Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Itse tuotetut aineettomat hyödykkeet suomalaisissa teknologiayrityksissä
Get PDFTämän tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys siitä, miten kansallinen lainsäädäntö ja säädökset, sekä kansainväliset standardit näyttäytyvät suomalaisten teknologiayritysten tilinpäätösinformaatiossa. Kehittyneet maat, Suomi mukaan lukien, ovat siirtyneet teollisuuspohjaisista talouksista kohti tietopohjaisia talouksia. Samalla on kasvanut myös itse tuotettujen aineettomien hyödykkeiden, esimerkiksi tutkimus- ja kehittämismenojen, merkitys sille, miten yritykset luovat itselleen kilpailukykyä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu suurelta osin voimassa olevista kansallisista, sekä kansainvälisistä säädöksistä. Näistä merkittävimpiä ovat Kirjanpitolaki- sekä asetus, sekä kansainväliset IFRS- ja IAS-tilinpäätösstandardit.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa tarkastellaan neljän suuren Suomessa toimivan teknologiayrityksen tilinpäätösinformaatiota, jota verrataan voimassa olevaan lainsäädäntöön, asetuksiin, sekä kansainvälisiin standardeihin. Tarkastelun kohteena ovat pääasiallisesti kohdeyritysten konsernitilinpäätökset, sekä niiden liitetiedot. Tarkastelun kohteena on, miten voimassa olevat säädökset näyttäytyvät tilinpäätösinformaation kirjausperusteissa. Tämän lisäksi itse tuotettujen aineettomien hyödykkeiden rahamääräisiä eriä verrataan kohdeyritysten välillä. Tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri merkitys itse tuotetuilla aineettomilla hyödykkeillä on kohdeyritysten tuloslaskelmissa ja taseissa.
Tutkimuksen tulokset antavat kuvan, että erityisesti kansainvälisten standardien viralliset kuvaukset näkyvät selvästi kohdeyritysten kirjausperusteissa. Kirjausperusteet olivat joko sanasta samaan samoja, kuin standardeissa, tai johdattelivat niitä vahvasti. Tilinpäätösinformaation analyysi antoi kuvan, että itse tuotetuilla aineettomilla hyödykkeillä, erityisesti aktivoiduilla kehittämismenoilla, on suuri merkitys yritysten taseen varallisuudesta. Kahdessa neljästä tarkastellusta yrityksestä itse tuotetut aineettomat hyödykkeet muodostivat merkittävän yritysten pysyvistä vastaavista. Toisena merkittävänä aineettomien hyödykkeiden eränä näyttäytyi liikearvo.
Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että erityisesti kansainväliset standardit määrittävät huomattavasti sitä, miten yritysten aineettomat hyödykkeet on esitetty niiden tilinpäätösinformaatiossa. Lisäksi, itse tuotetut aineettomat hyödykkeet ovat oleellinen osa tarkasteltujen yritysten toimintaa, joskin näiden suhteellinen määrä tilinpäätösinformaatiossa vaihteli suuresti
Global Warming and Production Constraints in the Nordic Countries : Carbon Farming as an opportunity for European Forestry
Get PDFForestry has been playing an important role in Nordic economies for centuries. With the dramatic acceleration of global warming, forests have increasingly played a strategic role not only as biomass sources but also as carbon sinks.
What is slowing down the scale-up of reforestation programs and the sale of carbon credits from nature-based solutions? Why are not enough financial resources dedicated to nature-based technologies?
Forests are generally considered temporary capture and storage solutions, while the market is looking in the direction of long-lasting or permanent storage technologies. Fraud and double-counting have jeopardised the Voluntary Carbon Market (VCM), reducing market acceptancy for nature-based credits.
