Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Kuluttava kasvatus: Buddhalaisen filosofian suuntaviivoja uusliberalistista ideologisuutta uusintavan kontemplatiivisen pedagogiikan kriittiseen uudelleenarviointiin
Get PDFTämä kasvatusfilosofinen tutkielma tutkii, millä tavoin buddhalaisen filosofian oppeja on mahdollista hyödyntää kontemplatiivisen pedagogiikan kriittisen kehittämisen välineinä. Ensisijaisena pyrkimyksenä on eritellä ja pohtia vaihtoehtoisia eettisiä ja ontologisia näkökulmia, joita buddhalainen filosofia tarjoaa yksilökeskeistä ja kilpailullista ihmiskuvaa sekä uusliberalistisia ajatusmalleja palvelevalle kontemplatiiviselle pedagogiikalle. Keskiössä on, miten kontemplatiivisen pedagogiikan yksilökeskeistä suorittamista korostavat sovellukset, kuten uusliberaalia hallintavaltaa ja tehokkuusajattelua palveleva mindfulness-meditaatio, sijoittuvat ekososiaalisen sivistykseen pyrkivän kasvatuksen kontekstiin buddhalaisen filosofian oppien näkökulmasta.
Tutkielman alussa luonnehditaan, miten kasvatus voi uusintaa uusliberaalia ihmiskuvaa. Uusliberalismi ymmärretään nyky-yhteiskunnassamme vallitsevana markkinalogiikkaa toteuttavana ideologiana, joka vaikuttaa laajasti taloudellisiin ja inhimillisiin järjestelmiin. Se ohjaa yksilöä näkemään itsensä jatkuvasti optimoitavana projektina, jonka arvo perustuu suorituksiin, tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. Tällainen subjektikäsitys kuormittaa yksilöä ja uusintaa kasvatuksessa ajattelu- ja toimintamalleja, jotka ovat ristiriidassa ekososiaalisen sivistyksen ihanteiden, kuten yhteisöllisyyden, myötätunnon ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen kanssa. Tutkielmassa autonomisen ja pysyvän subjektin olemassaolo kuitenkin kyseenalaistetaan jälkistrukturalistisia teorioita ja buddhalaisen filosofian näkökulmia hyödyntäen.
Uusliberalismin kytköstä kasvatuksen rakenteisiin avataan pääosin Veli-Matti Värrin analyysillä. Halun roolia kapitalismille alisteisen subjektin rakentumisessa tarkastellaan puolestaan Todd McGowanin Lacanilaiseen psykoanalyyttiseen teoriaan pohjaavaan tulkinnan avulla. Kontemplatiivisen pedagogiikan historiallisen ja yhteiskunnallisen viitekehyksen avaamiseksi hyödynnetään eritoten Oren Ergas’n tulkintoja. Buddhalaisen viisaustradition keskeisiä käsitteitä tarkastellaan puolestaan pääosin Bhikkhu Bodhin Paali –kaanoniin pohjaavien tulkintojen kautta. Näkökulmia siirrytään tämän jälkeen vertailemaan kriittisesti kontemplatiivisen pedagogiikan uudelleenarvioinnin näkökulmasta. Vertailun alla olevia ilmiöitä ovat muun muassa itseys, ajallisuuden kokemus ja pysymättömyys sekä eettisyys ja yhteisöllisyys.
Vertailu osoittaa, että kontemplatiivisen pedagogiikan ja buddhalaisen filosofian ontologiset lähtökohdat eroavat toisistaan merkittävästi. Kontemplatiivisen pedagogiikan olemus ja näin ollen sen yhteiskunnalliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Se voi joko uusintaa tai purkaa uusliberalistista ihmiskuvaa riippuen siitä, miten syvälle sen eettinen, katsomuksellinen ja kokemuksellinen ulottuvuus yltää. Jos kontemplatiivinen pedagogiikka jää pinnalliseksi yksilöllisen stressinhallinnan tai tehokkuuden välineeksi, se saattaa vahvistaa kilpailullista markkinalogiikkaa. Buddhalainen filosofia kontemplatiivisen pedagogiikan ohjastajana haastaisi puolestaan nämä uusliberaalia ideologisuutta palvelevat lähtökohdat. Sillä on potentiaalia tarjota ymmärrystä ei-pysyvästä, relationaalisesti rakentuvasta minuudesta sekä tätä näkökulmaa korostavasta etiikasta. Tämä edellyttäisi kuitenkin sekä kontemplatiivisen pedagogiikan käytänteiden kriittistä tarkastelua että buddhalaisen filosofian oppien kontekstisidonnaisuuden tunnistamista ja niiden johdonmukaisemman lähestymisen merkityksen oivaltamista kasvatuksessa.
