Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Psykologisen turvallisuuden strateginen johtaminen: Kokemuksia hyvinvointialueiden psykologisesta turvallisuudesta
Get PDFTämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tuoda hyvinvointialueiden psykologisen turvallisuuden tila sekä psykologisen turvallisuuden strategisen johtamisen sisällöt osaksi tieteellistä keskustelua. Psykologisen turvallisuuden tutkimus on painottunut kvantitatiiviseen tutkimukseen sekä sitä on tutkittu pääosin tiimilähtöisenä ilmiönä. Sen sijaan, tässä tutkimuksessa kiinnostus on psykologisen turvallisuuden integroinnissa osaksi organisaatioita. Tarkastelun keskiössä on psykologisen turvallisuuden ilmeneminen organisaatioissa sekä kuinka psykologista turvallisuutta voidaan johtaa strategisesti.
Psykologinen turvallisuus on yleisesti tunnistettu tuloksellisuuden osatekijäksi, mutta esimerkiksi organisaation korkean hierarkkisuuden tason on havaittu laskevan psykologisen turvallisuuden kokemusta (Salmivaara, 2020). Johtoajatus siitä, että ”hyvinvoivat työntekijät tuottavat parempia palveluja” on innoittanut tarkastelemaan kohdeorganisaatioina merkittäviä julkisia palveluntuottajia, hyvinvointialueita. Kiinnostuksen kohteena sekä tutkimuksen insentiivinä nähdään laajasti tarkastellen hyvinvointialueiden julkinen tilivelvollisuus sekä tulosvastuun toteuttaminen.
Tutkimus pyrkii vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: ”Millä tavoin psykologinen turvallisuus ilmenee hyvinvointialueiden kontekstissa?” sekä ”Miten hyvinvointialueiden psykologista turvallisuutta voidaan johtaa strategisesti?”. Tutkimuksessa analysoidaan teemahaastatteluaineistoa, joka on muodostunut teemoista ”integraatio ja vaikuttavuus”, ”systeemisyys ja johtaminen” sekä ”validointi ja jatkokehitys” (liite 1). Aineisto on kerätty kahdeksan hyvinvointialueiden operatiiviseen johtoon kuuluvan henkilön haastatteluista (liite 2). Aineistonanalyysi on toteutettu teoriaohjaavana sisällönanalyysina tarkoittaen tässä tutkimuksessa analyysin lähestymistä ensin aineistolähtöisesti, jonka jälkeen keskeiset löydökset on sidottu teoriaan.
Tulokset osoittavat, että psykologisen turvallisuuden integraatiotyö on kesken. Yleisesti ottaen tunnistetaan, että psykologisen turvallisuuden omaksuminen hyvinvointialueiden käytänteisiin vaatii laajaa kulttuurimuutosta. Toisaalta tarve psykologisen turvallisuuden edistämiselle on ymmärretty sekä hyvinvointialueiden johto sanoittaa sitoutuneensa psykologisen turvallisuuden toteutukseen. Sen sijaan sitoutuminen psykologisen turvallisuuden edistämiseen ei vielä näy tai näkyy melko vähän organisaatioiden psykologisen turvallisuuden tasolla.
Psykologisen turvallisuuden strateginen johtaminen jää osin sattumanvaraiseksi. Aineistossa tunnistetaan tarve lisätä psykologisen turvallisuuden osalta aiempaa selkeämpiä strategisia linjauksia sekä linjausten mukaisia toimenpiteitä. Havaitaan, että psykologisen turvallisuuden toteutuminen voi jäädä yksittäisten johtajien toteutettavaksi heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa nojaten. Psykologisen turvallisuuden systemaattisen integroinnin toteutumiseksi psykologinen turvallisuus tulee todentaa tuloksellisuuden osatekijänä strategisen johtamisen ytimessä.
Tutkimuksessa todetaan tarve politiikkatoimenpiteille, organisaatiokäytänteille sekä pitkäjänteiselle kulttuurimuutokselle, joissa psykologinen turvallisuus tunnustetaan aidosti organisaation tuloksellisuuden osatekijänä. Jatkotutkimuksilla voidaan syventää ymmärrystä siitä, miten psykologinen turvallisuus nostetaan strategisen johtamisen ytimeen. Tutkimuskysymyksinä voitaisiin esittää, “Millaisia politiikkatoimenpiteitä ja organisaatiokäytäntöjä tarvitaan psykologisen turvallisuuden vakiinnuttamiseksi osaksi strategista päätöksentekoa?” sekä “Millaisia kulttuurisia muutosprosesseja tarvitaan, jotta organisaatiot voivat rakentaa ja ylläpitää psykologista turvallisuutta tukevia toimintamalleja?”
