Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
"Se on kaiken oppimisen edellytys" : Alkuopetuksen opettajien näkemyksiä hyvän ilmapiirin rakentamisesta luokassa
Get PDFLuokissa esiintyvät moninaiset haasteet ja paljon uutisissakin näkyneet kiusaamistapaukset pistävät miettimään, miten luoda luokassa hyvää ilmapiiriä ja ennaltaehkäistä samalla ongelmia. Laadullisen tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten alkuopetuksessa toimivat tai toimineet luokanopettajat määrittelevät ilmapiirin ja miten he pyrkivät rakentamaan ja ylläpitämään hyvää ilmapiiriä luokassa. Tutkimus pyrki myös selvittämään, mikä merkitys hyvällä ilmapiirillä on alkuopettajille.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tammi- ja helmikuussa 2025. Kyselyyn vastasi 21 alkuopettajaa. Tutkimus keskittyi alkuopetuksen opettajiin, koska alkuopettajilla on usein erityinen tehtävä tutustuttaa ja opettaa täysin uutta ryhmää ja luoda näin muihinkin kouluvuosiin vaikuttavaa ilmapiiriä uudessa luokassa. Koska kysely oli anonyymi, eikä siinä kerätty henkilötietoja, voivat vastaajat olla eri puolilta Suomea. Aineistonanalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologisen tutkimuksen periaatteiden ohjaamana. Etsin vastauksista yhteisiä teemoja ja muodostin niistä kategorioita, joita avasin tarkemmin tulosten esittelyssä.
Aineisto osoitti, että alkuopettajat pitävät hyvää ilmapiiriä tärkeänä työnsä onnistumisen ja mielekkyyden, oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden, sekä oppilaiden oppimisen ja kouluun kiinnittymisen kannalta. Alkuopettajat kuvasivat ilmapiirin tarkoittavan eräänlaista luokan yhteishenkeä, tunnelmaa ja viihtymistä. Ilmapiiriin koettiin vaikuttavan koulun rakenteelliset tekijät, vuorovaikutussuhteet, sekä yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden kokemukset. Alkuopettajat kertoivat pyrkivänsä rakentamaan ja ylläpitämään hyvää ilmapiiriä pitämällä huolta struktuurista, tarjoamalla oppilaille erilaisia kannustimia, ryhmäyttämällä oppilaat perusteellisesti ja kohtaamalla oppilaat henkilökohtaisesti hyvän opettaja-oppilas suhteen luomiseksi, sekä huolehtimalla omasta jaksamisestaan.
Tutkimuksen tulokset olivat pitkälti yhteneväisiä aiemman ilmapiiritutkimuksen kanssa. Lisäksi alkuopettajien näkemykset ilmapiiristä myötäilivät perusopetussuunnitelman näkemyksiä koulutuksen ja kasvatuksen tavoitteista. Näiden huomioiden pohjalta päättelin opettajien ymmärtävän hyvin ilmapiirin merkityksen itselle ja oppilaille, pyrkivän vaikuttamaan ilmapiiriin vaikuttaviin tekijöihin, sekä toteuttavan joko tietoisesti tai tiedostamatta perusopetussuunnitelmassa määriteltyjä velvollisuuksiaan.Different challenges in the classroom and news of bullying incidents propose a question of how to create a good classroom climate and prevent problems in the classroom. The purpose of this qualitative research study was to find out how teachers in grades 1-2 define classroom climate and how they strive to create and maintain a good classroom climate. The study also attempted to find out what a good classroom climate means to teachers teaching in grades 1-2.
The research material for the study was gathered through a digital questionnaire in January and February of 2025. The questionnaire was answered by 21 grade 1-2 teachers. This study was focused on grade 1-2 teachers because of the special role of familiarizing and teaching a brand new group of students, as well as simultaneously being a part of creating a classroom climate that often affects future schoolyears as well. The analysis was based on the research material and phenomenological research principles. I looked for similarities between answers, grouped themes together and created main categories that I explained further in the results section.
The results show that grade 1-2 teachers think that a good classroom climate is important in regards to the successfulness and meaningfulness of teaching as well as students’ learning and attachment to the school. The teachers described classroom climate as a kind of team spirit and atmosphere. The teachers felt that classroom climate is affected by systemic factors, social factors and experiences of equality and safety. The teachers described how they try to create and maintain a good classroom climate by paying attention to structure, encouraging students, making sure students get to know each other well and meeting students on a personal level in order to create a good teacher-student relationship as well as by taking care of their own well-being.
