Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Autoliikenteestä aiheutuvat mikromuovipäästöt ja niiden hallitseminen
No full textAutoliikenne on välttämätön osa yhteiskunnan nykyisenkaltaista toimintaa. Autojen renkaiden kuluessa tienpintaa vasten, niistä irtoaa kulumishiukkasia, joiden seassa on primäärisiä mikromuoveja ja niihin kiinnittyneenä myrkyllisiä yhdisteitä. Auton renkaista peräisin olevat mikromuovit kattavat 24 % primäärisen mikromuovin lähteistä. Primäärisillä mikromuoveilla tarkoitetaan niitä mikromuoveja, jotka ovat mikromuovien kokoluokassa jo päästessään ympäristöön. Sekundääriset mikromuovit puolestaan syntyvät isompien muovipartikkelien hajotessa ajan saatossa.
Tällä hetkellä kulumishiukkaset suspendoituvat ilmaan, kulkeutuvat viereisille tien penkereille tai läpäisemättömille kaupunkiteiden varsille, joista ne jatkavat eteenpäin hulevesien ja pintavalunnan mukana. Pintavalunnan mukana mikromuovia sisältävä hulevesi kulkeutuu luontoon ja vesistöihin, jotka toimivat mikromuovien nieluina. Luontoon ja siten ekosysteemiin joutuessaan mikromuovit kerääntyvät ravintoketjuissa ja saattavat lopulta päätyä osaksi ihmisten ruokavaliota. Ilmaan suspendoituneet mikromuovit puolestaan heikentävät hengitysilmaa etenkin kaupunkialueella. Osa hulevesistä taas päätyy sekaviemäreiden kautta jätevedenpuhdistamoille.
Tässä kandidaatintyössä kartoitetaan ja pohditaan erilaisia ratkaisukeinoja, joita ongelmaan on pohdittu ja tutkittu. Tavoitteena on syventyä erityisesti autojen renkaiden materiaalien, ajoympäristön ja hulevesiratkaisujen vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin mikromuovipäästöjen syntymisen ehkäisyssä ja leviämisen hallinnassa. Lähtökohtaisesti mikromuovien hallinta on hankalaa niiden pienen partikkelikoon ja morfologisten ominaisuuksien vuoksi. Työn tulokset kuitenkin osoittavat, että niiden hallintaa on alettu viime aikoina tutkia enemmän. Esimerkkinä jätevedenpuhdistamoille on asetettu direktiivi, joka velvoittaa niitä poistamaan mikropollutantteja jätevedestä ennen niiden päästämistä vesistöihin.
Työn tuloksena selvisi, että teiden lähiympäristöihin päätyvään mikromuovin määrään voisi olla mahdollista vaikuttaa vaihtamalla renkaiden materiaaleja kierrätettyihin ja biohajoaviin, jolloin syntyvät mikromuovit olisivat myös biohajoavia. Renkaiden kulumiseen voidaan vaikuttaa myös ajotien huoltamisella, sillä huonokuntoinen tie kuluttaa luonnollisesti rengasta enemmän kuin hyväkuntoinen. Myös tietyypeillä on merkitystä mikromuovien synnyssä. Moottoritiet ovat mikromuovipäästöjen kannalta taloudellisimpia, sillä useilta kiihdytyksiltä ja jarrutuksilta säästytään kaupunki- ja maantieajoon verrattuna.
Mikromuovien leviämisen ehkäisemiseksi tuloksista nousi esiin konkreettiset vihreät roiskesuojat teiden reunoilla, vihreä hulevesien hallinta (GSI), biotekniikan hyödyntäminen sekä erillinen mikromuoveja sisältävän huleveden käsittely. Kukin ratkaisuehdotus sopii erilaisille alueille ja ympäristöihin ja osa niistä voisi toimia tehokkaasti yhdessä. Erillinen hulevesien käsittely taas toimisi esimerkiksi tiiviillä kaupunkialueella, jossa hulevesien mikromuoveja ei olisi mahdollista käsitellä GSI:llä syntypaikalla.
