Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Diabeettisten jalkojen lämpökuvien analysointi koneoppimisen menetelmillä – prosessikuvaus
No full textTekoälyn hyödyntäminen ja haasteet liiketoiminnan päätöksenteossa
No full textTekoälyn viimeaikaisen kehityksen myötä siitä on tullut varteenotettava työkalu organisaatioiden operatiivisessa ja strategisessa päätöksenteossa. Tekoälyn päätöksentekoon tuomat hyödyt ja mahdollisuudet eivät kuitenkaan tule ilman haasteita. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaankin eri tekoälytekniikoiden, kuten kone- ja syväoppimisen sekä suurten kielimallien hyödyntämistä organisaatioiden päätöksenteossa. Lisäksi tarkastelussa ovat tekoälyn käyttöön ja käyttöönottoon liittyvät haasteet organisaatioissa. Työn tavoitteena onkin näiden pohjalta luoda yleiskuvaa tekoälyn tämän hetken mahdollisuuksista ja haasteista organisaatioiden päätöksenteossa.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja siinä käytettiin Scopus-tietokannasta haettuja aiheeseen liittyviä vertaisarvioituja artikkeleita. Tämän lisäksi kaksi artikkelia löydettiin helmenkasvatusmenetelmällä ja yksi saatiin työn asiantuntijalta. Työn luotettavuus pyrittiin varmistamaan käyttämällä tason 2 ja 3 JUFO-luokituksen lähteitä. Työ koostuu viidestä luvusta jakautuen teoriaan ja tuloksiin. Ensimmäinen luku on johdantoluku, jossa taustoitetaan ja esitellään työtä. Luvussa 2 käsitellään päätöksenteon teoriaa ja luvussa 3 käsitellään työn tuloksissa esitettyjen tekoälyratkaisujen teoreettinen tausta. Luku 4 on työn varsinainen tulososa, jossa pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Viimeisenä on luku 5, jossa esitetään työn päätelmät.
Organisaatioiden taloudellisen päätöksenteon tavoitteena on olla mahdollisimman tarkkaa ja tehokasta. Päätöksentekoa rajoittavat usein erilaiset taloudelliset ja strategisten tavoitteiden asettamat reunaehdot. Tekoäly pystyy tukemaan päätöksentekoa erityisesti data-analyysin ja ennusteiden avulla. Tekoälyn vahvuudet korostuvat usein operatiivisissa ja yksinkertaisemmissa päätöksentekotilanteissa, joihin ratkaisu saadaan esimerkiksi laskemalla. Tällöin tekoälyllä voidaan jopa automatisoida tehtäviä. Monimutkaisemmissa strategisissa päätöksentekotilanteissa tekoäly ei vielä pärjää niin hyvin, mutta yhdessä ihmisen intuition kanssa se on silti ehdottomasti hyvä työkalu esimerkiksi tuottamaan ennusteita ja arvioimaan eri päätösvaihtoehtoja. Toisaalta tekoälyn käyttöönottoon ja käyttöön päätöksenteossa liittyy myös monia haasteita. Tekoälyn käyttöönotto vaatii usein muutoksia organisaation järjestelmiin ja vaatii uutta osaamista työntekijöiltä. Lisäksi tekoälyn tekemiin päätöksiin liittyy monia eettisiä ongelmia, kuten päätösten läpinäkymättömyyttä ja puolueellisuutta.
Työn tulosten perusteella tekoäly on usein hyödyllinen osa päätöksentekoa erityisesti yhdessä ihmisen kanssa. Haasteiden osalta on tärkeää tunnistaa ne ennalta, jotta niihin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti tai jopa välttää ne kokonaan. Tekoälyn kehitys tulee luultavasti tulevaisuudessa jatkumaan nopealla vauhdilla, jolloin sen hyödyntämismahdollisuudet päätöksenteossa kasvavat myös koko ajan. Tiivistettynä tekoälyn mahdollisuudet päätöksenteossa ovat merkittäviä, mutta samalla sen haasteita ei voi missään tapauksessa sivuuttaa onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseks
Työuupumus : Yrittäjien ja palkansaajien vertailu
No full textTämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, onko yrittäjien ja palkansaajien välillä eroa työuupumuksen riskiryhmiin kuulumisessa ja onko iällä merkitystä tässä yhteydessä. Tässä tutkielmassa työuupumusta tutkittiin neljän ydinoireen avulla, jotka olivat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen, kognitiiviset häiriöt sekä tunteiden hallinnan häiriöt. Työuupumusta käsiteltiin kokonaistyöuupumuksena ja se jaettiin kolmeen riskiryhmään: ei työuupumusoireita, kohonnut työuupumusriski ja todennäköinen työuupumus. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen teoria.
