Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Tarkkaavaisuuden säätelyn haasteet ja matematiikan oppiminen oppikirjatyöskentelyssä : Tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden huomiointi 3. vuosiluokan matematiikan oppikirjojen suunnittelussa
Get PDFTämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kolmannen luokan matematiikan oppikirjojen suunnittelussa on huomioitu tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden vaikutus oppikirjatyöskentelyyn. Matematiikan opetus on monipuolistunut, kun tietämys erilaisista oppijoista ja oppimismenetelmistä on lisääntynyt, ja inklusiivisuuden periaate yleistynyt kouluissa. Matematiikan oppikirjojen rakenteessa samanlaista muutosta ei ole tapahtunut. Matematiikan opetuksessa ja oppimisessa oppikirja on keskeinen väline, ja tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten pelkkä matematiikan oppikirja tukee oppimista ainoana oppimisen välineenä sellaisen oppilaan näkökulmasta, jolla on haasteita tarkkaavaisuuden säätelyssä.
Tutkimusaineistoksi valittiin kolmen 3. luokan matematiikan oppikirjan yhteen- ja vähennyslaskun allekkain laskemisen jakso. Tutkimuksen oppikirja-analyysi on toteutettu laadullisella sisällönanalyysilla, jossa hyödynnetään teoriaohjaavaa lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto on teemoiteltu oppikirjojen ja niiden tehtävien rakenteen, oppimis- ja osaamistavoitteiden, sekä oppikirjan opetusosuuksien mukaan. Tässä teemoittelussa ainoat tutkimuksessa löydetyt systemaattisesti kussakin oppikirjassa käytetyt tarkkaavaisuuden säätelyn haasteita tukevat keinot sijoittuivat oppikirjan opetusosuuksien teemaan. Visuaalinen havainnollistaminen oli huomioitu kaikissa kirjoissa yhtäläisesti, muilla teemoittelun osa-alueilla tarkkaavaisuuden säätelyn haasteita oli huomioitu hyvin vaihtelevasti. Tutkimuksen tulosten mukaan matematiikan oppikirjojen välillä on huomattavia eroja.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden huomiointi ole keskeisessä roolissa matematiikan oppikirjojen suunnittelussa. Visuaalinen havainnollistaminen oli ainoa tutkittava ominaisuus, joka esiintyi saman tasoisena kolmen oppikirjan välillä, muiden analysoitavien ominaisuuksien kohdalla kaikissa oppikirjoista löydettiin kehitettävää. Tarkkaavaisuuden säätelyn haasteiden kannalta se, kuinka hyvin matematiikan oppikirja ainoana opetuksen välineenä tukee oppilasta riippuu oppilaan ominaisuuksista oppijana ja ihmisenä, joten pelkkä matematiikan oppikirja ei tue kokonaisvaltaista matematiikan oppimista
Electromagnetic side-channel analysis attacks and countermeasures
Get PDFSide-channel analysis (SCA) attacks utilize different physical properties of integrated circuits (IC) and computer system processes to deduce sensitive information. This sensitive information is quite often cryptographic keys. Side-channel analysis thus presents a threat to the physical security of cryptographic devices. Multiple known side-channels exist that have been exploited in the past, such as power consumption, electromagnetic (EM) radiation, acoustic, temperature variations and light. SCA attacks that observe EM radiation are coined EM SCA attacks. They present many unique properties compared to other side-channels, as they are non-invasive, contactless, have a rich frequency range of information and can exploit location dependent leakage.
This thesis presents a literary overview of electromagnetic side-channel analysis attacks and how they can be hindered. Firstly, a classification of EM SCA attacks is set, and common targets of these attacks are introduced. The sources of electromagnetic radiation are presented and how the electromagnetic side-channel presents unique opportunities and challenges for attackers. A more practical explanation of the attack process follows, starting from how emanations can be collected to how they can be analysed. Lastly countermeasures are presented from roughly two perspectives: how to lessen information leaking electromagnetic radiation sources and how to disturb the paths of EM emanations, from source to receiver.
