Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Unettomuuden yhteys työkyvyttömyyteen
Get PDFTeknologian kehitys, ajattelu- ja toimintatapojen muutokset ja kriisit muokkaavat työelämää. Väestön ikääntymisen myötä monissa maissa on otettu tavoitteeksi työurien pidentäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää työkyvyn edistämistä ja ylläpitämistä. Terveys ja siten myös terveelliset elintavat, kuten riittävä uni, luovat työhyvinvoinnille perustan. Unettomuus on kuitenkin merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Tilapäistä unettomuutta on arvioitu esiintyvän 30–35 %:lla aikuisista. Kroonista unettomuutta sen sijaan esiintyy noin 12 %:lla aikuisista. Suomessa uniongelmista, kuten unettomuudesta johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksilölle aiheutuvan haitan lisäksi unettomuuteen liittyvä terveyspalveluiden ja lääkkeiden lisääntynyt käyttö, heikentynyt työteho ja sairauspoissaolot aiheuttavat kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle, työnantajille ja koko yhteiskunnalle.
Tämä kandidaatintutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, joka perustuu aiempaan kirjallisuuteen. Kirjallisuushakuun käytettiin Scopus- ja Medline (Web Of Science)-tietokantoja, joista katsaukseen päätyi yhteensä 15 tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoite on vahvistaa ymmärrystä ja luoda ajantasaista tietoa terveyden edistämisen, työkyvyn ylläpitämisen ja siten myös työurien pidentämisen tueksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää unettomuuden ja työkyvyttömyyden välistä yhteyttä.
Tulokset osoittavat, että unettomuus on itsenäisenä tekijänä yhteydessä työkyvyttömyyteen, sillä yhteys säilyi myös silloin, kun vakioitiin useita tekijöitä, joilla saattaisi olla sekoittava vaikutus tuloksiin. Vakiointi kuitenkin heikensi yhteyksiä, mikä viittaa siihen, että yhteys selittyi osittain muilla tekijöillä. Yhteys oli sitä voimakkaampi, mitä useammin ja vakavammin unettomuus ilmeni ja mitä pidempi sairauspoissaolojakso oli kyseessä. Diagnoosikohtaisissa tarkasteluissa havaittiin voimakkain yhteys mielenterveyshäiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työn korkeat määrälliset vaatimukset, lyhyiden (≤5 h) tai pitkien (≥9 h) unien nukkuminen ja kipu voimistivat unettomuuden ja työkyvyttömyyden välistä yhteyttä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että unettomuuteen puuttuminen on kansanterveyden ja väestön työkyvyn kannalta tärkeää. Jotta väestö pysyisi työkykyisenä ja terveenä, on unettomuuden ehkäiseminen ja hoitaminen aikaisessa vaiheessa tarpeen. Terveydenhuollossa olisi syytä selvittää potilaiden unettomuusoireita myös silloin, kun unettomuus ei ole ensisijainen syy hoitoon hakeutumiselle. Myös työterveyshuollossa tulisi aktiivisesti kartoittaa työntekijöiden unettomuusoireita, jotta ne voitaisiin havaita ja hoitaa ennen unettomuuden kroonistumista
Tasa-arvon tulkinnat suomalaisissa kunnissa : Sukupuolten tasa-arvon merkitykset ja mittarit kestävyysraporteissa
Get PDFTutkielman tarkoituksena on selvittää, miten suomalaiset kunnat ymmärtävät sukupuolten tasa-arvon ja kuinka ne mittaavat sitä. Tutkielma tuo esille sekä kuntien käyttämiä tasa-arvon mittareita että ulottuvuuksia, joilla kunnat tulkitsevat sukupuolten tasa-arvoa. Tuloksia analysoidaan suhteessa YK:n kestävän kehityksen viidenteen tavoitteeseen, kansainvälisiin tasa-arvomittaristoihin ja aiempaan tutkimukseen. Tasa-arvon saamia tulkintoja arvioidaan monitulkintaisuuden linssin lävitse.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja tulkitseva tutkimus, joka pyrkii kuvaamaan moninaista todellisuutta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkielman aineistona toimivat kuntien laatimat vapaaehtoiset Voluntary Local Review (VLR) -kestävyysraportit, jotka ovat avoimesti saatavilla olevia ja tutkimuskäyttöön sopivia asiakirjoja. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen: ”Miten suomalaiset kunnat tulkitsevat ja mittaavat sukupuolten tasa-arvoa laatimissaan VLR-raporteissa?”. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman teoreettinen viitekehys esittelee sukupuolten tasa-arvon ilmiönä, julkishallinnon eri tasoilla ja osana kestävää kehitystä. Lisäksi tutkielman teoriaosuus käy läpi monitulkintaisuuden ja mittaamisen haasteita yleisesti ja tasa-arvon näkökulmasta.