When it comes to decision-making, economies are under increasing pressure, as the “polluter pays” principle can undermine an already fragile system. Production constraints and emissions reductions are the two faces, of an increasingly petty coin under inflationary stress. The EU ETS system was designed to address a problem caused by the markets, through the markets. Its efficacy is still an open question with no clear answer. Taxonomy pressures have been increasing industrial sensitivity to the sustainability discussion, driving trends towards energy efficiency and emission reductions. In the last decades, in Europe, important GHG emission decrements have been successfully achieved, especially in the leading economies. Still, global emissions, in absolute terms, keep growing year after year. In 2023 we long-breached the tragic limit of 1.5°C. Oceans registered the highest average temperature on record while biodiversity keeps shrinking across the majority of the ecosystems. At the end of 2024, politics still fail, on a global scale, to address consistently the emergency. The COP29 ended up as an oil lobby gathering rather than a climate and biodiversity table. At the New Your Climate Week, the discussion was still stuck on the technicalities, instead of designing action plans. All this while greenwashing is widespread and hard to tackle. Insurance costs are spiking due to climate change and the decades-old financial forecasts are turning out to be too optimistic to hedge consistently properties, facilities and the food production sector.
With the right technological and political tools, Afforestation, Reforestation and Proforestation may play a key role in supporting the global green transition by providing us with precious time. Forests are a powerful, scalable and financially sustainable alternative to expensive and slow-to-implement technology-based solutions. Biodiversity restoration through ARR solutions would help address the Kunming-Montreal agreement objectives. Innovative financial solutions joining strengths with sustainable forestry management can be crucial to the successful development of the Carbon Reduction and Carbon Farming framework from the EU.
In this paper, we will present how project development protocols, if resilient and redundant enough, can play a crucial role in permanent carbon sequestration, ecosystem services restoration and independence from faulty legacy Validation and Verification Bodies. The proposed protocol provides solid guidelines for Project Developers while creating the grounds for financially sustainable long-term carbon pools. Innovative Forest Management practices will guarantee the local communities a stable regular source of high-quality biomass while generating an income from carbon sequestration and storage in permanent forests. Integration of modern validation and verification technologies and techniques, such as aerial and satellite LiDAR and thermal imagery, have increased in accessibility. This will have them playing a critical role in restoring credibility. Transparency, Traceability and Transmissibility of the information
Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä alle 3-vuotiaiden lasten taidekasvatuksesta ja sen merkityksistä
Get PDFTässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä alle 3-vuotiaiden lasten taidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa opettajien käsityksistä, asenteista ja pedagogisesta tietämyksestä alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen liittyen. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen opettajat kuvailevat alle 3-vuotiaiden lasten taidekasvatusta? 2) Millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen opettajat asettavat alle 3-vuotiaiden lasten taidekasvatukselle? 3) Millainen toimintakulttuuri ja oppimisympäristö varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta tukee alle 3-vuotiaita lapsia taiteelliseen ilmaisuun?
