Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Supertähtiä ja ensimmäisiä naisia : feministinen diskurssianalyysi naisjohtajien representaatioista
Get PDFTässä tutkielmassa tutkitaan politiikan korkea-arvoisissa asemissa toimiville naispuolisille johtajille luotuja representaatioita ja identiteettejä. Naiset ovat kansainvälisesti merkittävän aliedustettuina politiikassa parlamenteissa, mutta erityisesti johtotason tehtävissä. Naispuoliset johtajat kohtaavat politiikassa lukemattomia rakenteellisia, asenteellisia ja kulttuurillisia esteitä ja hidasteita. Naispuolisten poliittisten johtajien tutkiminen on tärkeää tällaisten esteiden osoittamiseksi ja hävittämiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista representaatiota tutkimushenkilöiksi valituista Sanna Marinista, Ursula von der Leyenista ja Kamala Harrisista rakennetaan heistä kertovissa henkilökuvauksissa. Tavoitteena on lisäksi tutkia, miten tätä tehdään sekä arvioida, mitä merkitystä sillä on politiikalle ja yhteiskunnalle. Tutkimus keskittyy analysoimaan naisjohtajista luotua kuvaa länsimaiden kontekstissa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan feministisistä teorioista postmodernin feminismin suuntaus. Postmoderni feminismi on luonteeltaan kriittinen ja pyrkii dekonstruktion hengessä osoittamaan naiseuden määrittelyn ja representaatioiden ilmentämää vallankäyttöä. Tutkimuksen menetelmänä toimii diskurssianalyysi, jota käytetään työssä feministiselle teorialle tyypillisen feminiini-maskuliini-jaottelun mukaisten diskurssien tutkimiseen aineistosta. Tutkimusaineistosta, eli johtajien henkilökuvista, löydettävien diskurssien pohjalta arvioidaan naisjohtajille luotuja representaatioita ja identiteettejä.
Naisjohtajien aineistoista on havaittavissa niin maskuliinista kuin feminiinistä diskurssia. Kaikkien tutkimushenkilöiden aineistoja yhdistävä löydös on kuitenkin feminiininen diskurssi ja naiseuden korostaminen. Naispuoliset johtajat esitellään sukupuolensa kautta feminiinistä diskurssia voimakkaasti henkilökuvissa korostaen. Naispuolisten johtajien sukupuolen korostamisella voidaan yleisesti nähdä olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia tasa-arvoon ja politiikkaan. Kriittisen postmodernin feminismin silmin tutkimustulos on kuitenkin ensisijaisesti ongelmallinen. Sukupuolen korostaminen ylläpitää vastakkainasettelua nais- ja miespuolisten johtajien välillä sekä altistaa naispuoliset johtajat epäolennaiselle, sukupuoleen perustuvalle kritiikille
Generatiivinen tekoäly taloushallinnossa : Käyttömahdollisuudet ja -kokemukset
Get PDFGeneratiivinen tekoäly on saanut viime vuosina runsaasti mediahuomiota. Sen taustalla ovat esimerkiksi uudet tekoälysovellukset, kuten vuoden 2022 loppupuolella julkaistu ChatGPT, joka tarjosi käyttäjilleen helppokäyttöisen käyttöliittymän. Generatiivinen tekoäly on tekoälyn yksi muodoista, joka pystyy tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia ja videoita. Uusia käyttömahdollisuuksia syntyy sovellusten ja teknologian kehittyessä jatkuvasti. Sen myötä myös useissa yrityksissä on maailmanlaajuisesti herätty generatiivisen tekoälyn potentiaaliin ja alettu selvittämään sen käyttömahdollisuuksia osana omia toimintoja.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida generatiivisen tekoälyn käyttömahdollisuuksia taloushallinnossa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin laskentahenkilöiden käyttökokemuksia helppokäyttöisyyden, hyötyjen ja haittojen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli suomalaisen pörssiyhtiön taloushallinto. Tutkittava generatiivisen tekoälyn sovellus oli kohdeyrityksessä vuoden 2023 syksystä alkaen pilotoitu Microsoft 365 Copilot. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja se koostui viiden laskentahenkilön haastatteluista, jotka pidettiin tammikuun 2025 aikana. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin koodausta, teemoittelua ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan Copilotilla on taloushallinnossa useita erilaisia käyttömahdollisuuksia. Haastatteluissa korostui erityisesti tekoälyn hyödyntäminen tiedonhaussa sekä automaatioiden rakentamisessa, eli pääosin koodaamisessa. Lisäksi Copilotista voisi potentiaalisesti olla hyötyä myös kirjanpitäjille tiedonhaussa ja yksinkertaisempien automaatioiden rakentamisessa. Copilotilla ei vielä ollut perinteisessä kirjanpidossa juurikaan käyttömahdollisuuksia. Sitä pidettiin kuitenkin yleisesti helppokäyttöisenä ja siitä saatu suurin haastatteluissa esiin noussut hyöty oli ajan säästyminen. Haasteiden osalta painotettiin vastausten tarkkuuden ja laadun ajoittaisia puutteita sekä keskusteluiden rajoitteita. Myös toiminnallisuuksia Microsoftin sovellusten, kuten Excelin kanssa pidettiin osin puutteellisina. Tämä oli keskeinen syy, miksi Copilotia ei nähty kirjanpidossa hyödyllisenä. Copilotin kerrottiin kuitenkin kehittyneen jo pilottijakson aikana, mikä osaltaan puoltaa aiheen jatkotutkimusta erityisesti kirjanpitäjien keskuudessa
Soiden metsäojitusten vaikutus vesistökuormitukseen
Get PDFSoiden metsäojittaminen hallitsi viime vuosisadalla metsätalouden toimintaa pohjoisilla ja leudon ilmaston suoalueilla. Suomessa soista on metsäojitettuna yli puolet, mikä kattaa neljäsosan Suomen metsämaasta. Nykyisin uusia suoalueita ei enää metsäojiteta, mutta vanhojen ojitettujen soiden kunnostusojittaminen on yleistä. Soiden ensi- ja kunnostusojittamisesta sekä muista metsätaloustoimenpiteistä metsäojitetuilla soilla syntyy vesistökuormitusta. Vesistökuormitus koostuu muun muassa kiintoaine-, ravinne- ja orgaanisen aineksen kuormituksista ja sillä on useita negatiivisia vaikutuksia kuormittuvien vesistöjen veden laatuun sekä ekosysteemeihin. Vesistökuormitus aiheuttaa esimerkiksi vesistöjen rehevöitymistä ja liettymistä sekä vesien tummumista.
Tässä työssä tavoitteena on selvittää soiden metsäojituksesta syntyvän vesistökuormituksen laatua ja määrää. Työssä selvitetään myös, millaista vesistökuormitusta erilaiset metsänhoitomallit toimenpiteineen aiheuttavat. Lisäksi tarkastellaan luonnontilaiselta, ojittamattomalta suolta tulevan luonnonhuuhtouman aiheuttamaa vesistökuormitusta sekä vertaillaan luonnontilaisen ja metsäojitetun suon sekä eri metsänhoitomallien välisiä eroja vesistökuormituksissa. Tarkastelu ja tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena.
Työn tuloksena havaittiin, että ensiojituksessa syntyvä kiintoainekuormitus voi olla suuruudeltaan jopa 1 200 kg / ha / a, kun luonnonhuuhtouman ojittamattomalta suolta aiheuttama kiintoainekuormitus on vain noin 4 kg / ha / a. Kiintoainekuormitus pienenee ajan kuluessa ojituksesta, mutta se jää yleisesti alkuperäistä suuremmalle tasolle. Myös ravinnekuormitus kasvaa ensiojituksessa. Kokonaistypen kuormitus ojittamattomalta suolta on noin 1,4 kg / ha / a, ja ensiojituksen jälkeen se voi nousta jopa viisinkertaiseksi ollen 7,1 kg / ha / a. Kokonaisfosforin kuormitus voi myös kasvaa ojittamattoman suon luonnonhuuhtoumasta 0,05 kg / ha / a arvoon 1,1 kg / ha / a. Ensiojituksen välittömät ravinnekuormitukset palautuvat 5–20 vuodessa lähelle alkuperäisiä arvoja, mutta yli 30 vuotta ensiojituksesta ravinnekuormitusten on havaittu voivan kasvaa jälleen kaksinkertaisiksi. Orgaanisen aineksen kuormitus ei juuri muutu välittömästi ensiojituksen jälkeen, mutta ajan myötä ojituksen seurauksena orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus ja -kuormitus alkavat kasvaa.
