Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Tuki ja toimijuus äitien vertaisryhmässä : Kokemuksia toimintaan osallistumisesta
Get PDFTässä sosiaalipolitiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkastelen äitien toimijuutta ja sen reunaehtoja vertaisryhmässä. Nyky-yhteiskunnassa äitien toimijuuteen kohdistuu ankaria vaatimuksia, jotka syventävät heidän tuen tarpeitaan. Äärimmilleen viety lapsikeskeisyys ja äitien uhrautuvuus ovat ihanteita, jotka kuuluvat länsimaissa vallitsevaan intensiivisen äitiyden ideologiaan. Samalla hyvinvointivaltiolliset turvaverkot äitien ympärillä ovat hapertuneet. Haurastuvassa hyvinvointivaltiossa lapsiperheiden välisen solidaarisuuden ja vertaistuen vahvistaminen on tärkeää heidän jaksamisensa tukemiseksi. Äitien toimijuutta ja sen reunaehtoja tarkastelemalla tutkimukseni tuottaa tietoa siitä, miten vertaisryhmä voi vastata heidän avun tarpeisiinsa. Lähestyn äitien toimijuutta ja sen reunaehtoja kysymällä, 1) millaiseksi äitien toimijuus rakentuu vertaisryhmässä ja 2) mitkä tekijät ryhmässä tukevat ja mitkä rajoittavat äitien toimijuutta.
Toteutan tutkimukseni tarkastelemalla äitien kokemuksia vertaisryhmätoimintaan osallistumisesta. Metodologiselta otteeltaan tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen eli kokemuksia kuvaamaan, tulkitsemaan ja ymmärtämään pyrkivä. Lähestyn äitien kokemuksia kolmen väitöskirjaan kuuluvan osatutkimuksen ja niiden aineiston perusteella. Osatutkimukset tarkastelevat heidän osallistumiskokemuksiaan ryhmässä toteutuvan oman ajan, vertaistuen ja ammatillisen auttamistyön näkökulmista. Niiden ensisijaisena aineistona ovat 23:n vertaisryhmätoimintaan osallistuneen äidin teemahaastattelut. Täydentävänä aineistona ovat muistiinpanot, jotka perustuvat ryhmässä puolen vuoden ajan tekemääni osallistuvaan havainnointiin.
Tutkimuksessani olen jäsentänyt vertaisryhmätoimintaan osallistuneiden äitien toimijuuden kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat kannateltu, omaehtoinen ja äitiyttä tukeva toimijuus. Kannateltu toimijuus ilmenee vertaisryhmätoiminnan rajojen asettamisena ja toteutuu ammatilliseen tukeen nojautuen. Omaehtoinen toimijuus puolestaan rakentuu hoivavelvoitteista vapaana ja suuntautuu äitien omiin tarpeisiin. Äitiyttä tukeva toimijuus muotoutuu yhdessä vertaisten kanssa ja ilmenee äitiydelle tukea antavina tekoina. Tutkimukseni perusteella äitien toimijuutta tukevia tekijöitä ovat ammattilaisten tuki, lastenhoitoapu ja vertaistuki. Sitä kuitenkin rajoittavat vertaisryhmätoiminnan resurssit.
Tulokset osoittavat, että äitien toimijuutta tukevat tekijät ovat luonteeltaan relationaalisia. Ne edellyttävät suhteita ihmisiin, jotka ovat halukkaita antamaan apuaan. Väitän kuitenkin, että suhteet toisiin eivät takaa tuen saamista. Oleellista on, että äidit voivat ilmaista vertaisryhmässä omaa haavoittuvuuttaan. He kertovat, miksi tarvitsevat tukea ja myös tulevat autetuiksi. Se mahdollistaa oman menneisyyden reflektoinnin ja traumaattisten kokemusten käsittelyn. Vähitellen lopputuloksena voi olla merkittävienkin elämänmuutosten tekeminen. On tärkeää, että äideillä on hetkiä, joiden aikaan he tulevat kohdatuiksi kokonaisina ihmisinä – omine haavoittuvuuksineen ja elämässä kohdattuine kolhuineen. Se edellyttää suhteita, jotka kannattelevat silloinkin, kun hoivavastuu ja esimerkiksi taloudellisten resurssien vähyys uuvuttavat.In this doctoral dissertation in the field of social policy, I examine the agency of mothers and its frameworks within a peer group. In contemporary society, mothers face stringent demands on their agency, which deepen their need for support. Extreme child-centeredness and maternal self-sacrifice are ideals inherent in the ideology of intensive motherhood prevalent in Western societies. Meanwhile, the welfare state's safety nets around mothers have weakened. In a deteriorating welfare state, strengthening solidarity and peer support among families with children is crucial for supporting mothers' wellbeing. By examining mothers' agency and its frameworks, my research provides insight into how a peer group can respond to their need for help. I approach mothers' agency and its frameworks by asking: 1) How is mothers' agency constructed within the peer group? and 2) Which factors in the peer group support and which limit their agency?
