Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Depression and anxiety among transgender-identifying adolescents in psychiatric outpatient care
No full textObjectives: We aimed to investigate three key areas: firstly, to determine the prevalence of youth who identify as transgender within the adolescent psychiatric population. Secondly, we sought to examine the prevalence and severity of depression and anxiety disorders among transgender-identifying individuals in comparison to cisgender-identifying individuals. Finally, we explored the potential correlations between perceived gender incongruence and depression and anxiety disorders. Methods: We compared transgender-identifying and cisgender-identifying adolescents in a sample of youth referred to Kuopio University Hospital’s outpatient psychiatric clinic in Finland (total n=746). The data were gathered from self-administered questionnaires and semi-structured diagnostic interviews. Depressive symptoms were measured with the Beck Depression Inventory (BDI-IA) and anxiety levels were measured with the Generalized Anxiety Disorder Assessment (GAD-7). Among other measures the participants were asked if they identified as transgender. Of those who responded in the affirmative to this question, further enquiry was made into the extent to which they perceived incongruence to their body. Results: The prevalence of participants self-identifying as transgender was 11.3 % (n=74). Compared to their cisgender-identifying peers, these individuals exhibited higher mean scores on the BDI and GAD-7 scales, with effect sizes being small. Furthermore, adolescents who identified as transgender did not have a higher rate of anxiety or depressive disorder diagnoses compared to their cisgender peers. A sex difference was observed among cisgender-identifying individuals, with female participants demonstrating higher mean scores on both the BDI and GAD-7 scales. However, no such difference was observed among transgender-identifying participants. No significant correlations were found between levels of perceived gender incongruence and BDI and GAD-7 scales. Conclusions: In adolescent psychiatric patients, depression and anxiety are equally common among transgender and cisgender identifying youth and not related to perceived strength of gender incongruence. Psychiatric treatment must be provided as appropriate regardless of gender identity experience.Peer reviewe
Impact of Treatment Decisions on Survival Outcomes in Elderly Patients With Non–Small Cell Lung Cancer: A Retrospective Real-World Study
No full textAims: Lung cancer (LC) is a leading cause of cancer-related mortality, particularly in elderly patients, who often receive less curative treatment and have poorer prognoses than younger individuals. The reasons for these disparities remain unclear. This study aimed to identify clinical factors influencing treatment decisions and survival outcomes in elderly patients with non–small cell lung cancer (NSCLC). Materials and methods: This retrospective study included 395 NSCLC patients diagnosed in 2018 at five Finnish hospitals. Patients were divided into four age cohorts: <61, 61 to 70, 71 to 80, and >80 years. Overall survival (OS) was analysed across age groups, stratified by treatment methods. Results: Stage distribution was similar across age groups; however, older patients had worse performance status and higher Charlson Comorbidity Index (CCI) scores (P ≤ 0.008). Elderly patients were less likely to receive surgery, chemoradiotherapy, or chemotherapy and were more frequently offered best supportive care (BSC) (P < 0.013). OS decreased with increasing age (P = 0.006), with 1-year survival rates of 60% and 32% and 2-year survival rates of 41% and 15% in the youngest and oldest cohorts, respectively. LC was the leading cause of death across all age groups. Conclusion: Elderly NSCLC patients had poorer survival outcomes despite similar disease stage at diagnosis, possibly due to lower rates of curative treatment. These findings highlight the need for further investigation into optimising treatment strategies for elderly patients with NSCLC.Peer reviewe
Inspection confirmed mold damage in schools and new use of drugs for airway obstruction: A cohort study
