Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Open Radio Access Network : Advantages and differences compared to traditional Radio Access Network
No full text"Europarlamenttivaaleissa kannattaa kuitenkin kiinnostua" : Sisällönanalyysi Helsingin Sanomien ja Le Monden EU-kirjoituksista kesän 2024 eurovaalien alla
Get PDFTässä kandidaatintutkielmassa tutkin sitä, kuinka Helsingin Sanomat ja Le Monde käsittelevät Euroopan unionia mielipiteellisissä kirjoituksissaan ennen 6.–9. kesäkuuta 2024 käytyjä eurovaaleja. Tutkimukseni tavoitteena on hahmottaa lehtien välittämää EU-kuvaa, sekä suomalaisen ja ranskalaisen EU-journalismin eroavaisuuksia.
Aineistoni koostuu 16:sta välillä 1.5.–5.6.2024 julkaistusta mielipiteellisestä kirjoituksesta. Teksteistä kahdeksan oli Le Mondesta ja toiset kahdeksan Helsingin Sanomista. Tekstit koostuivat pääkirjoituksista ja muista mielipiteellisistä teksteistä, kuten analyyseistä ja kolumneista.
Taustoitan tutkielmaani esittelemällä EU-journalismin ja eurooppalaisen julkisuuden käsitteen ja perehdyttämällä lukijan aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla teemoittelen aineiston yläteemoihin analyysissä.
Löysin Helsingin Sanomista kolme yläteemaa ja Le Mondesta neljä, joiden avulla sain käsityksen maiden EU-journalismeista. Tutkimukseni tulokset heijastelevat kriittisen EU-journalismin puutetta Suomessa, jossa esiintyy myös syyllistävää kirjoitustyyliä. Ranskalainen EU-journalismi on enemmän toimittajalähtöistä ja päättäjiä puhuttelevaa kirjoittelua. Tulosten eroavaisuuksia selittävät muun muassa maiden erilaiset mediajärjestelmät, kulttuurit ja kielet
Tulkinnallisen pelaajaposition rakentuminen ja sen posthumanistinen muutospotentiaali The Witcher 3: Wild Huntissa
Get PDFTutkielmassa tarkastelen valintapohjaiselle kertomusrakenteelle perustuvaa avoimen maailman fantasiaroolipeliä The Witcher 3: Wild Hunt (CD Projekt RED 2016) kriittisen posthumanismin, pelitutkimuksen ja fantasiatutkimuksen näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten interaktiivisessa pelikokemuksessa rakentuu vuorovaikutteinen ja tulkinnallinen pelaajapositio, josta käsin pelaajan on mahdollista lähestyä kriittisesti todellisen maailman epäkohtia, joita tämä voi tunnistaa kerronnasta fantasiamaailmaan vieraannutettuna. Toisin sanoen tavoitteenani on osoittaa, miten pelatessa rakentuvaa tulkinnallista pelaajapositiota voi analysoida ja hyödyntää kriittisenä todellisuuden tarkastelun välineenä. Teoreettisesti ja metodologisesti tutkielma yhdistelee kolmea ajankohtaista ja edelleen kehittyvää tutkimussuuntausta, joiden yhdistelmä tarjoaa uusia näkökulmia videopelien maailmallisuuteen, todellisuussuhteeseen ja transformatiiviseen eli jonkinlaista muutosta aikaansaavaan potentiaaliin.
Wild Huntissa vuorovaikutus pelaajan ja pelimaailman välillä muodostaa palautesilmukan, jossa pelaaja tulkitsee tarinamaailman antamia kertomuksellisia ja pelillisiä vihjeitä, mukauttaa toimintaansa niiden pohjalta ja saa tekemistään valinnoista jälleen palautetta pelisysteemiltä. Palautesilmukka näkyy erityisesti tasapainottelussa pelaajan ohjaaman, ennalta käsikirjoitetun ja tarinamaailman sisäistä roolia täyttävän hahmon, Geralt of Rivian, ja pelaajan toimijuuden välillä. Valintoja tehdessään pelaaja joutuu jatkuvasti tulkitsemaan ohjaamansa hahmon implikoitua ammattietiikkaa ja fiktiivistä mieltä sekä pohtimaan omaa toimintaansa Geraltin kautta. Pelisysteemi puolestaan kommentoi usein implikoitua roolia vastaan toimimista esimerkiksi välianimaatiokohtauksissa sekä erityisesti Dandelionin, pelin kertojahahmon, kautta suodatettuna.