Johtopäätöksissä korostuu, että buddhalaisessa filosofiassa halun mekanismin ja itsen harhan ymmärtäminen sekä kiinnittymättömyys ovat ehtoja harhaluuloisesta todellisuuskuvasta vapautumiselle. Näkökulma voi tukea kontemplatiivista pedagogiikkaa tarjoamalla yksilölle mahdollisuuden reflektoida omaa subjektiivista kokemustaan ja näin ollen myös yhteiskunnan rakenteita kriittisesti. Lähestymistapa edellyttää kuitenkin laajamittaista asennemuutosta kasvatuskulttuurissa. Kontemplatiivisen pedagogiikan uudelleenarvioimiseksi nykyisen kasvatusjärjestelmän sisällä buddhalainen filosofia voisi kuitenkin tarjota ensikädessä yhteisöllisyyttä ja myötätuntoa korostavia arvoja. Mikäli sen keskeisiä periaatteita implementoidaan kontemplatiivisuuden tueksi, se voi toimia kasvatuksen uudistamisen välineenä, joka edistää yhteisöllisyyttä, eettistä herkkyyttä, ekososiaalista vastuullisuutta ja ei-instrumentaalista, maailmaa eheyttävää suhdetta olemiseen, oppimiseen ja ihmisyyteen
Uncertainties in the Laboratory Analysis of Microplastics in Sewage Sludge : Insights into the Physicochemical Properties of Polymers and the Use of Raman Spectroscopy
Get PDFSewage sludge, a nutrient-rich byproduct of wastewater treatment, contains significant amount of microplastics. As the treated sewage sludge is often used in the soil, it becomes a critical carrier of microplastics to the environment. In European Union, legislative actions are being developed and revised to reduce microplastic pollution coming from this stream. For the implementation of effective actions, the presence of microplastics in sewage sludge needs to be monitored. The monitoring involves isolation and preservation of microplastics from the sewage sludge (process referred as extraction) followed by identification and characterization of the microplastics. The methods used in monitoring microplastics involve several uncertainties that can impact the reliability of the studies. Some sources of these uncertainties include polymer degradation and the presence of non-microplastic particles.
The aims of this study are to 1) understand how the physicochemical properties of polymers change when subjected to anaerobic and oxidative digestion, and how these changes would influence the laboratory analysis of microplastics and its conclusions, 2) investigate whether other factors of the digestion conditions could also impact the laboratory analysis of microplastics and its conclusions and 3) propose ways to improve the reliability of laboratory analysis of sewage sludge microplastics. To achieve the goals of the study, it is assessed the degradation pristine polymers may undergo when submitted to two different treatments to reduce organic matter of sewage sludge: anaerobic digestion in the sludge treatment phase and oxidative digestion with hydrogen peroxide in the laboratory analysis phase. The effects of oxidative digestion on weathered polymers are also assessed. Moreover, real life microplastics from a sewage sludge subjected to large-scale anaerobic digestion and validated extraction method using oxidative digestion are also studied.
Results indicated that degradation of pristine polymers by anaerobic or oxidative digestion could hinder the laboratory analysis of microplastics. For instance, polyamide (PA) peaks in Raman spectrum became less detectable after digestion, leading to poor recognition in the spectral library. The weathering of the polymers also impacted laboratory analysis, with significant deterioration in polyethylene (PE) and polypropylene (PP) mechanical properties and surface cracks in styrene butadiene rubber (SBR). That could increase fragmentation susceptibility, affecting quantitative studies. SBR was also the polymer most noticeably affected by anaerobic and oxidative digestions. Regarding the study of real microplastics, PE, PP, and polyethylene terephthalate (PET) were the most common types detected in the treated environmental sample by Raman spectroscopy. Their identification was reliable, even after anaerobic digestion and extraction. Other polymer types were also detected but their identification revealed some challenges. For example, for real PA microplastics, analysis could be compromised by natural organic particles that have spectra with high resemblance to PA’s spectrum.
From this research, it is concluded that the laboratory analysis of microplastics in organic-rich environmental samples could be improved by using weathered microplastics as reference microplastics to assess the recovery rate during extraction validation and expanding the spectral library of natural organic particles and degraded polymers with data from this study and other microplastic research studies that are performed. Additionally, further studies on rubber microplastics is needed, as they may constitute a significant portion of microplastics in sewage sludge but lack appropriate analytical methods.
RESUMO
O lodo de esgoto, um subproduto rico em nutrientes do tratamento de águas residuais, contém uma quantidade significativa de microplásticos. Como o lodo de esgoto tratado é frequentemente usado no solo, ele se torna um portador crítico de microplásticos para o meio ambiente. Na União Europeia, ações legislativas estão sendo desenvolvidas e revisadas para reduzir a poluição por microplásticos proveniente dessa fonte. Para a implementação de ações eficazes, a presença de microplásticos no lodo de esgoto precisa ser monitorada. O monitoramento envolve o isolamento e preservação dos microplásticos do lodo de esgoto (processo denominado extração), seguido pela identificação e caracterização dos microplásticos. Os métodos usados no monitoramento de microplásticos envolvem várias incertezas que podem impactar a confiabilidade dos estudos. Algumas fontes dessas incertezas incluem a degradação dos polímeros e a presença de partículas não microplásticas.
