account for user diversity. Personalization possibly aided by artificial intelligence can help create adaptive and motivating physical activity experiences. The thesis also identifies research gaps, such as the need to study long-term effects and to validate theoretical models in practice
Maßnahmen des Dritten Sektors zur Verbesserung der Lesefähigkeit in Deutschland und Finnland : Eine Vergleichsanalyse der Internetseiten von der Stiftung Lesen und Lukukeskus
Full text link
Forecasting Heart Rate Variability Using Wearable Sensor Data: Zero-Shot Evaluation of Foundational Time Series Models
Full text linkHeart rate variability (HRV) is a crucial non-invasive biomarker for the autonomic nervous system, holding immense potential for large-scale proactive health monitoring using wearable devices. Accurate forecasting of HRV could enable early detection of physiological stress and adverse health risks. Existing studies often rely on traditional models or task-specific deep learning models on curated clinical data. This thesis addresses a research gap by providing a systematic, zero-shot comparative evaluation of state-of-the-art foundational time series models (TimesFM, Chronos, and MOIRAI) against traditional statistical methods, such as mean forecasting, Exponential Smoothing (ETS), and Exponentially Weighted Moving Average (EWMA), using realistic, real-world HRV data collected using Samsung Galaxy Watch Active 2 devices.
The experimental analysis confirmed the strong zero-shot forecasting capability of the foundational models, demonstrating clear superiority over the naive baseline. All foundational models achieved a Mean Average Scaled Error (MASE) significantly below the 1.0 benchmark, with typical average values ranging from 0.78 to 0.87. The top performers were the Chronos and TimesFM models, with Chronos excelling in the context length of 32 and TimesFM achieving the lowest average MAE and MASE in the context length of 64. The Exponentially Weighted Moving Average (EWMA) was the strongest classical baseline, demonstrating the strong predictive power of recent history on HRV. Still, the foundational models consistently outperformed EWMA with longer context lengths even without fine-tuning. A notable finding was that the simple mean baseline often secured the best average RMSE. This result suggests that the mean offers unique stability in preventing large, infrequent errors, particularly when forecasting the near future up to two hours. Practical challenges related to the study include data discontinuities that require imputation, which introduced synthetic data into the mix.
These findings validate the strong potential of foundational time series models to be fine-tuned and deployed in wearable health monitoring systems in the future. This thesis contributes to the growing field of predictive health by demonstrating that, even without task-specific optimization, these models are competitive or superior to traditional methods in forecasting a highly chaotic physiological signal such as HRV.Sydämen sykevälivaihtelu (Heart Rate Variability, HRV) on autonomisen hermoston kannalta tärkeä ei-invasiivinen terveyden biomarkkeri, jolla on suuri potentiaali laajamittaisessa ennakoivassa terveyden seurannassa puettavien laitteiden, kuten älykellojen, avulla. Tarkka HRV:n ennustaminen mahdollistaisi fysiologisen stressin ja haitallisten terveysriskien varhaisen havaitsemisen. Olemassa olevat tutkimukset perustuvat usein perinteisiin tilastollisiin malleihin tai tehtäväkohtaisesti koulutettuihin syväoppimismalleihin tarkkaan valitun kliinisen datan avulla. Tämä opinnäytetyö vastaa tutkimusaukkoon tarjoamalla systemaattisen, zero-shot vertailun uusimmista perustavanlaatuisista aikasarjamalleista (TimesFM, Chronos ja MOIRAI) verrattuna perinteisiin tilastollisiin menetelmiin, kuten keskiarvoennusteeseen (Mean), eksponentiaaliseen tasoitukseen (ETS) ja eksponentiaalisesti painotettuun liukuvaan keskiarvoon (EWMA), käyttäen realistista, todellisesta arjesta kerättyä HRV-dataa Samsung Galaxy Watch Active 2 -laitteilla.