In this thesis, it is concluded that, EM SCA attacks present a threat to the security of cryptographic devices. Especially with the miniaturization of devices and constant improvement of analysis and measurement methods, the EM side-channel grows more prevalent. Additionally, EM side channel leakage can be used to overcome some countermeasures that mitigate other side channels. This leads to a need to keep developing effective countermeasures against EM SCA attacks.Sivukanava-analyysi hyödyntää integroitujen piirien ja tietokoneiden toimintaan liittyviä fyysisiä ominaisuuksia arkaluonteisen tiedon selvittämiseksi. Tämä arkaluonteinen tieto on usein kryptografinen avain. Sivukanava-analyysi näin luo uhan kryptografisten laitteiden fyysiselle turvallisuudelle. Useita eri sivukanavia on hyödynnetty aikaisemmin kuten virrankulutus, sähkömagneettinen säteily, ääni, lämpötilan vaihtelu ja valo. Sähkömagneettista säteilyä hyödyntäviä sivukanava-analyysihyökkäyksiä kutsutaan sähkömagneettisiksi sivukanava analyysihyökkäyksiksi. Ne eroavat muista sivukanavista monilla eri tavoilla, koska ne ovat kontaktittomia, tarjoavat laajalta taajuusalueelta tietoa, kykenevät hyödyntämään sijaintiriippuvaista säteilyä ja ne eivät edellytä hyökättävänä olevan laitteen muokkaamista.
Tämä työ on kirjallisuuskatsaus sähkömagneettisiin sivukanava-analyysihyökkäyksiin ja siihen, miten niiltä voidaan suojautua. Ensimmäisenä esitetään sähkömagneettisten sivukanava analyysihyökkäysten luokittelu ja näiden hyökkäysten yleisimmät kohteet. Tämän jälkeen esitellään sähkömagneettisen säteilyn lähteet ja se, miten sähkömagneettinen sivukanava tarjoaa uniikkeja mahdollisuuksia ja haasteita hyökkääjille. Tätä seuraa käytännönläheisempi katsaus sähkömagneettisten sivukanava-analyysihyökkäysten suorittamiseen, alkaen säteilyn mittaamisesta johtaen siihen miten sitä voidaan analysoida. Viimeisenä käydään läpi vastatoimia karkeajakoisesti kahdesta näkökulmasta: kuinka informaatiota sisältävän sähkömagneettisen säteilyn lähteitä voidaan vähentää ja kuinka sähkömagneettisen säteilyn kanavia voidaan häiritä lähteen ja vastaanottimen välillä.
Työssä huomataan, että sähkömagneettiset sivukanava-analyysihyökkäykset altistavat kryptografiset laitteet uhille. Etenkin laitteiden kokojen pienentyminen ja analyysi- sekä mittausmenetelmien jatkuva kehitys vain kasvattaa sähkömagneettisen sivukanavan merkitystä. Lisäksi sähkömagneettista säteilyä voidaan myös hyödyntää joidenkin muita sivukanavia vastustavien puolustusmenetelmien päihittämiseen. Tämä johtaa tarpeeseen jatkaa sähkömagneettisia sivukanava-analyysihyökkäyksiä torjuvien vastatoimien kehitystä
In Vitro Neuron-Astrocyte Networks and Their Modulation on Microelectrode Arrays
No full textAivot koostuvat hermokudoksesta, joka sisältää useita eri solutyyppejä. Yhdessä aivot ja selkäydin muodostavat keskushermoston, joka säätelee kehon tahdonalaisia ja tahdosta riippumattomia toimintoja. Yksi keskushermoston solutyypeistä ovat hermosolut eli neuronit, jotka ovat sähköisesti aktiivinen soluja, jotka vastaavat tiedon siirtämisestä sähkökemiallisten signaalien eli aktiopotentiaalien avulla. Neuronit muodostavat laajoja verkostoja, jotka ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan monimutkaisia ja dynaamisia. Nämä hermoverkostot kietoutuvat yhteen astrosyyttiverkostojen kanssa.
Astrosyytit ovat keskushermoston hermotukisoluja, ja ovat yksi aivojen yleisimmistä solutyypeistä. Astrosyytit ovat välttämättömiä hermosolujen toiminnan ja aivojen homeostaasin ylläpitämiseksi, sillä ne säätelevät synaptista tiedonvälitystä osallistumalla gamma-aminovoihappo- (GABA-) ja glutamaattivälitteisiin signalointireitteihin, jotka vähentävät tai lisäävät hermosolujen sähköistä aktiivisuutta. Kriittisestä roolistaan huolimatta astrosyyttien merkitystä in vitro laboratoriomalleissa, erityisesti koskien neuronien ja astrosyyttien suhteellisia määriä ja astrosyyttien vaikutuksia erilaisiin viljelymalleihin, ei yleensä oteta riittävästi huomioon.
