Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Talotekniikkatoteutuksen uudet mallit – talotekniikkaohjattu rakentaminen : Talotekniikka 2030 TH5-hankkeen loppuraportti
Full text linkYritysvastuun vaikutus suomalaisten elintarviketeollisuuden pörssiyhtiöiden taloudelliseen suoriutumiseen
No full textVarhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia johtajuudesta
Full text linkTutkimus selvittää varhaiskasvatusyksiköiden johtajuutta ryhmien työntekijöiden kokemusten perusteella. Tutkimuksen kohteena olevassa kunnassa on toteutettu varhaiskasvatusyksiköiden johtamisen kehittämis-hanke vuosina 2022–2023, jonka myötä jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön tuli apulaisjohtaja. Tämä tutkimus selvittää johtajan ja apulaisjohtajan työnjaon toimivuutta, johtamisen toimintatapoja ja pedagogisen johtamisen toteuttamista varhaiskasvatusyksiköissä ryhmien työntekijöiden kokemana.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, missä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisenä kyselynä Microsoft Forms -ohjelman avulla. Kyselylomakkeen kysymykset ovat olleet avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat ovat voineet vastata vapaamuotoisesti. Kysely on lähetetty kaikille tutkimuskohteena olevan kunnan omien varhaiskasvatusyksiköiden ryhmien työntekijöille sähköpostin välityksellä.
Aineiston analyysissä nousi esille suuri vaihtelu yksiköiden johtamiskäytänteissä. Osassa yksiköissä johtaminen toimii hyvin, toisissa taas työntekijät kokevat johtamisen varsin sekavana. Monissa yksiköissä työntekijät toivovat johtajille selkeämpää työnjakoa ja yhtenäisempää ohjausta erilaisiin arjen tilanteisiin. Johtajien toivotaan myös olevan enemmän fyysisesti läsnä vastuuyksiköissään
Uudelleentäytettävien ja kertakäyttöisten lasipullojen ympäristövaikutusten vertailu
Full text linkPakkausteollisuudessa keskeisiin tavoitteisiin kuuluu pakkausten elinkaaren aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen. EU on asettanut säännöksiä tavoitteen hyväksi sekä päivittänyt pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviään 2024 vuoden alussa muun muassa pakkausten uudelleenkäytön tavoitteilla. Erilaisilla pakkausvaihtoehdoilla on vaihtelevat ympäristövaikutukset, joten on tärkeää vertailla vaihtoehtoja kriittisesti esimerkiksi LCA-tutkimusten avulla. Tämän työn tarkoituksena on vertailla juomateollisuudessa käytettävien uudelleentäytettävien ja kerta-käyttöisten lasipullojen ympäristövaikutuksia, sekä selvittää millaisia kiertotalousmenetelmiä on käytössä lasipulloille ja miten niitä sovelletaan eri maissa.
Erilaisilla kiertotalousmenetelmillä pyritään pidentämään tuotteiden elinkaarta ja vähentämään jätteen määrää. Kiertotalousmenetelmiä on eri tasoisia jaoteltuna sen mukaan, kuinka tehokkaasti ne tukevat kiertotaloutta. Lasipullojen kierrossa käytettävät kiertotalousmenetelmät ovat uudelleenkäyttö ja kierrätys. Uudelleenkäytössä lasipullot täytetään uudelleen käytön jälkeen. Pullot ja niiden kuljetuskorit pestään kemiallisen ja lämmöllisen pesun avulla monivaiheisella pesulinjalla varmistaen puhtauden taso elintarvikekäyttöön. Kierrätyksellä lasipullojen tapauksessa tarkoitetaan suljetun kierron kierrätystä, eli käytetty lasi sulatetaan ja käytetään uudestaan lasipullojen valmistuksessa. Käytetyt lasipullot murskataan ja lasimurska käy läpi tarkastuksen ja sen joukosta poistetaan epäpuhtauksia esimerkiksi ilmavirtausten ja sähkömagneettien avulla. Molemmissa menetelmissä tärkeänä osana on laadun varmistus ennen kuin kierrätyslasia käytetään uusien pullojen valmistuksessa tai puhdistetut pullot lähetetään uudelleentäyttöön.