Autoliikenteen mikromuovien hallintaan on paljon työkaluja, mutta ne vaativat yhä tutkimusta toimiakseen riittävän tehokkaasti. Erityisen tärkeää on vaikuttaa asiaan lainsäädännöllä ja direktiiveillä, jotta muutos olisi mahdollisimman nopeaa. Yksilölle helpoin tapa vaikuttaa mikromuovien hallintaan on suosia julkista liikennettä sekä kevyen liikenteen ratkaisuja
Rajanvetoja: Lännen, Venäjän ja Suomen suhteiden kehystäminen Ylen verkkoartikkeleissa 2024
No full textTutkielmassa tarkastellaan lännen, Suomen ja Venäjän suhteiden kehystyksiä Yleisradion vuonna 2024 julkaisemissa verkkoartikkeleissa hyödyntäen laadullista kehysanalyysiä. Tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia kuvauksia lännelle annetaan, ja miten se rakentuu suhteessa Venäjään. Tutkielmalle olennaista on Suomen konteksti ja identifioituminen käsiteltävässä dynamiikassa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lännen termin käytäntöä ja historiaa, lännen suhdetta toiseuteen sekä suomalaisuuden suhdetta Venäjään. Analyysiosiossa aineiston artikkeleita käydään läpi neljän havaitun kehyksen kautta, soveltaen Entmanin (1993) kehysanalyysin teoriaa. Tutkielman tulokset osoittavat aineistossa toistuvan kehyksiä, joiden voidaan tulkita luovan Venäjästä negatiivista, vaarallista ja epäluotettavaa kuvaa suhteessa länteen, josta muodostuu positiivinen kuva. Samalla Suomi identifioidaan osaksi länttä. Tutkielma asettuu osaksi suomalaista median Venäjä-kuvan tutkimuksen jatkumoa, ja johtopäätökset tuovat esille havaittujen kehystyksien problematiikkaa aiemman tutkimuksen valossa. Koska Yleisradion uutisointi on Suomen tasolla erityisen vaikutusvaltaista, tutkielma pyrkii kriittisesti tarkastelemaan, millaisia kehystyksiä suomalaisen valtavirtamedian uutisoinnissa voidaan havaita
Shelf Antenna Design for Smart RFID Sale Cabinet : Innovative Design, Prototyping, And Testing of a Shelf Antenna for Smart RFID Cabinet
Get PDFIkääntyneiden itsetuhoisuus ja itsemurhat rakenteellisena ilmiönä
Get PDFTutkielmassa tarkastelen, millainen ilmiö ikääntyneiden itsetuhoisuus ja itsemurhat ovat rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Esittelen, millaista ikääntyneiden itsetuhoisuutta ja itsemurhia kuvaavaa tutkimusta eri tieteenaloilla on tehty ja millainen sosiaalisen raportti aineiston pohjalta on muodostettavissa.
Ikääntyneiden itsetuhoiset ajatukset, itsetuhoisuus ja itsemurhat on yleinen, poikkisektoriaalisesti tunnistettu, mutta varsin vaiettu sosiaalinen epäkohta, jota on tärkeää tutkia lisää. Ilmiön tarkastelu rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta vastaa hyvin ikääntyvän yhteiskunnan ilmiöiden kokonaisvaltaisen ja kokoavan tutkimuksen tutkimustarpeeseen. Väestörakenteen muutos, työvoiman saatavuushaasteet, rahoituksen ja resurssien niukkuus tulevat johtamaan lähitulevaisuudessa yhä tehokkaampaan palveluiden priorisointiin, jolla on vaikutuksena palveluiden saatavuuteen.
Tutkielmani teoreettisena näkökulmana on gerontologisen sosiaalityön arjessa esiintyvä ikääntyneiden itsetuhoisuus ja itsemurhat, joita tarkastelen rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta rakenteellisena ilmiönä. Rakenteellisen sosiaalityön tavoite on nostaa yksilötyön tasolla esiintyviä ilmiöitä ja sosiaalisia epäkohtia julkiseen keskusteluun palvelujen kehittämiseksi. Yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon kautta turvataan palvelujen rahoitusta ja resursseja, jotka ovat edellytys riittävien perustuslakiin ja alakohtaiseen lainsäädäntöön perustuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumiseksi.
Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona toimi 19 vertaisarvioitua poikkitieteellistä artikkelia. Artikkelit käsittelevät ikääntyneiden itsetuhoisia ajatuksia, itsetuhoisuutta ja itsemurhia monipuolisesti eri tieteenaloilta ja tulokulmista.
Analyysiin perustuen ilmiö on jaettavissa rakenteellisen sosiaalityön näkemyksen mukaisesti yhteiskunta-, yhteisö-, instituutio- ja yksilötasoihin. Yhteiskuntatasolla tunnistin ilmiön koostuvan kahdesta eri yläteemasta: strateginen kehittäminen ja taloudelliset panostukset. Yhteisötasolla yläteemoiksi rakentuivat asuinympäristö ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät haasteet. Instituutiotasolla tarkasteltuna palvelujärjestelmä, työmenetelmät, osaaminen ja resurssit vaikuttavat ikääntyneiden itsetuhoisuuden tunnistamiseen ja itsemurhien ennaltaehkäisyyn. Yksilötasolla puolestaan elämänkulku ja kokemukset, mielenterveyden haasteet, fysiologiset ja terveydelliset syyt ja itsemurha tekona selittävät ilmiötä asiakastasoisesti kuvattuna.
Ikääntyneiden itsetuhoisuus ja itsemurhat on kiireellinen kansanterveyskysymys, joka vaatii enemmän huomiota osakseen. Ilmiö on globaali ja keinot ja menetelmät ikääntyneiden itsemurhien ennaltaehkäisyssä vaihtelevat maittain. Poikkitieteellinen tutkimusaineisto rakensi tästä sosiaalisesta epäkohdasta monipuolisen kuvan, mutta sosiaalista raporttia aineiston pohjalta ei voi rakentaa. Ilmiöstä tarvitaan lisää käytännön tasoista tietoa asiakkailta, työntekijöiltä ja läheisiltä. Lisäksi pitää tutkia ja kuvata, miten uudistuva palvelujärjestelmä, palvelut ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät yhteisölliset HYTE-toimet vastaavat ikääntyneiden itsetuhoisuuden ja itsemurhien ennaltaehkäisyyn
Analyzing charging technologies for autonomous electric vehicles : A use case of public transport operations in Tampere Region, Finland
Get PDFTransport is the backbone of today’s economy and societal development. However, it also has some negative external impacts including carbon emissions, accidents, traffic congestion, and poor air quality. While electrification and automation can help to tackle these challenges. However, both target different challenges. Electrification can help to reduce carbon emissions and improve air quality whereas, automation can help to improve safety and reduce congestion. Synergies of both automation and electrification can reduce the external impact of transport. The current charging of autonomous electric vehicles involves human intervention which contradicts the idea of fully autonomous vehicles. To achieve full autonomy, the charging process should also be automated and without human intervention. This research identifies the factors that can affect the charging strategy for autonomous electric vehicles, analyzes available automated charging technologies based on their techno-economic factors, and assesses their impact on public transport operations through a use case in the Tampere region, Finland.
In the study, a combination of different research methods is used. The research methods in clude a comprehensive literature review, and a techno-economic framework derived from existing literature for comparing automated charging technologies to compare technical and economic factors such as charging efficiency, infrastructural requirements, power levels, and costs. Moreover, use-case scenario analysis is considered which involves two scenarios for different operational characteristics of a public transport route, comparing various automated charging technologies and their impact on total charging time, service downtime, charging cost, and total cycle time.