Tässä väitöskirjatyössä tavoitteena oli selvittää neuronien ja astrosyyttien välistä vuorovaikutusta käyttämällä erilaisia modulointimekanismeja: kemiallisia yhdisteitä ja sähköistä stimulaatiota in vitro. Työssä tutkittiin, kuinka astrosyyttien vuorovaikutus hermosolujen kanssa vaikuttaa hermoverkoston morfologiaan, kytkeytyneisyyteen ja elinkykyyn, ja erityisesti sähköfysiologisiin ja biokemiallisiin vasteisiin. Työssä käytettiin perinteisiä hermosoluviljelmiä sekä ohjattuja hermoverkostoja hyödyntäen hermosolujen aksonien kasvua suuntaavia mikrotunneleita mikroelektrodimatriisialustalla (MEA). Modulointimenetelmiin kuuluivat kemialliset yhdisteet, kuten gabatsiini, GABA-tyypin A reseptorin salpaaja, sekä yleisesti käytetty anestesialääke ketamiini. Lisäksi tutkimuksissa käytettiin uutta sähkövirran stimulaatiomuotoa nimeltään ajallinen interferenssistimulaatio (TIS), jota on aiemmin tutkittu vain vähän laboratoriomalleilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että astrosyytit parantavat hermosolujen morfologiaa ja kytkeytyneisyyttä in vitro. Astrosyytit moduloivat myös hermosolujen sähköfysiologista aktiivisuutta, jota arvioitiin mittaamalla hermosolujen sähköimpulssien määrää ja niiden samanaikaisuutta. Kaiken kaikkiaan, astrosyytit vaikuttivat hermosolujen sähköiseen ja biokemialliseen vasteeseen jokaisessa arvioidussa aikapisteessä. Tutkimuksessa havaitut erityiset biokemialliset vasteet vaihtelivat käytetystä kemiallisesta yhdisteestä riippuen, vaikuttaen erityisesti aivoperäisen hermokasvutekijän ja sen reseptoriin liittyvään signalointireittiin. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat merkittäviä eroja perinteisen korkea- ja matalataajuusstimulaation ja TIS välillä hermosolujen sähköisessä aktiivisuudessa. Astrosyyttien havaittiin myös moduloivan hermosolujen sähköistä vastetta TIS:ään, mikä tarjoaa uutta tietoa hermosolujen sähköfysiologisesta toiminnasta TIS jälkeen. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saadut tulokset korostavat astrosyyttien keskeistä roolia hermosolujen sähköfysiologisen aktiivisuuden ja biokemiallisen signaloinnin säätelyssä. Muutoksilla hermosolujen eksitatorisessa/inhibitorisessa tasapainossa on vaikutuksia hermoverkostojen toimintaan, mikä voi myötävaikuttaa erilaisten aivosairauksien, kuten epilepsian, patofysiologiaan. Tulokset tarjoavat uutta tietoa neuronien ja astrosyyttien monimutkaisista vuorovaikutuksista, korostaen astrosyyttien vaikutuksen huomioon ottamisen tärkeyttä ja mahdollisesti TIS:n käyttökelpoisuutta sekä perustutkimuksessa että terapeuttisissa tarkoituksissa.The brain comprises nervous tissue that incorporates multiple cell types. The brain and spinal cord comprise the central nervous system (CNS) that controls the body’s voluntary and involuntary functions. Neurons are electrically active, excitable cell types in the CNS responsible for transferring information via electrochemical signal pulses called action potentials. Neurons form extensive networks that are complex and dynamic in their structure and function. Moreover, these networks are intertwined with astrocyte networks. Astrocytes, a type of glial cell, are among the most abundant cells in the brain.
Astrocytes are essential for maintaining neuronal function and brain homeostasis, as they actively regulate synaptic transmission by participating in gamma-aminobutyric acid (GABA) and glutamate-mediated signaling pathways that regulate neuronal inhibition and excitation, respectively. However, despite their critical role, the contributions of astrocytes in laboratory in vitro models have been usually overlooked, particularly considering the relative abundance of neurons and astrocytes and the impacts of astrocytes in various culture models.