Tutkimusaineistona käytettiin keväällä 2024 kerättyä Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeen kyselyaineistoa (n = 13 235). Työuupumusta arvioitiin Burnout Assessment Tool eli BAT-12 -kyselymenetelmän ja työuupumuksen riskiryhmien raja-arvojen perusteella. Tutkielmassa tilastollisina analyysimenetelminä hyödynnettiin ristiintaulukointia.
Tulokset osoittivat eroja palkansaajien ja yrittäjien työuupumuksen riskiryhmiin kuulumisessa. Tulosten perusteella havaittiin, että yrittäjät kuuluivat palkansaajia tyypillisemmin ryhmään, jossa ei koettu työuupumusoireita, kun taas palkansaajat kuuluivat yrittäjiä todennäköisemmin kohonneen työuupumusriskin ja todennäköisen työuupumusriskin ryhmiin. Yrittäjien yliedustus ei työuupumusoireita-ryhmässä voi selittyä työn vaatimusten ja voimavarojen teorian mukaan yrittäjien vahvemmilla työn voimavaroilla, kuten autonomialla sekä mahdollisuudella vaikuttaa omaan työnkuvaan. Lisäksi tutkielmassa havaittiin, että 18–34-vuotiaat kuuluivat tyypillisemmin todennäköinen työuupumus-ryhmään kuin vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat, ja sama ilmiö havaittiin niin yrittäjien kuin palkansaajien parissa.
Tutkielman tulokset nostavat esiin tarpeen tarkastella eri ammatti- ja ikäryhmien työhyvinvointia, jotta tukitoimia voidaan kohdentaa tehokkaammin. Tuloksissa korostui erityisesti nuorten aikuisten ja etenkin nuorten palkansaajien työpahoinvointi, jota tulee tukea. Yrittäjyyden kasvavan kiinnostuksen vuoksi tulee kiinnittää huomiota myös yrittäjien työhyvinvointiin, sillä yrittäjyydellä on keskeinen rooli Suomen taloudessa. Yrittäjien yliedustuksesta ei työuupumus-oireita-ryhmästä voidaan ottaa oppia myös palkansaajien keskuudessa, esimerkiksi painottamalla työn tukevia voimavaroja
CRISPR/Cas9-mediated knock-in of V5-tag in human iPS cells : Developing a tool for studying the function and localization of ERCC6L2
No full textBone marrow failure leads to decreased production of blood cells. Inherited bone marrow failure can develop as a consequence of germline mutations, which can increase the risk of developing malignant disorders, such as myelodysplastic syndrome and acute myeloid leukemia. In the past decade, biallelic germline mutations in ERCC6L2 gene have been shown to cause bone marrow failure. Additionally, these mutations increase the risk of accumulating somatic TP53 mutations and the development of a poor prognosis subtype of acute myeloid leukemia, known as erythroleukemia (AML M6). ERCC6L2 protein functions in DNA repair mechanisms. However, the function of the mutated ERCC6L2 protein has not yet been fully investigated. Mutations in ERCC6L2 may cause premature termination of translation, potentially leading to a truncated protein product, which may alter its function.
The aim of this study was to develop a tool that could be used in future research to investigate the product, function, and localization of the truncated ERCC6L2 protein. The study utilized human induced pluripotent stem cells (hiPSCs) generated from fibroblasts of patients carrying ERCC6L2 germline mutations. This study employed the CRISPR/Cas9 gene editing technique by inserting a V5 epitope tag into ERCC6L2, which can be detected using an appropriate antibody. Successful gene editing was screened using agarose gel electrophoresis of PCR amplified samples and confirmed by Sanger sequencing.