No full textNew asthma is considered the most important possible long-term consequence of indoor dampness and mold. However, there are no prospective studies available from schools, there is insufficient evidence on dose-response, and no consensus on how exposure should be assessed. In Finland, visible mold is rare in schools and invasive methods are used to detect mold hidden in building structures. Objective To test if extent and severity of mold damage in school buildings increases the risk of new use of drugs for airway obstruction among students with a dose-response. Methods Extent of mold damage in 110 Finnish primary and secondary school buildings in 2004 was estimated based on all technical inspections done by 2021. New asthma (n = 1,035) and use of drugs for obstructive airway diseases (n = 3,162) among 30,418 students by 2019 was defined based on drug purchases. Multilevel Cox models were adjusted for confounders obtained from Medical Birth Register. Results Extensive mold damage was common. Nine buildings had no or small mold damage, 19 buildings limited, 44 wide and 38 very wide damage in 2004. No association with onset of asthma was observed neither in all students nor in students with previous obstructive airway problems. Among primary school students, there was some suggestion for an association with new use of drugs for obstructive airway diseases, but with highest risk in buildings with limited damage. Conclusions The results from this unique and large follow-up study suggest that assessment of the extent and severity of mold damage inside building structures in Finnish schools do not identify buildings, in which students are at increased risk of developing asthma.Peer reviewe
Meriliikenteen tulevaisuus : Vetypolttokennot laivojen voimanlähteenä
Full text linkIlmastonmuutoksen hillitsemiseksi energiasektorilla tarvitaan konkreettisia toimia ja tavoitteita. Meriliikenteen pääasiallinen voimantuottomenetelmä on pitkään ollut polttomoottorit, jotka käyttävät polttoaineenaan fossiilisia polttoaineita. Tämän seurauksena syntyy merkittävästi ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja. Tulevaisuudessa meriliikenne luultavasti lisääntyy johtuen kaupankäynnin ja matkustuksen yleistymisestä, mikä tulee kasvattamaan päästöjen määrää entisestään. Tästä syystä vaihtoehtoisten voimantuotanto tapojen tutkiminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella aiempaa kirjallisuutta ja selvittää, kuinka SO-polttokenno (Solid Oxide) ja PEM-polttokenno (Proton Exchange Membrane) soveltuvat laivojen voimantuotantoon sekä millaisia etuja ja haasteita vetypolttokennojen ja vedyn käyttöön liittyy.
Vetypolttokenno on sähkökemiallinen laite, jossa sähkövirta syntyy vedyn ja hapen reagoidessa. Reaktiotuotteena polttokennossa syntyy ainoastaan vettä ja lämpöä, mikä tekee siitä potentiaalisen vaihtoehdon laivojen voimantuotantoon. Tällä hetkelle puhtaan vedyn tarjonnan ja vetyinfrastruktuurin puuttuminen on kuitenkin merkittävä pullonkaula vetypolttokennojen yleistymiselle. Vedyn varastointi aiheuttaa myös haasteita alhaisen kiehumislämpötilan (−253 ℃) ja energiatiheyden (9,84 MJ/m3) takia. Varastointi tapahtuu yleensä paineistamalla tai nesteyttämällä, mikä kuluttaa merkittävästi energiaa. Vaikka vety paineistetaan tai nesteytetään, sen energiatiheys jää alhaisemmaksi kuin perinteisillä polttoaineilla, mikä aiheuttaa haasteita laivojen tilankäytössä.
Molemmat tutkittavat polttokennot ovat potentiaalisia vaihtoehtoja laivojen voimantuotantoon. Polttokennojen ominaisuudet ja toiminta kuitenkin eroavat toisistaan, mikä vaikuttaa niiden sovelluskohteisiin. SO-polttokenno, jonka toimintalämpötila on korkea, tarjoaa korkean hyötysuhteen ja mahdollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa vielä korkeamman hyötysuhteen. Lisäksi laajempi polttoaineyhteensopivuus PEM-polttokennoon verrattuna, joka voi käyttää ainoastaan puhdasta vetyä, voisi mahdollistaa päästöjen vähentämisen vetyinfrastruktuuria kehitettäessä. PEM-polttokennon selkeät edut ovat kuitenkin nopea käynnistysaika ja kyky reagoida tehon tarpeen muutoksiin, mikä tekee siitä monipuolisemman vaihtoehdon meriliikenne käyttöön.
Polttokennojen tehokkuuden maksimoimiseksi myös erilaisten hybridijärjestelmien tutkiminen ja kehittäminen on tärkeää. Hybridijärjestelmät voivat parantaa järjestelmän kokonaistehokkuutta ja paikata polttokennojen toiminnallisia puutteita. Polttokennojen apuna voidaan käyttää esimerkiksi turbiineita, jolloin SO-polttokennon tapauksessa hukkalämpöä voidaan hyödyntää, tai akkuja, joiden avulla järjestelmä kykenee reagoimaan nopeasti tehon tarpeen muuttuessa. Hybridijärjestelmien optimaalisella käytöllä alusten suorituskyky paranee ja toimintamatka pitenee.