Kokeellinen analyysi vahvisti perustavanlaatuisten aikasarjamallien vahvan zero-shot ennustuskyvyn ja ne osoittivat selkeän paremmuuden perinteisiin tilastollisiin menetelmiin verrattuna. Kaikki perustavanlaatuiset mallit saavuttivat keskimääräisen skaalatun virheen (MASE) selvästi alle 1.0 vertailuarvon, tyypillisten keskiarvojen vaihdellessa 0,78–0,87. Parhaiten menestyivät Chronos- ja TimesFM-mallit, joista Chronos oli paras kontekstin pituudella 32 ja TimesFM saavutti alhaisimman keskimääräisen absoluuttisen virheen (MAE) ja MASE:n kontekstin pituudella 64. EWMA oli vahvin perinteisistä malleista, osoittaen lähimenneisyyden vahvan ennustuskyvyn HRV:lle. Perustavanlaatuiset aikasarjamallit kuitenkin olivat parempia kuin EWMA:n jatkuvasti pidemmillä kontekstin pituuksilla, jopa ilman hienosäätöä (fine-tuning). Huomionarvoinen havainto oli, että yksinkertainen keskiarvoennuste saavutti usein parhaan keskimääräisen neliöjuurivirheen (RMSE), mikä viittaa siihen, että keskiarvo tarjoaa ainutlaatuista vakautta estämällä suuria, harvinaisia virheitä erityisesti ennustaessa lähitulevaisuutta jopa kahden tunnin ajalta. Tutkimuksen käytännön haasteisiin kuului datan epäjatkuvuus, joka vaati imputointia ja lisäsi synteettistä dataa tallennetun datan joukkoon.
Nämä tulokset vahvistavat perustavanlaatuisten aikasarjamallien suuren potentiaalin hienosäädettäväksi ja otettavaksi käyttöön puettavissa terveyden seurantajärjestelmissä. Tämä opinnäytetyö edistää ennakoivan terveyden kasvavaa tutkimusalaa osoittamalla, että jopa ilman tehtäväkohtaista optimointia perustavanlaatuiset mallit ovat kilpailukykyisiä tai jopa parempia kuin perinteiset menetelmät ennustettaessa erittäin kaoottista fysiologista signaalia, kuten HRV
Tunneäly hoitotyön johtamisessa : Käsiteanalyysi Walkerin ja Avantin mallin mukaan
Full text linkÄlykkyyttä, päättäväisyyttä ja sitkeyttä on pidetty menestyvän johtajan keskeisimpinä ominaispiirteinä. Käsitys johtamisesta on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa, ja muutoksen myötä johtamisessa on alkanut korostumaan vuorovaikutus-, sosiaaliset- sekä tunnetaidot. Menestyneiden ja tehokkaiden johtajien ominaispiirteistä on löydetty viitteitä siitä, että tunneäly on merkittävässä asemassa toimivan organisaation ja henkilöstön johtamisessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tunneäly hoitotyön johtamisessa -käsitteen ominaispiirteitä ja käyttöä hoitotyön johtajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää mitä tunneälyllä tarkoitetaan hoitotyön johtamisessa.
Käsiteanalyysia varten suoritettiin systemaattinen tiedonhaku ajalla 29.9.2024-4.2.2025. Tiedonhaku tehtiin Medline, Cinahl, Scopus ja PubMed tietokannoissa sekä tätä täydennettiin vielä käsihaun avulla. Tiedonhaussa noudatettiin tarkasti pro gradu -tutkielmalle määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Hakusanat tiedonhakuun suomeksi olivat “tunteet, , johtaminen, hoitotyö” ja englanniksi “emotional intelligence, leadership, work life, nursing, leadership competence”. Hakusanoja yhdisteltiin boolen operaattoreiden avulla. Lopulta käsiteanalyysin aineisto koostui 19 tieteellisestä tutkimusartikkelista ja 8 muusta tieteellisestä verkkojulkaisusta.