I conduct my research by examining mothers' experiences of participating in peer group activities. Methodologically, the study adopts a phenomenological-hermeneutic approach, aiming to describe, interpret, and understand experiences. I approach mothers' experiences through three sub-studies included in the dissertation and their data. The sub-studies examine their participation experiences from the perspectives of personal time spent in group settings, peer support, and professional help. The primary data for these sub-studies consists of thematic interviews with 23 mothers who participated in peer group activities. Supplementary data includes notes based on the participant observation I conducted over a six-month period in the group.
In my research, I have categorized the agency of mothers participating in peer group activities into three dimensions: sustained, self-directed, and motherhood-supporting agency. Sustained agency manifests in setting boundaries within peer group activities and relies on professional support. Self-directed agency, on the other hand, is built free from caregiving obligations and focuses on the mothers' own needs. Motherhood-supporting agency is shaped together with peers and manifests in actions that support motherhood. According to my research, factors that support mothers’ agency include professional support, childcare assistance, and peer support. However, the resources available for peer group activities limit their agency.
The results indicate that the factors supporting mothers' agency are relational in nature. They require relationships with people who are willing to offer their help. However, I argue that relationships with others do not guarantee the receipt of support. What is crucial is that mothers can express their own vulnerabilities within a peer group. They share why they need support and receive the help they seek. This enables them to reflect on their past and process traumatic experiences. Gradually, this can lead to making significant life changes. It's important that mothers have moments when they are seen as whole individuals – with their own vulnerabilities and the challenges they've faced in life. This requires relationships that provide support even when caregiving responsibilities and, for example, a lack of financial resources, are exhausting
Oikeus tulevaisuuteen?: Ilmastokriisi ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus
No full textIlmastonmuutos on vakava uhka tulevien sukupolvien perustavanlaatuisten oikeuksien toteutumiselle. Tutkielmassa perehdytään haasteisiin, jotka liittyvät oikeuksien myöntämiseen tuleville sukupolville ja tulevien sukupolvien oikeusasemaan. Keskeisiä tällaisia haasteita ovat tulevien sukupolvien määritteleminen sekä tulevien sukupolvien sopivuus vallitsevaan käsitykseen oikeussubjektiudesta. Tutkielmassa esitetään erilaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miten nämä haasteet voidaan ratkaista. Ilmastonmuutoksen globaalista luonteesta johtuen tutkielmassa painottuu kansainvälisen oikeuden näkökulma.
Oikeutusta tulevien sukupolvien oikeuksille haetaan ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden periaatteista. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus merkitsee ajallisen ulottuvuuden lisäämistä oikeudenmukaisuuteen. Sen keskeinen tehtävä on selittää oikeudenmukaisuutta eri ajassa elävien ihmisten välillä. Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden valossa voidaan todeta, että nykyihmisillä on moraalinen velvollisuus pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon vaihtoehtoja tuleville sukupolville. Tämä merkitsee sitä, että nykyistä ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää kulutukseen keskittyvää elämäntyyliä ei voida pitää eettisesti kestävänä.
Tulevien sukupolvien oikeuksiin on viitattu useissa kansallisissa ja kansainvälisissä oikeudellisissa instrumenteissa, mutta niillä on ollut vähän todellista merkitystä. Tuomioistuimissa on enenevissä määrin sen sijaan hyväksytty ajatus siitä, että nykyhetken lapset voivat edustaa tulevien sukupolvien intressejä. Tutkielman lopputuloksena on, että mielekkäintä olisi perustaa tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamiseen tähtäävä erillinen edustajan tehtävä, tai ajaa tulevien sukupolvien oikeuksia osana laajempaa ihmiskunnan etujen kokonaisuutta
Large Language Models – The Building Blocks of a Software Professional : Current Use of Large Language Models in the Finnish Software Industry and Future Predictions
Get PDFThis study explores the integration of large language models (LLMs) into the Finnish software industry, focusing on their current use, implications for workforce skills, and future impact on job roles. Through qualitative research involving semi-structured interviews with 12 Finnish IT professionals, the study identifies key trends in LLM adoption. It offers insights for training, organizational strategies, and AI adaptation policies.