Lasipullojen elinkaaresta aiheutuu erilaisia ympäristövaikutuksia riippuen käytetystä kiertotalousmenetelmästä. Uudelleentäytössä positiivisia ympäristövaikutuksia saadaan pääasiassa energiasäästöillä, kun vältetään uusien lasipullojen valmistus. Kierrätyksessä suurin positiivinen vaikutus saadaan sillä, että osa neitseellisestä lasista korvataan kierrätyslasilla uusien pullojen valmistuksessa. Siten vähennetään energiankulutusta raakamateriaalien louhinnassa ja jalostamisessa sekä pullojen valmistusprosessissa, koska kierrätyslasin määrä raaka-aineessa laskee seoksen sulamispistettä.
LCA-tutkimuksia voidaan käyttää työkaluna arvioitaessa lasipullojen elinkaaresta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tässä työssä LCA-tutkimuksia on käytetty uudelleentäytön ja kierrätyksen ympäristövaikutuksia vertaillessa. Suurimmat erot ympäristövaikutuksissa aiheuttavat lasi-pullojen pesusta, kierrätyslasin käsittelystä ja logistiikasta aiheutuvat päästöt. Useissa LCA-tutkimuksissa todetaan uudelleentäytön olevan edullisempi ympäristövaikutuksiltaan kuin kerta-käyttöisten lasipullojen kierrättäminen. Erot korostuvat erityisesti, kun kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä esimerkiksi paikallisille markkinoille keskittyen. Keskeistä on, että molempia menetelmiä arvioidaan paikallisesti toteuttamalla LCA-tutkimus aina tapauskohtaisesti. Tärkeitä muuttujia uudelleentäytössä ovat lasipullojen kiertosyklien määrä, pesuprosessista aiheutuva energiankulutus sekä kuljetusetäisyydet. Kierrätyksessä tulee huomioida erityisesti kierrätysaste ja kierrätyslasin osuus uusien pullojen valmistuksessa
Physics-informed data-driven modeling of rock motion dynamics in excavation using a high-fidelity simulator
No full textIn this paper, the problem of predicting the motion of large rocks during excavation is addressed. During excavation, complex interactions are observed among the excavator bucket, rock, and soil, which are not effectively captured using analytical models due to nonlinearities and unknown phenomena. To address this, a physics-informed, data-driven framework is proposed, in which a predictive model of the rock dynamics is learned using data obtained from a high-fidelity physics-based simulator. Specifically, a physics-informed neural network is employed, structured as a multilayer perceptron that receives the state variables and control inputs from a fixed-length temporal window. A kinematic constraint is incorporated into the loss function to enforce physical consistency. The model is trained and evaluated using data from 200 experiments. The effect of the look-back window length is examined, and a window length of two is found to yield the minimum prediction error. The prediction error distributions are statistically evaluated for different soil and rock scenarios, as well as across different prediction horizons (1–20). The model’s accuracy is shown to be within the desired threshold.Peer reviewe
Hoitajien työmäärän arviointi valvontaosastoilla: Kartoittava kirjallisuuskatsaus
No full textHoitajien työmäärän arviointia eri menetelmin on hyödynnetty terveydenhuollon henkilöstöjohtamisessa monipuolisesti, ja työmäärän arvioinnin avulla voidaan lisätä hoitajien työtyytyväisyyttä ja tukea työssä jaksamista. Työmäärän arvioinnista valvontaosastoilla tiedetään kuitenkin vain vähän. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on kuvata hoitajien työmäärän arvioinnista olemassa olevaa tieteellistä näyttöä valvontaosastoilla.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin CINAHL Ultimate, MEDLINE, ProQuest Health & Medical Collection- sekä Healthcare Administration Database- tietokannoista. Hakusanat suomeksi ja englanniksi muodostettiin hoitajien työmäärän arviointia ja valvontaosastoja käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Otsikkotasolla arvioitiin 2119 hakutulosta, tiivistelmiä 178, koko tekstejä 40 ja lopulliseen aineistoon valittiin 14 tutkimusta.