The findings indicate that weather conditions, operational characteristics, charging price, and charging methods can significantly influence the charging strategy. Moreover, five automated charging technologies were identified: robotic arm, pantograph, inductive charging, under-body coupler, and battery swapping station. Among these, pantograph, inductive charger, and robotic arm are optimal for public transport operation based on cost, efficiency, and technological readiness level. Moreover, it was identified that in terms of safety, charging infrastructure can face the following challenges: physical threats, cyber-attacks, and fire hazards. Mitigation strategies were proposed. Furthermore, use case scenarios analysis reveals that, increasing the operating hours and the frequency will lead to service breaks when charging is done only at the terminus stop. Also, the charging cost is higher when only opportunity charging is considered. Moreover, the fleet size requirement is higher for depot charging compared to on-route charging. This research can help transit agencies or public transport operators to decide on automated charging technology for autonomous electric vehicles based on their needs
Clerical Bureaucracy : An inquiry into Brazilian street-level social policy implementation
Get PDFThe dissertation explores the influential role of clerical bureaucracy within Brazilian street-level social policy implementation, focusing on the National Social Security Institute (INSS). It examines how deemed non-professional, registry-keeping clerks shape social policy outcomes through discretionary practices despite their formally marginal decision-making power. It draws on and contributes to both street-level bureaucracy theory and the sociology of professions, challenging conventional boundaries of discretion in social policy administration.
Clerical bureaucrats, traditionally seen as passive executors of rigid, scripted tasks, are increasingly pivotal in social policy implementation as digitalisation reduces reliance on traditional professionals. In Brazil, a large developing economy with extensive welfare disparities, INSS officials are central to delivering cash-based social assistance policies. Despite their limited formal discretion, these clerks significantly influence social policy outcomes due to the complex and unstable regulatory framework governing Brazilian social security.
This study investigates how INSS officials, as clerical bureaucrats, shape cash-based social assistance policies using a mixed-methods approach, combining registry data analysis, surveys, and thematic analysis. It examines officials' perceptions of deservingness, discretion, and professional identity across four interconnected substudies that explore institutional heterogeneity, discretion scope, and the emerging influence of clerical bureaucracy.
The first substudy adapts the European deservingness framework to the Brazilian context, revealing that INSS officials' social background significantly impacts their perceptions of beneficiaries' deservingness. This finding underscores how institutional heterogeneity within clerical bureaucracy affects social policy targeting and justice perceptions, influencing welfare distribution outcomes.
The second substudy demonstrates that street-level managers and non-managing clerks within INSS share professional logics, particularly in distributive justice reasoning. However, managerial pressures and institutional constraints shape their perceived discretion, highlighting a complex interaction between professional identity and managerialism in social policy implementation.
The third substudy explores the scope of perceived discretion among INSS officials, showing a dichotomy between clerical and professional orientations. While formally limited, clerks perceive discretionary spaces in their routine tasks, influenced by socio-regulatory and politico-economic considerations. This perception reflects an emerging clerical professional identity, challenging traditional views of street-level bureaucracy.
The fourth, theoretical substudy conceptualizes clerical heretics—clerks who expand their discretion through anticanonical tactics, subtly challenging bureaucratic norms. These tactics include leveraging institutional ambiguity and employing informal norms, revealing the covert yet potent influence of clerical discretion in social policy.
The dissertation concludes that clerical bureaucrats play a critical, albeit overlooked, role in shaping social policy outcomes. Unlike traditional professionals, their discretion is more susceptible to micro-level institutional influences due to a lack of professional anchoring. This variability allows clerical decisions to collectively shape welfare policy implementation, highlighting the necessity of recognizing clerical bureaucracy as an analytical category. The findings have significant implications for policy design and implementation, particularly in Global South contexts where non-professional bureaucracies are predominant. The study also contributes to street-level bureaucracy theory by expanding the understanding of discretion beyond professional boundaries, pointing out the need for further research on clerical influence, particularly in digitalised public administration systems.
This work pioneers the conceptualization of clerical bureaucracy's impact on social policy, offering a new lens through which to view street-level decision-making. It calls for a reexamination of bureaucratic roles in welfare implementation and proposes a framework for analysing discretion in increasingly digitised public service environments
Korjausrakentamisen aikatauluttamisen erityispiirteet
Get PDFKorjausvelka on ollut vahvassa kasvussa jo useamman vuosikymmenen. Korjausvelan ja rakennuskannan vanhentuessa korjausrakentamisen merkitys kasvaa entisestään. Myös EU:n asettamat ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteet lisäävät korjausrakentamisen merkitystä. Samalla kun korjausrakentamisen merkitys kasvaa, ei rakennusalan tuottavuus kasva samaa vauhtia. Tässä työssä tarkastellaan korjausrakentamisen aikatauluttamisen erityispiirteitä ja tutkitaan syitä, mikä tekee aikatauluttamisesta haastavaa ja mikä sen merkitys on.
Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle tutustumalla aikatauluttamisen teoriaan. Aikatauluttamisen teoriassa tarkastellaan aikataulun laadinnan prosessi, sekä aikataulutuksen menetelmiä. Aikataulutuksen menetelmiä on kehitetty paljon, mutta tässä työssä rajauduttiin tutkimaan kriittisen polun menetelmää, jana-aikataulua, paikka-aikakaaviota sekä Last Planner menetelmää.
Työssä tutkittiin kirjallisuudesta esittämiä korjausrakentamisen erityispiirteitä ja haasteita. Kirjallisuuden ja haastatteluiden esiin tuomat haasteet olivat hyvin samanlaisia, eikä mitään varsinaista uutta löytynyt. Kuitenkin haastatteluissa esiin nousi työmaan vaikutusvallan ulkopuolella olevat tekijät; työmaan lähtötiedot, sekä suunnittelun aikatauluttaminen ja ohjaus. Nämä koettiin teemahaastattelussa merkittäväksi haasteeksi rakennusalalla, mikä ei ole uusi haaste. Tähän uskotaan tulevan muutosta rakentamisen digitalisaation myötä, mutta jatkotutkimuksena olisi tarvetta tarkastella urakoitsijan ja suunnittelutoimiston palkkioita yhdenmukaisemmaksi.
Työssä haastateltavat suhtautuivat digitalisaatioon positiivisesti ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Digitalisaation nähtiin parantavan lähtötietojen tarkkuutta, sekä tuovan aikataulunhallintaan uusia työkaluja 3-5 vuoden säteellä. Aikataulunhallintaa voisi jatkossa hyödyntää tietomallin avulla, missä olisi digitaalinen kaksonen. Tästä näkisi reaaliajassa, missä vaiheessa työmaa kulkee.
Lopputuloksena tutkimus korostaa, että korjausrakentamisen aikataulutus vaatii perinteisten, että uudempien menetelmien yhteensovittamista. Aikatauluttaminen on haastavaa ja jokaiseen kohteeseen pitää luoda omannäköinen aikataulu. Onnistuneessa hankkeessa yhdistyy onnistuneet aikataulut, digitalisaation hyödyntäminen ja kaikkien osapuolien saumaton yhteistyö. Jatkotutkimusta tutkimuksessa ehdotettiin, että kuinka lähtötietoja parantamalla voidaan parantaa työmaan virtausta, sekä suunnittelutoimistojen ja urakoitsijoiden yhteisten intressien saamista sopimuksiin
Enhancing Data Analytics Capabilities for Value Realization in Organizations
Get PDFDigitalisaatio on johtanut erilaisista lähteistä saatavan datan lisääntymiseen. Vaikka teknologia on keskeinen elementti menestyvässä digitaalisessa liiketoiminnassa, myös datan rooli on elintärkeä ja organisaatioiden tulisikin kehittää tapoja datan parempaan hyödyntämiseen. Organisaatiot voivat luoda liiketoiminta-arvoa hyödyntämällä eri lähteistä saatavaa dataa. Sillä ei ole merkitystä, millä toimialalla organisaatio toimii; tärkeää on strateginen näkemys datan muuntamisesta organisaation arvoksi.