This thesis aimed to highlight the intriguing interplay between neurons and astrocytes in vitro utilizing two modulatory mechanisms: chemical compounds and electrical stimulation. Thus, astrocytic influence on neuronal network morphology, connectivity, viability, and, more specifically, electrophysiological and biochemical responses were investigated. Cell culture models utilized were conventional dissociated cultures and engineered neural networks with novel axon growth- directive microtunnels on microelectrode arrays (MEAs). The modulatory methods included chemical compounds such as gabazine, a GABA type A receptor blocker, and ketamine, a commonly used anesthetic drug, as well as a new form of electrical current stimulation called temporal interference stimulation (TIS), previously less studied in vitro.
The results presented in this thesis showed that astrocytes enhanced neuronal morphology and network connectivity in vitro. Astrocytes modulated the electrophysiological activity of the neurons, as assessed by evaluating neuronal firing rates and network connectivity with MEAs. Overall, astrocytes shaped neuronal electrophysiological and biochemical responses at every assessed time point. Distinct biochemical responses, which varied depending on the chemical compound used, were observed to especially affect the brain-derived neurotrophic factor and its receptor tropomyosin receptor kinase B signaling pathway. In addition to pharmacological agents, significant differences existed in neuronal firing rates between traditional high/low-frequency stimulation and TIS. Astrocytes were found to modulate neuronal responses to TIS, which provided new insights into the effects of TIS on neuronal electrophysiological activity.
The findings of this thesis emphasize the vital role of astrocytes in regulating neuronal electrophysiological activity and biochemical signaling. Alterations in the neuronal excitatory/inhibitory balance have implications for neuronal network functionality that can contribute to the pathophysiology of various brain disorders, including epilepsy. This thesis highlights the importance of considering astrocytic influence and TIS’s applicability in basic research and therapeutic interventions by providing a deeper understanding of the complex dynamic interactions between neurons and astrocytes
Sähkömoottorin säätövirheen varianssin minimointi eri säätörakenteilla
Get PDFSähkömoottori on laite, jonka akselin kääntymiskulmaa ohjataan moottorin jännitteellä. Sopiva jännite muodostetaan tässä työssä neljän erilaisen säätölain avulla.
Siirryttäessä ideaalisesta suunnitteluympäristöstä reaalimaailman olosuhteisiin tulee säädön suunnittelusta monimutkaisempaa. Reaalimaailmassa ulkoiset häiriöt vaikuttavat prosessin ja mittaussysteemin vasteisiin. Häiriöiden vaikutus tulee ottaa huomioon säädön suunnittelussa.
Tässä työssä tasavirtamoottoriin kytkeytyy kuormitushäiriötä. Se mallinnetaan valkoisena kohinana. Moottorille viritetään säätörakenteet minimoimaan kuormitushäiriön aiheuttama akselin kääntymiskulman säätövirheen varianssi, kun moottorin ohjausjännitteen varianssille on asetettu yläraja. Säätövirheen varianssin pienenemisestä seuraa, että moottorin akselin kulma vaihtelee keskimäärin vähemmän sen odotusarvosta. Lisäksi moottorin mekaaninen rasitus vähenee, koska sen kulman vaihtelu saadaan pienemmäksi.
Tässä työssä tasavirtamoottorin ohjaukseen suunnitellaan ideaalinen tilasäädin, kaksi osittaiseen tilatietoon perustuvaa säädintä ja vaiheenjohtosäädin. Systeemin stationaaristen varianssien optimoinnissa hyödynnetään Matlab-funktiota lyap. Stationaariset varianssit määritellään LQR-menetelmän (engl. Linear Quadratic Regulator) kustannusfunktion stokastisen muodon avulla. Säätimien optimaaliset parametrit lasketaan Matlabin optimointifunktiolla.
Eri säätimiä vertaillaan keskenään tarkastelemalla niiden tuottamia säätövirheen stationaarisia variansseja. Lisäksi tarkastellaan, kuinka hyvin eri säätimillä säätövirheen stationaarinen varianssi saadaan minimoiduksi, kun ohjausjännitteen stationaarisen varianssin ylärajaa muutetaan. Säätimiä myös vertaillaan tutkimalla säätöpiirien suhteellisia stabiiliuksia.
Matlabin optimointifunktio ja sille luodut aliohjelmat kykenevät virittämään säätörakenteiden parametrit niin, että säätövirheen varianssi minimoituu ohjauksen varianssin rajoitusehdolla. Parhaimpaan säätövirheen varianssin minimointiin päästään vaiheenjohtosäätimellä. Huonoiten säätövirheen varianssin minimoi säätörakenne, joka perustuu ainoastaan moottorin akselin kääntymiskulman tilatakaisinkytkentään.An electric motor is a device whose shaft rotation angle is controlled by the motor voltage. In this work, an appropriate voltage is generated using four different control laws.
