Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Proteesijalka : Portaiden nousu ja lasku reisiamputoidulla – Proteesijalkojen toiminta ja kehityssuunnat
Get PDFTyössä selvitetään erilasten proteesien käyttäytymistä ja rakennetta. Työssä käydään läpi erilaisia proteesivaihtoehtoja, kuinka niillä voidaan nousta ja laskeutua portaita sekä miten niiden toimintaa ohjataan. Työssä selvitetään niin kaupallisten kuin myös tutkimuskäyttöön tarkoitettujen proteesien eroja, kehityssuuntia ja ongelmia.
Proteesijalkojen perusrakenne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Proteesit tehdään korvaamaan terveen raajan toimintaa mahdollisimman hyvin, jolloin ne muistuttavat mahdollisimman paljon ihmisen tervettä jalkaa.
Portaissa kävely on yksi haastavimmista liikkumismuodoista polven yläpuolelta amputoiduille henkilöille; ihmisen polvi mahdollistaa niin paljon liikettä, jonka tarkoitus on yhdistää nilkan ja muun jalan toimintaan. Proteesin oikealla hetkellä tapahtuva toiminta on erittäin tärkeää, koska epäonnistuminen voi johtaa vakavaan kaatumiseen ja loukkaantumiseen. Portaissa liikkuminen on kuitenkin olennainen osa itsenäistä arkea, ja siksi siihen liittyvien ongelmien ratkaiseminen on tärkeää amputoitujen henkilöiden elämänlaadun kannalta.
Proteesijalat voidaan jakaa karkeasti mekaanisiin ja mikroprosessoriohjattuihin proteeseihin. Mekaaniset proteesipolvet voidaan edelleen jakaa yksiaksiaalisiin ja moniaksiaalisiin proteesipolviin. Mikroprosessoriohjatut proteesit voidaan jakaa passiivisiin, semiaktiivisiin ja aktiivisiin proteesijalkoihin. Jako perustuu siihen, tuottavatko ne voimaa vai toimivatko ne ainoastaan vastustamalla niihin kohdistuvia voimia.
Proteesijalkojen toiminta perustuu ihmisen terveen jalan toimintaan. Proteesia pystytään ohjaamaan helposti halutulla tavalla. Yksi ongelma muodostuukäyttäjän aikomusten lukemisesta, jotta proteesijalka saadaan toteuttamaan oikeita toimintoja. Ihminen tarvitsee jalkoja päivittäisessä elämässä lähes koko ajan, jonka vuoksi proteesijalan erehdykset tulevat esille hyvin vahvasti. Vaikka proteesijalan toiminta poikkeaisi toivotusta vain muutaman kerran päivässä, sen tapahtuminen päivittäin tekee ongelmasta merkittävän.
Ongelma ei tule poistumaan hetkeen, vaikka lääketiede kehittyy jatkuvasti. Amputaatioiden määrä on ollut nousussa vuosia, jonka takia proteesien tarve tulee lisääntymään
Miten muurahainen löytää seuraavan asiakkaan?
No full textTässä työssä tutustutaan graafiteorian Hamiltonin piiriongelmaan sekä kauppamatkustajan ongelmaan. Graafin piiri, joka sisältää graafin jokaisen solmun täsmälleen kerran, on Hamiltonin piiri. Mikäli graafista löytyy Hamiltonin piiri, on graafi Hamiltonin graafi. Hamiltonin piiriongelmaa tarkastellaan ensin teoreettisemmin, tutustuen tapoihin selvittää miten annetun graafin voi todeta Hamiltonin graafiksi. Samalla esitellään kaksi lausetta avuksi ongelmaan ja todistetaan ne.
Toiseksi tutustutaan kauppamatkustajan ongelmaan eli yritetään etsiä painoltaan pienintä mahdollista Hamiltonin piiriä painotetusta graafista. Kauppamatkustajan ongelma on kuuluisa esimerkki laskennallisesti erittäin haastavasta ongelmasta. Kauppamatkustajan ongelman parissa tarkastellaan mitä sen laskennallinen haastavuus tarkoittaa, esitellään sen ratkaisualgoritmien päätyypit ja tutustutaan tarkemmin yhteen muurahaisten innoittamaan reitinetsintäalgoritmiin.
