Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Incidence and risk factors of inguinal and incisional hernias in gastroschisis and omphalocele children
No full textHeart Rate and Rhythm in Newborns During 24-hour Electrocardiographic Monitoring
Get PDFSydän- ja verenkiertoelimistössä tapahtuu suuria muutoksia syntymän jälkeen, ja autonomisen hermoston sydämeen kohdistuva säätely on vielä epäkypsää vastasyntyneisyyskaudella. Tämä kaikki vaikuttaa vastasyntyneen sydämen sykkeeseen ja rytmiin. Sydämen rytmihäiriöt ovat yleisiä vastasyntyneisyyskaudella ja ovat useimmiten hyvänlaatuisia. Kliinisesti merkittävät vastasyntyneen rytmihäiriöt on kuitenkin diagnosoitava varhain, jotta hoito voidaan toteuttaa optimaalisesti.
Sairaalahoidon aikana on nykyään tavallista seurata sydämen rytmiä jatkuvalla EKG-seurannalla. Sekä matala syke (bradykardia) että lisälyönnit ovat yleisiä löydöksiä vastasyntyneillä jatkuvassa EKG-seurannassa. Erottelu vaarattomien ja poikkeavien ilmiöiden välillä saattaa olla haastavaa arvioitaessa matalaa sykettä ja lisälyöntisyyttä nykyisten, pääosin 1980-luvulla tehtyjen tutkimuksiin perustuvien, viitearvojen perusteella.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli hyödyntää nykyaikaista EKG:n vuorokausirekisteröintiä (Holter) vastasyntyneiden sydämen sykkeen ja rytmin arvioinnissa sekä laatia viitearvot normaalille sydämen sykkeelle vastasyntyneiden Holter-rekisteröintien tulkintaan. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida Holter- rekisteröinnin tarvetta vastasyntyneillä, joilla on matala syke tai lisälyöntejä, arvioida vastasyntyneen sinusbradykardian määritelmää sekä arvioida lisälyöntisyyden luonnollista kulkua ensimmäisen elinvuoden aikana.
Tutkittavat koostuivat 352 alle kahden kuukauden ikäisestä vauvasta, jotka lähetettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuorokauden Holter-rekisteröintiin vuosina 2011–2017 ja 70 terveestä vastasyntyneestä, jotka rekrytoitiin vuorokauden Holter-rekisteröintiin samassa sairaalassa joulukuun 2018 ja huhtikuun 2021 välillä. Tutkimukseen otettiin mukaan vain täysiaikaisena syntyneitä vauvoja.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä minimi että keskimääräinen syke nousevat 20 lyöntiä minuutissa kolmannen ja yhdeksännen ikäpäivän välillä. Tämän havainnon perusteella laskimme ikäkohtaiset viitearvot vastasyntyneen sykkeelle. Sinusbradykardiaa havaittiin 79 %:lla alle 10 päivän ikäisistä vastasyntyneistä, jos bradycardian määritelmänä oli syke alle 80 lyöntiä minuutissa. Kun bradykardiaa arvioitiin ikäkohtaisilla sykkeen viitearvoilla, vain 15 %:lla vastasyntyneistä oli poikkeava sykelöydös. Nuoremman iän ohella alhaisempi syke oli yhteydessä miessukupuoleen, pidempään raskauden kestoon ja äidin levotyroksiinilääkitykseen raskauden aikana.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että eteislisälyöntien esiintyvyys oli terveillä vastasyntyneillä 77 % ja kammiolisälyöntien 40 % eli yleisempää verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Jopa 92 %:lla imeväisistä taipumus lisälyöntisyyteen loppui ensimmäisen elinvuoden aikana. Kuitenkin eteislisälyöntien määrä yli 5 % ja kammiolisälyöntien yli 30 % Holter-rekisteröinnissä oli yhteydessä tiheälyöntisyysrytmihäiriöihin. Mielenkiintoinen havainto oli, että lyhyitä, yksittäisiä rytmihäiriöpyrähdyksiä havaittiin myös 9 %:lla terveistä vastasyntyneistä. Alle 10 %:lla vastasyntyneistä, joilla oli seurannassa havaittu matalaa sykettä tai lisälyöntejä, Holter-rekisteröinti oli poikkeava, jos 12-kytkentäinen EKG oli normaali ja kliinisessä tutkimuksessa ei ollut viitettä sydänsairaudesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että bradykardia alle 80 lyöntiä minuutissa ja lisälyönnit olivat yleisiä löydöksiä vastasyntyneillä. Näillä syillä tehdyillä Holter- rekisteröinnillä oli matala diagnostinen arvo, jos 12-kytkentäinen EKG oli normaali ja kliinisessä tutkimuksessa ei ollut viitettä sydänsairaudesta. Kuitenkin runsas lisälyöntisyys oli yhteydessä tiheälyöntisyysrytmihäiriöihin. Lisätutkimuksia tarvitaan sen määrittämiseksi, milloin runsas lisälyöntisyys edellyttää seurantaa vastasyntyneillä. Sydämen syke nousee merkittävästi ensimmäisellä elinviikolla terveillä vastasyntyneillä. Näin ollen on asianmukaista käyttää ikäpäiväkohtaisia viitearvoja vastasyntyneiden jatkuvan sykeseurannan tulkinnassa.During early postnatal life, both major changes in the cardiovascular system and progressive maturation of cardiac autonomic nervous control occur. These changes affect the heart rate (HR) and heart rhythm of newborns. Cardiac arrhythmias are common in the neonatal period and generally benign. However, clinically significant neonatal arrhythmias need to be diagnosed early for optimal management.
In the era of continuous electrocardiographic (ECG) monitoring, both bradycardia and extrasystoles are common findings among admitted newborns. It may be challenging to distinguish between benign and non-benign phenomenon when evaluating bradycardia and extrasystoles according to current thresholds, which are mainly based on studies from the 1980s.
The aim of this study was to utilise modern 24-hour ECG (Holter) analytics to evaluate HR and rhythm in newborns and collect data on normal HR limits for Holter monitoring in newborns. The further aims were to evaluate the need for 24- hour Holter monitoring in newborns with bradycardia or extrasystoles, to assess the definition of sinus bradycardia in newborns, and to assess the natural course of extrasystoles during the first year of life.
The study population was comprised of 352 infants between 0 and 2 months of age who were referred for 24-hour Holter monitoring at Tampere University Hospital from 2011 to 2017 as well as 70 healthy newborns recruited to undergo 24- hour Holter monitoring at Tampere University Hospital between December 2018 and April 2021. The study included only term-born infants.
The results show that both minimum and mean HR increased by 20 beats per minute (bpm) between the third and ninth days of life. Based on this finding, we calculated age-specific reference limits for HR in newborns. Sinus bradycardia, defined as an HR below 80 bpm, was observed in up to 79% of newborns under 10 days old. However, when bradycardia was assessed using age-specific thresholds, abnormal results were found in only 15% of the same infants. In addition to younger age, lower HR was associated with male sex, older gestational age and maternal levothyroxine therapy during pregnancy.
We found atrial and ventricular extrasystoles in 77% and 40%, respectively, of the healthy newborns. The rates were higher than those reported in previous studies. In up to 92% of the infants, the tendency for extrasystoles ceased during the first year of life. However, infants with a burden of atrial and ventricular extrasystoles exceeding 5% and 30%, respectively, on Holter monitoring were at risk for tachyarrhythmias. A peculiar finding was that short isolated tachyarrhythmias were also observed among 9% of healthy newborns. Among newborns with bradycardia or extrasystoles, Holter monitoring was abnormal in less than 10% of cases with a normal 12-lead ECG and no clinical signs of heart disease present.