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin avoimista kysymyksistä koostuvalla sähköisellä kyselylomakkeella, joka kohdennettiin alle 3-vuotiaiden lasten kanssa työskenteleville varhaiskasvatuksen opettajille. Tutkimusaineisto koostui 13 opettajan vastauksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimustulosten perusteella opettajat osoittivat arvostusta alle 3-vuotiaiden lasten taidekasvatusta kohtaan, ja he olivat motivoituneita toteuttamaan sitä. Valtaosalla opettajista oli pedagogista tietämystä alle 3-vuotiaiden taidekasvatuksesta, ja he tiedostivat taidekasvatuksen merkityksen alle 3-vuotiaan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja oppimiselle. Opettajilla oli myös tietämystä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön merkityksestä taidekasvatuksen tukemisessa. Toisaalta osa opettajista koki pienten lasten taidekasvatuksen toteuttamisen haastavana, ja monien rakenteellisten tekijöiden olevan esteenä sille. Lasten ikätaso liitettiin koettuihin haasteisiin. Osa opettajista koki myös, että täydennyskoulutus alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen liittyen olisi tarpeen. Tulosten perusteella lisäkoulutus alle 3-vuotiaiden pedagogiikkaan ja taidekasvatukseen liittyen olisi hyödyllistä varhaiskasvatuksen opettajille, mutta myös muulle varhaiskasvatuksen henkilöstölle, koska varhaiskasvatuksessa työskennellään tiimityöpainotteisesti. Myös johtotasolta lähtevä, varhaiskasvatusyksiköiden taidekasvatusta tukevan toimintakulttuurin rakentaminen olisi tarpeellista. Aihetta on myös tarpeen tutkia lisää esimerkiksi havainnoimalla varhaiskasvatusyksiköiden taidekasvatusta, sekä taiteellista ilmaisua tukevaa toimintakulttuuria ja oppimisympäristöä. Jatkotutkimuksia voisi kohdentaa myös johtotasoon esimerkiksi pedagogiikan ja toimintakulttuurin johtamisen kannalta, sekä selvittää pedagogisen osaamisen eroja eri koulutuksen saaneiden varhaiskasvatuksen opettajien välillä
Ammatinvalintatarinoita lukion musiikkilinjalta: Narratiivinen tutkimus lukion musiikkilinjalta valmistuneiden kokemuksista omasta ammatinvalinnastaan
Get PDFTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lukion musiikkilinjalta valmistuneet ovat kokeneet musiikkilinjalla opiskelun vaikuttaneen omaan ammatinvalintaansa. Tutkimuksessa tarkastellaan lukion musiikkilinjalta valmistuneiden kertomuksia omasta ammatinvalinnastaan narratiivisen lähestymistavan kautta.
Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä anonyymistä kirjoitelmasta ja aineistoa analysoitiin narratiivisia analyysimenetelmiä hyödyntäen. Narratiivien analyysin ja juonianalyysin tuloksena muodostui kolme tarinatyyppiä, joissa jokaisessa on omanlaisensa juonenkulku ja ominaispiirteet. Tarinatyypit ovat: Ammattiin musiikin parissa tähtäävä, Musiikkilinja antoi paljon, mutta musiikki vain rakas harrastus sekä Musiikista ei ollutkaan ammatiksi. Juonianalyysi pohjautuu Mary Gergenin ja Kenneth Gergenin (1984) kertomustyyppijaotteluun, jossa kertomukset jaotellaan suuntautumiseltaan progressiivisiin, stabiileihin ja regressiivisiin. Narratiivisen analyysin tuloksena tarinatyypeistä muodostettiin tyyppitarinat, jotka kokoavat analyysin tulokset yhteen. Jokaisessa tarinassa jäsentyy erilaisena päähenkilön kokemus musiikkilinjan vaikutuksesta omaan ammatinvalintaansa ja hänen suhteensa musiikkiin mahdollisena ammattivalintana. Ammatinvalintaa tutkimuksessa peilataan John L. Hollandin (1985) ura- ja ammatinvalintateoriaan (a theory of careers).
Musiikkilinjalla opiskelun vaikutus ammatinvalintaan näyttäytyy Ammattiin musiikin parissa tähtäävän tarinassa kannustuksena ja rohkaisuna ammattiin musiikin parissa varmistaen myös jo omia aiempia ammatillisia valintoja. Musiikkilinja antoi paljon, mutta musiikki vain rakas harrastus -tarinassa ammatillisia tavoitteita musiikin suhteen ei ilmene, mutta musiikkilinjan positiivinen ja yhteisöllinen ympäristö on jäsentänyt omia ammatillisia toiveita ja haaveita. Musiikista ei ollutkaan ammatiksi -tarinassa musiikkilinjan vaikutus ammatinvalintaan näyttäytyy puolestaan suunnitelmien muutoksena haaveista ammatista musiikin parissa johonkin toiseen ammattiin, omien kykyjen selkiintymisenä sekä epävarmuutena ammattivalintojen suhteen. Tutkimuksen tuloksista ilmenee keskeisinä ammatinvalintaan vaikuttavina tekijöinä olleen musiikinopettajalta saatu ohjaus, tuki ja kannustus tai niiden puute, musiikin opiskelu ja pitkäkestoinen harrastaminen, yksilön käsitys omista musiikillisista kyvyistään, opinto-ohjaus sekä positiivinen ja yhteisöllinen opiskeluympäristö.