Käsiteanalyysin tulosten mukaan hoitotyön johtamisessa tunneälyn keskeisiä ominaispiirteitä ovat empaattisuus, sympaattisuus, emotionaalisuus, itsetietoisuus, tunteiden hallinta ja hyvät sosiaaliset taidot. Lähikäsitteitä ovat sosiaalinen älykkyys, interpersoonallinen ja intrapersoonallinen älykkyys sekä tunneälyosamäärä. Hoitotyön johtamisessa tunneälyn ennakkoehtoja puolestaan ovat vuosien aikana kertynyt työkokemus, iän karttuminen, korkeakoulutus, lisäkoulutus, jatkuva itsensä kehittäminen, naissukupuoli ja elämän kokemus. Hoitotyön johtamisessa tunneälyn seurauksia aineistosta löytyi erittäin useita. Useimmiten aineistossa mainittiin tunneälyn hoitotyön johtamisessa edistävän tehokasta johtamista, lisäävän johtajan työhyvinvointia ja edistävän tiimityöskentelyä. Empiirisiä tarkoitteita aineistossa esiintyi erityisesti tilastollisissa tutkimuksissa käytettyjen mittareiden muodossa.
Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmää hyödyntäen tehty analyysi selkeyttää tunneäly hoitotyön johtamisessa -käsitteen käyttöä tulevaisuuden tutkimuksissa ja auttaa tunnistamaan käsitteen lähikäsitteitä oikean terminologian valitsemiseksi. Suomessa tunneälyä hoitotyön johtamisessa on kuitenkin tutkittu vielä vähän, minkä vuoksi aiheesta tarvitaan jatkossa lisää tutkimusta.Intelligence, determination, and perseverance have traditionally been regarded as the most essential characteristics of a successful leader. However, the concept of leadership has evolved over the years. As a result, interaction skills, social competence, and emotional intelligence have become increasingly emphasized. Research on the characteristics of successful and effective leaders suggests that emotional intelligence plays a significant role in the effective management of both organizations and personnel.
The purpose of this study is to explore the defining attributes and practical applications of the concept of emotional intelligence in nursing leadership from the perspective of nursing leaders. The aim of the study is to develop a comprehensive understanding of the meaning and significance of emotional intelligence within the context of nursing leadership.
A systematic literature search was conducted between 29 September 2024 and 4 February 2025. The search was performed in the Medline, Cinahl, Scopus, and PubMed databases and was supplemented by manual searches. The inclusion and exclusion criteria defined for the master’s thesis were strictly followed. The Finnish search terms were “tunteet, johtaminen, hoitotyö” and the English terms were “emotional intelligence, leadership, work life, nursing, leadership competence.” Boolean operators were used to combine the keywords. Ultimately, the data for this concept analysis consisted of 19 scientific research articles and 8 additional scholarly online publications.
The results of the concept analysis indicate that the key attributes of emotional intelligence in nursing leadership include empathy, sympathy, emotional sensitivity, self-awareness, emotional regulation, and strong social skills. Related concepts identified were social intelligence, interpersonal and intrapersonal intelligence, and emotional quotient. The antecedents of emotional intelligence in nursing leadership were found to include accumulated work experience, increasing age, higher education, continuing education, continuous self- development, female gender, and life experience. Numerous consequences of emotional intelligence were identified within the data. Most frequently, emotional intelligence in nursing leadership was associated with enhanced leadership effectiveness, improved leader well-being, and the promotion of teamwork. Empirical referents were primarily observed in the form of measurement instruments used in quantitative studies.
Applying the concept analysis method by Walker and Avant clarified the use of the concept emotional intelligence in nursing leadership for future research and facilitated the identification of related terms to ensure appropriate terminology. However, emotional intelligence in nursing leadership has so far received limited research attention in Finland, highlighting the need for further studies on the subject
Selitettävämpi tekoälymalli : Ideaaliluokittelijametodin kyvykkyys XAI-mallina CART-algoritmiin verrattuna
Full text linkIn this master’s thesis, the ideal classifier method, developed by Antti Kuusisto, is compared to the state-of-the-art method CART in classification tasks. Both are explainable AI (or XAI) methods, which makes it essential to compare the interpretability alongside the accuracy of the classifiers they produce. The running time of the two methods, as well as the repeatability and suitability for practical use of the ideal classifier method, are also examined.