In conclusion, sinus bradycardia below 80 bpm and extrasystoles were common in newborns, and performing Holter monitoring on infants with these findings resulted in low diagnostic yield when the resting 12-lead ECG and evaluation for heart disease were normal. However, a higher burden of atrial or ventricular extrasystoles was associated with tachyarrhythmias. Further research is warranted to determine the threshold values for frequent extrasystoles that require follow-up in newborns. Since HR increased significantly during the first week of life in healthy newborns, it is appropriate to use daily HR reference values in the interpretation of HR monitoring results in newborns
Benchmarking hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen tukena : Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen vertailutiedon avulla
Get PDFVäestöllisen huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi hyvinvointialueet joutuvat sovittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uusiin taloudellisiin reunaehtoihin. Palvelujen kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan tiedolla johtamisen kypsyystasoa nostamalla. Tiedolla johtamisen tasoa on kiritetty kansallisilla hankkeilla, joissa on korostunut tiedon laadun ja saatavuuden lisäksi myös alueiden välinen vertailtavuus, jota pian valmistuva vähimmäistietosisältöasetus pyrkii parantamaan. Vertailutiedon käyttöä johtamisen apua käsitellään tutkimuksessa benchmarking-teorian avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hyvinvointialueet käyttävät benchmarkingia palvelujärjestelmän kehittämisessä sekä pohtia, miten benchmarking voisi paremmin toimia hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen tukena.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kolmelta hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueet on valittu tarkoituksenmukaisesti edustamaan keskimääräisiä suomalaisia hyvinvointialueita. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmella teemahaastattelulla. Haastateltavat toimivat tiedolla johtamisen ja tietojohtamisen yksiköissä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Aineisto on analysoitu käyttäen induktiivista sisällönanalyysia, jonka avulla litteroitu aineisto reduktoitiin ja klusteroitiin luokiksi, joiden pohjalta tutkimustulokset on muodostettu.
Keskeisinä tutkimustuloksina ilmeni, että kansallisen tason benchmarking-hankkeet vastaavat pääasiassa kansallisen arvioinnin sekä hyvinvointialueiden operatiivisen johtamisen tietotarpeisiin. Strategisen johtamisen tarpeisiin hyvinvointialueet keräävät vaikuttavuustietoa aluelähtöisten projektien ja selvitysten avulla. Hyvinvointialueiden benchmarkingin haasteet koostuvat tiedolla johtamisen haasteista, kuten uudistuksen aiheuttamasta murrostilasta sekä resurssien puutteesta. Näiden lisäksi benchmarkingtoimintaa hankaloittaa kehitysprojektien hajanaisuus ja pätkittäisyys sekä hyvinvointialueiden tuottaman tiedon rajallinen vertailukelpoisuus. Ongelmista huolimatta benchmarking koetaan tavoiteltavaksi ja sen suorittamista tukevat kokemukset aiemmasta toiminnasta, mahdollisuus säästää tutkimus- ja kehityskustannuksista sekä palvelujen kustannusvaikuttavuuden paranemisesta saatavat hyödyt.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että benchmarking soveltuu osaksi hyvinvointialueiden tiedolla johtamista, vaikka toiminta on murrostilan ja peräkkäisten kriisien vuoksi hiipunut. Vaikuttavuustiedon keräämisessä benchmarking on alihyödynnettyä, vaikka hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus jakaa toimintatietoa avoimesti ilman lainsäädännöllisiä tai kilpailuasetelmasta johtuvia esteitä. Eri alueilla toiminnan edistäminen on eri vaiheissa. Yhdeksi järjestelmälliseksi tavaksi kehittää benchmarkingia on tunnistettu YTA-yhteistyö, jonka avulla tiedontuotantoa ja resursseja voidaan jakaa tehokkaasti. Benchmarkingin hyödyt olisivat kuitenkin suuremmat valtakunnallisena, kaikki hyvinvointialueet kattavana toimintona. Tämä vaatisi nykyistä rohkeampaa kansallista ohjausta, jota hyvinvointialueilla myös toivotaan
Machine Learning Based Acoustic Manipulation of Particles and Droplets inside Microfluidic Devices
Get PDFThis thesis introduces a novel approach to ultrasonically manipulate particles and droplets inside microfluidic devices using machine learning based control algorithms and bulk acoustic waves. Most reported techniques utilize one or more piezoelectric transducers to drive microfluidic chip channels primarily at their first resonance frequency or at most few harmonics. This causes excitation of acoustic modes within the channels that can move particles toward areas of minimum or maximum pressure within the channels. However, previously reported methods depend heavily on the careful design of the microfluidic chips and precise modelling of acoustic fields from calibration experiments or simulations; a task that becomes exceedingly complex with complex channel structures or when unexpected disturbances interfere with the modelled acoustic fields. Furthermore, when experimentally modelling the acoustic fields with particle tracking methods poses practical difficulties within a microfluidic chip, due to issues arising from particle clustering, and due to particles moving in and out of focus while imaged with a microscope.