Jaksollisessa kasvatuksessa käytettävät metsätaloustoimenpiteet eli päätehakkuu, kunnostusojitus ja maanmuokkaus aiheuttavat kokonaisvaltaista vesistökuormitusta. Merkittävimpänä vesistökuormituksen aiheuttajana ja haitallisimpana metsätaloustoimenpiteenä pidetty kunnostusojitus aiheuttaa erityisesti kiintoainekuormitusta, jopa noin 600 kg / ha / a. Samalla myös kiintoaineeseen sitoutuneet ja sedimentoituneet ravinteet sekä kiinteä orgaaninen aines huuhtoutuvat aiheuttaen vesistökuormitusta. Jatkuvassa kasvatuksessa kyseisiä toimenpiteitä ei tarvita, jolloin vesistökuormitusta ei myöskään aiheudu yhtä paljoa. Lisäksi jatkuvapeitteisen puuston kokonaishaihdunta ja ojien tukkeutuminen vähentävät virtaamaa jatkuvan kasvatuksen suolta, jolloin vesistökuormitus on pienempää. Lisää tutkimusta jatkuvan kasvatuksen käyttömahdollisuuksista ja erityisesti pitkäaikaisista vaikutuksista vesistökuormitukseen kuitenkin vielä tarvitaan
Tiedon vuorovaikutteinen konversio ja hallinta prosesseissa : Case-organisaation investointiprosessit
No full textTässä diplomityössä tutkitaan tiedon vuorovaikutteista konversiota ja hallintaa case-organisaation investointiprosessien kontekstissa. Työn keskeinen tutkimusongelma liittyy tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen päätöksentekoprosesseissa erilaisten sosiaalisten, organisatoristen ja teknologisten kontekstuaalisten tekijöiden näkökulmasta. Tämä tapaustutkimus hyödyntää monipuolisesti kvalitatiivisia menetelmiä, kuten haastatteluja ja sisällönanalyysiä, kerätäkseen empiiristä aineistoa ja analysoidakseen tiedon roolia johtamisessa ja päätöksenteossa.
Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, miten tiedolla johtamisen menetelmät voivat tehostaa tiedon arvonluontia case-organisaation investointiprosesseissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tiedolla johtamisen toteutumiseen ja tiedon arvonluontiin vaikuttavia tekijöitä osana investointiprosesseja. Tutkimus selvittää case-organisaation investointiprosessien tiedolla johtamisen nykytilaa ja analysoi, millaisia muutostarpeita näissä prosesseissa ilmenee. Tutkimuskysymykset ohjaavat tutkimusta kohti käytännön suosituksia, jotka voivat parantaa organisaatioiden päätöksentekoa ja investointiprosessien tehokkuutta.
Tutkimustulokset osoittavat, että kontekstuaaliset tekijät, roolitus sekä tarkasteltava tiedonhallinnan prosessivaihe vaikuttavat merkittävästi siihen, miten tieto ymmärretään, muodostetaan sekä miten sitä hyödynnetään. Keskeisiä teemoja ovat erilaisten tietoroolien väliset suhteet sekä eri sidosryhmien näkökulmat tiedon arvonluonnin kumuloimiseksi osana vuorovaikutusta. Työssä korostuu tiedonhallintaprosessin tehostamisen merkitys investointiprosessien yhteydessä, mikä vaatii selkeämpää johtamista ja poikkitieteellistä yhteistyötä osapuolten välillä. Epäjohdonmukaisuudet hyödynnetyissä teknologioissa ja toimintatavoissa haastavat läpi prosessin. Lopussa tutkimus esittää käytännön suosituksia tiedonhallintakäytäntöjen ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi investointiprosesseissa. Tulokset painottavat jaetun ymmärryksen ja johtamisen merkitystä tiedon tehokkaassa hyödyntämisessä. Työ tarjoaa organisaatioille keinoja sen päätöksentekoprosessien laadun parantamiseksi
Evaluating the cost efficiency and care quality of a public-private partnership in the healthcare sector : Case: Tesoma welfare alliance's primary healthcare
No full text
Turvaton naistenvessa?: Moraalipaniikki translain lähetekeskustelussa
Get PDFSuomen laki juridisen sukupuolen vahvistamisesta, eli niin kutsuttu translaki astui voimaan vuonna 2023. Lakimuutos voimisti valmisteluaikanaan kansalaisliikehdintää, mediauutisointia sekä poliittista keskustelua sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida, millä tavoin transsukupuolisuudesta keskustellaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan eduskunnan translain lähetekeskustelussa. Tutkielman keskeinen tutkimuskysymys on, miten moraalipaniikkia tuotetaan diskursiivisesti kyseisessä keskustelussa.