First, the mathematical background of the ideal classifier method is presented. The accuracy of the ideal classifiers and their equivalence with the empirical ideal classifiers are reasoned with propositional logic. Big O notation is introduced, which is used in comparing the methods’ running times. Then, the ideal classifier method is described in practice. The theoretical running time of the method is also examined.
Next, the structure of a decision tree is briefly explained, just like the mathematical formulation and the theoretical running time of the CART algorithm. The hyperparameter spaces used for the decision tree classifier are introduced. The technical implementation of the methods is described. The tests were executed with the help of the software developed by Antti Kuusisto and his research team.
Based on the results, the ideal classifier method is a slower but more accurate model than CART - at least in the setting considered. The results presented in the research article introducing the ideal classifier method are found to be repeatable. The method is also suitable for practical use, although it is recommended to be run on a more modern computer. Furthermore, solutions for the problems faced with the implementation of the CART algorithm are presented for future work.Tämän työn tavoitteena on verrata Antti Kuusiston kehittämän ideaaliluokittelijametodin suoriutumista luokitteluanalyysissa alan johtavaan päätöspuumetodiin, CART-algoritmiin. Molemmat metodit ovat selitettäviä tekoälymalleja (XAI), joten olennaisena vertailukohteena tarkkuuden sekä suoritusnopeuden lisäksi on niiden muodostamien luokittelijoiden selitettävyys. Samassa tarkastellaan ideaaliluokittelijametodin käytännön sovellettavuutta sekä toistettavuutta.
Työssä tarkastellaan ensin ideaaliluokittelijametodin matemaattista taustaa. Ideaaliluokittelijan tarkkuutta luokitteluanalyysissa sekä empiirisesti muodostettavan ideaaliluokittelijan eroja todellisen ideaaliluokittelijan kanssa tarkastellaan propositiologiikan avulla. Myös metodien ajoaikojen vertailun kannalta olennainen Iso O-notaatio esitellään havainnollistavin esimerkein. Tämän jälkeen avataan ideaaliluokittelijametodin toimintaperiaate käytännön tasolla. Lisäksi sen teoreettinen ajoaika selvitetään aiemmin esiteltyä Iso O-notaatiota hyödyntäen.
Päätöspuun rakenne kuvaillaan pääpiirteittäin kuten myös CART-algoritmin teoreettinen ajoaika ja sen toiminnan matemaattinen muotoilu. Päätöspuumetodille olennaiset hyperparametrivälivalinnat perustellaan. Työn teknisessä toteutuksessa kuvailtavat testit toteutettiin Antti Kuusiston tutkimusryhmän laatiman ohjelmiston avulla.
Saatujen tulosten perusteella todetaan ideaaliluokittelijametodin olevan suoritteessaan hitaampi, mutta CART-algoritmia tarkempi malli - ainakin suoritetun koejärjestelyn puitteissa. Ideaaliluokittelijametodin esittelevän julkaisun kokeiden todetaan olevan toistettavissa. Myös suoritusnopeuden suhteen metodi on käytännössä sovellettavissa, joskin metodin suoritukseen suositellaan tässä työssä käytettyä tietokonetta tehokkaampaa laitteistoa. Lisäksi työssä kuvataan CART-algoritmin implementaation kanssa vastaan tulleita ongelmia, joille esitetään ratkaisuja tulevaisuuden vertailun varalle
Lazy Minimal Data Warehouse Refresh
No full textData warehousing is a technique for integrating data from several source systems to enable pervasive data analytics. Data updates in the source systems result in data refreshes down the data stream. These data refreshes are potentially both computationally and financially costly, even if the refreshed data is not utilized before the next refresh. In this study, we present an accessible approach for selecting tables, views and materialized views for data refreshes in situations where entities have complex dependencies. While such solutions have been proposed in scientific literature in the past, their practical applications have been few and far between. We speculate that this gap between theory and practice stems from the highly theoretical presentation of such solutions. In this study, we aim to address this gap from a practice-oriented industry perspective. Utilizing this approach may, depending on the structure of the database and how it is used, present considerable improvements for the efficient utilization of, e.g., computation and networking resources, as well as energy efficiency.Peer reviewe
Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut
Full text linkRaportissa esitellään Ulla Tuomisen säätiön ja STEK ry:n rahoittaman Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisut -projektin keskeiset tulokset. Tutkimusprojektin toteutuksesta ovat vastanneet Tampereen yliopiston Sähkötekniikan yksiköstä prof. Pertti Järventausta ja DI Lasse Peltonen sekä Tampereen ammattikorkeakoulun Sähköisen talotekniikan tutkimusryhmästä DI Kari Kallioharju, DI Juho Ylipaino sekä DI Aki Kortetmäki. Tutkimuksen toteutusta on tukenut alan asiantuntijoita ja rahoittajia edustanut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Tapio Koivu (STEK ry), Marko Ylinen (SAMK), Juho Syrjä (Sähkötalotekniikka Oy) ja Markus Kemikangas (UTU Oy).