Os objetivos deste estudo são: 1) entender como as propriedades físico-químicas dos polímeros mudam quando submetidos à digestão anaeróbica e oxidativa, e como essas mudanças influenciariam a análise laboratorial de microplásticos e suas conclusões; 2) investigar se outros fatores das condições de digestão também poderiam impactar a análise laboratorial de microplásticos e suas conclusões; e 3) propor maneiras de melhorar a confiabilidade das análises laboratoriais de microplásticos no lodo de esgoto. Para alcançar os objetivos do estudo, é avaliada a degradação que os polímeros virgens podem sofrer quando submetidos a dois tratamentos diferentes para reduzir a matéria orgânica do lodo de esgoto: digestão anaeróbica na fase de tratamento do lodo e digestão oxidativa com peróxido de hidrogênio na fase de análise laboratorial. Os efeitos da digestão oxidativa em polímeros envelhecidos também são avaliados. Além disso, microplásticos reais de um lodo de esgoto submetido à digestão anaeróbica em larga escala e método de extração validado usando digestão oxidativa também são estudados.
Os resultados indicaram que a degradação dos polímeros virgens pela digestão anaeróbica ou oxidativa poderia prejudicar a análise laboratorial de microplásticos.
Por exemplo, os picos no espectro de Raman da poliamida (PA) tornaram-se menos detectáveis após a digestão, levando a um reconhecimento deficiente na biblioteca espectral. O envelhecimento dos polímeros também impactou a análise laboratorial, com deterioração significativa nas propriedades mecânicas do polietileno (PE) e polipropileno (PP) e rachaduras na superfície da borracha de estireno-butadieno (SBR). Isso poderia aumentar a suscetibilidade à fragmentação, afetando estudos quantitativos. A SBR também foi o polímero mais visivelmente afetado pelas digestões anaeróbica e oxidativa. Em relação ao estudo de microplásticos reais, PE, PP e polietileno tereftalato (PET) foram os tipos mais comuns detectados na amostra ambiental tratada por espectroscopia Raman. Suas identificações foram confiáveis, mesmo após digestão anaeróbica e extração. Outros tipos de polímeros também foram detectados, mas suas identificações revelaram alguns desafios. Por exemplo, para microplásticos reais de PA, a análise poderia ser comprometida por partículas orgânicas naturais que têm espectros com alta semelhança ao espectro de PA.
A partir desta pesquisa, conclui-se que a análise laboratorial de microplásticos em amostras ambientais ricas em matéria orgânica poderia ser melhorada usando microplásticos envelhecidos como microplásticos de referência para avaliar a taxa de recuperação durante a validação da extração e expandindo a biblioteca espectral de partículas orgânicas naturais e polímeros degradados com dados deste estudo e de outros estudos de pesquisa de microplásticos realizados. Além disso, são necessários mais estudos sobre microplásticos de borracha, pois eles podem constituir uma parte significativa dos microplásticos no lodo de esgoto, mas carecem de métodos analíticos apropriados
Ioniselektiiviset kanavatransistorit
Get PDFViime aikoina erilaisten sensoreiden ja biosensoreiden määrä on lisääntynyt. Nykyaikana sensoreilta vaaditaan tarkkuutta, energiatehokkuutta, pientä kokoa ja vakautta pitkällä ajalla. Monilta sensoreilta myös vaaditaan yhteyttä internetiin. Näiden vaatimusten täyttäminen edellyttää yleensä puolijohdepohjaista rakennetta. Puolijohdepohjaiset ioniselektiiviset kanavatransistorit (ISFET, engl. ion-sensitive field-effect transistor) ovatkin nousseet yhdeksi suosituimmista biosensoreista. ISFET:ien avulla voidaan tarkastella liuoksessa esiintyvien ionien tai biomolekyylien konsentraatioita. Kandidaatintyön tarkoituksena on perehtyä ISFET-sensoreihin ja luoda käsitys niiden käytettävyydestä biosensoreina.
Työssä perehdytään ISFET:ien toimintaan, rakenteeseen ja erilaisiin käyttökohteisiin tutustumalla ISFET:ejä käsittelevään kirjallisuuteen. ISFET:ien toiminta on pitkälti samanlaista muiden kanavatransistoreiden kanssa, mutta niissä metallinen hila on korvattu ioniherkällä kalvolla. Herkkyys on yksi ISFET:ien keskeisimmistä ominaisuuksista, ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi erilaisilla hilarakenteilla ja hilamateriaaleille. Yleisimpiä ISFET-sovelluksia ovat pH- ja DNA-ISFET:t. Näitä sovelluksia verrataan muihin olemassa oleviin pH:n ja DNA:n mittaamiseen käytettyihin ratkaisuihin. Lisäksi työssä käsitellään erilaisia tapoja sulauttaa ISFET osaksi elektroniikkaa, tarkastelemalla erilaisia mittauspiirejä ja koneoppimisen hyödyntämistä mittausvirheen korjaamisessa. Yleisimmin ISFET:ejä käytetään sensoriryhmässä, jolloin sillä saadaan mitattua suuria datamääriä kerralla. Sensoriryhmä mahdollistaa mittaustulosten keskiarvottamisen, mikä vähentää transistoreiden aiheuttaman poikkeaman vaikutusta mittaustulokseen. Työssä myös tuodaan esille ISFET-sensoreihin liittyviä haasteita ja niiden ratkaisemiseen kehiteltyjä keinoja. ISFET:ien suurin haaste on pitkän ajan ryöminnän aiheuttama virhe mitattavassa datassa. Kirjallisuudessa ryöminnän aiheuttaman virheen korjaamista on tutkittu koneoppimismallien avulla, ja havaittu sen tuottavan hyviä tuloksia.
