Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Kohti vaikuttavampaa valtionhallintoa: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelu tulosohjauksen keinoin Suomen valtionhallinnossa
Get PDFValtionhallinnon tulosohjaus ei toimi tyhjiössä, vaan se kytkeytyy osaksi laajempaa yhteiskunnallista toimintaympäristöä, jossa useat toimijat vaikuttavat toisiinsa. Tulosohjaus on keskeinen väline julkisten virastojen toiminnan, resurssien käytön ja tuloksellisuuden ohjaamisessa. Sen avulla voidaan paitsi seurata ja arvioida toimintaa, myös rakentaa yhteistä ymmärrystä ja kokonaiskuvaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin vaikuttavista tekijöistä ja tuloksista. Suomen valtionhallinnon tulosohjauksessa on havaittu, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelu on siiloutunut hallinnonalakohtaisiin toimintamalleihin, mikä vaikeuttaa laajempien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten tulosohjausta käytetään hallinnonalojen tuloksellisuuden ohjaamisessa ja kuinka sen avulla pyritään hahmottamaan ja ohjaamaan valtionhallinnon toimijoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimus pyrkii luomaan selkeämpää käsitystä siitä, mitä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kuvaamisella pyritään saavuttamaan valtionhallinnon tulosohjauksessa. Tutkimuksen tuottamat havainnot auttavat ymmärtämään, mikä rooli yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelulla ja sen seuraamisella valtionhallinnon tulosohjauksessa on, ja näin ollen mahdollisesti kehittämään tulosohjauksen prosesseja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ongelmia kokonaisvaltaisesti ratkaisevaan suuntaan. Tutkimusongelmaan pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksellä: ”miten yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoitellaan valtionhallinnon tulosohjauksessa?”, johon vastatakseen tutkimus etsii vastauksia myös alakysymyksiin: ”kuinka tuloksellisuutta ohjataan, ja mitä sillä pyritään saavuttamaan?” ja ”kuinka yhteiskunnallisilla vaikuttavuustavoitteilla voidaan vaikuttaa poikkihallinnollisiin, yhteiskunnallisiin ilmiöihin?”
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena toimii Suomen valtionhallinnossa hallinnonalojen tulosohjauksesta ja sen koordinoinnista vastaavat yksiköt ministeriöissä. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden muodossa, haastattelemalla virkamiehiä kyseisistä yksiköistä. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoitellaan pääosin hallinnonalan sisällä, ilman poikkihallinnollista yhteistyötä tai vaikuttavuuden kokonaiskuvan muodostumista. Vaikuttavuustavoitteet perustuvat usein hallinnonalan strategioihin, ja niiden yhteys hallitusohjelmassa asetettuihin tulostavoitteisiin vaihtelee. Tulosohjauksen merkitys näyttäytyy paitsi resurssien kohdentamisen ja tilivelvollisuuden välineenä, myös vuorovaikutuksen, yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentajana. Kuitenkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelu ja arviointi jäävät usein pistemäisiksi ja virastokohtaisiksi.
Tutkimus osoittaa, että tulosohjauksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaisvaltaiseksi tavoittelemiseksi tarvitaan vahvempaa vuorovaikutusta, yhteisesti sovittuja tavoitteita sekä yhtenäisempää ja laadukkaampaa tietopohjaa, joka ylittää hallinnonalojen rajat. Hallinnonalojen välillä on havaittavissa eroja siinä, miten tulosohjausta käytetään ja millä tavoin sen avulla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Valtioneuvoston yhteiset linjaukset ja strateginen tulosohjaus voivat toimia tärkeinä välineinä näkökulmien yhteensovittamisessa, tiedon jakamisessa ja yhtenäisten prosessien rakentamisessa. Näin voidaan luoda edellytyksiä vaikuttavuuden tarkastelulle ja ohjaamiselle laajemmissa, poikkihallinnollisissa kokonaisuuksissa, mikä tukee yhteiskunnallisten ilmiöiden ratkaisemista yli hallinnonalarajojen. Tämä edellyttää paitsi rakenteellisia uudistuksia myös kulttuurista muutosta kohti avoimempaa, vuorovaikutteisempaa ja yhteisöllisempää ohjausotetta, jossa eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja vaikuttavuuden pitkäjänteiseen tavoitteluun
Numerical Modelling of Frictional Sliding Induced Damage and Heating Effects on Rock With an Application to Sievers’ J-Miniature Drilling on Granite