Customizing an Open-source RISC-V Microarchitecture for Real-time Performance
Get PDFReal-time and mixed-criticality systems play a crucial role in safety-critical applications such as aerospace, automotive, and industrial automation. Traditionally, these systems relied on federated architectures with independent Electronic Control Units (ECUs). However, the shift toward integrated architectures has introduced new challenges in ensuring functional correctness, timing predictability, and efficient resource management. Although thread-based programming models are widely used in modern operating systems, their unpredictability, overhead, and complexity make them less suitable for real-time systems. In contrast, interrupt-driven programming models provide a more efficient alternative by enabling low-latency preemptive concurrency with minimal overhead.
This thesis addresses the limitations of existing real-time architectures by introducing RT-Ibex, an open-source RISC-V microarchitecture optimized for low-latency interrupt handling. RT-Ibex features a configurable interrupt interface with interrupt-level-based preemption and vectoring, significantly improving real-time responsiveness. To further enhance interrupt latency, we propose and evaluate hardware extensions, including ARM-style context switching and RISC-style register windowing, implemented in 22nm ASIC technology. Additionally, we introduce the Parallel Context Stack (PCS), a novel mechanism for ultra-fast context switching, and propose HETI, a heterogeneous interrupt architecture designed for area- and power-constrained platforms. Through integration and evaluation on an open-source RISC-V platform (Atalanta), RT-Ibex achieves a best-in-class 4-cycle interrupt latency while operating at 400 MHz. Performance analysis demonstrates significant improvements in execution efficiency and scalability compared to existing solutions, with HETI-2 and HETI-4 achieving 83% and 80% of instructions compared to the software baseline while maintaining an area overhead of less than 1.2%. These contributions establish RT-Ibex as a viable open-source alternative for real-time embedded applications, bridging the performance gap between RISC-V and proprietary architectures
Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi päiväkodin johtajien työssä
Get PDFVarhaiskasvatus on yhteiskunnallisesti merkittävä ala Suomessa, sillä laadukas varhaiskasvatus on tärkeä tekijä sekä lasten että perheiden hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen hoidon, kasvatuksen sekä opetuksen muodostama kokonaisuus. Varhaiskasvatusta voidaan kuvata ensimmäiseksi askeleeksi lapsen elinikäisen oppimisen polulla. Yksi laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksistä on laadukasta työtä mahdollistava toimiva johtajuus. Päiväkodin johtajien työnkuva on kuitenkin todella laaja, sillä he ovat vastuussa sekä yksikkönsä työntekijöistä, lapsista että yksiköstä rakennuksena. Aikaisemman tutkimuksen mukaan noin neljäsosa johtajien työajasta kuluu henkilöstöjohtamiseen, vaikka pedagogisen johtamisen tärkeyttä painotetaan alalla muita johtamistoimia enemmän.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin päiväkodin johtajien kokemuksia henkilöstöjohtamisesta sekä työhyvinvoinnista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu johtamisesta ja henkilöstöjohtamisesta sekä siitä, miten nämä teemat muovautuvat varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tutkielma käsittelee työhyvinvointia, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisia työhyvinvoinnin teorioita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda henkilöstöjohtamisen osuutta näkyvämmäksi päiväkodin johtajien työkuvassa sekä nostaa esiin johtajien työhyvinvoinnille merkittäviä tekijöitä, sillä näitä teemoja on aikaisemmassa tutkimuksessa käsitelty rajallisesti.
Tämä tutkimus on ottanut vaikutteita fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimusperinteestä sitoutumatta menetelmän perinteiden täysimittaiseen noudattamiseen. Fenomenologis-hermeneuttisesta menetelmästä inspiroituneena tutkimuksessa keskityttiin johtajien omakohtaisiin kokemuksiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa yhden varsinaissuomalaisen kunnan palveluksessa työskentelevää päiväkodin johtajaa. Haastattelut toteutettiin kesällä 2024 teemahaastatteluina. Haastattelut litteroitiin, ja tämän jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tutkimuksessa saatiin selville, että henkilöstöjohtaminen on merkittävä osa päiväkodin johtajien työtä. Keskiarvollisesti haastatellut johtajat käyttivät työajastaan yli 60 % henkilöstöjohtamiseen liittyviin teemoihin. Haastatellut kokivat omaavansa vähintään riittävästi valmiuksia johtaa henkilöstöä, mutta kokivat, että päiväkodin johtajan tehtävään pätevöittävä koulutus voisi sisältää enemmän opintoja henkilöstöjohtamisesta. Tutkimuksessa tunnistettiin kuusi johtajien työhyvinvointia tukevaa tekijää: yhteisöllisyys, tuki työssä, oma osaaminen ja työn hallinta, oman työn johtaminen, vaikuttamismahdollisuudet sekä työn ulkopuoliset tekijät. Lisäksi tunnistettiin kolme työtä ja työhyvinvointia haastavaa tekijää: työmäärä, henkilöstön johtamiseen liittyvät tekijät sekä johtajasta ja työyhteisöstä riippumattomat tekijät. Tutkimustulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, mutta painottavat aikaisempaa vahvemmin henkilöstöjohtamiseen kuluvaa aikaa.