ISFET:ien haasteista huolimatta niiden todettiin olevan käytännöllisempiä muihin ratkaisuihin verrattuna. Niiden suurimmaksi eduksi havaittiin mittausdatan reaaliaikaisuus ja miniaturisointimahdollisuudet. Tulevaisuudessa ISFET-sensoreita pyritään yhdistämään internetiin ja kehittämään erilaisia puettavia laitteita, jotka mahdollistaisivat jatkuvan terveysseurannan. ISFET:ien uskotaan pysyvän merkityksellisenä biosensorina ja niiden yhdistämisen internettiin uskotaan lisäävän niiden suosiota entisestään
Leanin hyödyntäminen muovin 3D-tulostuksessa
Get PDFMuovin 3D-tulostaminen on yleistynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on löytänyt jalansijan niin teollisuudessa, kuin yksityisillä käyttäjillä. Kyseinen valmistusmenetelmä on siksi edelleen suuren kehityksen alaisena. Tämän työ tarkoituksena on selvittää, kuinka leania voidaan hyödyntää, tai miten se toteutuu muovin 3D-tulostuksessa.
Työ toteutettiin kirjallisuus katsauksena aiheeseen. Aiheeseen littyvää kirjallisuutta etsittiin google scholarista, andorista, sekä yleisestä googlen hakukoneesta. Kirjallisuuden etsitmiseen hyödynnettiin avainsanoja, kuten: 3D-tulostus, Lean, FDM, JIT ja Kaizen.
Ensimmäisessä teoriakappaleessa eli 2. kappaleessa käydään läpi olennaisia asioita FDM tulostimesta. Kappaleessa esitellään tulostimen toiminta, supporttien käyttöä, sekä materiaali ominaisuuksia ja yleisimpiä ongelmia muovin 3D-tulostimissa. Toisessa teoria kappaleessa eli 3. kappaleessa käydään läpi leanin teoriaa. Teoriaa käsitellään seitsemän hukan, JITin ja Kaizenin näkökulmasta.
4. kappaleessa käsitellään leanin hyödyntämistä ja toteutumista. Tämä toteutettiin pohtimalla, kuinka tutkittavat leanin filosofiat toteutuvat eri muovien 3D-tulostuksen osa-alueissa. Viimeisessä yhteenvetokappaleessa eli kappaleessa 6. pohdittiin miten lean toteutuu muovin 3D-tulostuksessa. Lopullisessa tulostuksessa leanin toetutuminen on hyvin vaihtelevaa riippuen minkälaisessa ympäristössä muovin 3D-tulostusta käytetään valmistusmenetelmä
Kauppahintojen maksutili perustajaurakoinnissa
Get PDFTyypillisesti perustajaurakoitsijat myyvät rakennettavan asunto-osakeyhtiön asuntojen osakkeita rakennusaikana. Uudisasunnonmyynnistä on säännelty asuntokauppalaissa etenkin sen toisessa luvussa. Myytyjen asunto-osakkeiden kauppahinnat maksetaan maksutilille, johon viitataan kauppahintatilinä. Asuntokauppalain 2:12:ssa todetaan, ettei kauppahintatilin varoja saa käyttää hankkeen kannalta vieraisiin tarkoituksiin. Asuntokauppalaki ei määrittele mitä kyseiset vieraat tarkoitukset ovat.
Työssä selvitettiin mitä asuntokauppalain 2:12:ssä mainitsemat vieraat tarkoitukset ovat. Lisäksi tutkittiin, ketkä kauppahintatilin käytöstä ovat vastuussa ja mitä sen väärinkäytöstä voi seurata. Tarkastelu tehtiin perustajaurakoinnin näkökulmasta, minkä takia myös perustajaurakoinnin perusperiaatteita käsiteltiin työssä. Työn keskeiset lähteet koostuvat olemassa olevasta lainsäädännöstä, joiden lisäksi hyödynnettiin oikeuskäytäntöä ja kirjallisuutta.
Asuntokauppalain 2:12 mainitsemiin hankkeen kannalta vieraisiin tarkoituksiin katsotaan lähes poikkeuksetta kaikki kustannukset, joita ei voida laskea kyseisen kohteen rakennuskustannuksiksi. Rakennuskustannukset ovat ilmoitettu asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelmassa. Vieraisiin tarkoituksiin ei kuitenkaan voida laskea perustajaurakoitsijan nostamia voittoja.