The results demonstrated that the V5 epitope tag was successfully inserted into ERCC6L2. The goal was to produce cell lines that would represent with homozygous insertion of the V5 epitope tag. In addition to homozygous cell lines, heterozygous cell lines were also obtained
Semiconductor Quantum Dots for Quantum Information Processing : Addressing Key Bottlenecks Related to Emission Rate and Wavelength
No full textPhotonic quantum information processing represents a promising approach for implementing quantum computing and communication protocols. A solid-state source of non-classical light lies at the heart of such implementations. To this end, III-V semiconductor quantum dots (QDs) have emerged as a leading platform for generating near-ideal photonic qubits in the form of non-classical light states such as single photons and entangled photon pairs. The key advantage of photonic qubits lies in the possibility to transmit them over long distances with minimal decoherence. Bearing this in mind, there has recently been a significant push towards the development of a global-scale quantum internet that promises an exponential speed- up in information processing through distributed quantum computing while guaranteeing unconditional data security via quantum cryptography. To realize this, photonic qubits need to be generated at high repetition rates and transmitted efficiently over long distances. This thesis is oriented towards the development of semiconductor QD sources targeted at addressing these two separate requirements. The first requirement, concerning qubit rate, is addressed by enhancing the emission rate of InAs QDs through the Purcell effect. This is accomplished by coupling single InAs QDs with metal-clad cylindrical GaAs nanocavities to shorten their radiative lifetime by a factor of up to 38. The ultra-small mode volume of 4.5 × 10-4 (λ/n)3 ensures excellent spatial coupling between the QD and cavity. The low quality factor of 62 results in a broadband mode that is 15 nm wide, thus allowing to achieve QD-cavity resonance without employing complicated tuning mechanisms. Ultimately, the results presented here represent a major step towards realizing scalable QD sources generating non-classical light states at GHz-level repetition rates. The second requirement, concerning low-loss transmission, is addressed by developing a new GaSb-based QD source emitting in the 3rd telecom window around 1.5 µm. These QDs, which are grown by in-filling droplet-etched nanoholes, are highly uniform, symmetric, and nominally strain-free. The ensemble emission linewidth of 8 meV attests to the state-of-the-art homogeneity of QD dimensions. The multi-photon emission probability of 16 % confirms the single-photon nature of the QD emission. Overall, these findings highlight the potential for GaSb QDs to generate high-quality photonic qubits in the 3rd telecom window
Nykyaikainen rakennusautomaatio
No full textRakennusautomaatio (RAU) on keskeinen osa modernia rakennustekniikkaa ja kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämistä. Tässä kandidaatintyössä tutkittiin RAU-järjestelmien roolia erityisesti saneerausprojekteissa, joissa joudutaan ottamaan huomioon vanhojen rakenteiden rajoitteet, kun tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta sekä sisäilmaolosuhteita.
Työssä vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) miten RAU voi parantaa energiatehokkuutta ja sisäilmaolosuhteita, 2) mitä teknisiä haasteita saneeraukseen liittyy, ja 3) miten käyttöliittymäratkaisut vaikuttavat käytettävyyteen ja ylläpitoon.
Tutkimus jakautui kirjallisuuskatsaukseen ja käytännön sovellukseen. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin RAU-järjestelmien keskeisiä osia: anturit, ohjaimet, toimilaitteet, käyttöliittymät ja niiden integrointi. Lisäksi perehdyttiin energiatehokkuuden parantamiseen ja käyttöönottoprosesseihin. Käytännön osuudessa toteutettiin RAU-järjestelmän osittainen saneeraus museokeskukseen, johon suunniteltiin myös uusi ilmanvaihtokone näyttelytilan olosuhteiden hallintaan. Järjestelmä toteutettiin kustannustehokkaasti, aikataulun puitteissa ja asiakasvaatimuksia noudattaen.
Olosuhdemittaukset osoittivat, että näyttelytilan lämpötila ja suhteellinen kosteus saatiin pidettyä vaadituissa rajoissa, mikä todisti järjestelmän toimivuuden. Uuden ilmanvaihtokoneen toteuttamisen yhteydessä vanha rakennusautomaatiojärjestelmä päivitettiin moderniin ja energiatehokkaaseen kokonaisuuteen. RAU:n todettiin parantavan energiatehokkuutta etenkin valaistuksen ja ilmanvaihdon hallinnassa, sekä mahdollistavan tarkat sisäolosuhteiden säädöt. Saneerauksessa haasteita aiheuttivat vanhat laitteistot, tilaratkaisut ja budjettirajoitteet. Käyttöliittymien avulla järjestelmien etäkäyttö ja ylläpito tehostuivat huomattavasti, mikä paransi järjestelmän luotettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä.
Työn perusteella rakennusautomaatio on vahvistanut entisestään asemaansa keskeisenä osatekijänä kiinteistöjen energiatehokkuuden, käytettävyyden ja ylläpidon kehittämisessä. Museokeskuksen projektissa asetetut tavoitteet saavutettiin, ja RAU-järjestelmä mahdollisti haluttujen olosuhteiden säilyttämisen näyttelytilassa
Mä teen tätä rakkaudesta, ei välii rahan paljoudesta: Palkan oikeudenmukaisuuden ja työn merkityksellisyyden väliset yhteydet
No full textTässä kandidaatintutkielmassa selvitän palkan oikeudenmukaisuuden ja työn merkityksellisyyden kokemusten välisiä yhteyksiä. Lisäksi selvitän sukupuolen, sosioekonomisen aseman, iän ja johtoaseman yhteyksiä palkan oikeudenmukaisuuden kokemuksiin.