Muurahaisoptimointialgoritmi on luonnossa esiintyvää muurahaisten käyttäytymistä mallintava parviälymenetelmien perheeseen kuuluva reitinetsintäalgoritmi. Muurahaisoptimointialgoritmin ei ole tarkoitus löytää kauppamatkustajan ongelmaan eksaktia ratkaisua, vaan sen tarkoitus on löytää ongelmaan nopeita ja tarpeeksi hyviä vastauksia. Työssä esitellään myös toimiva esimerkkitoteutus muurahaisoptimointialgoritmista
The Milan System SUMP Category: 5-Year Diagnostic Performance
No full textBackground: Salivary gland neoplasms are heterogeneous, with wide cytomorphological overlap. Neoplasms categorized in the Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology (MSRSGC) as salivary gland neoplasms of uncertain malignant potential (SUMP) reflect this diagnostic challenge. Methods: All salivary gland fine-needle aspirations (SG-FNA) diagnosed at Fimlab Laboratories over a 5-year period (January 1, 2018–December 31, 2022) that were classified as SUMP were included. Follow-ups were reviewed until May 31, 2024. The SUMP cases were classified into cytomorphological subtypes. The risk of malignancy (ROM), risk of neoplasm, and median timelines of the pathology laboratory workflow and patient management were calculated. In addition, separate analyses of the impact of age and sex were performed. Results: A total of 1157 SG-FNAs were diagnosed over a 5-year period. Of these, 100 SG-FNAs from 52 females and 33 males were classified as SUMP. A total of 69 (69.0%) SUMP cases underwent histological verification. The ROM was 23.2% for all surgical follow-ups, 35.0% for the oncocytic/oncocytoid subtype, and 18.4% for the basaloid subtype. For the male and female groups, the ROMs were 26.9% and 16.2% for all surgical follow-ups, 40.0% and 14.3% for the oncocytic/oncocytoid subtype, and 18.8% and 16.7% for the basaloid subtype, respectively. Conclusions: The 5-year analysis of SUMP category performance showed a lower ROM in our practice than the MSRSGC reference value. The oncocytic/oncocytoid subtype presented a higher ROM than the basaloid subtype. The ROMs were highest in the male population and in the age group of 30–69 years.Peer reviewe
Erityyppisten ERP-ratkaisujen käyttäjäkokemusvertailu: Pakettiratkaisu ja itse kehitetty järjestelmä
No full textDigitaaliset toiminnanohjausjärjestelmät eli ERP-järjestelmät (engl. Enterprise Resource Planning) ovat keskeisessä roolissa yritysten prosessien hallinnassa. Yritykset valitsevat tyypillisesti käyttöönsä joko valmiina ostettavan pakettiratkaisun tai kehittävät ERP-järjestelmän itse omiin tarpeisiinsa. Koska ERP-järjestelmiin tukeudutaan enenevissä määrin, myös kyseisten järjestelmien käyttäjäkokemuksen merkitys kasvaa.
Sekä itse kehitettyihin että valmiina pakettina ostettaviin järjestelmiin liittyy käyttäjäkokemusta potentiaalisesti haittaavia ja tukevia ominaisuuksia. Tarkempi tutkimus yhteyksistä kuitenkin puuttuu. Yhtenä opinnäytetyön tavoitteista olikin selvittää, millä tavoin ERP-järjestelmäratkaisun tyyppi heijastuu käyttäjäkokemukseen. Tavoitteeseen pyrittiin vertailemalla erään henkilöstöpalvelualan yrityksen vanhan pakettiratkaisun ja uuden itse kehitetyn järjestelmän käyttäjäkokemuksia.