Transitioning from an ideal design environment to real-world conditions makes control design more complex. In real-world scenarios, external disturbances affect the responses of both the process and the measurement system. The impact of these disturbances must be considered in control design.
In this study, a disturbance load is applied to a DC motor and modeled as white noise. Control structures are tuned to minimize the variance of the shaft angle control error caused by the disturbance load while maintaining an upper limit for the variance of the control voltage. Reducing the variance of the control error results in the motor shaft angle deviating less from its expected value on average. Additionally, the mechanical stress on the motor decreases as the angular variation is reduced.
In this work, an ideal state controller, two controllers based on partial state information, and a lead controller are designed for DC motor. The Matlab function lyap is used to optimize the stationary variances of the system. The stationary variances are determined using the stochastic form of the cost function in the LQR (Linear Quadratic Regulator) method. The optimal parameters of the controllers are calculated using Matlab’s optimization function.
The different controllers are compared by analyzing the stationary variances of the control errors they produce. Furthermore, the extent to which each controller minimizes the stationary variance of the control error is examined as the upper limit of the control voltage variance is varied. The controllers are also compared by evaluating the relative stability of the control loops.
The Matlab optimization function and the created subprograms can tune the parameters of the control structures such that the control error variance is minimized under the constraint of the control voltage variance. The best minimization of the control error variance is achieved with the lead controller. The worst performance in minimizing the control error variance is obtained with the control structure based solely on state feedback of the motor shaft angle
Energiapolitiikan ohjauskeinot Euroopan unionista paikallistasolle: Tapausesimerkkeinä Euroopan unioni, Suomi ja Lempäälän kunta
Get PDFTraumainformoidun työotteen merkitys suhteisiin perustuvalle sosiaalityölle
Get PDFTraumatisoitumiseen ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat sosiaalityön kannalta yhä ajankohtaisempia viime vuosien globaalien tapahtumien ja paikallisten hyvinvoinnin heikkenevien trendien myötä. Laadullisena review- kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkimukseni tarkoitus oli selvittää traumainformoidun työotteen merkitystä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan väliselle suhteelle perustuvalle sosiaalityölle. Halu tutkia aihetta ja sen parissa tehtyä tutkimusta kietoutuu näihin ajankohtaisiin yksilön hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja tarpeisiin sekä sosiaalityön mahdollisuuksiin vastata näihin asiakastyön keinoin osana palvelujärjestelmää. Kysymyksenasetteluun sisältyi vahva kiinnostus asiakkaan kokemien merkitysten näkökulmaan, minkä lisäksi kiinnitin huomiota myös sosiaalityöntekijän ja palvelujärjestelmän tasoihin työotteen merkityksiä tarkasteltaessa.
Valitsemani aineisto kattoi kymmenen kansainvälistä, vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimusaiheeni vahvan teoreettisen pohjan vuoksi lähestyin tutkimusaineistoa teoriaohjaavasti teemoittelua hyödyntäen. Teemoittelun avulla muodostin aineistostani kaksi pääteema ja kumpaankin pääteemaan liittyvät kaksi alateemaa tiivistäen tutkimuskysymykseni kannalta oleellisen tiedon. Ensimmäinen pääteema käsitteli traumainformoidun työotteen merkitystä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan väliselle kohtaamiselle. Tämä teema jakautui edelleen tuloksiin, jotka käsittelivät suhteen turvallisuutta ja korjaavia kokemuksia sekä asiakkaan kokemuksen ainutkertaisuutta ja sosiaalityöntekijän lämmintä uteliaisuutta. Toisen pääteeman mukaisesti tarkastelin tutkimuksessani muutostyön keskiössä olevaa voimaantumista ja toivoa. Tähän liittyi yhtäältä traumainformoitu organisaatio traumainformoitujen ja suhteisiin perustuvien käytäntöjen mahdollistajana sekä toisaalta sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteinen tiedonmuodostus ja asiakkaan voimaantumisen ja toivon kokemukset.