Tutkielman aineistona toimi eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 103/2022, tarkempana asiakohtana laki juridisen sukupuolen vahvistamisesta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimi Stanley Cohenin moraalipaniikin teoria sekä sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä hyödynsin diskurssianalyysiä, ja analyysin voidaan nähdä myötäilevän diskurssianalyysin kriittistä suuntausta.
Translain lähetekeskustelussa esiintyi useita erilaisia diskursseja, jotka jakautuivat kahteen kattodiskurssiin: yksilöön ja yhteiskuntaan meneviin diskursseihin. Yksilöön menevät diskurssit keskittyivät lain vaikutuksiin yksittäisten henkilöiden osalta. Yhteiskuntaan menevät diskurssit puolestaan käsittelivät yksilöä laajempia kokonaisuuksia, kuten yhteiskunnan moraaleja ja sosiaalista järjestystä. Yksilöön meneviksi diskursseiksi analyysin perusteella muodostui luonnollisuuden ja sairauden diskurssi. Yhteiskuntaan meneviksi diskursseiksi muodostui turvallisuuden, uskonnollisuuden ja tasa-arvon diskurssi. Tasa-arvon diskurssissa esiteltiin sekä lakimuutosta vastustavia että sitä kannattavia puheenvuoroja, sillä tasa-arvon diskurssissa pyrittiin vetoamaan tasa-arvon periaatteeseen molempien osapuolien taholta. Lähetekeskustelun diskursseissa esiintyi moraalipaniikin ominaiset piirteet huoli, vihamielisyys, yhteisymmärrys ja suhteettomuus. Vaihtelevuuden piirre ei näyttäytynyt keskustelun sisällä selkeästi.
Tutkielman johtopäätöksinä voi todeta, että translain tapaus osoittaa moraalipaniikin merkkejä, muttei vastaa täydellisesti Cohenin moraalista paniikkia. Sen sijaan selkeää oli, että lähetekeskustelussa tuotettiin yhteiskunnallista pelkoa diskursiivisesti. Kansanvihollista, eli yhteiskuntaa uhkaavaa ryhmää tai ilmiötä ei nimetty suoraan, tai uhkana näyttäytyi useampi ihmisryhmä samaan aikaan. Translain tapaus vaatisi pidempiaikaista seuraamista, jotta moraalipaniikin kaikkien ominaispiirteiden toteutuminen tai vastaavasti poissaolo olisi mahdollista todeta. Mediauutisoinnin tutkinta yhdessä poliittisen puheen tarkastelun kanssa antaisi mahdollisesti kokonaisvaltaisemman kuvan ilmiöstä ja vastaisi paremmin kysymykseen, onko translain tapauksessa kyse Cohenin teorian mukaisesta moraalipaniikista
Hyvinvointia ja työssäjaksamista työaikaa lyhentämällä?: Katsaus osa-aikaisen työn ja hyvinvoinnin yhteyteen
Get PDFTyö on olennainen elämää ja hyvinvointia määrittävä tekijä. Työkuormitus ja työelämän moninaistumiseen ja kiristyviin paineisiin sopeutuminen haastaa työikäisten hyvinvointia ja työssäjaksamista, kun myös työn ulkopuolista elämää pidetään yhä merkityksellisempänä. Osa-aikatyö nähdään tyypillisesti vastentahtoisena poikkeamana kokoaikatyökeskeisestä uranormista. Työajan lyhentämisen yhteyttä hyvinvointiin on kuitenkin perusteltua tarkastella potentiaalisena työn laadullisena edellytyksenä edistää työikäisten resilienssiä ja työssäjaksamista eri elämänvaiheissa nyky-yhteiskunnan ja työmarkkinoiden epävakaassa todellisuudessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin työajan lyhentämisen ja osa-aikatyön yhteyttä hyvinvointiin. Tarkoituksena oli tunnistaa työajan lyhentämisen terveydellisiä hyötyjä ja haittoja sekä yhteyteen vaikuttavia taustatekijöitä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui 25 tutkimuksesta.