No full textThe present study develops a finite element-based numerical method for simulation of frictional rotational sliding induced damage and heating effects on rock. The method is applied to the Sievers’ J- miniature drill test, which is widely used for estimating the rock drillability and predicting the cutter life. A continuum approach based on a damage-viscoplastic model for rock failure is adopted. The viscoplasticity part, based on the Drucker–Prager yield surface with a rounded Rankine criterion as the tensile cut-off, defines the stress states leading to rock failure. This failure is captured by the damage model, which uses separate damage variables for tension and compression (shear). A special workflow for generating granite mineral mesostructures based on Neper, DREAM3D, and Matlab software is developed. Moreover, nanoindentation tests are performed for determination of the elastic material constants for the Kuru granite constituent minerals. The global coupled thermo-mechanical problem with frictional contact is solved with a staggered globally iterative approach. The FE discretized balance of linear momentum is time discretized with the Newmark scheme, and the FE discretized heat equation is time discretized with the Backward Euler scheme. The tangent stiffness operator required by the Newton–Raphson iteration is derived for the isothermal case using the penalty method for contact modelling. Preliminary numerical simulations of the Sievers’ J-miniature drill test on granite demonstrate that the approach holds some promise and thereby provides a platform to be extended to simulate frictional rotational sliding induced damage and heating effects on rocks in other applications as well.Peer reviewe
Role of oxysterol 4β-hydroxycholesterol and liver X receptor alleles in pre-eclampsia
No full textBackground: Liver X receptors (LXRs) are expressed in placenta and may be associated with pre-eclampsia (PE). Oxysterols act as agonists for LXRs. We recently proposed a new blood pressure-regulating circuit with oxysterol 4β-hydroxycholesterol (4βHC) acting as a hypotensive factor via LXRs. Materials and methods: This study investigated the association between maternal plasma 4βHC, blood pressure (BP) indices, placental expression of LXR target genes, and patient characteristics using data from the Finnish Genetics of Pre-Eclampsia Consortium (FINNPEC) cohort. Plasma samples of 144 women with PE and 38 healthy pregnant controls as well as 44 PE and 40 control placental samples were available. In addition, genetic data from the FinnGen project was utilized to explore the associations of LXR alleles with PE and pregnancy hypertension. Results: There were no significant associations between 4βHC and BP or maternal and perinatal characteristics in FINNPEC cohort. However, plasma 4βHC was inversely correlated with the maternal body mass index. There were no associations with the genetic variants of LXRs with PE in FinnGen. LXR target genes APOD, SCARB1, TGM2, and LPCAT3 were expressed differently between PE and normal pregnancies in placental samples of FINNPEC. Conclusions: Our results demonstrate that plasma 4βHC and genetic LXR variants do not play a major role in PE and BP regulation during pregnancy. However, key LXR target genes involved in lipid metabolism were expressed differently in normal and PE pregnancies. Further research is needed to understand the complexities of oxysterols, LXRs, and their potential contributions to placental function and pregnancy outcomes.Peer reviewe
Evaluation of super multi-view display's resolution using single image
Get PDFLight field display is a type of 3D display that visualizes a 3D scene without the requirement of wearing special glasses or VR/AR headsets. Additionally, this display allows several observers to view display from different perspectives. One way to achieve this purpose is using light field in which several views are generated and displayed simultaneously.
Light field displays have spatial and angular resolutions. The spatial resolution corresponds to the resolution of a view shown in a particular viewing angle, and the angular resolution corre-sponds to the number of views in the display’s field of view. High angular resolution introduces smooth motion parallax screen plus high depth perception of the visualised scene.
In this project, the aim is to estimate the angular and spatial resolution of the “Looking Glass” display using the experimental methods which uses a single image to estimate the resolutions of a light field display. This was achieved by visualizing a chirp pattern on the light field display. The objective is to find out if this proposed method is effective for other types of light field displays, specifically the super muti-view display
Specificity of animal-free antibodies in immunocytochemical stainings
Get PDFAs the use of mixed cell cultures in research is becoming increasingly more common, it is essential that the antibodies used in the immunocytochemical stainings of these types of samples do not exhibit non-specific binding across cell types. Traditionally, control over antibody specificity has been limited by the need to use animals in their production. Advancements in biotechnology have enabled the invention of a variety of new methods for creating antibody-like affinity reagents without the need to use animals. A well-established method for creating animal-free antibodies includes the use of antibody libraries based on phage-display technology, which can be used to manufacture recombinant antibodies with more control over their specificity, affinity and batch-to-batch variation.