Siksi kyse on siitä, onko organisaatiolla kykyä hyödyntää resurssejaan, erityisesti dataan liittyviä resursseja, luodakseen arvoa ja ylläpitääkseen kilpailuetua liiketoiminnassa. Samoin kuin organisaatiot tarvitsevat erilaisia kyvykkyyksiä erilaisten näkökulmien käsittelyyn, ne tarvitsevat myös data-analytiikan kyvykkyyksiä (DAC) hyödyntääkseen dataa ja analytiikkaa liiketoiminta-arvon luomiseksi. Luotu arvo voi tarkoittaa esimerkiksi liiketoimintamallien muutoksia, asiakastyytyväisyyden varmistamista, operatiivisen tehokkuuden parantamista, organisaation kannattavuuden ja suorituskyvyn tehostamista tai palvelun vaikuttavuuden parantamista. Kaikki organisaatiot eivät kuitenkaan onnistu hyödyntämään data-analytiikan kyvykkyyksiä liiketoiminnassaan parhaalla mahdollisella tavalla. Organisaatiot kohtaavat monia haasteita datan hyödyntämisessä, mukaan lukien datan laatuongelmat, osaavan henkilöstön puute, kulttuurinen epäyhtenäisyys ja muut johtamiseen liittyvät haasteet. Organisaatiot tarvitsevatkin tutkittua tietoa siitä, miten näitä haasteita voidaan ratkaista hyödyntämällä data-analytiikan kyvykkyyksiä (DAC) liiketoiminnassa.
Tämä väitöskirja pyrkii lisäämään ymmärrystä organisaatioiden DAC:ien roolista liiketoiminta-arvon luomisessa. Lukuisat tutkimukset ovat selvittäneet resurssivaatimuksia data-analytiikan kyvykkyyksien rakentamisessa ja sen vaikutuksia organisaatioiden liiketoimintatuloksiin. Nämä tutkimukset ovat ensisijaisesti kuitenkin keskittyneet siihen, mitä resursseja tarvitaan DAC:ien rakentamiseen, pikemminkin kuin siihen, miten niitä hyödynnetään liiketoiminnassa. Aiempi kirjallisuus ei ole syventynyt sellaisiin näkökohtiin kuten resurssien laatuun, resurssien vuorovaikutukseen ja resurssien yhteisvaikutuksiin liittyen DAC:ien parantamiseen. Erityisesti DAC:ien komponenteista, näiden komponenttien välisestä vuorovaikutuksesta ja arvon realisoitumisesta on puutteellisesti tutkimustietoa olemassa. Siksi tarvitaan kattavaa ymmärrystä siitä, miten resursseja voidaan yhdistää ja hyödyntää data-analytiikan kyvykkyyksien parantamiseksi. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten liiketoimintaorganisaatiot voivat parantaa data-analytiikan kyvykkyyksiään arvon realisoimiseksi?
Vastatakseen edellä mainittuun tutkimuskysymykseen tämä väitöskirja soveltaa tulkitsevaa tutkimusfilosofista lähestymistapaa ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus koostuu viidestä julkaisuista, joista kolme on konferenssiartikkelia ja kaksi lehtiartikkelia. Kaikki viisi julkaisua ovat kvalitatiivisia tutkimuksia, sisältäen tapaustutkimuksen ja haastattelututkimuksia. Tapaustutkimus keskittyi valmistavan teollisuuden kontekstiin, kun taas muut neljä keskittyivät useaan eri toimialaan, kuten terveydenhuolto, rakentaminen ja IT-konsultointipalvelut. Haastattelut olivat ensisijainen tiedonkeruumenetelmä, ja niihin osallistui asiantuntijoita, joiden päivittäinen työ liittyy läheisesti datan ja data-analytiikan hyödyntämiseen liiketoiminnassa.
Väitöskirja tunnistaa tietojärjestelmäkyvykkyydet, olemassa olevan organisaatiokulttuurin ja dataan liittyvien resurssien laadun DAC:ien keskeisiksi komponenteiksi. Lisäksi DAC-komponenttien vuorovaikutus luokitellaan sosiotekniseksi ilmiöksi, jossa nämä komponentit toimivat yhdessä arvon luomiseksi. Lisäksi väitöskirja osoittaa, kuinka nämä vuorovaikutukset johtavat oppimiseen eri organisaatiotasoilla, kuten yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla, mikä edelleen edistää DAC:ien parantamista. Lopuksi väitöskirja osoittaa, että arvo realisoituu parantuneen liiketoimintasuorituskyvyn, dataohjautuneen kulttuurin muodostumisen ja digitaalisten palveluiden kehittämisen kautta. Nämä arvot voidaan myös luokitella eri arvolajeihin.