This thesis investigates the application of machine learning algorithms to address these challenges when performing a two-dimensional (2D) manipulation of particles in microfluidic chips. Two microfluidic chips were used for this thesis, one with one outlet and another with three outlets, both chips included a rectangular shape chamber (manipulation chamber), where the 2D manipulation takes place. Three algorithms—the ε-greedy, UCB, and a new variant of the ε-greedy which we developed and call the acoustic- model-based adaptive controller, or AMA controller for short—were studied for their ability to manipulate droplets and particles within a microfluidic chip. The three algorithms learn how to manipulate the particles in an online manner. The algorithms were capable to adapting to sudden changes in the system, e.g., when an air bubble entered the manipulation chamber. Using these manipulation methods, we reported successful manipulation of a single and multiple particles, manipulation of immiscible droplets, particle sorting, and performing the chemistry underlying a colorimetric glucose assay by merging two droplets inside the chamber. From the three algorithms, the new AMA controller was found to perform the best in terms of manipulation speed and accuracy, especially in subsequent cycles of the same task when the controller had learned the acoustic field shapes, whereas the two other algorithms had comparable performance between them, but worse than the AMA algorithm overall.
To conclude, this thesis shows that machine learning algorithms are suitable for manipulating particles and droplets within microfluidic chips without calibration experiments, or simulations to obtain the acoustic field shapes, and can complete a manipulation task even on the first try. The proposed algorithms can adapt to dynamic changes, in subsequent cycles the developed AMA control algorithm improves its manipulation accuracy and speed. This approach signifies a promising direction for more precise and flexible control of particles and droplets in complex microfluidic systems
"I can’t even say I made my own mistakes” : Liminaalinen hovimestari Kazuo Ishiguron romaanissa The Remains of the Day
Get PDF
Kielitaito maahanmuuttajien työllistymisen esteenä: Määrällinen tutkimus pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kokemuksista
Get PDFTässä kandidaatintutkielmassani tutkin, kuinka Suomessa asuvat pakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kokevat kielitaidon puutteen esteenä työllistymiselleen. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä nettomaahanmuuton ollessa ennätyskorkealla vuonna 2023 Suomessa, myös työttömien maahanmuuttajien määrä hipoi ennätyslukemia. Juuri kielitaito on useissa tutkimuksissa tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä, ja tarkastelenkin tutkimuksessani tätä teemaa PROMEQ-hankkeen kyselytutkimusaineiston (2017–2018) avulla. Analysoin aineistoa ristiintaulukoinnin sekä khiin neliö -testin avulla.
Tutkielmani teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin inhimillisen pääoman teorian, jonka mukaan ihmisen erilaiset tiedot ja taidot, kuten kielitaito, koulutustaso ja työkokemus, selittävät yksilön talouskasvua ja esimerkiksi parempaa asemaa työmarkkinoilla. Hyödynnänkin näitä pääoman muotoja tarkastellessani tutkimuskysymyksiäni: “Missä määrin pakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kokevat puutteellisen kielitaidon estävän heidän työllistymistään verrattuna muihin esteisiin?” ja “Miten koettu suomen kielen taitotaso sekä koulutustaso ja työkokemuksen määrä vuosina vaikuttavat tähän kokemukseen?”. Lisäksi huomioin mahdollisen rekrytoinnissa tapahtuvan syrjinnän vaikutuksen työllistymiseen, mitä inhimillisen pääoman teoria ei ota huomioon, mutta mikä on kuitenkin merkittävä maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttava tekijä.
Tulosten mukaan kielitaito koettiin yleisimmin työllistymisen esteeksi muiden vaihtoehtojen joukosta, mikä myötäilee myös aiempaa tutkimustietoa. Lisäksi voidaan huomata paremman kielitaidon vähentävän lineaarisesti sen koettua rajoittavuutta, mutta hyvänkin kielitaidon omaavista kuitenkin hieman yli puolet kokivat kielitaidon yhä esteeksi työllistymiselleen. Koulutustaso ei ollut koetun kielitaidon tavoin kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kielitaidon rajoittavuuteen p-arvon perusteella, työkokemus taas oli – tarkastelin p-arvon sijaan syvemmin kuitenkin taulukon prosenttiosuuksien eroavaisuuksia. Koulutustason ja työkokemuksen kasvaessa myös kielitaidon rajoittavuuden kokemus pääasiallisesti kasvoi lukuun ottamatta pisimmän työkokemuksen omaavaa ryhmää. Lisäksi kaikissa eri selittävien muuttujien luokissa kielitaidon valitsi esteeksi aina yli puolet vastaajista.