Sovellan pelikokemuksessa muodostuvaa tulkinnallista pelaajapositiota kriittisen posthumanismin kautta aineiston todellisuussuhteen arviointiin, minkä tarkoituksena on havainnollistaa Wild Huntin ja sen kanssa samaan genreen kuuluvien videopelien potentiaalia kriittiselle todellisuuden tulkinnalle. Tulkitsen pelin kerronnan olevan posthumanistisesti virittynyttä, sillä pelaajan suorittamissa tehtävissä toistuu paitsi kriittisyys ihmisvaltaa kohtaan, myös siihen kytkeytyvä, erilaisia ei-inhimillisiä hahmoja koskettava eettinen toimijuus, jossa pelaaja joutuu arvioimaan esimerkiksi hirviöiden oikeutta elää ihmisten hallitsemassa maailmassa. Wild Huntissa useat hirviöiksi luokittuvat olennot osaavat puhua Geraltin ja pelaajan ymmärtämällä kielellä, ja esimerkiksi siten ollen peli avaa tarinamaailmassa ei-inhimillisen näkökulman pelaajan havainnoinnin ulottuville.
Yhteisen kielen lisäksi ei-inhimillisen näkökulman havainnointiin liittyy vahvasti hybridisyys. Useat pelin ihmisistä eri tavoin poikkeavat hahmot, mukaan lukien geneettisten mutaatioiden seurauksena yli-inhimillinen Geralt, ovat mutanttihahmoja. Mutanttiuteen liittyvän samanaikaisen tuttuuden ja vierauden kautta ne haastavat ihmiskeskeistä maailmankuvaa ja mahdollisesti avaavat uusia, ei-inhimillisen huomioivia näkemyksiä pelaajalle. Lähestyn kuitenkin ei-inhimillisen kokemusmaailman esittämistä kriittisesti, ottaen huomioon sen, ettei ihmiskokemuksen- ja kognition pohjalta välttämättä pysty esittämään tai tulkitsemaan ei-inhimillisiä kokemusmaailmoja.
Tutkielmani lopputuloksena on ehdotus analyysimallista, joka peli- ja fantasiatutkimusta sekä kriittistä posthumanismia yhdistelemällä avaa mahdollisuuksia digitaalisten fantasiaroolipelien kulttuurisesti merkittävän ja muutosvoimaisen potentiaalin tarkastelulle. Analyysimallissani Wild Huntin pelillisyyttä ja kertomuksellisuutta yhdistelevä muoto nähdään monitasoisena ja pelaajaa tulkinnallisesti haastavana ympäristönä, jonka avulla fantasiamaailmaan vieraannutettuja todellisen maailman epäkohtia, kuten toislajisten eläinten sortoa, voidaan lähestyä ja tulkita fiktion kautta. Sekä aineistoon että sen havainnollistamaan analyysimalliin liittyy laajoja jatkotutkimusmahdollisuuksia paitsi posthumanistisen näkökulman muodossa, myös laajennettuna muihin kriittisesti painottuneisiin tutkimussuuntauksiin, kuten postkolonialistiseen tai feministiseen tutkimukseen
Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen
No full textLaki osakeyhtiölain muuttamisesta (1337/2022) on tullut voimaan 31.1.2023, ja lakimuutoksella on implementoitu EU:n rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä koskeva yhtiöoikeudellinen direktiivi (EU) 2019/2121. Ennen osakeyhtiölain muutosta jakautuminen on voitu toteuttaa osittais- tai kokonaisjakautumisena, joissa jakautumisvastike suoritetaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille. Lakimuutoksen myötä osakeyhtiölakiin on lisätty myös kolmas jakautumismuoto: yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen. Merkittävin ero perinteisten jakautumismuotojen ja yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen välillä on se, että yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa jakautumisvastike suoritetaan jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien sijaan jakautuvalle yhtiölle itselleen.
Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen kuva yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen yhtiö- ja tulovero-oikeudellisesta viitekehyksestä. Tutkielmassa uutta jakautumismuotoa analysoidaan suhteessa osittais- ja kokonaisjakautumiseen sekä vastaavan järjestelyn aikaisempaan yhtiöoikeudelliseen käsittelyyn. Yhtiöoikeudellisen tarkastelun lisäksi tutkielmassa pyritään arvioimaan, johtaako yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen tuloveroseuraamuksien realisoitumiseen vai voidaanko järjestelyyn soveltaa elinkeinoverolain veroneutraliteettisäännöksiä. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen soveltuvuutta käytännön liike-elämään ja esitetään suosituksia lainsäädännön kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Tutkielmassa osoitetaan, että yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen on yhtiöoikeudellisesti tehokas ja monipuolinen väline organisaatioiden uudelleenjärjestelyyn esimerkiksi konsernirakenteen luomisen työkaluna tai yrityskaupan esitoimena. Uuden jakautumismuodon merkittävimmät haasteet liittyvät järjestelyn verokohteluun ja erityisesti sen verokohteluun liittyviin tulkintahaasteisiin. Nykyinen verolainsäädäntö ei sisällä nimenomaisia säännöksiä yhtiöittämällä toteutettavasta jakautumisesta, mikä tekee yksiselitteisen tulkinnan antamisen järjestelyn verokohtelusta mahdottomaksi. Jotta yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen voi vakiintua yleisesti käytetyksi yritysjärjestelymuodoksi, verolainsäädäntöä on muutettava vastaamaan osakeyhtiölain muutoksia.
Tutkielma on toteutettu oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena, minkä lisäksi tutkielmassa tukeudutaan strategisen yritysoikeuden näkökulmiin
Pakkokeinojen käytön ohjeistukset nuorisopsykiatrisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa
No full textVihreän vedyn potentiaali, valmistus ja varastointi
No full textVihreällä vetytaloudella pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja osittain ratkaisemaan tulevaisuuden energiansaantia. Vetyä voidaan hyödyntää monipuolisesti polttoaineena, energian välivarastona ja raaka-aineena. Suurin osa globaalisti tuotetusta vedystä on peräisin fossiilisten polttoaineiden johdannaisista. Vedyn tuotannosta on siis tehtävä täysin hiilivapaata, jotta se edistäisi ilmastoneutraaliutta. Vihreästi tuotetussa vedyssä prosessissa käytettävä sähköenergia on saatava uusiutuvista energialähteistä: tuulivoimasta ja aurinkovoimasta. Tässä työssä esitellään vedyn keskeistä roolia energiamurroksessa, vedyn elektrolyysiteknologioita, vedyn varastointimahdollisuuksia sekä vetytalouden tulevaisuuden tavoitteita ja potentiaalia. Työn tarkoitus on tarjota lukijalle peruskäsitys elektrolyysiteknologioista ja vedyn varastoinnista, sekä tutustuttaa lukija vetytalouden tulevaisuuden tavoitteisiin.
Vedyn elektrolyysiteknologiat ovat kasvuvaiheessa ja niitä pidetään tärkeimpänä vihreän vedyn tuotantomuotona. Veden elektrolyysi on puolestaan kypsä teknologia ja se on saavuttanut hyvän hyötysuhteen. Vety käy liikenteessä polttoaineeksi sellaisenaan vetymoottoreissa. Vety voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi teollisuuden prosessien ja raskaan liikenteen vihreään siirtymään, sillä näillä aloilla suora sähköistäminen tai energiaratkaisujen korvaaminen muilla hiilineutraaleilla energialähteillä olisi haastavaa. Polttokennossa tapahtuvassa veden käänteisessä elektrolyysissä vety voidaan hapen avulla muuntaa kemiallisesti takaisin sähköenergiaksi. Polttokennoja voidaan hyödyntää esimerkiksi ajoneuvoissa ja suorassa sähköntuotannossa.
Suomessa on hyvät edellytykset vetytaloudelle vahvan kantaverkon ja vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin ansiosta. Euroopan komission vuonna 2020 julkaisemassa vetystrategiassa on tavoitteena luoda kannattava ympäristö uusiutuvan vedyn tarjonnan ja kysynnän kasvattamiseksi. EU-komission ehdotus Fit-for-55 pyrkii lainsäädäntömuutoksillaan mahdollistamaan vetytalouden kehittymisen ja siten vähentämään päästöjä
Tekoäly ja asiantuntijatyön muutos kaupunkisuunnittelussa : Kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työ 2040-luvulla
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn kehityksen vaikutusta tulevaisuuden kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työhön ja sen eri osa-alueisiin vuoteen 2040 mennessä. Tekoäly on nopean kehityksensä myötä noussut viime vuosina keskeiseksi puheenaiheeksi niin akateemisella kentällä, kuin myös työelämässä ja ihmisten arjessa. Tämä tutkimus ottaa osaa tekoälyä ja työelämää koskevaan keskusteluun keskittyen
kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työelämään.