Aineiston perusteella kunnat tulkitsevat sukupuolten tasa-arvoa kahdella tavalla: sisällöllisten teemojen ja tasa-arvon systematisoinnin kautta. Poliittinen osallistuminen, työ ja toimeentulo, terveys ja hyvinvointi sekä koulutus, tieto ja teknologia ovat sisällöllisiä teemoja, jotka mainitaan raporteissa ulottuvuuksina ja mittareina. Lisäksi tasa-arvo nähdään kunnissa sukupuolen moninaisuuden teeman kautta. Systemaattinen tasa-arvo voidaan teemoitella suunniteltuun tasa-arvoon, rakenteelliseen tasa-arvoon ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Tasa-arvon määrittely kunnissa ei ole tarkkarajaista, vaan ajassa muuttuvaa ja monitulkintaista, minkä voidaan nähdä haastavan kaupunkien ja kuntien välistä vertailua sekä lopulta myös vaikeuttavan tasa-arvotyötä ja tasa-arvon toteutumista kunnissa.
Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä vertailla pohjoismaisten kestävyysraporttien tasa-arvotulkintoja ja tutkia sukupuolten tasa-arvon ulottamista teemoihin, jotka raporteissa jäävät puutteellisiksi. Myös kaupungeille ja kunnille suunnatut suositukset sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden selkeämmäksi mittaamiseksi ovat tarpeellisia
Kehojen marginaaleissa, normien ulkopuolella: Vammaisten transihmisten sukupuolen ja kehonkuvan kokemukset
No full textDisabiliteetti (disability) ja transsukupuolisuus ovat molemmat vahvasti kehoja määrittäviä ja niiden toimintaan ja toimintamahdollisuuksiin vaikuttavia statuksia. Vammais- ja queertutkimuksen kentillä on pyritty rakentamaan käsitystä siitä, miten vammaiset ja transsukupuoliset (tai laajemmin queer-) kehot kokevat erityisiä haasteita normeihin – erityisesti sukupuolinormeihin – mukautumisessa ja miten nämä identiteetit toisaalta voivat mahdollistaa normien hylkäämisen ja vastustamisen. Näistä yhtymäkohdista huolimatta transja vammaistutkimusta on edelleen yhdistetty hyvin vähän.
Tutkielmani tarkastelee sitä, miten disabiliteetti ja transsukupuolisuus yhdessä vaikuttavat henkilön kokemuksiin kehostaan ja sukupuolestaan. Aihetta tarkastellaan etenkin performatiivisuuden sekä normien ja voimavarojen näkökulmasta. Keskeiseksi muotoutuvat myös queeriyttämisen ja rampauttamisen käsitteet. Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja koostuu 23 vastauksesta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Kokemuksiin liittyvät muutoksen ja muokkaamisen, performatiivisuuden ja tarpeiden teemat. Kehonkuvan muutoksen ja kehon muokkaamisen teemat liittyvät sekä disabiliteettiin että transsukupuolisuuteen, ja kokemukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Kehon muutokset voivat olla toivottuja, mutta aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita. Kehonkuvan ja sukupuolen kokemukset laajenevat kattamaan myös kehoon yhdistyvät hoito- ja apuvälineet ja lääkevalmisteet. Sukupuoli-identiteettiin ja disabiliteettiin liittyvä performatiivinen ulottuvuus linkittyy suoraan sosiaaliseen ympäristöön, ja omaa olemusta muokataan ympäristön mukaan. Disabiliteetti ja transsukupuolisuus voivat tarjota myös mahdollisuuden vastustaa sukupuoli- ja kehonormeja tietoisesti, sillä normeista poikkeaville kehoille ei ole olemassa yhtä tarkkoja performanssin sääntöjä. Disabiliteetin ja transidentiteetin tarpeet ovat usein ristiriidassa keskenään, ja rajallisten voimavarojen käyttöä on suunniteltava tarkkaan. Aineiston perusteella myös asiointi terveydenhuollossa aiheuttaa usein haasteita juuri disabiliteetin ja/tai transidentiteetin vuoksi
Lämmitysöljyn pilaaman maaperän biologinen kunnostaminen
No full textLämmitysöljy on polttoaine, jota käytetään asuinrakennusten lämmittämiseen. Suomessa lämmitysöljysäiliö voi olla sijoitettuna joko maan päälle tai maan alle. Maanalaisia lämmitysöljysäiliöitä on Suomessa arvioitu olevan noin 40 000–50 000. Lämmitysöljyvahinkoja tapahtuu esimerkiksi säiliörikkojen ja ylitäyttöjen seurauksena. Asuinrakennusten öljyvahinkoja tapahtuu vuosittain useita kymmeniä. Erityisesti maanalaiset lämmitysöljysäiliöt ovat ongelmallisia, sillä niihin liittyy useita riskejä. Routiminen ja ruoste voivat vahingoittaa säiliötä, jolloin öljy pääsee valumaan maaperään.