Using the Gioia method to determine LLMs' current uses and reflexive thematic analysis to explore future implications, the analysis revealed four primary dimensions of LLM usage: programming-related tasks, non-programming technical activities, self-directed learning, and teamwork. These findings suggest LLMs are transforming workflows, enhancing automation, and reducing the demand for repetitive roles.
Participants highlighted the rapid evolution of LLMs, including improvements in intelligence, multimodality, and capacity. As these models advance, the industry anticipates significant changes in the nature of jobs, with LLMs taking over more complex tasks. While some predict workforce reductions, others foresee the creation of new roles. Software professionals were expected to need a broader set of skills, ranging from technical skills to communication and interdisciplinary knowledge.
These findings underscore the importance of self-directed learning and adaptability in navigating this shift. Recommendations include further research on human-AI collaboration, increased focus on lifelong learning initiatives by businesses, and the development of educational programs tailored to AI-driven roles. These actions are crucial for minimizing cultural lag and ensuring the workforce remains prepared for AI-driven changes.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suurten kielimallien (LLM) integrointia suomalaiseen ohjelmistoteollisuuteen keskittyen niiden nykyiseen käyttöön, sekä niiden tuomiin vaikutuksiin työvoiman osaamiseen ja työtehtäviin. Kvalitatiivisella tutkimuksella, jossa haastateltiin 12 suomalaista IT-ammattilaista, selvitetään keskeisiä suuntauksia LLM:ien omaksumisessa. Tutkimus tarjoaa näkemyksiä koulutukseen, organisaatiostrategioihin ja tekoälyn mukauttamiskäytäntöihin.
Tutkimus hyödynsi Gioia-menetelmää LLM:ien nykykäyttöjen kartoittamiseen ja refleksiivistä temaattista analyysiä tulevien vaikutusten tutkimiseen. Analyysi paljasti neljä keskeistä ulottuvuutta LLM:ien käytössä: ohjelmointiin liittyvät tehtävät, muut tekniset ei-ohjelmointitoiminnot, itseohjautuva oppiminen ja tiimityö. Tulokset viittaavat siihen, että LLM:t muuttavat työnkulkuja, lisäävät automaatiota ja vähentävät toistuvien tehtävien tarvetta.
Tulokset korostivat LLM:ien nopeaa kehitystä, mukaan lukien älykkyyden, multimodaalisuuden ja kapasiteetin parantuminen. Mallien kehittyessä alalla odotetaan merkittäviä muutoksia työn luonteessa, kun LLM:t ottavat kontilleen monimutkaisempia tehtäviä. Toiset ennustavat työvoiman vähentämistä, kun taas toiset ennakoivat uusien roolien luomista. Ohjelmistoammattilaisten odotettiin tarvitsevan laajempaa osaamista teknisistä taidoista kommunikaatioon ja monitieteelliseen osaamiseen.
Kaiken kaikkiaan tulokset korostavat itseohjautuvan oppimisen ja mukautumiskyvyn merkitystä teknologisen muutoksen navigoimisessa. Suosituksia ovat lisätutkimus ihmisen ja tekoälyn välisestä yhteistyöstä sekä LLM:ien vaikutuksista muihin sektoreihin, yritysten elinikäisen oppimisen aloitteiden lisääminen sekä tekoälyohjattuihin rooleihin räätälöityjen koulutusohjelmien kehittäminen. Nämä toimet ovat ratkaisevan tärkeitä kulttuurisen viiveen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että työvoima on valmis tekoälyn ohjaamiin muutoksiin
Tiktok impulssiostojen innoittajana : Nuorten aikuisten kokemus ostoprosessista
Get PDFSosiaalinen media on luonut uusia mahdollisuuksia ja muuttanut vanhoja toimintamalleja. Myös impulssiostamiseen on tullut uusia mahdollisuuksia netin ja sosiaalisen median myötä. Sosiaalisessa mediassa on piirteitä, jotka eivät näy perinteisessä mediassa. Esimerkiksi tiedon leviämisen nopeus ja uudet median sisällöt ovat ominaisia sosiaaliselle medialle. Sosiaalisen median ja impulssiostamisen yhteys on kiinnostava ja ajankohtainen tutkimusaihe. Tässä tutkielmassa on tavoitteena selvittää, millaiset tekijät Tiktok-julkaisuissa innoittavat impulssiostoja sekä ymmärtää kuluttajan kokemaa impulssiostoa syvällisemmin.