Järjestelmävertailun kautta haluttiin myös selvittää, oliko uuden ERP-järjestelmän käyttäjäkokemus vanhaa parempi. Vanhan järjestelmän käyttäjäkokemuksessa oli havaittu ongelmia, joita uudella järjestelmällä pyrittiin tietoisesti korjaamaan. Uuden ERP-järjestelmän käyttäjäkokemuksen tilan tarkentamiseksi opinnäytetyössä selvitettiin myös, millaisia tarkempia kehityskohteita ja vahvuuksia käyttäjät tunnistivat järjestelmää koskien. Tiedon avulla haluttiin tukea uuden järjestelmän jatkokehitystä, sillä järjestelmä oli vielä tutkimushetkellä osittain keskeneräinen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat ne kohdeyrityksen työntekijät, joilla oli kokemusta sekä uuden että vanhan ERP-järjestelmän käytöstä. Kyselyssä täytettiin opinnäytetyössä suomennettu standardoitu käyttäjäkokemuslomake (engl. User Experience Questionnaire, UEQ) molempia ERP-järjestelmiä koskien vertailun mahdollistamiseksi. Lisäksi kyselyssä vastattiin viiteen vahvuuksia ja kehityskohteita tarkentavaan lauseentäydennyskysymykseen.
Vanha järjestelmä osoittautui paremmaksi käyttäjäkokemuslomakkeen mittaamilla luotettavuuden, tehokkuuden ja vetovoiman osa-alueilla, ja uusi järjestelmä sai parempia arviointeja selkeyttä, stimuloivuutta ja uutuusarvoa koskien. Tulokset vastasivat hyvin ERP-ratkaisuja koskevaa taustakirjallisuutta, osoittaen siten, että ERP-ratkaisun tyyppi voi heijastua monilta osin käyttäjäkokemukseen. Havaittujen yhteyksien todentamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä jatkotutkimusta. Opinnäytetyön tutkimusasetelma, jossa verrattiin vain kahta järjestelmää keskenään ja joista toinen oli osittain keskeneräinen, ei riittänyt yleistettävien johtopäätösten tekemiseen yhteyksistä. Tutkimuksen kautta onnistuttiin kuitenkin opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti luomaan pohjaa jatkotutkimukselle, jonka avulla on mahdollista tukea ERP-järjestelmävalintaan liittyvää päätöksentekoa käyttäjäkokemuksen näkökulmalla tulevaisuudessa.
Vertailun kautta selvisi myös, ettei uuden järjestelmän käyttäjäkokemus ollut tutkimushetkellä merkittävästi vanhaa parempi. On kuitenkin syytä uskoa, että tilanne muuttuu uuden järjestelmän valmistuttua, erityisesti jos jatkokehityksessä huomioidaan tunnistetut kehityskohteet ja vaalitaan tunnistettuja vahvuuksia. Lauseentäydennysmetodin kautta tunnistettiin yhteensä yhdeksän konkreettista kehityskohdetta, kolme kokemuksellista ongelmaa sekä neljä vahvuutta uutta ERP-järjestelmää koskien, joita voi luontevasti hyödyntää osana jatkokehitystä. Vahvuudet ja kehityskohteet täydensivät odotetusti käyttäjäkokemusarviointeja
Kunnan paikalliset olosuhdetekijät : tarkastelussa kolmen Pohjois-Pohjanmaan kunnan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa
Get PDFKunnat erilaistuvat eri tekijöidensä suhteen, mikä vaikuttaa myös kunnan ja muiden toimijoiden välisiin yhteistyösuhteisiin. Yhteistyöhön vaikuttavat eriävät näkemykset alueesta ja sen tarpeista, minkä lisäksi erilaisissa kunnissa on havaittavissa erilaisia yhteistyön rakentamisen tapoja. Hyvinvointialue on uutena toimijana kunnan ja valtion välillä lisännyt yhteistyön tarvetta kunnissa. Hyvinvointialueen ja kuntien väliseen yhteistyöhön kannustavat lainsäädäntö, yhteiset asukkaat sekä yhdessä järjestettävät palvelut.