Kauppahintatilin varojen käyttämisen valvomisen päävastuu on perustajaurakoitsijalla ja sen hallituksen jäsenillä. Omalta osaltaan osakkeenostajien valitsema tilintarkastaja ja turva-asiakirjojen säilyttäjä ovat vastuussa tilin käytön valvonnasta. Kauppahintojen käyttämisestä hankkeen kannalta vieraisiin tarkoituksiin, voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi usea taho. Näihin kuuluvat perustajaurakoitsija, perustajaurakoitsijan hallituksen jäsenet, turva-asiakirjojen säilyttäjä, osakkeenostajien valitsemat tilintarkastajat ja rakennustyöntarkkailija
Identity Development and Psychiatric Comorbidity in Adolescents with Gender Dysphoria
No full textTransidentiteetit vaikuttavat yleistyneen nuorten keskuudessa viime vuosina. Samanaikaisesti sukupuoli-identiteetin tutkimusklinikoille korjaushoitotoivein hakeutuvien nuorten määrä on monissa maissa noussut jyrkästi, ja suurin osa näistä nuorista on nyt usein syntymässä tytöksi rekisteröityjä. Tietopohja niin sukupuoli- identiteetin ja sukupuoleen liittyvän ahdistuksen kehityksestä kuin fyysisten korjaushoitojen riskeistä ja pidemmän aikavälin vaikutuksista alaikäisillä on heikko. Aihe herättää voimakkaita tunteita ja polarisoitunutta keskustelua niin julkisuudessa kuin tiedeyhteisössäkin, minkä vuoksi vankemman tutkimustiedon hankkiminen on vieläkin olennaisempaa. Nämä haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ansaitsevat kaikkien muiden tavoin tulla hoidetuksi tieteelliseen tietoon pohjautuvien parhaiden mahdollisten hoitokäytänteiden mukaisesti.
Itseen liittyvän vakaan ja jatkuvan kokemuksen saavuttaminen sekä sisäisesti että suhteessa muihin on yksi nuoruuden tärkeimmistä kehitystehtävistä, joka jatkuu myös aikuisuudessa. Tähän identiteettikehitykseen liittyvät ongelmat aiheuttavat todennäköisesti ongelmia myös muilla elämänalueilla, mukaan lukien mielenterveydessä, ja heikompi identiteettikehitys onkin yhdistetty esimerkiksi erilaisiin mielenterveyden häiriöihin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin korjaushoitotoivein hakeutuvien nuorten identiteettikehitystä ja psyykkistä sairastavuutta. Tarkemmin ottaen näiden nuorten identiteettikehitystä verrattiin samanikäisten väestönuorten identiteettikehitykseen.
Lisäksi heidän psyykkistä sairastavuuttaan verrattiin psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähetettyjen nuorten psyykkiseen sairastavuuteen. Lopuksi tutkittiin identiteettikehityksen ja psyykkisen sairastavuuden mahdollisia yhteyksiä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin lähetettyjen nuorten keskuudessa.
Tulosten mukaan sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin lähetettyjen nuorten identiteettikehitys ei eronnut merkittävästi väestönuorten identiteettikehityksestä. Heidän psykiatriset oireprofiilinsa olivat kuitenkin hyvin samanlaiset kuin psykiatriseen hoitoon lähetetyillä nuorilla. Lisäksi identiteettikehityksen ja psyykkisen sairastavuuden indikaattoreiden väliltä ei löytynyt yhteyttä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin lähetetyillä nuorilla, vaikka sellainen löytyikin identiteettikehityksen indikaattorin ja moniammatillisen tiimin laatiman fyysisten hoitojen ajankohtaisuusarvion väliltä.
Tämä tutkimus kasvattaa tietopohjaa, jonka mukaan sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvat nuoret vaikuttavat muodostavan monimuotoisen ryhmän, jolla voi usein olla moninaisia psykiatrisia hoitotarpeita. Yksilöllisten hoitopolkujen suunnittelun tuleekin perustua huolelliseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin, joka tukeutuu kliiniseen psykiatriseen ammattitaitoon sekä monipuolisiin tietolähteisiin ja arviointivälineisiin. Vanhoja tutkimustuloksia ja narratiiveja, jotka perustuvat suurelta osin erilaiseen korjaushoitoja hakevien ryhmään, ei voida suoraan soveltaa nykyisiin sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuviin nuoriin. Lisäksi polarisoitunutta keskusteluilmapiiriä tulisi rauhoittaa ja kohtuullistaa, jotta nuoret voisivat tutkia ja kehittää identiteettiään rauhassa sekä nuoret perheineen keskittyä työskentelemään yhdessä ammattilaisten kanssa niin tarvittaessa.Transgender identification seems to have become more common among young people in recent years. Simultaneously, the numbers of adolescents seeking medical gender reassignment have spiralled in many countries, with the majority now often consisting of birth-registered females. The knowledge base on the development of gender identity and gender-related distress as well as on the risks and long-term outcomes of medical gender interventions on minors is very limited. The topic gives rise to strong emotions and polarised discussions both in the media and in the scientific community, making the acquisition of more solid research information ever more essential. This vulnerable group of minors deserves, like all others, to be treated according to scientifically proven optimal practices.