Tutkielman teoreettinen osuus käsittelee impulssiostamisen teoriaa sekä syventää sitä sosiaalisen median impulssiostojen ja ulkoisten ärsykkeiden sekä tunnetilojen kautta. Teoreettinen viitekehys soveltaa SOR mallia, jossa keskiössä on kuluttajan kokemus impulssiostoprosessista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin viittä 19–22-vuotiasta kuluttajaa. Analysointi tapahtui koodaamalla aineistosta julkaisuja yhdistäviä tekijöitä, joista luotiin neljä impulssiostoihin johtanutta tekijää julkaisuissa. Kuluttajan kokemusta käsittelevässä osassa koodattiin myös tekijöitä, jotka olivat johtaneet ostoon julkaisuiden lisäksi sekä analysoitiin ylipäätään kuluttajan kokemusta impulssiostosta.
Tutkimuksessa havaittiin neljä tekijää julkaisuissa, jotka innoittivat impulssiostoon. Näitä olivat julkaisun aiheuttamat tunnetilat, julkaisija ja julkaisijan kyky innostaa, julkaisun visuaalisuus sekä julkaisun sisältö ja toistuvuus. Lisäksi impulssiostoon vaikutti kiireen tunne ja samaistumisen halu. Impulssiostot koettiin pääosin positiivisina. Tiktokista koettiin saavan paljon ärsykkeitä, jotka johtivat ostoon.
Tutkimuksessa havaittiin, että eri tuotteet vaativat erilaisia julkaisutyyppejä. Kuluttajien kokemukset ovat myös yksilöllisiä. Tämän perusteella voidaan sanoa, että soveltuva julkaisutyyppi on valittava kohderyhmän mukaan. Pääosin julkaisuissa kuitenkin toistuivat julkaisun luomat tunnetilat ja julkaisijan kyky innostaa. Näitä pystyttiin vahvistamaan esimerkiksi julkaisun visuaalisella ilmeellä. Myös samaistumisen halu oli vahva. Tutkimus antaa ajankohtaisen kuvan kuluttajien kokemasta impulssiostoprosessista
Rakennusprojektien tilannekuvaa kehittävien seurantaratkaisujen tunnistaminen
No full textTässä diplomityössä tutkitaan rakennusprojektien tilannekuvan muodostamiseen liittyviä haasteita ja kehitystarpeita, eräässä suomalaisessa infrarakentamiseen keskittyvässä yhtiössä. Rakennusalan moniulotteisuus, projektien luonne ja vaihtelevat sidosryhmät asettavat merkittäviä haasteita reaaliaikaisen ja laadukkaan tilannekuvatiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kohdeyrityksen nykyiset käytännöt ja työkalut tilannekuvatiedon hallinnassa, kartoittaa niiden haasteet sekä esittää kehitysehdotuksia tilannekuvan parantamiseksi ja johtamisen tueksi.
Työn teoreettinen osa käsittelee infrarakentamisen erityispiirteitä, digitalisaatiota ja tilannekuvan merkitystä projektien hallinnassa. Empiirinen osuus koostuu asiantuntijahaastatteluista kohdeyrityksessä, joiden pohjalta analysoidaan tilannekuvan muodostamisen nykytilaa, haasteita ja kehittämismahdollisuuksia. Tuloksista käy ilmi, että keskeisiä ongelmia ovat tiedon hajanaisuus, reaaliaikaisuuden puute ja epäselvyydet tiedonhallintaprosesseissa.
Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset ja ratkaisut liittyvät digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, jolla on tulevaisuudessa entistä suurempi rooli tilannekuvatiedon muodostamisessa. Nykyisin tilannekuva muodostuu kohdeyrityksessä perinteisin menetelmin, mutta ongelmana on tiedon hajanaisuus ja reaaliaikaisuuden puute, mikä heikentää tiedon luotettavuutta ja käytettävyyttä. Haastatteluissa nousi esiin myös tarve entistä tehokkaammalle tilannekuvan jakamiselle ja hallinnalle. Tilannekuvatiedon keskittämisellä ja reaaliaikaisuuden parantamisella, esimerkiksi digitaalisten työkalujen integroimisen tai uusien työkalujen käyttöönoton kautta, voidaan parantaa projektien hallintaa ja tiedon hyödyntämistä. Jatkotutkimuksena voisi olla syvempi tarkastelu nykyisten työkalujen integroimismahdollisuuksista ja uusien ratkaisujen käyttöönoton vaikutuksista projektien tehokkuuteen
Katrineberg: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen täydennysrakentaminen
No full textTämän diplomityön aiheena on Vantaan Katrinebergin alueen täydennysrakentaminen. Alue sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa Vantaanjoen varrella. Katrinebergistä erityisen tekevät sen poikkeuksellisen hyvin säilynyt maaseutumainen maisema ja kulttuurihistorialliset arvot. Diplomityön tavoitteena oli alueen arvojen tunnistaminen ja alueen elinvoimaisuuden lisääminen.