Artikkeleissa kuvaillut valvontayksiköt vaihtelivat itsenäisistä valvonnoista vuode- tai teho- osastojen yhteydessä toimiviin yksiköihin. Tutkimusten otokset vaihtelivat sisällöltään hoitohenkilökunta- (n = 6) tai potilaskohtaisten (n = 3) mittausten sekä hoitojaksokohtaisten tietojen tarkastelun (n = 8) välillä, ja laajuudeltaan yhtä yksikköä tai sairaalaa koskevasta tutkimuksesta (n = 11) laajoihin monikeskustutkimuksiin (n = 3). Aineiston tutkimuksissa hoitajien työmäärän arviointiin käytettiin neljää julkaistua mittaria ja yhtä yksinoikeudella suojattua mittaria. Lisäksi tutkimuksissa käytettiin seitsemää mittaria, joiden yhteyttä hoitajien työmäärään tutkittiin. Hoitajien työmäärä valvontaosastoilla oli yhteydessä hoitotyön sensitiivisiin haittatapahtumiin, potilaiden re-admissioriskiin ja sairaalakuolleisuuteen. Hoitajien työmäärän arviointimenetelmien koettiin vaikuttavan työtyytyväisyyteen ja työnjaon oikeudenmukaisuuteen. National Early Warning Score (NEWS)- pisteet ennustivat hoitotyön ylikuormitustilanteita. Valvontaosastoilla hoitoon liittyi vuodeosastoja enemmän hoitajien työtä, ja keskimäärin vähemmän kuin tehohoidossa. Valvontahoidon työmäärä jakautui vuorokaudenajan mukaan eri tavalla kuin tehohoidossa siten, että aamu- ja yövuoroissa valvontaosastolla työmäärä oli suurempi kuin teho-osastolla. Työ valvontaosastolla muuttui sisällöllisesti hoitojakson edetessä. Osaston lääkärijohtaminen oli yhteydessä hoitajien työmäärään ja valvontaosastojen toiminta oli perusteltua, kun potilaiden hoitoisuus on riittävän korkea. Hoitajien työmäärän mittareita voidaan hyödyntää potilaan hoitopaikan valinnassa.
Hoitajien työmäärän arviointiin valvontaosastoilla soveltuvia mittareita löytyy, mutta niiden välistä vertailututkimusta valvontaosastoilla ei ole tehty. Hoitajien työmäärän arviointityökalujen hyödyntäminen valvontayksiköiden päivittäisjohtamisessa voi tukea henkilökunnan työssä jaksamista ja kokemusta johtamisen oikeudenmukaisuudesta. Olemassa olevia muita mittareita ja työkaluja voidaan hyödyntää hoitajien työmäärän arvioinnin tukena. Valvontaosastot poikkeavat työympäristöinä niin vuode- kuin teho- osastoista, ja muissa ympäristöissä kehitettyjen mittarien sopivuutta täytyy tutkia edelleen. Hoitajien työmäärän teoreettisia kuvauksia tulee kehittää edelleen ja sen soveltuvuutta valvontaosastoille tulee kehittää.
Different nursing workload measures have been utilised in human resource management in the healthcare field, and these methods can be used to improve nursing staffs job satisfaction and support their coping at work. There is, however, little information about utilising nursing workload measures in intermediate care units (IMCU). The purpose of this scoping review is to describe existing scientific evidence about nursing workload in IMCU environments.
CINAHL Ultimate, MEDLINE, ProQuest Health & Medical Collection and Healthcare Administration Database- databases were searched for literature. Search terms in Finnish and English were formed based on nursing workload measure and IMCU literature. 2119 search results were evaluated based on title, 178 based on the abstract and 40 based on the whole article.
IMCU: s described in the material ranged from independent units to units integrated as a part of a ward or intensive care unit (ICU). Samples ranged from nurse (n = 6) or patient specific (n = 3) measurements to inpatient episode data samples (n = 8). Samples were studies limited to one unit or hospital (n = 11) and large multi-centre studies (n = 3). Four published nursing workload measurement tools were used along with one proprietary nursing acuity score. Additional seven measures were studied related to nursing workload measures. Nursing workload in the IMCU was related to nursing sensitive outcomes, risk of readmission and hospital mortality. Evaluation of nursing workload supported experiences of work satisfaction and equity of patient assignments. National Early Warning Score (NEWS) was independent predictor of nursing work overload. Nursing workload in the IMCU differed from both ICUs and wards, being higher than wards but lower than ICU on average. Daily distribution of nursing workload was different compared to ICUs, nursing workload being higher in the IMCU during morning and night shifts. Workload in the IMCU changed over time during patient stay. IMCU leadership models were related to nursing workload, and IMCU utilisation was economically beneficial when admissions were of sufficiently high acuity. Nursing workload measures can be utilised in determining patient admission destinations.