Kokonaisuudessaan tutkittavat polttokennot tarjoavat potentiaalisen vaihtoehdon meriliikenteen voimantuotantoon ja päästöjen vähentämiseen. Polttokennojen toiminnalliset erot mahdollistavat niiden laajan käytön erilaisissa aluksissa, ja polttokennoteknologian käyttöä meriliikenteessä onkin tutkittu useissa projekteissa. Tälläkin hetkellä muutamia vetypolttokennoilla toimivia aluksia on käytössä, mikä todistaa vetypolttokennojen potentiaalin meriliikenteessä. Teknologian yleistyminen kuitenkin vaatii investointeja, vetyinfrastruktuurin kehittämistä sekä polttokennoteknologian kehittämistä ja standardointia
Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatinvalinnan taustatekijät
No full textSairaanhoitajaopiskelijoista suurin osa edustaa tällä hetkellä Z-sukupolvea, eli ikäluokkaa, joka on syntynyt vuosina 1995–2012. Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatinvalinnan taustatekijöitä. Näiden tekijöiden tarkastelu on tärkeää terveysalan yhteiskunnallisen kehityksen ja kasvavan sairaanhoitajapulan ymmärtämiseksi. Katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajien veto- ja pitovoiman parantamisessa, sekä Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden opettamisen kehittämisessä. Tämän tutkielman tutkimuskysymykseksi muodostui: Mitkä syyt ovat Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatinvalinnan taustalla?
Systemoitu aineistonkeruu toteutettiin CINAHL-, Medline- ja ProQuest -tietokannoista helmikuussa 2025. Hakutuloksien laajentamiseksi ProQuest –tietokannan haku rajattiin päättymään 15.3.2025. Hakusanojen vallitsevina käsitteinä toimivat ‘’Z-sukupolvi'’, ‘’sairaanhoitajan ammatti’’ ja ‘’sairaanhoitajakoulutus’’. Aineistonkeruu tuotti 376 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerit huomioiden 12 alkuperäistutkimusta. Laadunarvioinnissa käytettiin Hawker ym. -kriteeristöä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatinvalinnan taustatekijät jakautuvat sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäisiin tekijöihin kuuluu ammatillisen identiteetin rakentumiseen ja kiinnostuneisuuteen liittyvät tekijät. Ulkoiset tekijät käsittävät taloudelliseen vakauteen ja arjen toimivuuteen-, sosiaaliseen ympäristöön ja julkiseen imagoon-, työolosuhteisiin ja urakehitykseen liittyvät tekijät, matalat sisäänpääsyvaatimukset, sekä sattuman tai muut ulkoiset tekijät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatinvalinnan taustalla on keskenään kompleksisia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, joita määrittävät auttamisen halu, kokemus omasta soveltuvuudesta ammattiin, kiinnostus alaa kohtaan, pyrkimys taloudelliseen vakauteen, sosiaalinen ympäristö, sairaanhoitajan julkisuuskuva, sekä ammatin tarjoamat mahdollisuudet. Katsauksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien veto- ja pitovoiman vahvistamisessa, sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä, sekä sairaanhoitajan työn yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämisessä. Suomalaista jatkotutkimusta tarvitaan Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatinvalinnan taustatekijöistä kansallisen sairaanhoitajapulan etenemisen ehkäisemiseksi. Lisäksi yksittäisten ammatinvalinnan taustalla olevien tekijöiden tarkastelu laadullisen haastattelututkimuksen ja temaattisen analyysin keinoin lisäisi perusteellisempaa ja syvällisempää ymmärrystä aiheesta
Finland's NATO Membership Process : Critical Discourse Analysis from a Security and Foreign Policy Perspective
No full textManagement of Infants Treated for Respiratory Viral Infections: A Finnish Retrospective Register-Based Study
No full textBackground and Aims: Viral respiratory tract infections are common in all age groups, and they are responsible for a vast number of health care visits every year. Furthermore, the incidence of respiratory infections is the highest in children. We aimed to determine how infants presenting with fever and symptoms of respiratory infections were treated at Tampere University Hospital (Tays) and their responses to treatment. The secondary purpose was to describe the specific diagnosis behind the respiratory symptoms. Methods: This study was conducted in the Department of Paediatrics in Tays, Finland. Inclusion criteria were age < 1 year, fever, and symptoms of a respiratory infection. We documented from the electronic patient records the medication and other treatments the infants received during their hospital stays. For infants given the same medication multiple times, only the first dosing and response to that medication were documented. Results: The study included 119 episodes (117 infants), 50 (42%) of whom were hospitalized. Symptom-relieving medications, such as paracetamol, were used frequently, with generally good responses. Overall, 59% of the infants were administered antibiotics, the most common indication being otitis media. The most common primary or secondary diagnosis was bronchiolitis or bronchitis (43%). Conclusion: Nearly half of the infants needed hospitalization. Symptom-relieving medications, such as analgesics, were a key treatment choice, and the responses were generally good. Although the majority of the infants had a viral infection, antibiotics were used frequently, at least partially due to secondary bacterial infections.Peer reviewe