The development of a stable and continuous experience of oneself, both internally and in relation to others, is one of the main tasks of adolescence that continues into adulthood. Problems in this identity development will likely cause problems in many other life domains, including mental health, and poor identity development has been associated with, for example, various mental disorders. Adolescents seeking medical gender reassignment have been reported to often have considerable mental health problems.
This study investigated the identity development and psychiatric morbidity of adolescents seeking medical gender reassignment. More precisely, the identity development of adolescents referred to gender identity services was compared to that of same-aged adolescents in general population. Additionally, the psychiatric morbidity of the gender-referred adolescents was compared to that of adolescents referred to general psychiatric care. Finally, the possible associations between indicators of identity development and psychiatric morbidity were studied among the gender-referred adolescents.
According to the results, the identity development of gender-referred adolescents did not greatly differ from that of population adolescents. However, the psychiatric symptom profiles were very similar to those of adolescents referred to general psychiatric care. Nor was there any association between the indicators of identity development and psychiatric morbidity among the gender-referred adolescents, although a connection was found between the indicator of identity development and being considered eligible or non-eligible for medical gender reassignment according to the assessment performed by the multidisciplinary team.
This study adds to the increasing knowledge base indicating that adolescents seeking medical gender reassignment are a heterogeneous group of young people who may often have complex psychiatric treatment needs. Indeed, the planning of individual treatment pathways needs to rely on careful and comprehensive assessment involving clinical psychiatric expertise, multiple sources of information and diverse assessment tools. The old research results and narratives based on essentially disparate populations seeking medical gender reassignment cannot be directly applied to the current population of gender-referred adolescents. Furthermore, the polarised discussions on the subject need to become more moderate so that adolescents can concentrate on exploring and developing their identities and the adolescents and their families can work together with professionals undisturbed if needed
Vektorihaun toteuttaminen tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmään
Get PDFDatan määrän kasvu ja sen kompleksisuuden lisääntyminen aiheuttavat haasteita nykyajan tietojärjestelmille tiedonhaun suhteen. Esimerkiksi tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmissä (engl. Product Lifecycle Management system, PLM-järjestelmä) erilaista tuotetietoa voi olla mil-joonia objekteja piirustusten, dokumenttien ja nimikkeiden muodossa. Perinteisten hakumenetelmien rinnalle on kehitetty tekoälyyn perustuvia ratkaisuja, kuten vektoriupotteita hyödyntävä vektorihaku. Haettavan datan muuntaminen upotteiksi tapahtuu suurilla datamäärillä opetettujen koneoppimismallien avulla. Luonnollisen kielen käsittelyä hyödyntämällä samankaltaisesta tekstistä muodostetut upotteet päätyvät vektoriavaruudessa lähelle toisiaan, jolloin samankaltai-suutta voidaan mitata esimerkiksi etäisyyden avulla. Avainsanoihin perustuvat hakumenetelmät eivät pysty huomioimaan kontekstia tai semanttisia samankaltaisuuksia, mutta upotteissa nämä ominaisuudet säilyvät.
Tässä työssä toteutetaan vektorihaku PLM-järjestelmään. Työn tarkoituksena on selvittää, minkälainen vektorihaku on suorituskyvyltään ja tuloksiltaan käytössä olleen PLM-järjestelmän sanahakuun verrattuna. Työssä tutkitaan myös kuinka paljon resursseja, kuten laskenta-aikaa ja muistia, vektorihaun toteuttaminen käytettävän testidatan tapauksessa vaatii. Hakumenetelmien suorituskykyä ja tuloksia vertaillaan tarkkuuden, herkkyyden sekä hakuajan perusteella. Vektori-haun resursseja mitataan upotteiden tallentamiseen ja kielimallien käyttämiseen vaaditulla muis-tin määrällä sekä kielimallien tarvitsemalla laskenta-ajalla.
Tutkimus osoitti, että käytettyjen testikyselyiden perusteella vektorihaku pystyy avainsanahakuun verraten tuottamaan hyviä tuloksia sekä hakuajalla että tuloksilla mitattuna. Suurimpien tekstiupote- ja uudelleenjärjestämismallien käyttöön vaadittiin yli 13,5 GB muistia, pienimmillä malleilla muistia tarvittiin yli 3 GB. Upotteiden laskemisessa pienin tekstiupotemalli oli kuusi kertaa suurinta mallia nopeampi, ja uudelleenjärjestämisessä pienin malli parhaimmillaan neljä kertaa nopeampi kuin suurin malli.