Osa-aikaisuuden yhteys hyvinvointiin ei ole yksiselitteinen, sillä on niin hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnille ja yhteyteen vaikuttavat lukuiset tekijät. Aineisto vahvisti näkemystä, että osa-aikatyö vahvistaa yleistä elämän epävarmuuden kokemusta. Erityisesti vastentahtoinen osa-aikaisuus oli kielteisesti yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Yleiseen hyvinvointiin ja itse koettuun terveyteen työajan lyhentämisellä ei tunnistettu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Työajan lyhentäminen tuki työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja tyytyväisyyttä työn ulkopuoliseen elämään, mutta myönteinen kokemus työstä saattoi heikentyä. Osa-aikaisuus oli joiltain osin kielteisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin, mutta muilla työn laadun ominaisuuksilla ja taustatekijöillä oli yhtä painava merkitys. Kuormittuneisuus ja (työ)uupumus ei yksiselitteisesti vähene työaikaa lyhentämällä. Toisaalta osa-aikaisuus voi vähentää työväsymystä, uupuneisuutta, joiltain osin ylikuormittuneisuutta sekä stressitasoja. Työn ulkopuolella lisääntyvä aika tarjoaa mahdollisuuden olla fyysisesti aktiivisempi, harrastaa, opiskella ja toteuttaa muita merkityksellisiä sosiaalisia rooleja. Työajan lyhentäminen vähensi niska-hartiaseudun oireilua, paransi unen määrää, laatua ja palautumista, ja sillä on mahdollisesti myönteinen vaikutus terveyskäyttäytymiseen ja joihinkin veriarvoihin. Osa-aikatyö tutkinto-opiskelun ohessa varhaisaikuisuudessa oli poikkeuksellisen kielteisesti yhteydessä hyvinvointiin, tosin kulttuurierot ja tutkittavien nuori ikä korostivat todennäköisesti kielteistä yhteyttä.
Iän ja elämänvaiheen lisäksi osa-aikaisen työskentelyn kokemukseen ja hyvinvointiyhteyteen vaikuttivat olennaisesti sukupuoli ja -roolit, maantieteelliset kulttuurierot, sosiaalisen ympäristön odotukset, osa-aikatyön vastentahtoisuus tai omaehtoisuus, työn yksilöllinen merkitys sekä sosioekonomiset tekijät. Naisilla osa-aikatyö tukee enemmän hyvinvointia kuin miehillä. Köyhyysriski kääntää herkästi mahdolliset myönteiset vaikutukset kielteisiksi.
Työn osa-aikaisuus voi siis olla niin voimavara- kuin kuormitustekijäkin. Työajan lyhentäminen voi tukea työntekijöiden jaksamista ja työkykyä työelämässä pidempään, mutta se ei yksinään riitä ratkaisuksi. Huomiota tarvitsee kiinnittää lukuisiin kontekstuaalisiin tekijöihin. Tulokset olivat melko hajanaisia ja laaja tarkastelunäkökulma rajoitti edellytyksiä analysoida yhteyksiä syvällisemmin, joten lisätutkimus on perusteltua
Hiilikädenjäljen laskentamenetelmän soveltaminen : Pilottilaskenta Teknologiateollisuudessa
Get PDFIlmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää yrityksiltä sekä omien päästöjen vähentämistä, että enenevissä määrin positiivisten ilmastovaikutusten osoittamista asiakkaille. Hiilikädenjäljen malli tarjoaa työvälineen positiivisten ilmastovaikutusten kvantifiointiin, sillä sen avulla voidaan osoittaa tuotteiden ja palveluiden mahdollistamia päästövähennyspotentiaaleja suhteessa muihin markkinoilla oleviin toimijoihin. Tämän työn tavoitteena oli arvioida hiilikädenjäljen laskentamallin sovellettavuutta teknologiateollisuudessa kahden toisistaan poikkeavan toimialan, metallin jalostuksen sekä suunnittelun ja konsultoinnin osalta.