Tutkimukseni tuloksissa korostuivat traumainformoidun työotteen tuottaman tiedon ja osaamisen mahdollisuudet luoda turvallisia emotionaalisia ja fyysisiä tiloja sosiaalityön asiakkaille. Asiakkaan voimaantumisen ja toivon kannalta yhteistyö sosiaalityöntekijän ja asiakkaan sekä eri järjestelmien välillä kuvautui merkityksellisenä. Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteinen tiedonmuodostus ja asiakkaan tunteminen vuorovaikutuksen kautta näytti edistävän yhteisen työskentelyn voimaannuttavia piirteitä. Asiakkaan kokemusten ainutkertaisen luonteen ymmärtäminen puolestaan tuki asiakkaan äänen kuulemista ja omaa elämää koskevien valintojen tekemistä. Niin ikään sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisen valtasuhde-eron tunnistaminen ja sosiaalityöntekijän autoritaarisuuden välttäminen painottui samalla, kun asiakkaan roolia oman elämänsä asiantuntijana kunnioitettiin traumainformoidun työotteen myötä. Sosiaalityöntekijän kokemat tunteet näyttäytyivät merkityksellisinä tekijöinä ammatillisen roolin toteuttamisen sekä työssä jaksamisen ja pysyvyyden kannalta. Organisaatioiden traumainformoitu kehittäminen näytti tukevan sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista sekä mahdollisuuksia tukea asiakasta ja ylläpitää toimivaa dialogia. Tutkimuksen tuloksissa totean, että traumainformoitu osaaminen ja osaamisen sisällyttäminen suhteisiin perustuviin kohtaamisiin ja sosiaalityön organisaatioiden toimintaan voi edistää asiakkaan oikeuksien toteutumista ja luoda eettisesti kestäviä toimintakulttuureja paitsi sosiaalityön asiakkaille, myös työntekijöille
Teollisen rakentamisen materiaalivirtojen hallinta tahtituotannossa
No full textRakennusalan tuottavuuden kehittäminen on ollut pitkään esillä ja erityisesti teollinen rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia tuotannon virtaviivaistamiseen sekä tehokkuuden parantamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida, miten määrätiedon hallinta, esivalmisteiden käyttö ja materiaalivirtojen optimointi vaikuttavat rakennustuotannon tehokkuuteen ja työmaaprosessien sujuvuuteen.
Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä empiiriseen tutkimukseen, jossa haastattelujen avulla selvitettiin kohdeyrityksen käytännöt materiaalivirtojen hallinnassa eri liiketoimintasegmenteissä. Kirjallisuuskatsaus syventyy lean-rakentamisen periaatteisiin, tahtituotannon menetelmiin ja esivalmisteiden rooliin teollisessa rakentamisessa. Empiirisessä osuudessa analysoitiin, millaisia haasteita määrätiedon hallinnan ja esivalmisteiden hyödyntämiseen liittyy sekä miten niitä voidaan kehittää kohdeyrityksen toimintaympäristössä.
Tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin, että määrätiedon hallinnan ja materiaalilogistiikan kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä tahtituotannon onnistumisessa. Nykytilassa haasteita aiheuttavat tiedonkulun hajanaisuus, suunnitelmien epävarmuudet, reaaliaikaisen seurannan puute sekä toimitusketjun hallinnan haasteet. Jotta rakennusprosesseja voidaan sujuvoittaa, määrätiedon ja materiaalivirtojen hallinnan tulisi olla systemaattisempaa ja suunnittelun sekä logistiikan yhteensovittamista tulisi kehittää. Tutkimuksen perusteella tunnistettiin keskeisiä kehityskohteita, joiden avulla on mahdollista saavuttaa haluttu tavoitetila työmaan tehokkuuden suhteen. Tavoitetilassa määrätiedon ja materiaalivirtojen hallinnan digitalisointi sekä ennakoivan suunnittelun hyödyntäminen voisivat parantaa työmaan tehokkuutta ja vähentää tuotannon häiriöitä.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat kohdeyritykselle käytännön suosituksia tahtituotannon ja esivalmisteiden hallinnan kehittämiseen. Lisäksi tutkimus tuottaa laajempaa ymmärrystä teollisen rakentamisen logistiikan haasteista ja mahdollisuuksista rakennusalan tuottavuuden parantamiseksi
Epätyypillisten työsopimusten kehitys ja nykytila : Osa- ja määräaikaisten työsopimusten hyväksyttävä käyttö
Get PDFDirektiivisyys yrityksen sosiaalisen median sisältömarkkinoinnissa : Kielelliset rakenteet ja kuluttajakokemukset
Get PDFTämä pro gradu -tutkielma käsittelee direktiivejä ja niiden kielellistä muotoilua yrityksen sosiaalisen median teksteissä. Tutkimus on tapaustutkimus puutarha-alalla toimivan Biolanin sisältömarkkinoinnista. Tavoitteena on selvittää, millaisia direktiivejä sisältömarkkinointiteksteissä esiintyy ja millaisia merkityksiä ne teksteihin luovat. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia toiveita kuluttajilla on sosiaalisen median sisältöjen suhteen.
Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu yrityksen Meta-alustoilla, eli Facebookissa ja Instagramissa, sekä TikTokissa julkaisemista sisältömarkkinointiteksteistä. Suurin osa teksteistä on julkaistu Meta-alustoilla. Kuluttajien näkemyksiä ja toiveita kuvaava aineisto on kerätty verkkokyselyllä, ja se muodostuu 204 vastauksesta. Tutkimus sijoittuu lingvistisen tekstintutkimuksen alaan, ja sen teoreettisena viitekehyksenä on M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Teoriassa kieltä tarkastellaan sosiaalisen toiminnan muotona, ja se kuvaa, miten kieli mahdollistaa erilaisten toimintojen tekemisen ja merkitysten ilmaisemisen. Systeemis-funktionaalisessa kieliteoriassa kielen käyttötapoja kuvaillaan kolmen metafunktion, ideationaalisen, interpersonaalisen ja tekstuaalisen metafunktion kautta. Hyödynnän tämän tutkimuksen analyysissä erityisesti interpersonaaliseen metafunktioon liittyviä näkökulmia. Interpersonaalinen metafunktio keskittyy vuorovaikutukseen sekä siihen, miten kielellä luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja ilmaistaan erilaisia vuorovaikutuksellisia rooleja. Tarkastelen analyysissa sitä, miten direktiiveillä pyritään vaikuttamaan vastaanottajan toimintaan. Analysoin aineistoa jonkin verran myös ideationaalisen metafunktion näkökulmasta, sillä osa direktiiveistä esiintyy ympäröivää todellisuutta kuvaavina prosesseina. Tekstuaalista metafunktiota hyödynnän analyysissa direktiivien sijoittumisen ja tekstien pituuden ja asettelun tarkastelussa. Kyselyn vastausten analyysi on pääasiassa määrällistä tutkimusta, mutta siinä hyödynnetään myös sisällönanalyyttista otetta.
Jaottelin aineiston teksteissä esiintyneet direktiivit seitsemään direktiivityyppiin, jotka ovat imperatiivi, 2. persoonan modaaliverbitön deklaratiivi- tai interrogatiivilause, 2. persoonan modaaliverbilause, nollapersoonainen modaaliverbilause, finiittiverbitön direktiivi, retoriset keinot ja prosessityypit. Kaksi viimeisintä eivät ole yleisesti tunnettuja direktiivien rakenteita, mutta tässä markkinoinnin kontekstissa tulkitsin niillä olevan direktiivisiä tehtäviä. Interpersonaalista metafunktiota ilmentävistä direktiiveistä yleisimpiä olivat imperatiivit, mutta myös modaalisia verbirakenteita esiintyi paljon. Lisäksi ideationaalista metafunktiota ilmentäviä direktiivisiä prosesseja esiintyi teksteissä runsaasti, ja ne olivat pääasiassa olosuhteita tai hoito-ohjeita kuvaavia relationaalisia prosesseja. Myös direktiivisiä materiaalisia prosesseja esiintyi teksteissä jonkin verran. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että kuluttajien toiveet sisällön suhteen ovat monipuolisia, mutta suurin osa vastaajista toivoi yritykseltä nimenomaan ohjailevaa ja neuvovaa sisältöä. Vastaajat kertoivat saaneensa yrityksen sosiaalisen median teksteistä hyödyllistä tietoa esimerkiksi puu-tarhan ja huonekasvien hoitoon sekä kompostointiin.