Tässä tutkimuksessa muodostettiin Delfoi-metodia hyödyntäen tiivistelmiä kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden näkemyksistä sekä kaksi tulevaisuuskuvaa. Tutkimuksen Delfoi-paneeliin osallistui 23 kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa, jotka ottivat kantaa kahdeksaan tulevaisuusteesiin. Teesit käsittelivät tekoälyn kehityksen vaikutusta alan asiantuntijoiden työtehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn mielekkyyteen, päätöksentekoon, työllisyyteen, sidosryhmäyhteistyöhön, moniammatilliseen yhteistyöhön, liiketoimintamallien kehitykseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin väliseen suhteeseen.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin tila-analyysilla sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tila-analyysi osoitti, että asiantuntijoiden näkemyksissä oli paljon yhteneväisyyksiä, mutta myös ajoittain ristiriitaisuutta. Sisällönanalyysilla aineistosta saatiin esiin paneelin keskeiset näkemykset mahdollisista tulevaisuuden tiloista ja tulosten peilaaminen kirjallisuuteen, megatrendeihin ja hiljaisiin signaaleihin mahdollisti johtopäätösten muodostamisen.
Tekoälyn kehitys tulee todennäköisesti muuttamaan kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden työtä jokaisella tarkastelemallani osa-alueella. Todennäköisiä kehityskulkuja ovat työtehtävien hallittu automaatio ja resurssien uudelleen suuntaaminen, suunnitteluprosessin tehostuminen, tekoälyyn liittyvän osaamisen korostuminen, tekoälypohjaisten simulaatioiden ja ennusteiden merkityksen kasvu päätöksenteon taustalla, sidosryhmä- ja moniammatillisen yhteistyön tiivistyminen sekä uusien liiketoimintamallien syntyminen ja yksityisen sektorin toimijuuden kasvu. Tämä kehityssuunta nähtiin pääosin toivottavana. Tutkimuksessa asiantuntijat nostivat myös esiin tekoälyn kehityksestä ja laajasta automaatiosta johtuvia mahdollisia uhkia, kuten alan asiantuntijoiden työtehtävien, roolien ja toimijuuden kaventumista, työttömyyttä, osaamistason madaltumista, päätöksenteon heikentymistä, yhteistyön vähentymistä, kaupunkisuunnittelun teknokraattistumista, yksityisen sektorin toimijuuden liiallista korostumista sekä kuntien ja alueiden eriarvoistumista. Tulevaisuuden kehityssuuntiin näyttäisi vaikuttavan eniten tekoälyn kehitysprosessi, mihin olisi tutkimusten tulosten valossa hyvä osallistaa kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja muita sidosryhmiä.This study examines the impact of AI developments on the work of future urban planners and its different aspects up to 2040. With its rapid advancement, AI has become a central topic of discussion in recent years, not only in academic circles but also in the workplace and everyday life. This study contributes to the ongoing discourse on AI and working life, focusing specifically on the professional development of urban planning experts.
In this study, The Delphi method was used to synthesize the views of urban planning experts and to create two future scenarios. The Delphi panel consisted of 23 urban planning experts who provided their insights on eight future theses. These theses addressed the impact of AI development on work tasks, competency requirements, job satisfaction, decision-making, employment, stakeholder collaboration, multidisciplinary cooperation, the evolution of business models, and the relationship between the public and private sectors in the field.
The data was analyzed using status analysis and data-driven qualitative analysis. The status analysis revealed both significant similarities and occasional contradictions in the experts’ perspectives. Through qualitative analysis, the key insights from the panel regarding possible future states were identified. Comparing the results with existing literature, megatrends, and weak signals enabled the final conclusions.