In this study I explore the specificity of animal-free recombinant antibodies compared to the traditional animal-derived antibodies in three different cell types, for the purpose of testing their suitability for use in mixed cell cultures. First, I tested antibodies targeting three different proteins (α-smooth muscle actin, platelet-derived growth factor receptor-β and cluster of differentiation 31) typically exhibited by mesenchy-mal stem cells and endothelial cells for non-specific binding to neural cells. In the second part of the study, I tested two neural cell protein (β-tubulin III and neurofilament heavy chain) targeting antibodies for non-specific binding with mesenchymal stem cells and endothelial cells (hASCs and HUVECs, respectively).
The mesenchymal and endothelial cell antibodies tested did not exhibit non-specific binding with the neural cells. From the neural cell antibodies both the animal-derived and animal-free antibodies targeting β-tubulin III exhibited non-specific binding with hASCs.
The results of this study highlight the importance of testing for cross-binding of antibodies used in mixed cell cultures regardless of the manufacturing techniques used in their production. Animal-free antibodies can offer solutions for further improving the specificity and reliability of antibodies for mixed culture uses
Näytönohjainten ja prosessoreiden vertailu algoritmeissa
Get PDFProsessorilaskennan kehitys on hidastunut jo 2000-luvun alkupuolesta, vastapainona tälle on lähdetty hyödyntämään näytönohjainlaskentaa, joka on arkkitehtuurisesti rajoittuneempi, mutta mahdollistaa suuremman puhtaan laskentanopeuden sille soveltuvissa tehtävissä.
Tutkimuksessa tarkastellaan näkökulmia näytönohjainlaskennan vaikeuteen ohjelmistokehittäjillä, sen yleisyyteen, eri ongelmien soveltuvuuteen niin yliopiston kuin yleiskäyttöisten algoritmien tasolla. Samalla tarkastellaan myös nykytutkimusympäristön näkemystä näytönohjainohjelmoinnin abstraktiotasojen lisäämisestä, jotta saavutettaisiin alhaisempi oppimiskynnys ohjelmoijille maailmassa, jossa korkean tason ohjelmointi on ylittänyt matalan tason ohjelmoinnin suosiossa.
Selviää, että näytönohjainohjelmointi on parempi valinta monissa nykypäivänsovelluskohteissa, joissa vaaditaan suurten datamäärien rinnakkaista käsittelyä. Tämä ilmenee varsinkin Internetin kontekstissa, jossa data lähetetään verkon yli. Näytönohjaimen kanssa hyödynnetään usein myös prosessoria, jotta saavutetaan molempien hyödyt. Se on samalla myös monissa sovelluskohteissa nopein vaihtoehto laskentaan. Rinnakkaisuus ei ole kuitenkaan ongelmatonta, ja se ilmenee juuri prosessori- ja näytönohjainlaskennan yhdistämisessä. Erilaiset konfliktit ja synkronointiongelmat ilmenevät, kun laitteita on enemmän, tai kun dataa on jaettava niiden välillä useammin. Tarkastelluissa tapauksissa tämä johtaa siihen, ettei puhtaan laskentanopeuden kasvattaminen aina johda parempaan lopputulokseen.
Kuitenkin huomataan, että yksinkertaisissa algoritmeissa, joita hyödynnetään muun muassa Tampereen yliopiston ohjelmointikursseilla, näytönohjain on monesti parempi vaihtoehto laskennalle. Prosessorilaskennan opettamiseen löydetään syitä muun muassa ylempien abstraktiotasojen kielten suosiosta, asian uutuudesta tai näytönohjainohjelmoinnin haasteista.
Näytönohjaimen haasteiksi tässä tutkimuksessa löydetään kolme keskeistä asiaa, jotka selittävät tutkimuskysymyksen mukaisesti, miksi näytönohjainohjelmointia ei harrasteta enempää. Näytönohjainohjelmoinnilla on useita eri abstraktiotasoja sen matalasta ohjelmointitasosta huolimatta. Näytönohjain vaatii sen arkkitehtuurisen takaisin- ja eteenpäin yhteensopimattomuuden perusteella vaihdettavan ohjelmistopohjaisen komponentin, mikä tarkoittaa näytönohjainvalmistajan omaa kirjastoa C++-kääntäjien jälkeen. Tämä lisää riskimahdollisuuksia ja samalla myös vaikeuttaa näytönohjainkoodin ongelmien ratkomista puutteellisten työkalujen vuoksi.