Tutkimuksen tuloksista on pääteltävissä, että tutkimukseen osallistuneet lukion musiikkilinjalla opiskelleet pääosin kokivat musiikkilinjan olevan vahvasti osa musiikin koulutuspolkua. Monella opiskelijoista ilmeni siten myös ammatillisia tavoitteita musiikin suhteen, joiden etenemiseen näyttää vaikuttaneen etenkin musiikinopettajalta saatu ohjaus, kannustus ja tuki tai niiden puute. Tutkimukseen osallistuneiden ammatinvalintaprosesseissa on myös tunnistettavissa Hollandin (1985) ammatinvalintateorian mukaista oman persoonallisuuden ja työympäristön yhteensovittamisen pyrkimystä. Tutkimus myös osoittaa, että lukion musiikinopettajien ja opinto-ohjauksen puolelta on kehitettävää musiikkilinjalaisten tiedonsaannissa ja ohjauksessa etenkin musiikin koulutuspolkujen ja musiikkialan ammattien suhteen
”Ei mun tarvi oppia korjaamaan mitään, kun heitän roskiin rikkinäiset ja vanhat ja haen kaupasta uudet” : Kestävyyskasvatus alakoulun käsityön tunneilla
Get PDFTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kestävyyskasvatusta käsitellään ja miten sitä hyödynnetään käsityötuntien suunnittelussa ja toteutuksessa vuosiluokilla 1.-6. Tutkimuksessa haastateltiin lomakehaastattelun avulla käsityötä alakoulussa opettavia luokanopettajia. Tavoitteenamme oli selvittää erityisesti, miten kestävyyskasvatus näkyy käsityön opetuksessa pedagogisina menetelminä, millaisia haasteita kestävyyskasvatus luo opetukselle sekä millaisia ovat opettajien kokemukset onnistuneista kestävyyskasvatuksen projekteista ja töistä.
Kestävyyskasvatusta käsityön kontekstissa määriteltiin käsitteillä kestävyyskasvatus ja kestävä kehitys. Tutkimusaihetta lähestyttiin avaamalla käsityö oppiaineena ja määrittelemällä kestävyyskasvatus osana koulun käsityötä. Tutkimus on tehty vuosien 2023-2025 aikana. Tutkimus on toteutettu laadullisen analyysin menetelmin ja aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla vuoden 2023 syksyllä. Kyselylomake julkaistiin opettajille suunnatussa sosiaalisen median alustalla ja siihen vastasi yhteensä 23 opettajaa.
Tutkimusaineistoa analysoitiin teemoittelun, tyypittelyn ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kestävyyskasvatuksen periaatteista käsityön tunneilla nostettiin esille materiaalien tuntemus, kierrätys ja vanhan tavaran muokkaaminen, tavaroiden ja tekstiilien huolto sekä puhdistus, työskentelyn huolellisuus ja laadukkuus sekä käsityössä tuotettujen tuotteiden hyöty. Opettajat kokivat hyödyllisiksi pedagogisiksi menetelmiksi oppilaislähtöisen toiminnan, ryhmätyöt, keskustelun sekä arvioinnin. Haasteiksi opettajat kokivat opetussuunnitelmien sisällön suhteutettuna tuntien määrään, oppilaiden välinpitämättömyyden, tiedonpuutteen sekä taloudelliset rajoitteet.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää peruskoulun käsityössä pedagogisina menetelminä sekä kestävyyskasvatuksen huomioimisena entistä laajemmin käsityön opetuksessa sekä opetuksen suunnittelussa. Tutkimustuloksia voi hyödyntää myös kestävyyskasvatuksen integroinnissa muissa taito- ja taideaineissa sekä kestävyyskasvatuksen kehittämisessä alakoulussa. Tulokset auttavat ymmärtämään myös paremmin käsityöoppiaineen luonnetta sen monipuolisuutta ja laajuutta. Käsityö on paljon muutakin kuin vain tuotteen tai teoksen valmistamista, jollaisena se joskus arjessa saatetaan ymmärtää
“Kto okkupant” : Propagandan kieli Kreml-mielisten tiedotusvälineiden julkaisuissa liittyen Ukrainan sotaan
No full textSmall State, Big Impact : International Crisis Management as a Form of Indirect and Non-Traditional Diplomacy
Get PDFThis thesis explores the viability of international crisis management as a non-traditional diplomatic tool. This is achieved by examining Finland’s role in the crisis management operations in Afghanistan, with a primary focus on the country’s participation in the International Security Assistance Force (ISAF) and Resolute Support (RS) missions, with a narrower focus on the European Union Police Mission in Afghanistan (EUPOL). The thesis aims to showcase how Finland effectively utilizes crisis management as a part of its foreign policy to further its national interests and foster diplomatic relations.