Kokonaisuudessaan tutkimus ja sen tulokset havainnollistavat henkilöstöjohtamisen merkittävyyttä päiväkodin johtajan tehtävässä, tuoden näin henkilöstöjohtamisen osuutta johtajien työssä näkyvämmäksi. Tutkimustulokset painottavat, että pedagogisen osaamisen lisäksi johtajat tarvitsevat vahvat henkilöstöjohtovalmiudet, sillä valtaosa johtajan työajasta kuluu henkilöstöjohtamisen teemoihin
Itsenäisesti suoritettavan verkkokurssin vaikuttavuus : ”Se jäi mieleen, että pentu voi samaan aikaan olla rakas ja raskas.”
Get PDF
The Devil in the Details: A case study of the English localization of Shin Megami Tensei III: Nocturne
Get PDFThis master’s thesis is a case study of the localization of the Japanese role-playing game, Shin Megami Tensei III: Nocturne. The goal of the thesis was to find out how the game was localized into English by analyzing the local translation strategies employed by the localizers, and to infer the global strategy from that. A further, tertiary goal was to use this analysis to explore the truth of the assertion that video game localization is always inherently domesticating.
Nocturne was chosen as the game to be analyzed because of several reasons: Its original localization from 2004 is widely considered good, the said localization was retouched for the release of an HD remaster in 2021, and both of them appear to oppose the assertion that video games must be localized in a domesticating way as Nocturne is a uniquely Japanese game, localized without extensive cultural adaptation. I chose to concentrate on the HD remaster as it is readily available in both English and Japanese, but in addition at points I compare the newer localization to a script of the 2004 English version.
I collected 1289 dialog lines from approximately the first third of Nocturne in both Japanese and English as the material of this thesis, then analyzed and categorized them according to the local translation strategies used, based on the translation strategies of Andrew Chesterman. My analysis confirmed my assumption that the localization is predominantly foreignizing. However, there were also some aspects of domesticating translation found in the results. This combination of elements was further analyzed to understand the global translation strategy and to comment on good video game localization.
The conclusion of this thesis is that video games do not necessarily need to be localized in an overwhelmingly domesticating manner, and that players are not alienated by foreign elements; thus, at least some video games should be considered an art form and their localization handled similarly to the translation of other art. However, fluency, a domesticating element, is clearly an important aspect of good video game localization from the point of view of audience reception. This means that certain conscious compromises to domestication may be necessary in order to create successful foreignizing localizations
”Palataan vaan vanhaan systeemiin.” : Suomalaiseen kasvatus- ja koulutusjärjestelmään kohdistuva nostalgia julkison heikentyneistä PISA-tuloksista käymissä internet-keskusteluissa
No full textUtilization of process mining in discrete manufacturing processes : Integration of process mining to a data platform
Get PDFProcess mining is an emerging topic in many areas, including the manufacturing domain. To enable further manufacturing optimization and increased production, there is a need for transparency and analysis of low-level data. Process mining addresses these needs through its visualization capabilities for large datasets and event-focused data analysis.
Fastems has developed a software platform, Factory Cockpit, to enhance production data visibility and access. This tool contains large amounts of data used for various production efficiency and visibility metrics, but process mining is not yet integrated into the tool. In this thesis, the data available in the Factory Cockpit environment is leveraged to enable process mining using two commercial tools, QPR ProcessAnalyzer and UiPath Process Mining. The thesis begins with an overview of current state of process mining with a discrete manufacturing focus, followed by an action research study on Factory Cockpit data to verify its applicability for process mining. Based on this, pilot studies and surveys consisting of a process mining demonstration for two pilot customers were conducted.
Key findings include the ease of analysing data through process mining visualizations and the potential for utilizing process mining for rework detection, conformance analysis, and KPI metric generation. Data quality challenges were discussed, and the need for process expertise to identify and act upon findings was highlighted. This need for expertise is a potential challenge in operational settings due to limited human resources available for process mining. With the requirements of time available to investigate the results and the needs for domain and process expertise from the manufacturing, it might be challenging to find the personnel resources to perform process mining in a company.