Tulosten perusteella direktiivisyyttä havaittiin esiintyvän yrityksen sosiaalisen median teksteissä paljon ja tapausyrityksen sisältömarkkinointi näyttäytyy hyvin direktiivisenä. Direktiiveillä huomattiin olevan teksteissä erilaisia funktiota, kuten suora toiminnan ohjaaminen, toiminnan aloittamiseen kannustaminen, huomion kiinnittäminen ja sellaisen yleishyödyllisen tiedon jakaminen, joka liittyy vastaanottajan toimintaan ja ilmentää siten direktiivisyyttä. Tyypillistä oli, että mitä eksplisiittisempi eli suorempi direktiivi oli, sitä konkreettisempaan ja lyhytkestoisempaan toimintaan sillä ohjeistettiin. Eri kanavien välillä huomattiin olevan eroja siinä, että Meta-alustojen tekstit muistuttivat paljon toisiaan ja muodostivat selkeähkön direktiivisen tekstilajin, kun taas TikTokissa teksteillä oli muitakin funktioita kuin ohjailu, ja monessa tekstissä direktiivit olivat pienessä roolissa. Tutkimustulokset osoittavat, että erilaisia direktiivityyppejä voidaan hyödyntää erilaisissa tarkoituksissa ja niillä voidaan luoda teksteihin erilaisia merkityksiä ja sävyjä. Direktiivit ovat myös keino kohdistaa viesti suoraan vastaanottajalle ja sitä kautta hyödyntää sosiaaliselle medialle tyypillistä vuorovaikutuksellisuutta
Leasingrahoituksen ja lainarahoituksen substituutiovaikutus
Get PDFLeasingrahoitus on yleistynyt merkittävästi yritysrahoituksen vaihtoehtona viime vuosikymmenten aikana, ja aihe on ollut myös suosittu laskentatoimen ja rahoituksen tutkimuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet sekä leasingrahoituksen ja lainarahoituksen suhteeseen että leasingin käyttöön vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti vuonna 2019 voimaan tullut IFRS 16 -standardi, joka muutti leasingsopimusten kirjanpidollista käsittelyä merkittävästi, on lisännyt tarvetta uusille empiirisille tutkimuksille. Aiempi tutkimuskirjallisuus on tuottanut ristiriitaisia tuloksia leasingrahoituksen ja lainarahoituksen suhteesta sillä osa tutkimuksista on havainnut leasingrahoituksen substituoivaan lainarahoitusta, kun taas toiset ovat havainneet niiden olevan keskenään komplementaarisia rahoitusvälineitä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella leasingrahoituksen ja lainarahoituksen suhdetta suomalaisten pörssiyhtiöiden kontekstissa sekä selvittää muita leasingrahoituksen käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi Tutkimuksessa havainnoidaan myös IFRS 16 -standardin mahdollisia vaikutuksia leasingrahoituksen käyttöön ja sen asemaan yritysten rahoitusstrategiassa.
Tutkielman aineisto koostuu 103 Helsingin pörssiin listatusta yhtiöstä vuosilta 2017 ja 2021. Aineistoon rajattiin vain yhtiöt, jotka olivat listautuneina molempina vuosina, jotta otos olisi identtinen molempien vuosien osalta. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa leasingrahoituksen ja lainarahoituksen suhdetta tutkittiin regressioanalyysin avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta mallia ja malleissa sisällytettiin velkaantumisastetta, yrityksen maksuvalmiutta, informaation asymmetriaa, kassavirtoja, kasvumahdollisuuksia ja toimialaa mittaavia muuttujia, jotta voitiin tutkia näiden tekijöiden vaikutusta leasingrahoituksen käyttöön.
Tutkielman empiirisen osion perusteella voitiin havaita leasingrahoituksen ja lainarahoikseen substituoivan toisiaan suomalaisia pörssiyhtiöitä tarkasteltaessa. Muiden leasingrahoituksen käyttöön vaikuttavien tekijöiden osalta jäi kuitenkin epäselvyyksiä. Maksuvalmiudella ja toimialalla nähtiin tutkimuksen mukaan selkeitä vaikutuksia leasingrahoituksen käyttöön. Kassavirroilla, kasvumahdollisuuksilla ja informaation asymmetrialla sen sijaan ei nähty olevan merkittäviä vaikutuksia leasingrahoituksen käyttöön.
Empiirisen osion tulosten pohjalta voidaan todeta, että leasingrahoitus toimii tietyissä tilanteissa vaihtoehtona lainarahoitukselle, mutta sen käyttö riippuu myös muista tekijöistä, kuten yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja toimialasta. Näin ollen leasingrahoituksen voidaan todeta olevan vain yksi rahoitusinstrumentti muiden joukossa, eikä sen käyttöä voida täysin korvata lainarahoituksella. Tutkimuksen perusteella IFRS 16 -standardilla ei nähty olevan merkittäviä vaikutuksia leasingrahoituksen ja lainarahoituksen suhteeseen tai leasingrahoituksen käyttöön vaikuttaviin tekijöihin