Diplomityön alkupuolella tehdään kirjallinen katsaus Vantaan Katrinebergiin. Katsaus sisältää perustietoja alueesta sekä alueen analysointia. Analyysin pohjalta on laadittu aluesuunnitelma, joka sisältää alueen täydennysrakentamisehdotuksen ja määrittää Katrinebergin rakennusten uudet käyttötarkoitukset. Kirjallinen analyysiosuus kertoo suunnittelun lähtökohdista ja taustoittaa suunnitteluratkaisuja. Työn pääpaino on työn loppupuolella suunnitteluosuudessa.
Suunnittelutyö on tehty mittakaavasta 1:5000 mittakaavaan 1:500. Koko alueen kattavan aluesuunnitelman lisäksi suunnitelmat on tehty kolmesta alueella olevasta pihapiiristä, joista kaksi täydentää olemassa olevia pihapiirejä ja yksi on täysin uusi. Uudesta pihapiiristä on tehty tarkemmat piirustukset kuin kahdesta olemassa olevaa pihapiiriä täydentävästä korttelikokonaisuudesta. Työssä olennaista ei ole ollut yksittäisten rakennusten yksityiskohtainen tarkastelu, vaan toimivan kokonaisratkaisun löytyminen.The topic of this master’s thesis is complementary building of Katrineberg. Katrineberg area is in Vantaa, near Helsinki-Vantaa airport, along the Vantaanjoki river. What makes Katrineberg special is its exceptionally well-preserved rural landscape and cultural-historical values. The objective of this thesis is to identify the values of Katrineberg and enhance vitality of the area.
This thesis is design oriented in nature. In the first part of this thesis, an overview of Vantaa Katrineberg is presented, followed by an analysis of the area. Based on this analysis, a general plan has been created that covers new uses for the buildings and infill development for the area. The written portion discusses the planning principles and provides the background for the design solutions.
The design work has been developed at scales from 1:5000 to 1:500. This thesis includes a general plan including three separate courtyards, one of which is entirely new, while two are designed to complement the old urban structure. For the two courtyards, less detailed drawings have been made compared to the new courtyard. The focus of the work has not been on the detailed viewing of individual buildings, but on finding a workable overall concept
Rakenteet saveen: Massiivisaven potentiaali suomalaisena vähähiilisenä rakentamismateriaalina
No full textTässä diplomityössä käsitellään savirakentamistekniikan, massiivisaven käytön potentiaalia Suomessa tulevaisuuden vähähiilisenä rakennusmateriaalina. Työssä tutustutaan massiivisaveen materiaalina modernissa kontekstissa ja pohditaan, miten siitä voisi saada tulevaisuuden rakennusmateriaalin Suomessa. Työn lähtökohtana on kestävämmän rakentamisen tutkiminen. Työ jakautuu kahteen osaan: kirjallisuuskatsaukseen ja suunnitteluosioon.
Kirjallisuusosiossa perehdytään tämän hetken rakennusalan haasteisiin ympäristötavotteiden saavuttamisessa. Yhdeksi teemaksi nostetaan betonin suuri osuus rakentamisessa ja siitä johtuva suuri hiilijalanjälki. Toiseksi teemaksi nostetaan kiertotalouden ja jätteen vähentämisen tavoitteet, ja massiivisaven potentiaali tästä näkökulmasta. Taustoituksessa selviää, että savea on Suomen maaperässä paljon ja massiivisavirakentamiseen sopivaa jätteenä käsiteltävää kiviainesta syntyy suuria määriä vuosittain.
Massiivisavitekniikkaan ja -materiaaliin tutustutaan kirjallisuuden ja alan tekijöiden tuottaman materiaalin avulla. Massiivisavitekniikalla ja -materiaalilla on ollut useita nousukausia Euroopassa, mutta nykyinen suosio on ilmastokriisin myötä noussut ympäri maailmaa. Suomessa aihe on kuitenkin vielä melko marginaalissa. Työssä perehdyttiin massiivisaven moderneihin ratkaisuihin ja elementtitekniikkaan. Massiivisaven teknisistä ominaisuuksista selviää, että massiivisavella ja betonilla on paljon samankaltaisia ominaisuuksia, mistä syystä materiaaleja on mielekästä verrata.