Tutkimusprojektin tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuvaa kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvistä kysymyksistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista, perusperiaatteista ja niille asetettavista vaatimuksista, sekä tehdä yksityiskohtaisempia tarkasteluja valituista saarekekäyttöön liittyvistä sähköteknisistä kysymyksistä. Tutkimusprojektin toteutuksessa keskeisiä osatehtäviä ovat olleet (1) paikallisiin energiaresursseihin pohjautuvien kiinteistötason saarekekäyttöihin liittyvien tutkimuskysymyksien ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus sekä (2) saarekekäyttöjen sähkötekniset kysymykset, erityisesti suojausten ja sähköturvallisuuden, paloturvallisuuden, toiminnallisuuden ja sähkönjakelun luotettavuuden turvaaminen.
Kiinteistötason saarekekäyttöratkaisuiden tekninen toteutus on riippuvainen saarekkeen käyttötarkoituksesta, toteutettavasta kiinteistöstä ja sen sähköverkon rakenteesta sekä käytettävissä olevista energiaresursseista. Saareketilanteessa toimivien järjestelmien toteutuksessa korostuu suunnittelun ja kokonaisuuden hallinnan merkitys. Omakotitalojen sähköverkkojen rakenteet ovat monimutkaistuneet merkittävästi viime vuosien aikana, ja niiden turvallinen sekä toimintavarma toteutus edellyttää suunnittelijalta syvällistä aihealueen tuntemusta ja erityisosaamista. Tämän vuoksi sähköenergiajärjestelmien suunnitteluvaatimuksiin ja suunnittelijoiden roolin vahvistamiseen tulee panostaa, jotta myös pienkiinteistöjen kyky toimia turvallisesti osana muuttuvaa ja entistä monimutkaisempaa energiajärjestelmää voidaan varmistaa. Erityissuunnittelijan nimeäminen on tällöin välttämätöntä, jotta eri osa-alueet ja järjestelmät tulevat huomioiduiksi yhdenmukaisina kokonaisuuksina. Omakotitaloasujan tai kiinteistön omistajan kyky toimia tilaajan roolissa, eli kyky tuntea sähköasennuksiin liittyvä säädöstausta ja osata vaatia niiden toteutumista, on myös yleisesti rajallinen. Tämän vuoksi vaatimukset suunnittelun sisällölle ja suunnittelijoiden pätevyyksille tulee perustua riippumattomiin ja virallisesti valvottuihin kriteereihin.