Hiilikädenjäljen määrittämiselle ei ole tällä hetkellä olemassa standardoitua ja vakiintunutta yhdenmukaista menetelmää. Saatavilla on useita erilaisia metodologioita, joiden välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Lisäksi merkittävänä haasteena hiilikädenjäljen määrittämisessä on vertailutason valinta, johon ei ole olemassa yhdenmukaisuutta. Tässä työssä lähempään tarkasteluun on valittu kaksi mallia, joiden välillä on synergiaa. Tarkasteltaviksi metodologioiksi valikoituivat VTT:n ja LUT:n hiilikädenjälkimalli sekä WBCSD:n vältettyjen päästöjen malli, joista VTT:n ja LUT:n tuotekohtainen hiilikädenjälkimalli valikoitui työssä sovellettavaksi malliksi. Malli pohjautuu ISO-standardeihin ja tarjoaa helpomman laajennettavuuden esimerkiksi LCA-arviointiin.
VTT:n ja LUT:n hiilikädenjälkimallia sovellettiin metallin jalostuksen sekä suunnittelun- ja konsultoinnin toimialojen tapauksissa, joista molemmista tarkasteluun valittiin niitä edustavien yritysten kautta kaksi erilaista tutkimuskohdetta. Ensimmäinen valittu tutkimuskohde käsitteli ohjauspotkurit sisältäviin laivoihin asennettavia Elogrid –virtausohjaimia, joiden avulla voidaan optimoida laivojen potkuriteknologiaa ja energiatehokkuutta. Toinen tutkimuskohde käsitteli erikoislujaa Strenx-terästä ja sen mahdollistamia päästövähennyksiä suhteessa kuljetettuun tavaratonniin tukkirekan tapauksessa.
Työssä saadut tulokset osoittavat, että hiilikädenjäljen malli tarjoaa käyttökelpoisen ja sovellettavan työkalun positiivisten ympäristöasioiden kvantifiointiin. Erityinen potentiaali kädenjälkimallilla on viennin edistämisen työkaluna, sillä sen avulla voidaan osoittaa liiketoiminnan avulla saavutettavia ympäristöhyötyjä asiakkaille ja vahvistaa kilpailukykyä suhteessa markkinoilla oleviin toimijoihin. Kädenjälkilaskennan tulokset vaihtelivat herkkyystarkastelun pohjalta tehtyjen rajausten osalta voimakkaasti. Elogrid -virtausohjaimille hiilikädenjälkien arvoiksi yhden tarkasteluvuoden aikana saatiin 268,7–463,8 t CO2e ja hiilidioksidiekvivalenttien takaisinmaksuajaksi 5–15 vuorokautta. Strenx-teräksestä valmistetuille tukkirekan lastipankon pystypalkeille hiilikädenjäljen arvoiksi saatiin 0,653 t CO2e ja 1,355 t CO2e sekä käytön aikaisiksi päästövähennyksiksi 0,871 g CO2e/tkm. Hiilidioksidiekvivalenttien takaisinmaksuajaksi saatiin 5–10 kuukautta.
Hiilikädenjäljen kvantifioinnin ja siitä viestinnän tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, ollen samalla riittävän systemaattista uskottavuuden näkökulmasta. Hiilikädenjäljen laskenta on hyvin tapauskohtaista ja riippuvaista laskennassa tehtävistä rajauksista. Työläyttä metodologian soveltamisessa aiheuttaa tarvittavan datan kerääminen, jonka helpottaminen lisäisi myös metodologian sovellettavuutta. Kädenjälkimalli tarjoaa kuitenkin potentiaalia yritysten vastuullisuusviestinnän, tuotekehityksen sekä investointipäätösten tueksi sekä erityisesti työkalun viennin edistämiseen