Kirjallisuuskatsauksen lopuksi tutustutaan Eurooppalaisiin moderneihin suuremman mittakaavan arkkitehtuurikohteisiin, joissa on massiivisavirakenteita. Kohteita analysoimalla saadaan kuva massiivisaviarkkitehtuurin nykytilasta Euroopassa ja massiivisaven soveltamisesta moderniin arkkitehtuuriin.
Suunnitelmaosion alussa määriteltiin, minkälaiset massiivisaviset rakennetyypit olisivat potentiaalisia suomalaisessa kerrostalorakentamisessa. Osiossa tutkittiin suunnitelman kautta rakentamista tiivistyvässä urbaanissa kaupunkiympäristössä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman todenmukainen suunnitteluympäristö ja kriteerit suunnittelulle. Suunnitelmassa pyrittiin käyttämään mahdollisimman tyypillisiä betonisia suunnittelu- ja rakenneratkaisuja sovittamalla ne kuitenkin nykyisiin asumisen laatuvaatimuksiin. Suunnitelmalle tehtiin hiilijalanjälkivertailua, missä osa rakenteista oli joko betonista, vähähiilisestä betonista tai massiivisavesta.
Hiilijalanjälkivertailussa todettiin, että massiivisavi pienentää hiilijalanjälkeä huomattavasti tehokkaammin kuin tällä hetkellä käytössä olevat vähähiiliset betonivaihtoehdot niissä rakenneosissa, missä massiivisavea on mahdollista käyttää. Kirjallisuuskatsauksen ja hiilijalanjälkivertailun perusteella pääteltiin, että massiivisavella on potentiaalia vähähiilisenä , terveyttä tukevana ja omavaraisena suomalaisena materiaalina, mutta tarvitaan lisää tutkimusta, tietoa ja investointeja Suomen kontekstissa.This master’s thesis examines the potential of earth construction techniques, particularly rammed earth, as a future low-carbon building material in Finland. The study explores unstabilized rammed earth as a material in a modern context and considers how it could become a viable building material in Finland in the future. The starting point for the thesis is the exploration of sustainable construction methods. The work is divided into two parts: a literature review and a design section.
In the literature review, the current challenges in the construction industry regarding environmental goals are analyzed. One key theme is the significant role of concrete in construction and its resulting high carbon footprint. Another theme highlights the goals of circular economy and waste reduction, examining the potential of rammed earth from this perspective. Background research reveals that Finland’s soil contains a great amount of clay, and significant amounts of aggregate possibly suitable for rammed earth construction are generated annually as waste.
The study delves into rammed earth techniques and materials using literature and materials produced by industry professionals. Rammed earth techniques and materials have experienced several periods of popularity in Europe, with renewed interest globally due to the climate crisis. However, the topic remains relatively niche in Finland. The thesis investigates modern solutions and prefabrication techniques for rammed earth. It is found that rammed earth and concrete share many similar technical properties, making them meaningful materials to compare.
The literature review concludes by exploring contemporary large-scale architectural projects in Europe that have rammed earth structures. By analyzing these projects, understanding of the current state of rammed earth architecture in Europe and its application in modern architecture is formed.
At the beginning of the design section, potential structural types using rammed earth for Finnish apartment building construction were defined. The section investigated construction in a densifying urban environment through a design project. The aim was to create a realistic design environment and criteria for the planning process. The design sought to use typical concrete-based planning and structural solutions while adapting them to current housing quality standards. A carbon footprint comparison was conducted for the design, where some structures were made of either concrete, low-carbon concrete, or rammed earth.
The carbon footprint comparison revealed that rammed earth reduces the carbon footprint significantly more effectively than the currently available low-carbon concrete alternatives in structural elements where rammed earth can be utilized. Based on the literature review and the carbon footprint comparison, it was concluded that rammed earth has potential as a low-carbon, health-promoting, and self-sufficient Finnish material. However, further research, knowledge, and investments are required to advance its use in the Finnish context
"Vanhat jäärät vastustaa kaikkee uutta" : Luokanopettajien ajatuksia ilmiöoppimisen vahvuuksista, heikkouksista sekä ilmiölähtöistä toteutusta tukevista ja rajoittavista tekijöistä
Get PDFTämä Pro gradu -tutkielma tarkastelee ilmiöoppimisen sekä ilmiölähtöisen pedagogiikan ulottuvuuksia alakoulun luokanopettajien näkökulmasta. Ilmiölähtöisyys määritellään tutkielmassa oppiainerajoja ylittäväksi, oppilaslähtöiseksi sekä yhteistoiminnallisuutta korostavaksi opetuksen lähtökohdaksi, joka pohjautuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa opetuksen järjestäjiä toteuttamaan ilmiölähtöisyyteen viittaavaa toimintaa muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuuksien muodossa. Ilmiöoppimista hyödyntämällä voidaan nykytutkimuksen mukaan vahvistaa monia tulevaisuuden taitoja. Lisäksi sen on todettu motivoivan sekä sitouttavan oppilaita paremmin koulunkäyntiin. Aikaisempi tutkimus myöntää ilmiölähtöisyyden toteuttamisen olevan toisinaan haastavaa niin opettajille kuin myös kokonaisille kouluille, sillä ilmiölähtöisyys ei automaattisesti istu opettajan perinteiseen rooliin tai sisältölähtöisen koulun toimintakulttuuriin.