Toinen keskeinen tekijä on, että alhaisen tason vuoksi näytönohjainohjelmoijan tulisi nykyisellään ymmärtää myös rautatasonrajoitteita näytönohjaimissa. Samalla myös kolmas syy, kuinka alhaisen tason, kuten C++ tai C on vuoden 2024 ohjelmistokehittäjäkyselyssä vähemmistö. Tämä pienentää mahdollisuutta siirtyä näytönohjainohjelmointiin, kun koodipohja perustuu edellä mainittuihin kieliin
Svenskhet i internetmemer: Kulturell identitet i digitala gemenskaper
Get PDFTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisia käsityksiä ruotsalaisuudesta ja muista kulttuureista ilmenee internetmeemeissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kulttuurista identiteettiä, kansallisia stereotypioita ja sosiaalisia normeja rakennetaan, vahvistetaan tai haastetaan digitaalisessa meemikulttuurissa. Aineistona toimii kymmenen visuaalista meemiä ja niihin liittyvät kommentit Redditin ruotsinkielisestä yhteisöstä r/unket. Aineisto on analysoitu laadullisen, aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysissa meemit jaettiin viiteen pääkategoriaan: kulttuuri ja identiteetti, arki ja sosiaaliset normit, instituutioiden ja yhteiskunnan kritiikki, huumori ja minäkuva sekä kulttuurien väliset vertailut. Tulokset osoittavat, että meemit toimivat paikkana, jossa ruotsalaisuutta voidaan käsitellä sekä yhteisesti tunnistettavana että ironisesti kommentoituna ilmiönä. Esimerkiksi IKEA-tuotteet ja hiljaisuus julkisissa tiloissa toistuvat ruotsalaisuuden symboleina. Meemit vahvistavat sekä yhteistä kulttuurista tunnistettavuutta että mahdollistavat sen kriittisen tarkastelun huumorin avulla. Myös meemien kommenttikentät osoittautuivat merkittäviksi: ne täydentävät, vahvistavat tai kyseenalaistavat meemin esittämää viestiä ja ilmentävät osallistavan meemikulttuurin luonnetta.
Tutkielma osoittaa, että meemit ovat enemmän kuin pelkkää viihdettä. Ne ovat osa digitaalista kulttuurista vuorovaikutusta, jossa rakennetaan ja neuvotellaan kulttuurisista identiteeteistä ajankohtaisella ja moniulotteisella tavalla.Denna kandidatavhandling undersöker vilka föreställningar om svenskhet och andra kulturer som kommer till uttryck i internetmemer. Syftet är att analysera hur kulturell identitet, nationella stereotyper och sociala normer skapas, reproduceras eller ifrågasätts i den digitala memkulturen. Materialet består av tio visuella memer och tillhörande kommentarer från det svenskspråkiga Reddit-forumet r/unket. Analysen genomförs med hjälp av kvalitativ, materialbaserad innehållsanalys.
I analysen kategoriseras memerna i fem teman: kultur och identitet, vardagsliv och sociala normer, kritik av institutioner och samhälle, humor och självbild samt jämförelser mellan kulturer och länder. Resultaten visar att memer fungerar som en plats där svenskhet både kan uttryckas och kommenteras med humor och distans. Föremål som IKEA-produkter och tystnad i offentliga miljöer fungerar som återkommande symboler för svensk identitet. Memer bidrar både till att förstärka kulturella igenkänningstecken och till att möjliggöra en kritisk granskning av dessa. Även kommentarsfälten spelar en viktig roll: de förstärker, nyanserar eller ifrågasätter memernas budskap och speglar den deltagande memkulturens dynamik.
Avhandlingen visar att memer är mer än underhållning. De är en del av digital kulturell kommunikation där kulturella identiteter uttrycks och omförhandlas på ett aktuellt och mångfacetterat sätt
React-pohjaisen verkkosivun optimointi NextJS-viitekehyksellä
Get PDFErilaisten verkkosivujen merkitys on jatkuvasti kasvava tiedonlähteenä sekä kommunikaatiokeinona digitalisaation edetessä. Verkkosivujen käyttäminen on monelle jokapäiväistä ja niiden olemassaolo otetaan jopa itsestäänselvyytenä. Käyttäjät ovat tottuneet nopeisiin latausaikoihin. Yksisivuisten asiakaspuolella renderöityjen sivujen kehittäminen on yleistynyt, mutta samalla niiden monimutkaisuus on kasvanut, mikä aiheuttaa tehokkuuden kanssa ongelmia. Käyttäjät eivät jaksa odottaa pitkiä aikoja verkkosivujen latautumista, vaan etsivät tarpeensa muualta.