In conclusion, process mining in discrete manufacturing offers promising results, but identifying the most useful data points is time-consuming. The value proposition of process mining usage in discrete manufacturing is centred on performance, conformance, and efficiency analysis achieved through enhanced process visibility, transparency, and comparison metrics. A clear focus on process mining usage case, combined with customer and organizational support for actionable improvements, yields better results and engagement from the customer. Further research is needed to optimize data preprocessing and to develop a standardized API endpoint for easier data transfer between Factory Cockpit and process mining tools, thereby enabling continuous process mining and enhanced data utilization.Prosessilouhinta on muodostumassa yhä merkittävämmäksi työkaluksi erityisesti valmistavan teollisuuden saralla. Jotta tuotantoa voidaan optimoida ja työskentelyä tehostaa, täytyy tuotantotiedon olla saavutettavissa ja yksityiskohtaisesti analysoitavissa. Prosessilouhinta vastaa näihin vaatimuksiin tarjoamalla keinoja suurten tietoaineistojen visualisointiin sekä tapahtumapohjaisen tuotantotiedon systemaattiseen käsittelyyn.
Fastemsin kehittämä sovellustuote, Factory Cockpit, on suunniteltu parantamaan asiakasyrityksen tuotantotiedon näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Tuotetta käytetään tuotannon tehokkuuden ja läpinäkyvyyden mittaamisessa ja visualisoinnissa. Prosessilouhinta ei kuitenkaan kuulu vielä tuotteen työkaluvalikoimaan. Tässä diplomityössä Factory Cockpitissa olevaa tietoa hyödynnetään prosessilouhinnan tietolähteenä, ja prosessilouhinta suoritetaan kahta kaupallista työkalua käyttäen: QPR ProcessAnalyzer ja UiPath Process Mining -työkaluilla. Työn alussa käydään ensin läpi prosessilouhinnan nykyinen tila diskreetin valmistuksen näkökulmasta, sekä tutkitaan Factory Cockpitin tiedon soveltuvuutta ja käytettävyyttä prosessilouhintaan toimintatutkimuksen keinoin. Näiden tulosten pohjalta suoritetaan pilottihanke kahden asiakasyrityksen kanssa, joille esitellään prosessilouhinnan tulokset ja suoritetaan haastattelututkimukset.
Tutkimuksessa havaitaan, että prosessilouhintatyökalut mahdollistavat tuotantodatan helpon analysoinnin visualisointitoimintojensa avulla. Näitä käyttämällä voidaan tunnistaa osille tapahtunutta uudelleenkäsittelyä, prosessin vastaisia työnkulkuja sekä esittää suorituskykymittareita prosessin vaiheille. Samalla tuodaan esiin tiedon laatuun liittyviä haasteita. Prosessituntemuksen puute nousee yhdeksi keskeiseksi haasteeksi, erityisesti silloin, kun organisaatioissa on rajallisesti henkilöresursseja käytettävissä prosessilouhintaa varten. Prosessilouhinta on sekä aikaa vievää että erityisosaamista vaativaa, mikä voi vaikeuttaa soveltuvan henkilöstön löytämistä ja saavutettujen havaintojen käytäntöön viemistä yrityksissä.
Lopputuloksena prosessilouhinta tuotti diskreetin valmistuksen kontekstissa hyödyllisiä ja tuotantoa tukevia havaintoja. Kuitenkin visualisointien tutkinta ja olennaisen tiedon etsintä osoittautuivat aikaa vieviksi ja prosessituntemusta vaativiksi vaiheiksi. Prosessilouhinnan asiakasarvo keskittyi erityisesti suorituskyvyn, prosessin noudattamisen ja tehokkuuden arviointiin, jotka saavutettiin lisääntyneen prosessin näkyvyyden sekä uusien vertailumittareiden ja analyysimahdollisuuksien kautta.
Prosessilouhinnan onnistumista edistää kohdennettu tarkastelu tiettyyn osa-alueeseen yhdessä asiakkaan kanssa sekä asiakasyrityksen tuki tiedon analysoinnissa. Jatkokehityksen ja -tutkimuksen kannalta esiin nousivat tarpeet optimoidulle tiedon esiprosessoinnille sekä standardoidun rajapinnan kehittämiselle Factory Cockpitin ja prosessilouhintatyökalujen välille. Tämä mahdollistaisi sujuvamman tiedonsiirron työkalujen välillä, helpottaisi prosessilouhinnan käyttöönottoa sekä loisi edellytyksiä korkealaatuisemman tiedon tarjoamiselle päätöksenteon tueksi