Tutkielmaa varten kerätty laadullinen tutkimusaineisto koostuu 27:n alakoulun luokanopettajan kokemuksista ja ajatuksista liittyen ilmiöoppimiseen sekä ilmiölähtöisen opetuksen toteuttamiseen. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella ja analysoitu sisällönanalyysin keinoin aineistolähtöisesti.
Ensimmäinen tutkimuskysymys kartoitti luokanopettajien kokemuksia ilmiöoppimisen vahvuuksista ja heikkouksista. Aineistosta nousi esiin 11 luokkaa luokanopettajien kokemista ilmiöoppimisen vahvuuksista. Näitä olivat syvempi oppiminen ja ymmärtäminen, oppilaiden innostaminen ja motivointi, opetuksen luonteva eheytys, yhteistyötaitojen harjoittelu, erilaisten oppijoiden huomioiminen, opetuksen merkityksellisyys, opitun muistaminen, tiedonhaun harjoittelu, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus, tutkiva ote sekä kiireettömyys. Ilmiöoppimisen heikkouksiksi muodostui 7 luokanopettajan kokemaa luokkaa: suunnittelun ja toteutuksen kuormittavuus, soveltumattomuus kaikkien oppilaiden tarpeisiin, irrallisuus muusta opetuksesta, ilmiölähtöisyyden toteutuksen epämääräisyys, ilmiöoppimisen hyötyjen kyseenalaistaminen, ilmiölähtöisyyden soveltumattomuus kaiken opettamiseen sekä arvioinnin toteuttaminen.
Toinen tutkimuskysymys kartoitti tekijöitä, jotka joko tukevat tai rajoittavat luokanopettajien mahdollisuuksia toteuttaa ilmiölähtöisyyttä opetuksessaan. 15 aineistosta löydettyä tekijää jaettiin tuloksissa neljään yläluokkaan, joita olivat koulun yhteisöllisyys, opettajan tietämys ilmiölähtöisyydestä, koulu tarjoamat resurssit sekä ilmiölähtöisyyteen liittyvät rakenteelliset muutokset.
Tutkielma antaa laadullista tietoa siitä, millaisena ilmiöoppiminen sekä ilmiölähtöinen pedagogiikka koetaan tällä hetkellä suomalaisessa alakoulukontekstissa luokanopettajien näkökulmasta. Vaikka aineiston opettajat kokivatkin ilmiöoppimisen pääsääntöisesti opetusta rikastavana ja tärkeänä asiana, voi sen käytännön toteuttamiseen yhä liittyä monia aineistossa esiin tulleita haasteita. Jatkossa koulujen voisi olla hyvä kiinnittää enemmän huomiota sellaisiin tekijöihin, joiden koetaan tukevan opettajien mahdollisuuksia toteuttaa ilmiölähtöisyyttä
Näyttää uskottavalta – Visuaalisen miellyttävyyden vaikutus verkkosivujen uskottavuuteen
Get PDFUskottavat verkkosivut tuovat paljon hyötyä taholle, jota ne edustavat. Uskottavien verkkosivujen avulla voidaan vaikuttaa käyttäjien toimintaan ja ajatteluun. Siksi sivujen uskottavuuteen vaikuttavien seikkojen ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle taholle, jonka verkkosivuilla on jokin tavoite tai tarkoitus.
Verkkosivujen uskottavuutta voidaan tutkia lähteen uskottavuuden teorian tai luottamuksen siirron teorian avulla. Näistä lähteen uskottavuuden teoria vaikuttaa sopivan parhaiten verkkosivujen visuaalisen miellyttävyyden ja uskottavuuden suhteen tarkastelemiseen. Verkkosivujen uskottavuutta ja visuaalista miellyttävyyttä käsitteleviä tutkimuksia on haastavaa jäsentää yhteneväiseksi kokonaisuudeksi, sillä vakiintuneita termejä ei ole tai niiden käyttö vaihtelee alakohtaisesti.