Maaperässä lämmitysöljy kulkeutuu dieselöljyn tavoin. Kulkeutumiseen vaikuttaa muun muassa yhdisteen tiheys, viskositeetti, maaperän koostumus sekä yhdisteen hiiliketjujen pituus. Vettä kevyempänä yhdisteenä lämmitysöljy lukeutuu LNAPL (light non aqueous phase liquids) -yhdisteeksi. Näin ollen se liukenee pohjaveden pinnalta pohjaveteen muodostaen epäpuhtauksien joukkoja eli pluumeja.
Työssä käsitellään tehostetun biologisen puhdistamisen kahta eri menetelmää; biostimulaatiota ja bioaugmentaatiota. Biostimulaatio on menetelmä, jossa ravinteilla ja muilla aineilla pyritään tehostamaan maaperässä luontaisesti esiintyvien mikrobien hajotustoimintaa. Bioaugmentaatio perustuu mikrobien lisäämiseen maaperään, jotta hajotustoiminta tehostuisi. Työssä käydään läpi menetelmien monitorointia, mutta myös tehostamista. Eräs keino tehostaa maaperän hajotustoimintaa on biostimulaation ja bioaugmentaation yhdistäminen.
Biostimulaation ja bioaugmentaation soveltuvuutta lämmitysöljyvahinkojen kunnostamiseen käydään läpi tapaustutkimuksen kautta. Tapaustutkimuksen kohteena toimii Kärkölässä sijaitseva asuinrakennus, joka jouduttiin purkamaan massanvaihdon suorittamista varten. Tapaustutkimuksella osoitetaan, että tehostetun biologisen puhdistamisen hyödyntäminen vaatii tarkkaa kohdentamista. Kärkölän tapaustutkimuksen kohdalla tehostettua biologista puhdistamista ei todennäköisesti olisi voitu hyödyntää savisen maaperän ja suuren haitta-ainepitoisuuden vuoksi. Tapaustutkimuksella osoitetaan kuitenkin mahdollisuus kokeilla biologista puhdistusmenetelmää ennen massanvaihtoon turvautumista
Seinä-laattarunkoisen betonielementtisen asuinkerrostalon rakenneratkaisut ja detaljit
No full textBetonielementtirakentaminen on merkittävässä osassa nykyaikaista asuinkerrostalo rakentamista. Suurin osa asuinkerrostaloista toteutetaan käyttämällä elementtejä täten nopeuttaen rakennusaikaa työmaalla. Rakennesuunnittelijan on tarpeellista ymmärtää mistä rakenneosista yleisin runkojärjestelmä seinä-laattarunko koostuu betonielementtisissä asuinkerrostaloissa. Tämän lisäksi on hyvä ymmärtää, kuinka yleisimmät liitokset toteutetaan ja mitkä julkaisut ohjaavat liitosten suunnittelua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä mitä rakenneosia seinä-laattarunkoisessa betonielementtisessä asuinkerrostalossa on ja miten rakenneosat liitetään yhteen toimiviksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi opinnäytetyö esittelee minkälaisia talotyyppejä seinä-laattarunkoisesta asuinkerrostalosta on olemassa. Opinnäytetyö tulee vastamaan tutkimuskysymyksiin: mitkä ovat yleisimmät liitosdetaljit seinä-laattarunkoisessa asuinkerrostalossa ja mistä rakenneosista nykyaikainen betonielementtikerrostalo koostuu. Työ rajattiin käsittelemään vain välipohjan liitoksia ilman märkätiloja. Liitoksista käsiteltiin ontelolaatan liitokset kantavaan ulko- ja väliseinään, ontelolaatan liitos ei-kantavaan ulkoseinään, ontelolaatan ja porrastason liitos, seinäelementtien pystyliitos sekä pieliseinällisen parvekkeen liitokset. Tärkeimpinä lähteinä opinnäytetyön tekemisessä ovat Betoniteollisuus ry:n julkaisemat ohjeistukset sekä liitosdetaljit ja elementtivalmistajien omat tekniset käyttöohjeet.