Työssä tarkastellaan NextJS-viitekehyksen tarjoamien optimointikeinojen hyödyntämistä verkkosivukehityksessä. Työn tarkoitus on selvittää, miten optimointikeinojen käyttöönotto vaikuttaa erityisesti ensimmäisen sisällöllisen kuvan sekä suurimman sisällöllisen kuvan ruudulle piirtymiseen kuluvaan aikaan.
Työssä käytetyt menetelmät olivat osa NextJS-kehyksen oleellisimmista menetelmistä. Työssä kokeiltiin NextJS-kehyksen käyttöönoton välitöntä vaikutusta suorituskykyyn sekä suorituskyvyn skaalautuvuuteen. Käyttöönoton lisäksi työssä tutkittiin asteittaisen staattisen uudelleengeneroinnin sekä dynaamisten komponenttien vaikutusta ensimmäisen latauksen nopeuteen.
Tutkimuksessa huomattiin, että pelkästään NextJS-kehyksen käyttöönotto toi merkittävästi suorituskykyä verkkosivulle. Palvelinpuolella renderöidyt komponentit ja tiivis palvelimen ja asiakkaan yhteistyö palvelinfunktioiden avulla antoivat minimaaliselle toteutukselle suorituskykyetua. NextJS skaalautui paremmin kuin tavallinen Reactsovellus NexJS-kehyksen tarjoaman automaattisen polkuun perustuvan koodinjaon avulla. Asteittainen staattinen uudelleengenerointi ja dynaamiset komponentit eivät vaikuttaneet työssä toteutetun kokoisen sovelluksen ensimmäisen latauksen suorituskykyyn. Pienessäkin sovelluksessa NextJS-kehyksen käyttöönotto parantaa suorituskykyä, mutta valinnaisten optimointikeinojen hyödyntäminen on tarpeellista vasta merkittävästi monimutkaisemmissa tuotanto-ohjelmistoissa.The importance of websites as tools of communication and information sources is con-tinuously increasing as a result of digitalization. Using websites is very common for al-most everyone and fast loading time has become the expectation. Initial loading time of single page applications increases with complexity and introduces a problem with the expected loading time as users get discouraged to follow through with accessing the website.
This thesis examines the optimization methods provided by the NextJS framework. The goal of the thesis is to find out how using the optimization methods provided by the NextJS framework affect initial loading time of a website. Especially the first contentful paint and largest contentful paint are interesting metrics.
The methods used in this project were the majority of core features provided by the NextJS framework. The focus was on examining the immediate effect of adopting NextJS on performance and scalability. In addition to the initial integration, the project also ex-plored how incremental static regeneration and dynamic components affect the speed of the initial page load.
The study found that just adopting the NextJS framework significantly improved website performance. Server-side rendering and the close interaction between server and client with server functions provided a performance advantage, even in a basic implementa-tion. Compared to a traditional React application, NextJS demonstrated better scalability thanks to its built-in automatic route-based code splitting. Incremental static regeneration and dynamic components had no notable impact on initial page load performance for an application of the implemented size. While NextJS boosts performance even on smaller applications, additional optimization techniques only become necessary in more com-plex, production-sized applications
Parents’ self-identity and meaning-making after the traumatic loss of a child
No full textMeaning-making is crucial for parents after the traumatic death of a child, encompassing sense-making, finding benefits, and self-identity changes. However, self-identity changes are often understudied. This study examines parents’ narratives on self-identity through meaning-making. Participants were recruited online via Finnish bereavement organizations. In the first phase, 66 parents answered open-ended questions on LimeSurvey. Then, 17 parents had in-depth phone interviews. Thematic analysis revealed key themes: reconciling social identity, reconciling personal self-perceptions, finding meaning in a new parental identity, and defining roles within this new identity. These insights are vital for social workers to understand the complex nature of parental grief.Peer reviewe