Tämän työn perusteella vektorihaku luonnollisen kielen käsittelyn avulla muodostetuilla upotteilla on toimiva vaihtoehto objektien hakemiseen PLM-järjestelmässä. Tarvittavien resurssien määrä riippuu pitkälti mallien koosta, mutta ainakaan ilman alakohtaista hienosäätöä suurimpien mallien korkeampi muistinkäyttö sekä pidemmät laskenta-ajat eivät olleet tae paremmista tuloksista pienempiin malleihin verrattuna. Vektorihaku kuitenkin mahdollistaa luonnollisella kielellä tehdyt kyselyt ottaen huomioon käyttäjän aikomuksen, mikä saattaa helpottaa tiedonhakuprosessia.The ever-increasing amount of data and its intensifying complexity challenges the information retrieval methods of modern information systems. For example, the amount of product data in product lifecycle management (PLM) system can be over a million objects in form of drawings, documents, and items. AI-based solutions have been developed alongside traditional search methods, such as vector search using vector embeddings. Embeddings of the to-be-retrieved data are obtained from machine learning models trained on large amounts of data. By harnessing natural language processing embeddings formed from similar text end up close to-gether in vector space. The similarity can then be measured with distance metrics. While keyword-based search methods can’t grasp the semantic similarities or context, these features are preserved in the embeddings.
In this thesis, a vector search will be implemented to a PLM system. The aim of this thesis is to study how does the vector search compare in terms of performance and results with the keyword search of the existing PLM system. The work also examines how much computing time and memory is required to implement a vector search in the case of the used test data. Metrics used to compare the performance of the search methods are precision, recall, and retrieval time. The resources of the vector search are measured by the amount of memory required to store the embeddings and use the language models, as well as the computation time required by the language models.
The research revealed that, based on the test queries used, vector search can produce good results compared to keyword search, both in terms of retrieval time and results. More than 13.5 GB of memory was required to run the largest text embedding and reranking models, while the smallest models required a little over 3 GB of memory. The smallest text embedding model was up to six times faster than the largest model, and the smallest reranking model was at best four times faster than the largest model.
Based on the work done in this study, vector search using embeddings generated with the help of natural language processing is a viable alternative for retrieving objects in a PLM sys-tem. The amount of resources needed depends heavily on the size of the models. At least without industry-specific fine-tuning, the higher memory usage and longer computation times of the largest models were no guarantee of better results compared to the smaller models. Still, vector search enables queries made with natural language taking user’s intent into account, possibly easing the information retrieval process
Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia sukupuoleltaan moninaisten lasten varhaiskasvatuksesta
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajilla on sukupuoleltaan moninaisten lasten varhaiskasvatuksesta. Aihe on varhaiskasvatuksen kentällä ja ohjaavissa asiakirjoissa tärkeä, mutta vielä melko vähän tutkittu. Tutkimuskysymyksinä tutkimuksessa olivat: Miten varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat kokemuksiaan sukupuoleltaan moninaisen lapsen varhaiskasvatuksesta, miten varhaiskasvatuksen opettaja voi huomioida sukupuoleltaan moninaista lasta varhaiskasvatuksessa ja millaisia asioita varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat tärkeinä ottaa huomioon varhaiskasvatuksen arjen muotoutumisessa, kun ryhmässä on sukupuoleltaan moninainen lapsi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdella haastattelulla ja yhdellä kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysissä muodostettiin neljä pääluokkaa: sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen, lapsen kokemuksen tukeminen, opettajan oman kokemusmaailman laajeneminen sekä ympäristön tuen ja tiedon merkitys. Osallistujat kuvasivat kokemuksiaan positiivisiksi ja ajatteluaan avartaviksi. Heillä oli huolia ja pelkoja siitä osaisivatko he toimia oikein tilanteissa, mutta kokivat, että tilanteet olivat sujuneet hyvin. Osallistujat kuvailivat, että lapsen turvallisuuden tunne ja lapsen positiivinen tukeminen olivat keskeisiä tavoitteita lapsen huomioimisessa varhaiskasvatuksessa. Arjen muotoutumisen tärkeiksi teemoiksi osallistujat nostivat käytännön järjestelyt, kuten vessarauhan varmistuksen, leikkialueiden moninaisuuden ja kirjojen käyttämisen apuna asian käsittelyssä lapsiryhmässä
”Ne ei oikein kuulu tänne, mutta ei ne kuulu Suomeenkaan” : Espanjan Aurinkorannikolla asuvien lasten osallisuudesta aikuisten puheessa
No full textTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Espanjan Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten lasten osallisuutta. Tutkin millaisia osallisuuden ulottuvuuksia aineistosta on havaittavissa ja millä tavalla nämä ulottuvuudet vahvistavat tai heikentävät lasten osallisuutta. Espanjan Aurinkorannikolla asuu merkittävän kokoinen suomalaisyhteisö. Viime vuosikymmenten aikana yhä useammat suomalaiset lapsiperheet ovat muuttaneet Aurinkorannikolle. Ylirajaisessa tilanteessa asuvien lasten osallisuudesta on toistaiseksi vain vähän tietoa, ja erityisesti Aurinkorannikolla asuvien suomalaislasten osallisuutta ei ole juurikaan tutkittu.