Elementtisuunnittelua ohjaavat Suomessa Betoniteollisuus Ry:n julkaisut ja ohjeistukset. Näiden lisäksi elementtien ja liitososien valmistajat tarjoavat omille tuotteillensa tehtyjä mallisuunnitelmia. Monien elementtivalmistajien ohjeistus perustuu Betoniteollisuus ry:n ohjeistuksiin ja osa valmistajista neuvoo katsomaan ohjeet näiltä sivuilta. Tämän vaikutuksesta monen valmistajan ratkaisut liitoskohtien toteuttamiseen muistuttavat toisiansa
”Se kokemus, että mä oon arvokas tämmöisenä, kun mä oon": Luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia seksuaalikasvatuksen opettamisesta alakoulussa
No full textSosiaalialan ammattilaisten käsityksiä maahanmuuttajataustaisten lasten toimijuudesta: Ihmisoikeusperustaisen sosiaalityön tarkastelua
No full textDeveloping Scalable and Adaptive Methodologies for Measuring Innovation
No full textThis dissertation aims to address the challenges associated with traditional measures of innovation by exploring how new methodologies, such as natural language processing, large language models, and emerging data sources, can enhance and complement these conventional metrics. Traditional innovation measures— like patent counts, R&D spending, and product launches may to capture multiple perspective of innovation measures, also such methodologies might struggle to adapt to various context swiftly, and also provide adequate coverage across various sectors regions, or firm type. As a result, these conventional metrics can lead to incomplete assessments, limiting the ability of researchers, policymakers, and industry stakeholders to accurately evaluate and respond to innovation dynamics. In this dissertation, the research objectives focus on two key questions: how can new methodologies, particularly those incorporating big data analytics, be applied a more adaptable and comprehensive measures of innovation and in what ways can these novel methodologies contribute to the field of innovation management studies by providing more actionable metrics? By conducting a thorough literature review and presenting case studies, this research pursues to offer solutions integrating traditional and novel approaches, ultimately delivering additional perspectives for designing innovation strategies and evaluations in various contexts.
This research adopts a critical realist approach and utilizes a pragmatist philosophy, focusing on practical solutions for innovation measurement. The methodology integrates both positivist and interpretivist- constructivist elements to capture objective and subjective realities. The research strategy also employs primarily quantitative methods, based on large-scale sample populations, utilizing various data types and analytics methods across different publications, mainly based on natural language processing. Levering adaptable methodologies, can be tailored to the research question. By conducting multiple case studies, the dissertation demonstrates how novel data sources and analytical techniques, such as web scraping, text mining, and large language models can complement and enhance traditional innovation metrics. The findings shows that more flexible, scalable, and context-oriented indicators enable deeper insights into firm-level innovation, digitalization, paradigm-shifting discoveries, and emerging technological trends.
The theoretical contributions of this dissertation include the creation of novel data-driven indicators for innovation processes and portfolios, enhancing existing metrics, and proposing multidimensional measures for innovation comprehensively. Managerial contributions emphasize the practicality of these novel methodologies for continuous ecosystem monitoring, policymaking, strategic planning, and fostering a culture of data-driven decision making. The dissertation’s findings are contextualized within the existing literature, highlighting its advancements in innovation measurement and proposing future research directions to address current limitations in traditional measures. Future studies could advance text analysis tools, such as advanced information retrieval methods or Knowledge graph to reflect more novel innovation indicators. Also, future research can focus on linking various innovation datasets, at different level, which reveal additional value of innovation data
The effects of inflammatory cytokines on iPSC-derived small intestinal epithelial cells
No full textBackground: Celiac disease (CD) is an autoimmune disease that commonly primarily affects the small intestinal epithelium of the genetically predisposed individuals, triggered by dietary gluten. Up to date, the only treatment option is a life-long gluten free diet. Celiac disease research is typically conducted using short lived intestinal biopsies or intestinal in vitro models that harness either non-CD patient -derived immortalized cell lines or CD patient intestinal biopsy -derived small intestinal stem cells. While both models offer advantages, they are both restricted to epithelial lining cell types, among other constraints. Celiac disease is not only limited to intestinal epithelial lining. Thus, there is a need for a celiac disease -specific in vitro model that could later be elaborated to autologous multiculture, to understand the onset and progression of celiac disease, for the eventual goal of additional treatment options.