Yhteistyö voi olla monen tasoista tavanomaisesta yhteistyöstä kumppanuusperusteiseen yhteistyöhön. Kumppanuusperusteisen yhteistyön piirteinä ovat yhteisten tavoitteiden yhdessä asettaminen, jatkuva vuoropuhelu ja toimijoiden tasaveroisuus. Tähän verrattuna tavanomaisempi yhteistyö on usein enemmän hierarkkisempaa ja vähemmän pitkäjänteisempää.
Yhteistyöhön kytkeytyy myös paikkaperustaisen kehittämisen käsite, jonka perusperiaatteena ovat verkostot ja vuoropuhelu toimijoiden välillä alueen paikallisuuden huomioimiseksi. Paikkaperustainen kehittäminen on laajaa kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä alueen toimijoiden välillä tavoitteena paikallisten olosuhteiden tunnistaminen ja alueen kehittäminen niitä silmällä pitäen. Paikkaperustainen kehittäminen liittyy osaltaan myös paikallisen hallinnan käsitteeseen, jossa tunnistetaan verkostot ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa osana paikallisen julkishallinnon toimintaa.
Tämä tutkimus käsittelee kunnan paikallisia olosuhdetekijöitä hyvinvointialueen ja kunnan yhteistyön yhteydessä. Tarkastelussa on kolme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntaa, joiden yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa tutkitaan monen tapauksen tapaustutkimuksen menetelmällä. Yhteistyöhön liitetään sen lisäksi paikalliset olosuhteet ja tekijät, jotka ovat havaittavissa yhteistyön taustalla.
Yhteistyö tutkimuksen perusteella näyttäytyy hankalasti järjestettävänä, mikä nähdään tutkimuksen perusteella johtuvan myös paikallisista olosuhdetekijöistä. Yhteistyöstä nostettiin tutkimuksessa esiin yhteistyön rakenteet, yhteistyösuhteet sekä resurssit. Yhteistyössä vaikuttaviksi paikallisiksi olosuhdetekijöiksi tunnistettiin väestö, kunnan talous sekä elinvoima.
Päätelminä ovat, että yhteistyö tapauskunnissa ei ole kumppanuutta, jossa kunta nähdään tasaveroisena alueensa asiantuntijana. Yhteistyötä haastaa vuoropuhelun ja luottamuksen puute. Vuoropuhelun ja luottamuksen puutteeseen vaikuttavat resurssien puute. Yhteistyössä tehtävää paikkaperustaista kehittämistä haastaa palveluiden keskittäminen, joka ei myöskään edistä kuntien luottamusta hyvinvointialueeseen yhteistyökumppanina. Paikkaperustaisessa kehittämisessä tarvittaisiin myös toimivia yhteistyön rakenteita, jotka tapauskunnissa ovat joillain yhdyspinnoilla kehittyneet paremmiksi, mutta toisilla yhdyspinnoilla ne ovat vielä hakusessa. Myös rakenteisiin vaikuttaa resurssien puute. Hyvinvointialue tarvitsee lisää resursseja, mutta myös tahtotilaa paikallisen kehittämisen tueksi
Katsaus latenttien diffuusiomallien hienosäätötekniikoihin
No full textTässä kandidaattitutkielmassa tarkastellaan latenttien diffuusiomallien hienosäätötekniikoita, niiden perusteita, menetelmiä ja keskeisiä tuloksia. Latentit diffuusiomallit ovat syväoppimiseen pohjautuvia generatiivisia malleja, jotka ovat osoittaneet merkittävää potentiaalia kuvien luonnissa. Niiden avulla on mahdollista tuottaa realistisia ja yksityiskohtaisia kuvia teksti- tai kuvasyötteiden perusteella. Vaikka diffuusiomallit ovatkin tehokkaita, niiden suorituskykyä voidaan parantaa hienosäädöllä vastaamaan tarkemmin asetettuja vaatimuksia.