Nursing workload measures suitable for IMCU exist, but no comparison studies between them were located. Utilisation of nursing workload measures in the IMCU can support experiences of work satisfaction and organizational justice. Existing tools can be used in conjunction with nursing workload measures. IMCUs differ from both wards and ICUs, and feasibility of workload measures developed in other environments need further study. Theoretical frameworks of nursing workload need further studies and development regarding their utilisation in the IMCU environment
Icosapent ethyl-induced lipoprotein remodeling and its impact on cardiovascular disease risk markers in normolipidemic individuals
No full textBACKGROUNDIcosapent ethyl (IPE), an ethyl ester of eicosapentaenoic acid (EPA), reduces cardiovascular disease (CVD), but the mechanism remains elusive. We examined the effect of IPE supplementation on lipoprotein subclasses, lipidomes, and pro-atherogenic properties.METHODSUsing 3 independent metabolomic platforms, we examined the effect of high-dose IPE supplementation for 28 days on fatty acid profiles, lipoprotein subclasses, lipidomes, and pro-atherogenic properties in normolipidemic volunteers (n = 38).RESULTSIPE supplementation increased lipoprotein EPA on average 4-fold within 7 days, returning to baseline after a 7-day washout. Notably, the incorporation displayed marked interindividual variance, negatively correlating with baseline levels. We identified persistent participant-specific lipoprotein fingerprints despite uniform IPE-induced lipidome remodeling across all lipoprotein classes. This remodeling resulted in reductions in saturated, monounsaturated, and n-6 polyunsaturated fatty acids, resulting in reduced clinical risk markers, including triglyceride, remnant cholesterol, and apolipoprotein B (apoB) levels and 10-year CVD risk score. Of the pro-atherogenic properties tested, IPE significantly reduced apoB lipoprotein binding to proteoglycans, which correlated with lower apoB particle concentration, cholesterol content, and specific lipid species in LDL, including phosphatidylcholine 38:3 previously associated with CVD.CONCLUSIONThese findings highlight IPE's rapid, uniform remodeling of lipoproteins and reduced proteoglycan binding, likely contributing to previously observed CVD risk reduction. Persistent interindividual lipidome signatures underscore the potential for personalized therapeutic approaches in atherosclerotic CVD treatment.TRIAL REGISTRATIONNCT04152291.FUNDINGJenny and Antti Wihuri Foundation, Research Council of Finland, Sigrid Jusélius Foundation, Finnish Foundation for Cardiovascular Research, Emil Aaltonen Foundation, Ida Montin Foundation, Novo Nordisk Foundation, Finnish Cultural Foundation, and Jane and Aatos Erkko Foundation.Peer reviewe
Jatkuva auringonpaiste, Chateau Marmont ja moottoritietranssi: Nostalgia matkakertomuksessa Aino Frilanderin teoksessa Los Angeles -esseet
No full textRGB ReSTIR: Per-Channel Sample Reuse : Method for asymptotically noise-free ReSTIR
No full textIn computer graphics, photorealistic rendering requires the evaluation of difficult integrals. The methods to approximate these integral calculations are usually a compromise between computational cost and approximation quality. The ReSTIR algorithm developed in recent years has offered efficient integral calculations with low cost by reusing the calculation between temporal and spatial pixels. This idea is based on Monte Carlo integral methods and resampling. For the resampling, the ReSTIR typically uses a relative color luminance as a target function. This target function is used to approximate the real integral value.
One problem of the ReSTIR is that the target function is a single-channel function, and the output is RGB-color value. To reach the best quality, the target function should be proportional to the output value. Sometimes this is not possible because the relative color luminance target function cannot fulfill the proportionality for every color channel. If this is the case, the ReSTIR algorithm cannot be noise-free.