Väitöskirja tuottaa teoreettisen kontribuution tietojärjestelmätiede- (IS) ja DAC-kirjallisuuteen. Se osoittaa, kuinka data-analytiikan kyvykkyyksiä voidaan parantaa arvon realisoimiseksi, erityisesti tunnistamalla DAC-komponentit ja niiden vuorovaikutukset arvonluontiprosessissa. Tämän väitöskirjan havainnot tarjoavat ohjeita organisaatioille DAC-komponenttien tunnistamiseen, niiden kokonaisvaltaiseen parantamiseen ja niiden hyödyntämiseen arvon realisoimiseksi liiketoiminnassa. Organisaatiot voivat hyödyntää tämän väitöskirjan tuloksia perustana, jonka avulla ne voivat parantaa data-analytiikan kyvykkyyksiään arvon realisoimiseksi liiketoiminnassa. Tulevaisuudessa tätä aihetta voitaisiin tutkia hyödyntämällä myös kvantitatiivisia menetelmiä ja lisäksi tulevassa tutkimuksessa voitaisiin tutkia tarkemmin tietyn kokoisia ja tiettyjä toimialoja edustavia organisaatioita.Digitalization has led to an increase in data from different data sources. Although technology is crucial for a successful digital business, data is also suggested to be a vital factor for business success and organizations have been trying to find ways to utilize data to create business value. Organizations can create business value by utilizing different types of data from different sources. It does not matter which industry the organization operates in; what matters is the strategic vision of translating data into organizational value.
Therefore, it comes down to the question of whether an organization has the capability to utilize its resources, particularly those associated with the deployment of data, to create value and sustain competitive advantage. Just as organizations need different types of capabilities to address various aspects, likewise, they also require data analytics capabilities (DAC) to deploy data and analytics for creating value. This includes changes in business models, ensuring customer satisfaction, boosting operational efficiency, enhancing organizational performance and improving service effectiveness. However, not all organizations are successful in deploying DAC in business. They face many challenges in this regard, including data quality issues, a lack of skilled personnel, cultural misalignment and other managerial challenges. Reports from reputed management consultancy firms reveal an increase in data-related resource investments. However, not all these resource investments contribute to a profitable return. This scenario demands an alternative perspective concerning DAC in business organizations.
The dissertation aims to provide an enriched understanding concerning the enhancement of DAC for value realization in business organizations. Previous studies have researched the resource requirements for building DAC and, consequently, the impact of DAC on organizations’ business outcomes. These studies have primarily focused on what resources are required for building DAC rather than how they are utilized in business. The prior literature has not delved deeply into other aspects of resources, such as resource quality, resource interplay and resource interactions concerning DAC enhancement. There is a lack of knowledge concerning the components of DAC, the interaction between these components for DAC enhancement, and the value realization resulting from DAC enhancement. Therefore, there is a need for an in-depth understanding of the ways in which resources can be combined and applied to enhance DAC in organizations. Accordingly, this dissertation seeks to answer the primary research question: How can business organizations enhance their DAC for value realization?
To address this question, an interpretivist philosophical approach was adopted and a qualitative study conducted. The investigation is presented as five publications, comprising three conference articles and two journal articles. All five articles are qualitative studies, comprising a case study and interviews. The case study focused on a manufacturing context, while the remainder focused on a wide variety of industries, including health care, construction and information technology (IT) consultancy services. Interviews were administered with professionals whose daily work is closely associated with utilizing data and data analytics in business.
Information systems (IS) capabilities, existing organizational culture and data-related resource quality are identified in the dissertation as key components of DAC. Furthermore, the interaction of DAC components is categorized as a socio-technical phenomenon, where these components interact to create value. Additionally, it is demonstrated how these interactions lead to learning at various organizational levels, such as individual, group and organizational, which further leads to the enhancement of DAC. Finally, the research shows that value is realized through improved business performance, the formation of a data-driven culture and the development of digital services. These values can also be categorized into different types of value.