Tutkimuksen perusteella kielitaito näyttäisi olevan merkittävä maahanmuuttajien työllisyyttä estävä tekijä Suomessa, ja aiempaa tutkimustietoa vastaten myös muut kyvyt näyttäisivät rakentuvan sen ympärille. Hyvänkin kielitaidon koettu riittämättömyys voi antaa viitteitä hyvin korkeista kielitaitovaatimuksista ja myös mahdollisesta syrjinnästä niiden verukkeella. Aineiston huonon edustavuuden vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta tutkielman tavoitteena onkin nostaa aihetta pinnalle ja herättää keskustelua kielitaidon yhteydestä maahanmuuttajien työllistymisee
Addressing Challenges in Speech Therapy and Augmentative and Alternative Communication : The potential of gamification and e-textiles
Get PDFPuheterapiakuntoutus on usein intensiivistä ja pitkäkestoista. Puheterapiakuntoutuksessa olevien lasten ja heidän lähi-ihmistensä arkeen voi kuulua puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (augmentative and alternative communication, AAC) käyttö. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että sekä puheterapiaharjoitteluun että AAC-keinojen käyttöön liittyy useita haasteita. Yksi näistä haasteista on asiakkaan ja hänen lähipiirinsä motivaation ylläpitäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat puheterapiaharjoitteluun ja miten elektronisia tekstiilejä (e-tekstiilejä)— tekstiilimateriaaleja, joihin on yhdistetty elektroniikkaa—voidaan hyödyntää erityisesti puheterapiassa ja AAC-keinona.
Puheterapiaharjoitteluun liittyviä motivoivia ja estäviä tekijöitä tutkittiin puheterapeuttien näkökulmasta (n=26). E-tekstiileiden käyttömahdollisuuksia tutkittiin laajemmin koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuolto- ja terveysteknologiaalojen asiantuntijoiden (n=50) näkökulmasta. E-tekstiileiden käyttömahdollisuuksia erityisesti AAC-keinona tutkittiin vanhempien, joiden lapsella on CP-vamma (cerebral palsy) (n=9), näkökulmasta. Tutkimusaineistojen keräämiseen ja analysointiin käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten verkkokyselyjä ja työpajoja, ja kaikkiin tutkimusvaiheisiin osallistui useampi tutkija.
Tutkimuksen tulosten mukaan puheterapiakotiharjoittelua haastavat tekijät liittyvät perhe-elämän haasteisiin, vanhempiin, yleisesti lapsen kanssa työskentelyyn tai kuntoutusta toteuttavaan puheterapeuttiin. Yhtenä harjoitteluun motivoivana tekijänä puheterapeutit mainitsivat pelien ja pelillistämisen hyödyntämisen harjoittelussa. Muita tunnistettuja motivoivia tekijöitä olivat puheterapeutin ammattitaito, ulkoiset motivaattorit, leikkisyys osana harjoittelua, harjoitteluprosessin konkretisointi ja lapsen mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen sekä lähiympäristöön liittyvät tekijät. Puheterapeuttien vastausten perusteella tunnistettiin kolme pelityyppiä, joita he hyödyntävät puheterapiaharjoittelussa: itse tehdyt puheterapiaan kohdennetut pelit, kaupalliset lautapelit ja kaupalliset digitaaliset pelit. Puheterapeutit selittivät, että näitä pelejä käytettiin harjoitusten aikana tekemään harjoituksista leikinomaisia ja motivoivia sekä palkitsemiseen, jolloin lapsi sai pelata peliä puheterapiaharjoittelun lopuksi.