The development of AI is likely to transform the work of urban planning experts in every aspect examined. Probable developments include the controlled automation of tasks and the reallocation of resources, increased efficiency in planning processes, an emphasis on AI-related competencies, the growing importance of AI-based simulations and forecasts in decision-making, strengthened stakeholder and multidisciplinary collaboration, the emergence of new business models, and the increased influence of the private sector. This development was largely viewed as desirable. However, the study also highlighted potential challenges associated with AI and extensive automation, such as the narrowing of work tasks, roles, and agency for experts in the field, the risk of unemployment, a decline in competency levels, weakening of decision-making processes, reduced collaboration, the technocratization of urban planning, the overemphasis on private sector influence, and increasing inequality between municipalities and regions. The future directions of development seem to be most influenced by the AI development process itself, which, based on the research findings, should actively involve urban planning experts and other stakeholders
Johdon hiililaskenta & päätöksenteon ristiriidat: Institutionaalisten paineiden vaikutus musiikkifestivaalien hiilijohtamiseen
No full textIhmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmakehää, ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä tulisi vähentää merkittävästi. Hiililaskentaa voidaan käyttää apuna, kun halutaan tuottaa tietoa organisaation ilmastovaikutuksista. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti johdon hiililaskentaan yritystasolla, eli yritysten sisäisiä tarkoituksia varten suoritettuun hiililaskentaan. Johdon hiililaskentaa voidaan hyödyntää esimerkiksi johdon päätöksenteon tukena, kun halutaan sisällyttää ympäristönäkökulmia päätöksentekoon. Päästöihin liittyviä johtamistoimia kutsutaan hiilijohtamiseksi, joka on johdon hiililaskennalle läheinen käsite. Suurin osa aiemmasta johdon hiililaskennan tutkimuksesta keskittyy tutkimaan suuria ja hiili-intensiivisiä yrityksiä, jotka kuuluvat päästökaupan tai hiiliraportointivaatimusten piiriin. Tässä tutkimuksessa halutaan keskittyä tutkimaan johdon hiililaskentaa aiemmasta kirjallisuudesta poikkeavien yritysten kontekstissa.
Ilmastovaikutustensa huomioimisen lisäksi yritykset kohtaavat toimintaympäristössään monia muitakin paineita. Tässä tutkimuksessa yritysten kohtaamia paineita ja päätöksenteon ristiriitoja tarkastellaan institutionaalisten logiikoiden kautta. Institutionaaliset logiikat ovat esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla tai ammattiryhmien keskuudessa muodostuneita, sosiaalisesti rakentuneita malleja, jotka ohjaavat yksilöiden toimintaa. Yritysmaailmassa perinteisesti vaikuttava institutionaalinen logiikka on markkinalogiikka, joka edustaa voiton tavoitteluun tähtääviä paineita ja tavoitteita. Kirjallisuudessa markkinalogiikan kanssa kilpailevana logiikkana on tunnettu esimerkiksi ekologinen logiikka, joka edustaa ympäristönsuojeluun tähtääviä pyrkimyksiä. Institutionaalisia logiikoita on aiemminkin käytetty laskentatoimen ja hiililaskennan tutkimuksissa teoreettisena perustana.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella hiilijohtamisessa kohdattuja päätöksenteon ristiriitoja, sekä laajentaa hiililaskennan tuntemusta aiemmasta tutkimuksesta poikkeavien yritysten keskuudessa. Tutkimuskohteeksi on valittu suomalaiset musiikkifestivaalit, ja aineisto on kerätty haastattelemalla seitsemän eri musiikkifestivaalin työntekijää. Tutkimuksen analyysin viitekehykseen on valittu neljä kohdeyritysten hiilijohtamiseen vaikuttavaa logiikkaa: markkinalogiikka, ekologinen logiikka, vaatimusten noudattamisen logiikka sekä taiteellinen logiikka. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla viitekehyksen mukaisesti.
Tutkimuksessa havaittiin, että institutionaalisten logiikoiden avulla voidaan ymmärtää hiilijohtamisessa muodostuneita ristiriitoja. Ristiriitoja muodostui markkinalogiikan ja ekologisen logiikan välille, sekä taiteellisen logiikan ja ekologisen logiikan välille. Ristiriitojen ohella havaittiin, että logiikat voivat esiintyä myös yhteensopivina, ja esimerkiksi vaatimusten noudattamisen logiikka ilmeni aineistossa täysin yhteensopivana ekologisen logiikan kanssa. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja, joiden mukaan logiikoiden yhteensopivuus saman organisaation sisällä voi vaihdella tilannekohtaisesti