The context for the study is established with a brief outline of Finland’s part in the operations in Afghanistan, including both contributions to military and civilian crisis management and a summary of the operational frameworks of ISAF and RS. Additionally, the perceived key areas of Finnish interest within the broader scope of global affairs are established: promoting women’s rights, gender equality, and the rule of law, and the development of comprehensive crisis management.
Further background is provided using the post-operation reports by the Finnish Defense Ministry, Ministry of Foreign Affairs, the Finnish Institute of International Affairs, and the National Council of Women of Finland, as well as a VNTEAS report by a coalition of researchers. The analysis is completed through an array of reports issued by the government and their corresponding memorandums.
By applying the Small State Theory, this thesis presents a case study in which Finland’s engagement in crisis management operations serves as a form of indirect, non-traditional diplomacy. The aim is to demonstrate how Finland utilizes crisis management to assert its influence and build strategic alliances, while simultaneously remaining committed to burden sharing for global security and human rights, further establishing itself as a reliable and responsible international actor.
This thesis contributes to the broader discourse on the role of small states in international relations by demonstrating the strategic use of crisis management as a diplomatic tool. The hope is to underscore the importance of crisis management as a visible part of foreign policy frameworks of small states and its usefulness in aiding small states in achieving their international objectives while maintaining global stability
Vastavalmistuneiden sosiaalityöntekijöiden kokemuksia koulutuksen antamista valmiuksista
Get PDFTämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vastavalmistuneiden sosiaalityöntekijöiden kokemuksia sosiaalityön koulutuksen antamista valmiuksista. Tutkimuksessa kysytään, millaisia valmiuksia vastavalmistuneet sosiaalityöntekijät kokevat sosiaalityön koulutuksen antaneen ja millaisia kokemuksia heillä on koulutukselta saamiensa valmiuksien riittävyydestä. Tutkielman taustoituksessa tarkastellaan sosiaalityön koulutusta ja sen sisältöjä sekä sosiaalityön osaamista ja asiantuntijuutta.
Tutkielman aineisto on laadullinen sähköisesti toteutettu kyselyaineisto. Aineisto on kerätty käyttäen Microsoft Forms -alustaa. Kyselyyn vastasi 19 vastavalmistunutta sosiaalityöntekijää, jotka olivat valmistuneet sosiaalityön koulutuksesta vuosina 2022–2024 ja joilla oli taustallaan vaihteleva määrä sosiaalityön työkokemusta eri sosiaalityön kentiltä. Vastaajien joukossa oli vastavalmistuneita kaikista sosiaalityön koulutusta Suomessa tarjoavista yliopistoista. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tieteenfilosofialtaan tutkimus edustaa fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä.
Analyysin tuloksena vastaajien kokemuksista tunnistettiin valmiuksia liittyen sosiaalityöntekijäksi tulemiseen sekä sosiaalityön tekemiseen. Sosiaalityöntekijäksi tulemiseen liittyviä valmiuksia ovat sosiaalityöntekijän identiteetin omaksuminen, reflektiovalmiudet ja ammattieettiset valmiudet. Sosiaalityön tekemiseen liittyviä valmiuksia ovat oikeudelliset valmiudet, yhteiskunnalliset ja rakenteelliset valmiudet, sosiaalityön hahmottaminen asiantuntija-ammattina, valmiudet tiedon soveltamiseen sekä kielelliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet.
Tutkimukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden kokemukset koulutuksen antamien valmiuksien riittävyydestä vaihtelivat. Suurin osa vastaajista ei kokenut sosiaalityön koulutuksen antamia valmiuksia riittäviksi. Valmiuksien riittävyydelle annetut perustelut liittyivät osittaisiin valmiuksiin, koulutus ei valmista käytäntöön sekä aiempiin valmiuksiin.
Vastaajien kokemukset koulutuksen antamista valmiuksista olivat suurelta osin yhteneväisiä koulutuksen osaamistavoitteiden kanssa. Tutkielman tuloksilla voi olla käyttöyhteyksiä sosiaalityön opiskelijoille, koulutuksen järjestäjille sekä jossain määrin työnantajille. Pohdinnassa keskitytään valmiuksiin vaikuttaviin tekijöihin ja esitetään tutkimuksen perusteella muodostuneita jatkotutkimustarpeita.This master’s thesis explores newly graduated social workers’ experiences of readiness provided by the degree program in social work. This study focuses on questions of what kind of competencies newly graduated social workers feel the degree program in social work has given them and what kind of experiences do they have regarding the adequacy of the competencies the degree program has given them. The theoretical background focuses on the degree program in social work and curriculum as well as the competencies and expertise needed in social work.
The data of the thesis was collected using a qualitative online survey. The data was collected using the Microsoft Forms platform. 19 newly graduated social workers responded to the survey. The respondents had graduated from the social work program between 2022-2024, and they had varying amounts of social work experience from different social work sectors. Among the respondents were new graduates from all the Finnish universities with degree programs in social work. The data was analyzed using inductive content analysis. The thesis philosophically represents the phenomenological hermeneutic approach.
As a result of the analysis, competencies related to becoming a social worker and doing social work were identified. Competencies related to becoming a social worker are adopting the social worker identity, reflective skills and ethical skills. Competencies related to doing social work are juridical skills, social and structural skills, skills related to conceptualizing social work profession, skills for applying knowledge to practice and interactional skills.
The experiences of the social workers who participated in the study varied, regarding the adequacy of the competencies provided by the social work program. Majority of the respondents did not feel that the competencies given by the degree program in social work were adequate. The justifications given for the adequacy of the competencies were related to partial competencies, the program does not prepare for practice and previous skills.
The respondents' experiences of the competencies provided by the degree program in social work were largely consistent with the program’s learning objectives. The results of this study may have practical implications for social work students, education providers and, to some extent, employers. The study also highlighted the experiences of newly graduated social workers regarding the importance of previous skills for the competencies provided by the degree program in social work. The discussion focuses on factors influencing competencies and presents further research needs that have emerged from the study
Rajoitetusti verovelvollisen kiinteistösijoittajan luovutusvoittojen verotus Suomessa
Get PDFEpäsuorasta kiinteistösijoittamisesta on tullut merkittävä kiinteistöomistuksen muoto. Rajat ylittävän sijoitustoiminnan kehittyminen on johtanut muutoksiin verolainsäädännössä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kehitys heijastelee OECD:n malliverosopimuksen mukaisia suuntauksia. Lähtökohtana kansainvälisissä verotusperiaatteissa on, että kiinteästä omaisuudesta saadun tulon verotusoikeus on omaisuuden sijaintivaltiolla. Kansallinen lainsäädäntö on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei rajoitetusti verovelvollisen välillisistä kiinteistösijoituksista saatuja luovutusvoittoja ole voitu verottaa siinä laajuudessa, kuin olisi kansainvälisen kehityssuunnan mukaan mahdollista, erityisesti OECD:n malliverosopimuksen näkökulmasta. Rajoittuneesta soveltamisalasta on seurannut, että Suomi ei ole pystynyt verottamaan täysimääräisesti rajoitetusti verovelvollisten sijoittajien välillisistä kiinteistösijoituksista saatuja luovutusvoittoja. Lisäksi säännöksen sanamuoto kohdistunut rajoitettuun joukkoon erilaisia omistusrakenteita, jättäen ulkopuolelle suurimman osan ulkomaisista toimijoista.
Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, miten ja miksi rajoitetusti verovelvollista kiinteistösijoittajaa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin TVL 10 §:n 10 ja 10 a kohdan ja MLI 9 artiklan varauman näkökulmasta, sekä milloin rajoitetusti verovelvollisten kiinteistösijoittajien suorien ja välillisten kiinteistöomistuksien luovutusvoittoja verotetaan Suomesta saatuna tulona. Tutkielma painottuu erityisesti uuden lisätyn TVL 10 §:n 10 a kohdan tarkasteluun.
Vuoden 2023 maaliskuussa voimaantulleella lainmuutoksella TVL 10 §:n 10 kohtaa muutettiin kiinteistön käsitteen osalta. Samalla lakiin lisättiin uusi TVL 10 §:n 10 a kohta, joka laajentaa Suomen verotusoikeutta välillisesti kiinteää omaisuutta omistavien luovutusvoittoihin. Kansalliseen verolainsäädäntöön tehty muutos mahdollistaa aiempaa laajemman verotusoikeuden, mikäli verosopimus mahdollistaa luovutusvoiton verottamisen. Uudistuksen yhteydessä Suomi ilmoitti monenvälisen yleissopimuksen 9 artiklan varauman peruutuksesta. Varauman peruuttamisen myötä Suomi voi verottaa kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua tuloa yhdellä hyväksymismenettelyllä, mikäli vastapuolella ei ole vastaavaa varaamaa käytössä. Lopullinen verotusoikeus riippuu kuitenkin useasta tekijästä, kuten mahdollisen sovellettavan verosopimuksen määräyksistä.
Tutkielman aihetta lähestytään lainopillisella metodilla. Tutkielmassa tulkitaan TVL 10 §:n 10 ja 10 a kohdan merkityssisältöä voimassa olevia oikeuslähteitä tulkitsemalla ja systematisoimalla. Keskeisenä lähteenä käytetään lain esitöitä, josta saadaan selville, mitä säännöksen käsitteillä, kuten toisen eduksi hallitun varallisuuskokonaisuudella, kokonaisvarallisuudella tai 365 päivän säännöllä tarkoitetaan. Tutkielmassa käydään läpi rajoitetusti verovelvollisen kiinteistösijoittajan verotuksen osalta relevantteja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta. Rajat ylittävään verotukseen liittyy olennaisesti myös valtioiden solmimat verosopimukset sekä EU-oikeus, jonka vuoksi tutkielma sisältää katsauksen kansainväliseen verotukseen. Katsaus sisältää myös lyhyen tarkastelun TVL 20 a §:n merkitykseen TVL 10 §:n 10 ja 10 a kohdan soveltamisalalla. On havaittu, että luovutusvoitto voi muodostua verovapaaksi, mikäli tulon saajan katsotaan rinnastuvan EU-oikeuden perusteella verovapaaksi toimijaksi.
Tutkielmassa todetaan, että lainmuutos selvensi osaltaan aiempaa laissa esiintynyttä tulkinnanvaraisuutta sekä tiivisti Suomen veropohjaa. Tarve tulkinnalle säilyy edelleen, sillä säännöksen soveltamisalan laajentamisen myötä säännökseen sisällytettyjä uusia termejä joudutaan tulkitsemaan heikosti velvoittavien sekä sallittujen oikeuslähteiden pohjalta. Uudistetusta sääntelystä esitetään lopputulos, että tulkinnanvaraisten käsitteiden lisäksi sääntely asettaa käytännön ongelmia erityisesti verotuksen toimittamiseen ja verovalvontaan