Lähestyn lasten osallisuutta laadullisen tutkimuksen menetelmin teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytän aikaisempien ja osallisuuden ja maahanmuuttotutkimusten teoreettista näkökulmaa. Tutkielmani empiirisenä aineistona toimivat Itä-Suomen yliopiston Haavoittuvassa asemassa olevat suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla: Oikeussuojan saatavuus ja palveluiden saavutettavuus rajat ylittävässä sosiaalityössä -tutkimushankkeessa kerätyt haastattelut. Haastatteluilla kartoitettiin Aurinkorannikolla asuvien espanjalaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä haavoittuvassa asemassa olevista suomalaisista.
Tulosten mukaan Aurinkorannikolla asuvien lasten osallisuus on monikerroksinen ilmiö, joka vaatii monitasoista tarkastelua. Tunnistin aineistosta osallisuuden ulottuvuuksina perheen, asuinalueen, suomalaisen yhteisön, harrastukset, koulun, kaverisuhteet, kielitaidon sekä sosiaalipalveluiden saatavuuden. Kaikki osallisuuden ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa, muutokset yhdessä ulottuvuudessa saavat aikaan muutoksia muissa ulottuvuuksissa ja jokainen ulottuvuus voi sekä vahvistaa että heikentää osallisuutta.
Tulokset tuovat esiin, että irrallisuuden, juurettomuuden, ulkopuolisuuden ja kuulumattomuuden kokemukset ovat yleisiä Aurinkorannikolla asuvien suomalaislasten keskuudessa. Tässä tutkimuksessa lasten osallisuus nousikin merkittäväksi ennen kaikkea kuulumisen käsitteen kautta. Lasten osallisuus on tiivisti yhteydessä perheiden osallisuuteen. Kaverisuhteet tukevat lasten osallisuutta ja sopeutumista, kun taas niiden puute ja kiusaaminen heikentävät sitä. Lapset löytävät ystäviä lähinnä koulusta ja harrastuksista. Suomalaiseen yhteisöön kuuluminen vahvistaa lasten osallisuutta, mutta samalla se voi heikentää integroitumista espanjalaiseen yhteiskuntaan. Myös julkisen sektorin palveluiden ulkopuolelle jääminen heikentää lapsen osallisuutta
Ostrakismi varhaiskasvatuksessa: Videonanalyysi lasten tekemistä aloitteista ja niihin vastaamisesta
Get PDFTässä tutkimuksessa tutkin 2–5-vuotiaiden lasten tekemiä aloitteita varhaiskasvatuksessa ja niihin vastaamista. Tutkimuksessa tutkin lasten keskinäistä vuorovaikutusta, sekä lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Tarkoituksena on selvittää, miten ostrakismia esiintyy varhaiskasvatuksen arjessa. Ostrakismi on yksi kiusaamisen muodoista ja sillä tarkoitetaan ulossulkemista. Aiemman tutkimuksen perusteella on havaittu viitteitä siitä, että erityisesti erityistarpeisilla lapsilla on suuri riski joutua syrjimisen kohteeksi. Ostrakismi voi olla tahatonta tai tahallista. Tahattomasta ostrakismista voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun aikuisten resurssit ja lasten tarpeet eivät kohtaa.
Tutkimus on toteutettu videoimalla ja videomateriaalia on kuvattu kahdesta Tampereen alueella sijaitsevasta varhaiskasvatusyksiköstä. Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruun päämenetelmänä on käytetty videointia. Tutkimusmetodeina ovat videonanalyysi ja sisällönanalyysi. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat ostrakismi, kiusaaminen, varhaiskasvatus ja erityislapsi.
Tutkimustulosten pääkategoriat ovat: lasten tekemät aloitteet aikuisen kanssa, lasten keskinäiset aloitteet, aikuisen sanallinen viestintä, aikuisen sanaton viestintä ja aikuisen toiminta. Kategoriat ovat valikoituneet sen perusteella, että niiden avulla on saatu vastauksia liittyen tutkimuskysymyksiin. Tilanteet ovat jaoteltu sen mukaan liittyvätkö ne lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen vai lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikuisen pedagogisilla valinnoilla, kuten pienryhmätoiminnalla on positiivisia vaikutuksia siihen, että lapset eivät joudu kokemaan ulossulkemista. Erityistarpeisilla lapsilla on suurempi riski joutua syrjimisen kohteeksi, sillä esimerkiksi puhumattomien lasten aloitteet ovat niin hienovaraisia, että ne jäävät helposti muilta ihmisiltä huomaamatta. Ostrakismia tapahtuu varhaiskasvatuksessa muun muassa vapaan leikin aikana, kun lapset muodostavat itse leikkipareja ja– ryhmiä