Tulokset osoittavat, että e-tekstiilien käyttömahdollisuudet näyttäytyvät laajoina. Moniammatillisiin työpajoihin osallistuneet asiantuntijat toivat ilmi, että kaikenikäiset ja toimintakyvyltään erilaiset ihmiset voisivat hyötyä e-tekstiileistä. E-tekstiileitä voitaisiin hyödyntää useissa ympäristöissä ja eri aloilla, kuten arjessa, kuntoutuksessa, terveydenhuollossa sekä työympäristöissä. Puheterapian näkökulmasta oli mielenkiintoista, että osallistujat ajattelivat, että e-tekstiilit voisivat esimerkiksi tukea yleisesti kommunikointia, niitä voitaisiin hyödyntää etäyhteyden luomiseen ja ne voisivat tukea tunteiden hallinnassa. Vanhemmat, joiden lapsella on CP-vamma, kokivat e-tekstiileillä olevan mahdollisuuksia tukea nimenomaan arkipäiväistä kommunikointia. Tämä tulos korostaa sitä, että on tärkeää turvata lapsille enemmän mahdollisuuksia ilmaista itseään ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vanhemmat ideoivat, että e-tekstiilit kiinnitettäisiin liikkumisen apuvälineisiin, kotiympäristöön, vaatteisiin tai autoihin, ja heidän lapsensa ohjaisivat niitä kädellä.
Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa puheterapiakuntoutukseen vaikuttavista tekijöistä ja e-tekstiilien mahdollisuuksista yleisesti, ja tarkemmin puheterapian ja AAC:n näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia puheterapeuttisessa kuntoutuksessa.Speech and language therapy is often intensive and long-term. The daily lives of children in speech therapy and their families can include the use of augmentative and alternative communication (AAC). However, previous studies have identified several challenges in both speech therapy interventions and the use of AAC tools, with one significant challenge being the maintenance of motivation for the client and those around them. This study aimed to identify factors that influence speech therapy interventions either by motivating or hindering and explore how electronic textiles (e-textiles)—traditional textiles integrated with electronics—can be utilized in general, and more specifically, in speech therapy and AAC.
Factors affecting speech therapy interventions were studied from the perspective of speech-language pathologists (SLP) (n=26). The use of e-textiles was explored more broadly from the perspective of experts in the fields of education, social and healthcare and health technology (n=50). The potential of e-textiles specifically as a means of AAC was explored from the perspective of parents of a child with cerebral palsy (CP) (n=9). Qualitative research methods, including online questionnaires and workshops, were used to collect and analyze data, with multiple researchers involved in all stages.
According to the results of the study, barriers to speech therapy home practice are related to family life, parents, working with the child or the speech-language pathologist providing the rehabilitation. SLPs highlighted the use of games and gamification as effective motivators, alongside other factors such as the SLP’s expertise, external incentives, playfulness, making progress tangible, and aligning with the child’s interests and environment. Three types of games were identified from the SLPs’ responses: self-made games targeted for speech therapy, commercial board games, and commercial digital games. The SLPs explained that these games were used during training to make the exercises more playful and motivating, and as a reward, allowing the child to play a game after completing speech therapy treatment.
The results suggest that the potential for using e-textiles appears to be wide. Experts participating in the multidisciplinary workshops pointed out that people of all ages and different levels of functionality could benefit from e-textiles. E-textiles could be used in a variety of environments and fields, such as everyday life, rehabilitation, healthcare and work environments. From a speech and language therapy perspective, participants thought that e-textiles could, for example, assist in communication, be used to remotely connect with somebody, and provide guidance in controlling emotions. Parents of children with CP believed that e-textiles could aid in everyday communication, underscoring the importance of providing children with more opportunities to express themselves and influence matters concerning them. They envisioned e-textiles being attached to mobility aids, home environments, clothing, or cars to be used with their hand.