Mikroverkon dynamiikkaan ja robustisuuteen vaikuttavat voimakkaasti tuotantoyksiköiden tyyppi, käytetty säätömenetelmä, säätöpiirien viritys (parametrisointi, vastenopeudet) sekä kuormituksen jännite- ja taajuusriippuvuudet. Eri tuotanto- ja kuormituskombinaatioita olisi tärkeää tarkastella varmistuakseen, että mikroverkko toimii eri tilanteissa hyväksyttävällä tavalla. Talotekniset järjestelmät muodostavat usein useiden laitteiden välisiä riippuvuuksia, jotka tulee tunnistaa. Riskien hallinta edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä kiinteistön eri järjestelmien yhteistoiminnasta. Käytännön toteutuksissa tulisikin alun perin suunnitellun järjestelmän laajennuksen yhteydessä varmistua myös uudenlaisten tuotanto- ja kuormituskombinaatioiden toiminnasta. Teknisten vaatimusten huolellinen määrittely ja dokumentointi ovat välttämättömiä, jotta eri osajärjestelmistä voidaan muodostaa toimiva ja hallittu kokonaisuus, joka täyttää sähköverkon turvallisuus- ja suojausvaatimukset kaikissa käyttötilanteissa
The association between ST-segment depressions and sudden cardiac deaths and arrests after acute coronary syndrome
No full textAims of the study: ST-segment depression in the electrocardiogram (ECG) of acute coronary syndrome (ACS) patients has been associated with higher mortality. But still, its association to sudden cardiac deaths (SCDs) or sudden cardiac arrests (SCAs) has not yet been investigated. We analyzed the association between ST-segment depression in the ECG after angiography and the long-term incidence of SCD and SCA among ACS patients. Methods: Retrospective data of 8565 consecutive ACS patients with a median follow-up time of 7.1 years were analyzed retrospectively. Patients with (n = 1957) and without (n = 6608) ST-segment depression in ECG after angiography were compared after stratification according to the location of ST-segment depression. Incidents of SCDs and SCAs were adjudicated using various sources detailing the circumstances leading to the events. Subdistribution regression (Fine-Gray) models were used in the association analyses. Results: Lateral, inferior, and inferolateral ST-segment depression were associated with the long-term risk for SCD and SCA in age- and sex-adjusted analyses (p-value <0.05). However, only lateral ST-segment depression was associated with a higher risk for SCD (HR 1.58, 95 % CI 1.13–2.20, p-value 0.007) and SCA (HR 1.48, 95 % CI 1.12–1.96, p-value 0.006) when additionally adjusted with several cardiovascular risk factors. The results remained significant in lateral and inferolateral ST-segment depression even after excluding patients with LVEF ≤35 % at baseline. Conclusion: Lateral, inferolateral, and inferior ST-segment depressions in ECG after angiography in ACS patients are associated with a significantly higher long-term risk for SCD and SCA.Peer reviewe
Infiltration into unsaturated compacted mine tailings under extreme rainfall events for use in tailings storage facilities
No full textMining operations in Nordic countries face increasing scrutiny due to environmental incidents stemming from inadequate tailings storage, including groundwater contamination during and after mine operations. With climate-induced extremes in wetting and drying, there is a pressing need to develop and evaluate effective unsaturated hydraulic barrier systems for tailings storage facilities (TSFs) using both conventional and alternative materials. This study investigates the infiltration behaviour of compacted unmodified and modified tailings for their potential application as hydraulic cover systems in TSFs. A series of one-dimensional instrumented column tests were conducted under controlled laboratory conditions to simulate a 100-year rainfall return period ponding scenario. The primary objectives were to evaluate the infiltration response of unsaturated tailing materials and to compare the performance of two hydraulic barrier systems: a conventional bentonite-amended tailings mixture and a novel hydrophobized tailings barrier. Experimental results revealed that compacted tailings alone are insufficient to restrict percolation under extreme rainfall events. The observed cumulative percolation rate (535 mm/year) exceeded the regulatory limit (30 mm/year) by over 18 times, emphasizing the environmental risk posed by unmodified tailings under climate extremes. Soil-water retention curves exhibited hysteresis effects that were more pronounced at shallow depths (up to 320 mm), diminishing with depth, likely due to increased overburden stress and associated pore structure alteration. In terms of hydraulic barrier performance, the bentonite-amended system limited water infiltration effectively within the top 70 mm after 24 h. However, the hydrophobized tailings barrier showed complete resistance to infiltration, even under a 500-year rainfall event, indicating a significantly higher water entry head.Peer reviewe