Visuaalisesti miellyttävämmät sivut koetaan usein uskottavampina. Käyttäjän kokemus verkkosivujen visuaalisesta miellyttävyydestä rakentuu sivujen visuaalisten ominaisuuksien kokonaisuudesta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tunnistaa, mitkä verkkosivujen visuaalisista ominaisuuksista vaikuttavat sivujen uskottavuuteen. Katsauksessa tällaisiksi ominaisuuksiksi tunnistettiin visuaalinen monimutkaisuus, prototyyppisyys ja värit.
Yhtä oikeaa tapaa tehdä visuaalisesti uskottavia verkkosivuja ei ole, sillä käyttäjien kokemuksiin visuaalisten ominaisuuksien miellyttävyydestä vaikuttavat heidän demografiset ominaisuutensa, muuttuvien teknologioiden vaikutukset ja eri verkkosivutyyppeihin kohdistuvat vaihtelevat odotukset. Tärkeää uskottavien verkkosivujen luomisessa on keskittyä sivujen kohderyhmän ymmärtämiseen
Nuorison jengiytyminen Suomessa : Sosiaaliset syyt yleisen paineteorian valossa
Get PDFTarkastelen tässä Pro Gradu -tutkielmassa empiirisesti erinäisten painetekijöiden yhteyttä nuorisojengijäsenyyteen. Painetekijöiksi olen valinnut yksilön kosto-orientaation, rikosaktiivisen ympäristön, negatiiviset tulevaisuudenodotukset ja perheen taloudellisen huono-osaisuuden. Lisäksi tutkin valitsemani selviytymisresurssin eli vahvan itsekontrollin muokkaavaa vaikutusta painetekijöiden ja nuorisojengiläisyyden yhteyteen. Sekä painetekijät että selviytymisresurssi ovat Robert Agnew’n yleisen paineteorian oletusten mukaisia. Agnew’n mukaan yksilöt kokevat erilaisia paineita, joihin he pyrkivät mukautumaan. Yksi mukautumistapa on rikollisuus. Se, mikseivät kaikki yksilöt ajaudu rikollisuuteen, johtuu osittain heidän selviytymisresursseistaan, jotka suojaavat paineen vaikutukselta. Tutkielman keskiössä on se, mitkä tekijät lisäävät todennäköisyyttä nuorison jengiytymiseen ja toisaalta suojaako vahva itsekontrolli näiden vaikutukselta kuten Agnew teoriassaan on todennut. Näiden ohella analyysini alussa tutkin nuorisojengiläisten ja muiden nuorten eroa sosiodemografisten tekijöiden suhteen. Näitä tekijöitä ovat sukupuoli, maahanmuuttajastatus ja perherakenne.
Aineistonani hyödynnän Suomen otosta kansainvälisestä nuorisorikollisuuskyselystä (ISRD-4). Otos koostuu Helsingin ja Turun 13–17-vuotiaista peruskoululaisista sekä lukion ja ammattikoulujen oppilaista. Kyselyn toteuttamisesta on vastannut Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ja satunnaisotannasta Tilastokeskus. Kyselyssä nuoret ovat vastanneet rikosten kokemiseen ja tekemiseen liittyviin kysymyksiin, ja yhteensä vastaajia on Suomen otoksessa 2 488. Nuorisojengiläisyyttä tarkastelen Eurogang-määritelmän kautta, joka on yleisesti käytetty tutkimuksellinen mittari eurooppalaisista nuorisojengiläisistä. Yhteensä koko aineistosta 8,8 prosenttia määrittyy nuorisojengijäseniksi. Tutkimusmenetelminä hyödynnän ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia ja moderaatioanalyysia.
Tutkimukseni tulosten perusteella yksilön kosto-orientaatio, rikosaktiivinen ympäristö, perheen taloudellinen huono-osaisuus sekä maahanmuuttajastatus lisäävät todennäköisyyttä nuoren jengijäsenyyteen. Sen sijaan jengijäsenyys ei ole yhteydessä negatiivisiin tulevaisuudenodotuksiin, sukupuoleen tai perherakenteeseen. Tulosten perusteella tulisi jatkossa tutkia yleisesti enemmän nuorisojengejä erityisesti pitkittäistutkimusten avulla. Lisäksi selviytymisresursseja tulisi tarkastella lisää nuorisojengien näkökulmasta ja kokonaisuutena, sillä yksilöt eroavat näiden vaikutusvoimassa Agnew’n mukaan