This study provided new insights into the factors influencing speech therapy rehabilitation and the potential of e-textiles in general, and more specifically from the perspective of speech therapy and AAC. Additionally, it explored the potential of games and gamification in speech therapy rehabilitation
Merkitykselliset koirat: Köyhyyden kokemuksia vähävaraisissa koiratalouksissa
Get PDFVähävaraisten lemmikkitalouksien kohtaamat haasteet ovat viime vuosina esiintyneet uutismedioissa, kun eläinlääkärikulut ja ruoan hinta ovat jatkaneet nousuaan. Suomessa lemmikkitalouksien köyhyyden kokemuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän, eikä tutkimustietoa lemmikkikotitalouksien tilanteesta tai heidän kohtaamista haasteistaan juuri ole. Vähän tiedetään myös siitä, millainen on ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutussuhde köyhyyden sävyttämän arjen kontekstissa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen monilajisten kotitalouksien köyhyyden kokemuksia suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla. Tarkastelen ihmisten ja koirien välisiä monilajisia läheissuhteita, jossa koirat ovat seuraeläimen eli lemmikin asemassa, ja ihmisen suhdetta koiraan määrittää pääosin emotionaalinen eläinsuhde. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaista on elää vähävaraisessa koirataloudessa ja mitä vähävaraisuus merkitsee monilajisissa läheissuhteissa arjessa selviämisen ja toimeentulon näkökulmista. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaisena koiran rooli ja merkitys vähävaraisissa monilajisissa läheissuhteissa näyttäytyy, kun taloudelliset resurssit ovat niukat. Posthumanistista teoriaa hyödyntäen en oleta köyhyyden ilmenevän vain inhimillisen elämän osa-alueilla, vaan tutkielmani tavoitteena on tarkastella yhteiskuntatieteellisen analyysin keinoin sitä, miten köyhyys kietoutuu osaksi vähävaraisten koiratalouksien monilajisia arjen toimia ja käytäntöjä.
Tutkielmani asemoituu osaksi antropologista laadullista yhteiskuntatieteellistä eläintutkimuksen kenttää. Tutkielmani tutkimusote on etnografisesti orientoitunut ja tutkielmani kenttä monipaikkainen ja monilajinen. Tutkimusaineistoni rakentuu haastatteluista sekä pienestä etnografisesta havainnointiaineistosta. Tutkielmaa varten olen haastatellut teemahaastattelumenetelmää käyttämällä 11 vähävaraista koiran kanssa elävää ihmistä sekä 4 asiantuntijaa, jotka kohtaavat työssään vähävaraisia koiratalouksia. Etnografisen havainnointiaineiston olen kerännyt kahden kenttätyöpäivän aikana vieraillessani tilaisuuksissa, joissa vähävaraisen ihmisen oli mahdollista saada ruoka-apua koiralleen. Tutkimusaineistoni olen kerännyt kevään ja kesän 2023 aikana. Tutkielmani on aineistolähtöinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulokseni osoittavat, että köyhyys kietoutuu monin tavoin osaksi monilajista ihmisen ja koiran välistä läheissuhdetta ja monilajisia arjessa toimimisen käytäntöjä. Tutkimustulokseni kertovat ihmisen vahvasta kiintymyksestä koiraan. Koiran läsnäolo vähävaraisen ihmisen arjessa voi tarjota ihmiselle sosiaalista tukea, joka auttaa jaksamaan vaikeissa elämäntilanteissa. Koira voi ylläpitää ihmisen aktiivisuutta, tarjota mielekästä tekemistä ja estää joissain tapauksissa ihmisen riskikäyttäytymistä, kuten itsensä vahingoittamista.
Tutkimustulokseni osoittavat, että vähävaraisissa koiratalouksissa köyhyys aiheuttaa monia aikaisempien tutkimuksien perusteella tunnettuja haasteita. Köyhyys usein kaventaa ihmisen mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa ja pakottaa vähävaraisen ihmisen priorisoimaan arjessaan välttämättömimpiä tarpeita. Tutkimustulokseni osoittavat vähävaraisten ihmisten usein priorisoivan koiran tarpeita omien tarpeidensa edelle, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Ihmiset vaikuttavat tutkimusaineistoni perusteella pyrkivän suojelemaan koiria köyhyyden negatiivisilta vaikutuksilta, minkä vuoksi köyhyys voi tavallisessa arjessa näkyä niukkuutena enemmän ihmisen kuin koiran elämässä. Tutkimusaineistoni perusteella taloudellinen niukkuus aiheuttaa ihmisille vähävaraisissa koiratalouksissa erityistä huolta eläinlääkärikäynneistä selviytymisestä ja siten koiran hyvinvoinnista ja terveydestä. Vähävaraisissa koiratalouksissa ihmiset voivat vastentahtoisesti joutua tinkimään koiran eläinlääkäripalveluista. Koira voi vähävaraisissa koiratalouksissa päästä eläinlääkäriin monia muita koiria myöhemmässä vaiheessa