Ihmisten arkikeskusteluissa näkyy pohdinnat merkityksellisestä työstä ja palkan oikeudenmukaisuudesta. Töissä vietetään suuri osa elämästä ja toteutetaan itseä, jolloin työn merkityksellisyyttä voidaan pitää tärkeänä asiana. Kuitenkin palkan oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää niin työntekijän hyvinvoinnin kuin tasa-arvon kannalta. Palkan oikeudenmukaisuutta ja työn merkityksellisyyttä on tutkittu erikseen paljon, mutta yhdessä aihetta ei ole niinkään tutkittu. Tutkimuksessa on aukko siinä, millaisia yhteyksiä palkan oikeudenmukaisuudella ja työn merkityksellisyydellä on. Tutkimuksellisen aukon lisäksi aihetta on syytä tutkia, sillä työn merkityksellisyys ja palkan oikeudenmukaisuus vaikuttavat urasuunnitelmiin, koulutukseen ja ammattien arvottamiseen. Tuleeko yhteiskunnassa valita työn merkityksellisyyden ja palkan oikeudenmukaisuuden välillä, vai voivatko nämä kulkea yhdessä?
Aloitan tutkielmani taustoittamalla aihetta palkan oikeudenmukaisuuden ja työn merkityksellisyyden aiemmilla tutkimuksilla. Esitän myös aiempaa tutkimusta liittyen taustamuuttujiin sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan. Aineistoni on Työolobarometri 2023, joka on kvantitatiivinen aineisto. Vastaukset on kerätty verkossa itse täytettävällä kyselylomakkeella. Perusjoukkona toimivat 18-64-vuotiaat palkansaajat, jotka työskentelevät vähintään 10 tuntia viikossa. Menetelminä käytän ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä ja elaborointia. Toteutan analyysini IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla versiolla 29.0.2.0.
Tutkimuksen tulosten perusteella työn ollessa melko merkityksellistä, palkkaus koetaan oikeudenmukaisimmaksi. Miehet kokevat palkan oikeudenmukaisemmaksi kuin naiset ja naiset palkan epäoikeudenmukaisemmaksi kuin miehet kaikissa työn merkityksellisyyden luokissa. Alemmat toimihenkilöt kokevat palkkauksen oikeudenmukaisuuden heikommaksi kuin työntekijät ja ylemmät toimihenkilöt. Johtoasemassa palkkaus koetaan huomattavasti oikeudenmukaisemmaksi verrattuna muissa tehtävissä työskenteleviin työntekijöihin. Tulosten mukaan palkansaajan ikä ei vaikuta palkan oikeudenmukaisuuden kokemuksiin
"Kanavoin naisvihan suoraan pankkitililleni" : Naisten seksuaalinen voimaantuminen OnlyFansissa
No full textTerveydenhuollon tietojärjestelmien käytön esteet : Esteiden seuraamukset potilastyössä
No full textTämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia esteitä liittyy terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöön hoitohenkilökunnan näkökulmasta Suomessa sekä millaisia seuraamuksia kyseisillä esteillä voi olla potilastyössä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja se perustui yhdeksään suomalaiseen tutkimukseen vuosilta 2014–2024.
Tutkielmassa tietojärjestelmien käytön esteet jaoteltiin informaatiotutkimuksen malleja hyödyntäen neljään pääluokkaan: järjestelmäkeskeisiin, kognitiivisiin, organisatorisiin ja monisyisiin esteisiin. Järjestelmäkeskeisiä esteitä olivat muun muassa käyttökatkokset, järjestelmien hitaus ja yhteen toimimattomuus. Kognitiiviset esteet puolestaan liittyivät järjestelmien käytettävyyteen, tiedon hajanaisuuden haasteisiin ja kuormittavaan työympäristöön. Organisatoriset esteet ilmenivät koulutuksen ja tuen puutteina sekä rajallisina vaikutusmahdollisuuksina. Monisyiset esteet syntyivät useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä korostivat terveydenhuollon ympäristön kompleksisuutta.
Merkittävimpinä esteiden seuraamuksina havaittiin potilasturvallisuuden vaarantuminen, hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin lasku ja työn tehokkuuden heikentyminen. Esteet vaikeuttivat tiedonkulkua, lisäsivät virheriskiä ja kuormittivat henkilöstöä erityisesti kiireellisissä työympäristöissä. Tutkielma korostaa, että teknisten ratkaisujen lisäksi tietojärjestelmäkehityksessä on huomioitava ihmiskeskeiset ja organisatoriset näkökulmat, jotta järjestelmien käyttö voi aidosti tukea potilastyötä