IoT-teknologian hyödyntäminen kotivakuutusten riskienhallinnassa
Get PDFInternet of Things eli IoT-teknologia on yleistymässä, ja teknologian kehittyminen tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia niin yksityistalouksien kuin yritysmaailmankin osalta. IoT-teknologia mahdollistaa uusien innovaatioiden kautta eri liiketoimintojen tehostamisen, ja etenkin IoT-laitteiden mahdollistama uudenlainen tiedonkeruu tarjoaa paljon mahdollisuuksia vakuutusyhtiöiden riskienhallintaprosessien kehittämiseksi. Kotivakuutusten ollessa yleisin vapaaehtoinen vakuutus Suomen vakuutusmarkkinoilla, on kotivakuuttamiseen liittyvillä riskeillä ja kotivakuutusten riskienhallinnalla luonnollisesti merkittävä vaikutus vahinkovakuutusyhtiöiden vakuutusliiketoimintaan. IoT-teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia kotivakuutusten riskienhallinnan kehittämiseen, minkä kautta vakuutuksista saadaan tuottavampia ja vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa voidaan tehostaa.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset vahinkovakuutusyhtiöt voivat hyödyntää IoT-teknologiaa osana kotivakuutusten riskienhallintaa. Tutkielmassa keskityttiin IoT-teknologian tuomien tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden tarkasteluun. Lisäksi selvitettiin, miten suomalaiset vahinkovakuutusyhtiöt hyödyntävät IoT-teknologiaa tällä hetkellä kotivakuutusten riskienhallinnassa. Tutkielmassa pyrittiin myös kartoittamaan, millaisia riskejä sekä riskienhallinnallisia haasteita kotivakuuttamisessa esiintyy sekä millaisia kokemuksia vakuutusyhtiöillä on IoT-teknologian käytöstä.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään kotivakuuttamista liiketoiminnan näkökulmasta sekä IoT-teknologian hyödyntämistä kotivakuutusten riskienhallinnassa. Teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa käsitellään kotivakuuttamisen merkitystä suomalaisille vahinkovakuutusyhtiöille sekä syvennytään kotivakuuttamisessa ilmeneviin riskeihin ja kotivakuutusten riskienhallintaan. Toisessa teorialuvussa käydään läpi IoT-teknologian perusteita ja tarkastellaan IoT-teknologian hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia sekä haasteita kotivakuuttamisen kontekstissa. Lisäksi toisessa teorialuvussa esitellään ajankohtaisia IoT-teknologian käyttösovelluksia eri vakuutusyhtiöissä kansainvälisellä tasolla.
Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla haastattelemalla suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden asiantuntijoita. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollisti syvällisemmän tarkastelun aineiston sisällöstä.
Tulosten perusteella kotivakuuttamiseen liittyviä keskeisiä riskejä suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden näkökulmasta ovat omaisuuden vahinkoriskit, vakuutustekniset riskit, hinnoitteluriskit sekä asiakaskäyttäytymiseen liittyvät riskit. Kotivakuutusten riskienhallinnassa ilmenevät haasteet jakautuvat puolestaan strategisiin ja operatiivisiin haasteisiin, preventiivisen toiminnan haasteisiin sekä tietoon liittyviin haasteisiin. Tulokset osoittavat, että suomalaiset vahinkovakuutusyhtiöt eivät tällä hetkellä hyödynnä IoT-teknologiaa osana kotivakuutusten riskienhallintaa. IoT-teknologiaan liittyvä potentiaali on kuitenkin vakuutusyhtiöiden tiedossa, ja muutama vakuutusyhtiö on jo toteuttanut pilotteja IoT-laitteiden kanssa.
Tulosten mukaan IoT-teknologian hyödyntämiseen kotivakuutusten riskienhallinnassa liittyy paljon mahdollisuuksia. IoT-teknologia mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon keräämisen, minkä avulla riskienhallintaprosesseja voidaan kehittää aiempaa älykkäämmiksi ja proaktiivisemmiksi. Näiden prosessien kehittäminen parantaa vakuutusyhtiöiden tuottavuutta sekä tehokkuutta. Mahdollisuuksien ohella IoT-teknologian hyödyntämiseen liittyy kuitenkin myös paljon haasteita. Etenkin teknologiset rajoitteet ja sääntelyyn liittyvät ongelmat vaikeuttavat IoT-teknologian laajamittaista käyttöönottoa. Lisäksi haasteita aiheuttavat asiakkaiden asenteet IoT-teknologiaa kohtaan sekä organisaatiokulttuurin hidastava vaikutus innovaatiokehitykseen