Aims: The aim of this study was to validate the functionality of CD patient -specific induced pluripotent stem cell (iPSC) -derived small intestinal epithelial cells (SIECs) with two well characterized inflammatory cytokines active in CD, namely TNF-α and IFN-γ, on a 2-dimensional, apically and basally easily accessible transwell based intestinal in vitro model.
Methods: Two iPSC lines, healthy control and CD patient, were differentiated and matured on planar surface on transwell inserts for a 2-dimensional intestinal in vitro model. The iPSCs were differentiated towards SIECs according to the in-house optimized differentiation protocol. The mature cell cultures were then exposed to cytokines, TNF-α or IFN-γ, for 48 hours. The effects of the cytokines were assessed with multiple functionality assays; Transepithelial resistance (TEER) measurements and FD4-assay were conducted to assess the changes in paracellular permeability. AMCA-assay was conducted to assess the changes in dipeptide transporter PEPT1 uptake activity. Lactate dehydrogenase (LDH) assay was conducted to observe overall cytotoxicity of the cytokines. Immunofluorescence staining and confocal microscopy were utilized for assessing the cells’ differentiation status and changes in overall morphology. RNA was extracted for further RNA sequencing analysis. For a baseline reference, Caco-2, which is a well-validated commercial cell line for intestinal in vitro models, underwent similar cytokine inductions, characterization and functionality testing.
Results and conclusions: The results of this study indicated that the cytokines, TNF-α and IFN-γ, affect the cells in a cell type and cell line -specific manner, although similarities also exist; The cytokines seem to elevate PEPT1 activity. The results on the cytotoxicity were in turn more controversial and cell-line dependent. The differentiation and maturation of the iPSC-SIECs strongly varied between replicates. The results obtained on iPSC-SIECs were not corresponding with the results obtained on Caco-2, which was foreseeable based on existing literature. Further optimization to the iPSC-SIEC differentiation protocol is still needed to minimize the heterogeneity between cell lines and replicates. This study serves a great basis for upcoming research, with the eventual goal of creating a physiologically relevant intestinal in vitro model for celiac disease research
"The wokers have tried to portray this as discrimination against transgender people": A Corpus-Based Discourse Analysis on "transgender" in Transcripts of CNN and Fox News
No full textTämä korpusavusteinen diskurssianalyysi tutkii sitä, millaista representaatiota transsukupuolisista esiintyy kahden yhdysvaltalaisen uutiskanavan, CNN:n ja Fox Newsin, lähetyksissä. Transihmiset ovat edelleen laajalti syrjitty ryhmä, ja medialla on merkittävä vaikutus siihen, miten näemme vähemmistöt. CNN on poliittisesti vasempaan kallellaan oleva media, ja Fox News oikeaan, jonka vuoksi nämä valittiin vertailtavaksi tähän tutkimukseen.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavanlaiset: Mitä eroja ja samankaltaisuuksia Fox Newsin ja CNN:n transrepresentaatiossa on? Mitä yleisiä diskursseja transihmisistä tulosten perusteella rakennetaan näissä medioissa? Onko representaatiossa tapahtunut muutoksia tutkitun ajanjakson aikana? Data koostuu molemmista medioista vuosilta 2020–2024 poimituista transkripteistä, joissa sana transgender mainitaan. Näistä luotiin kymmenen erillistä korpusta: yksi kutakin vuotta kohden kustakin mediasta, sekä yksi suurempi korpus, joka sisälsi kaiken datan. Näistä jokaisesta tehtiin haku hakusanalla transgender, ja yleisimpiä viittä, jotka puolestaan esiintyivät suuremmassa korpuksessa, analysoitiin yksityiskohtaisemmin.
Tulokset olivat enimmäkseen hypoteesien mukaisia. Transrepresentaatio oli negatiivisempaa Fox Newsillä kuin CNN:llä – jopa lisääntyvissä määrin, kuten myös oli oletettu. Transihmisiä koskevan sisällön määrän oletettiin lisääntyneen molemmissa medioissa, ja näin todettiinkin tapahtuneen. Yksi vääräksi todettu hypoteesi oli se, että medioissa olisi toisiinsa verrattuna suunnilleen sama määrä sisältöä transihmisistä: CNN:llä oli enemmän transsisältöä koko tutkitun ajanjakson ajan