Hienosäätö voi olla tarpeen, koska diffuusiomallit eivät tyypillisesti kykene tuottamaan useita kuvia samasta henkilöstä tai tilanteesta, eivätkä ne välttämättä osaa luoda vaadittua tyyliä tai yksityiskohtia. Mallit eivät myöskään osaa luoda kuvia henkilöistä tai esineistä, joita niiden koulutusdatassa ei ole ollut. Mallia on jatkokoulutettava pienemmällä, kohdennetulla datalla, jolla sille opetetaan halutut konseptit.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan eri hienosäätötekniikoiden, kuten täydellisen hienosäädön, ja parametritehokkaiden hienosäätömenetelmien, kuten Hypernetworksin, LoRAn, Textual Inversionin ja DreamBoothin vahvuuksia ja heikkouksia. Vertailussa keskitytään mm. resurssivaatimuksiin, koulutusnopeuteen ja lopputulosten laatuun. Tutkielman keskeinen tavoite on selvittää, mikä tekniikka sopii parhaiten tiettyihin käyttötarkoituksiin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että parametritehokkaat hienosäätömenetelmät ovat usein paras valinta tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset tai koulutusaika on rajoitettu. LoRA ja Textual Inversion tarjoavat hyvän kompromissin laadun ja resurssien tarpeen välillä, kun taas DreamBooth on sopivin tilanteisiin, joissa laatu on ensisijainen tavoite ja resurssit eivät ole rajoittava tekijä
Keskuspankkien rahapolitiikka ja sen vaikutus valuuttamarkkinoiden likviditeettiin: Katetun korkopariteetin poikkeamat eurodollari valuuttaswap-markkinoilla
Get PDFPost-sustainability: A hermeneutic literature review
No full textThe Anthropocene, as a shared existential concern, is catalysing current scholarly paradigms, and one example is the recent emergence of ‘post-sustainability’. This first ever literature review surveys the meanings of post-sustainability in 116 texts, from a wide range of scholarly fields. Alongside a thematic classification of post-sustainability, a general characterization is suggested; Post-sustainability describes the tension between the implausibility of the sustainability paradigm and the seeming impossibility to deal with the future eco-social predicaments such as the Anthropocene. Articulations of post-sustainability are committed to the well-being of humankind and living nature, within the limits of emerging conditions. Post-sustainability is stimulating self-reflection within a range of scholarly fields by raising timely questions: Is sustainability behind us? If so, in what sense, and what should be done about it? Future conceptualizations of post-sustainability are suggested to take into account (a) the plural meanings of the prefix ‘post-’, and (b) the demarcation between post- and anti-sustainability positions.Peer reviewe
Insight of potentials for perovskite cathode materials for solid oxide fuel cell and semiconductor membrane fuel cells
No full textSolid oxide fuel cells (SOFCs) and semiconductor membrane fuel cells (SMFCs) are two of the most promising new technologies with good potential for efficient and clean power generation. The performance of both devices strongly depends on the performance of the cathode materials. This review identifies the similarities and differences between SOFCs and SMFCs, with particular emphasis on the structural innovations of SMFCs, in which the cathode and electrolyte functionalities are integrated into a single layer. Perovskite oxides, as a class, have shown great promise as cathode materials because of their unique of combination of ionic and electronic conductivity, considerable activity in the oxygen reduction reaction, and suitability for operation at low and intermediate temperatures. Our study focuses on the most promising perovskite cathodes, namely Sr0.7Ce0.3MnO3 and La0.6Sr0.4Fe0.8Cu0.2O3, while discussing their shared properties, such as enhanced ionic and electronic conductivity and stability under operating conditions. These materials have shown good performances in both SOFCs and SMFCs, supporting the latter's ability to operate at lower temperatures (300–550 °C) with fewer complex manufacturing processes than traditional SOFCs. This review will also explore the scientific mechanisms, characterization techniques, and challenges of perovskite cathodes, providing insights into the role they might play in advancing both SOFC and SMFC technologies. By integrating recent progress, our aim is to clarify the pathways toward the commercialization of these promising, high impact fuel cell technologies.Peer reviewe