By addressing the research question, this dissertation contributes theoretically to IS and DAC literature. It shows how DAC can be enhanced for value realization, particularly by identifying the components of DAC, their interactions for DAC enhancement and the process of value realization. The findings from this dissertation provide guidance for organizations regarding the identification of DAC components, their improvement from a holistic perspective and their deployment for value realization in business. Organizations can use this dissertation as a foundation upon which to enhance their DAC for value realization. Future research may utilize other qualitative methods or quantitative methods to examine the enhancement of DAC in organizations. Lastly, future studies could target specific organizational sizes and industries to provide a comprehensive understanding of this topic
Suunnittelutyön resursointi vaativissa palvelurakennushankkeissa
No full textSuunnittelutyön resursointi on rakennusalalla hyvin vähän tutkittu aihe. Suunnittelutyön resursoinnin voidaan katsoa olevan tärkeä osa onnistunutta suunnittelun ohjausta. Erityisesti palvelurakennushankkeissa tämä korostuu, sillä näissä hankkeissa pienetkin virheet voivat johtaa merkittäviin lisäkustannuksiin ja viivästyksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisilla toimintamalleilla suunnittelutyötä on mahdollista resursoida tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena oli myös selvittää, pystytäänkö kyseisillä toimintamalleilla vastaamaan suunnittelutyön resursoinnin haasteisiin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Boost Brothers Oy:n ja HUS Kiinteistöt Oy:n kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kohdeyritysten hankkeiden avaintekijöiden kokemuksia. Näiden kokemusten ja kirjallisuuskatsauksen avulla pystyttiin luomaan kuva siitä, miten suunnittelun resursointi toimii palvelurakennushankkeissa ja minkälaisia toimintamalleja sen toteuttamiseen hyödynnetään.
Tutkimusstrategiana toimi kirjallisuus- ja tapaustutkimus. Kirjallisuustutkimuksessa syvennyttiin suunnittelunohjaukseen, projektinjohtamiseen, resursointiin ja resursoinnissa hyödynnettäviin toimintamalleihin. Aineistona kirjallisuustutkimuksessa toimivat aihepiiriin kuuluva kirjallisuus, aiemmat tutkimukset ja tieteelliset julkaisut. Tapaustutkimuksessa tutkimus-menetelmänä hyödynnettiin haastattelututkimusta. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli syventää tietoa suunnittelutyön resursointiprosessista ja löytää toimintamalleja, joita suunnittelutyön resursointiin käytetään vaativissa palvelurakennushankkeissa. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, johon osallistui sekä tilaajan että suunnittelun edustajia neljästä kohdehankkeesta.
Tutkimuksen perusteella, suunnittelutyötä voidaan resursoida hankkeen tavoitteiden mukaisesti, kun hankkeen tavoitteet ovat selvästi määriteltyjä, mitattavissa ja viestitty koko projektiorganisaatiolle. Viestinnän merkitys korostuu suunnitteluhankintoja tehdessä, sillä tällöin resursoinnin kannalta tehdään suurimmat päätökset. Suunnittelutyön resursointia on valvottava läpi projektin, sekä tilaajan että suunnittelutoimiston toimesta. Näin varmistetaan, että suunnittelutyön resurssien käyttö vastaa tarvetta eikä esimerkiksi kustannustavoitteet tai aikataulu ylity. Kokonaisuudessaan tarvitaan siis systemaattista ja monivaiheista johtamista, jolla pystytään hallitsemaan suunnittelutyön resursoinnin moniulotteisen prosessin vaatimukset.
Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin suunnittelutyön resursoinnin toimintamalleja. Kirjallisuustutkimuksessa tunnistettiin useita resursoinnin toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää suunnittelutyön resursointiin. Kuitenkin suurin osa haastatteluissa tunnistetuista toimintamalleista oli yrityskohtaisia eikä sellaisia koko alalle vakiintuneita toimintamalleja tunnistettu, jotka liittyvät suoraan suunnittelutyön resursointiin. Voidaan siis todeta, että aiheen laajemmalle tutkimukselle ja suunnittelutyön resursoinnin toimintamallien vakiinnuttamiselle olisi rakennusalalla perusteita