This thesis proposes a method to multiply ReSTIR for RGB color channels. This method is called RGB ReSTIR. Instead of using the color luminance as the target function, RGB ReSTIR uses the real value of the color channel for resampling. This method allows the target function to always be proportional for every color channel, which makes this method asymptotically noise-free. This method also provides less color noise for scenes with multicolored lighting.
In this thesis, the RGB ReSTIR is tested in scenes with different lighting properties. Even if the RGB ReSTIR provides less color noise in multicolored scenes compared to the luminance-based ReSTIR, the total noise measured by PSNR is not much better. In addition, plotting the relation between the mean value and the variance reveals that the relationship of the mean and variance does not differ significantly from the luminance-based ReSTIR. RGB ReSTIR also struggles with white light by removing the connection of noise between channels. This means that every channel has unique noise that can be seen as color noise. Based on the result of this thesis, the quality benefits of the RGB ReSTIR are confined mostly to the visual quality of the color noise for multicolored lighting scenesTietokonegrafiikassa fotorealistinen renderointi vaatii haastavien integraalilaskujen evaluointia. Näiden integraalien approksimoinnissa käytettävät metodit ovat yleisesti laskentakuorman ja approksimaation laadun välinen kompromissi. Viime vuosina kehitetty ReSTIR -algoritmi tarjoaa tehokkaan integraalilaskennan vähäisellä laskennallisella hinnalla uudelleenkäyttämällä laskutoimituksia temporaalisesti ja spatiaalisesti eri pikselien välillä. Tämä idea perustuu Monte Carlon integrointimetodeihin ja uudelleenotantaan. Uudelleenotannassa ReSTIR tyypillisesti käyttää relatiivista väriluminanssia niin kutsuttuna kohdefuktiona. Tätä kohdefuktiota käytetään approksimoimaan todellista integraalin arvoa.
Eräs ReSTIRin ongelma on, että kohdefunktio on yksikanavinen funktio, mutta algoritmin ulostulo on kolmikanavinen RGB-väriarvo. Saavuuttaakseen parhaan laadun, kohdefunktion tulisi olla suoraan verrannollinen ulostuloarvoihin. Joissain tapauksissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska relatiivinen väriluminanssi kohdefunktiona ei pysty täyttämään vaatimusta verrannollisuudesta jokaiselle värikanavalle. Näissä tapauksissa ReSTIR algoritmi ei voi saavuttaa täydellistä kohinattomuutta.
Tämä työ esittelee menetelmän, jossa monistetaan ReSTIR -laskenta jokaiselle värikanavalle. Tämän metodin nimi on RGB ReSTIR. Väriluminanssin sijaan RGB ReSTIR käyttää kanavan todellista arvoa kohdefunktiona algoritmin uudelleenotannassa. Tämä menetelmä mahdollistaa kohdefunktion olevan suoraan verrannollinen jokaiselle kanavalle samaan aikaan, jonka vuoksi tämä menetelmä on asympoottisesti kohinaton. Tämä menetelmä vähentää myös värikohinaa tiloissa, joiden valaistus muodostuu usean värisistä valoista.
Tässä työssä RGB ReSTIRin toteutusta testataan erilaisissa 3D-tiloissa, joiden valaistusominaisuudet vaihtelevat. Verrattaessa väriluminanssia käyttävään ReSTIRiin, PSNR -mittauksista käy ilmi, että RGB ReSTIRin kohinataso ei parane merkittävästi huolimatta RGB ReSTIRin kyvystä parantaa värikohinaa. Tämän lisäksi taulukoitu suhde keskiarvosta ja varianssista ei merkittävästi eroa RGB ReSTIRin ja ReSTIRin välillä. Valkoinen valo aiheuttaa myös RGB ReSTIRille ongelmia, koska RGB ReSTIR poistaa yhteyden kanavien välillä. Tästä syystä jokaisella värikanavalla on oma uniikki kohina, joka voidaan havaita värikohinana. Tämän työn tuloksiin pohjautuen voidaankin todeta, että RGB ReSTIRin hyödyt ovat eniten visuaalisessa värikohinan laadun parantumisessa