The results of this study are in line with previous studies on climate as well as with the principles of the curriculum for basic education. In view of this, I concluded that grade 1-2 teachers acknowledge the importance of a good classroom climate and strive to affect the classroom climate while purposefully or subconsciously performing their duties described in the curriculum
The Effectiveness of midwife-led psychoeducational interventions to reduce fear of childbirth and elective caesarean section rates: A systematic review
Get PDFApproximately one in ten women suffers from fear of childbirth. Childbirth fear often leads to stress and anxiety that cause harm both to the mother and baby´s health. If left untreated, the fear of childbirth can lead to the woman giving birth at high risk of experiencing childbirth as a traumatic experience. These factors often lead a pregnant woman to request an elective cesarean section which is always a risk for the mother and child compared to a vaginal delivery.
Both fear of childbirth and requested caesarean sections are increasing in Finland and globally. Fear of childbirth is one of the main reasons for a caesarean section instead of a traditional vaginal birth. Therefore, it is essential to analyze and conduct effective and cost effective interventions to reduce childbirth fear. Being professionals of maternal health, midwives have an important role in providing effective interventions to prevent and reduce childbirth fear. Also, using midwives to deliver these interventions is cost-effective.
In the literature, midwife-led psychoeducational interventions in maternal health services have been found to be effective in treating fear of childbirth and promoting maternal mental health and vaginal birth. However, prior to this study there is not yet a systematic review about this topic that consists of RCT studies to provide reliable information.
This systematic review aimed to analyze the effectiveness of midwife-led psychoeducation to reduce fear of childbirth and subsequently cesarean section rates. The review included 11 RCT studies that were conducted between the years 2014-2024.
Results showed that prenatal midwife-led psychoeducational intervention is useful to reduce childbirth fear. Some studies also reported a reduction of caesarean sections post intervention, but most of the studies did not cover obstetric outcomes. The most effective interventions were individual face-to-face midwife-led education and counselling based on BELIEF method or solution-focused psychoeducational approach. These approaches could therefore be beneficial in clinical practice and as a part of the education of midwives. However, more studies are needed. Especially studies that examine systemically the effectiveness of midwife-led psychoeducational interventions on obstetric outcomes are needed.Lähes joka kymmenes nainen kärsii synnytyspelosta. Synnytyspelko johtaa usein stressiin ja ahdistukseen, jotka aiheuttavat haittaa sekä äidin että vauvan terveydelle. Hoitamattomana synnytyksen pelko voi johtaa siihen, että synnyttäjällä on suuri riski kokea synnytys traumaattisena kokemuksena. Nämä tekijät saavat usein raskaana olevan naisen pyytämään keisarileikkausta, mikä on aina riski äidille ja lapselle verrattuna alatiesynnytykseen.
Sekä synnytyspelko että keisarileikkaukset lisääntyvät Suomessa ja maailmalla. Synnytyksen pelko on yksi tärkeimmistä syistä keisarileikkaukseen perinteisen alatiesynnytyksen sijaan. Siksi on tärkeää analysoida ja suorittaa tehokkaita, ja kustannustehokkaita, interventioita, joilla vähennetään synnytyspelkoa. Äitiysterveyden ammattilaisina kätilöillä on tärkeä rooli tehokkaiden interventioiden tarjoamisessa synnytyspelon ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kätilöiden hyödyntäminen on myös kustannustehokasta.
Kirjallisuudessa kätilön suorittamien psykoedukaatioiden on todettu olevan tehokkaita synnytyspelon hoidossa sekä äitien mielenterveyden ja alatiesynnytyksen edistämisessä. Ennen tätä tutkimusta tästä aiheesta ei kuitenkaan ole vielä systemaattista katsausta, joka koostuu RCT tutkimuksista luotettavan tiedon saamiseksi.
Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli analysoida kätilön johtaman psykoedukaation tehokkuutta synnytyspelon ja siitä seuraavien keisarileikkausten vähentämisessä. Katsaus sisälsi 11 RCT-tutkimusta, jotka on tehty vuosina 2014-2024.
Tulokset osoittivat, että synnytystä edeltävä kätilön johtama psykoedukatiivinen interventio on hyödyllinen synnytyspelon vähentämisessä. Joissakin tutkimuksissa raportoitiin myös keisarileikkausten vähenemisestä intervention jälkeen, mutta suurin osa tutkimuksista ei raportoinut synnytystuloksia. Tehokkaimpia interventioita olivat yksilöllinen ja kasvokkainen kätilön suorittama neuvonta, joka perustui BELIEF-menetelmään tai ratkaisukeskeiseen psykoedukatiiviseen lähestymistapaan. Näistä lähestymistavoista voi täten olla hyötyä kliinisessä työssä ja kätilöiden koulutuksessa. Lisää tutkimuksia tarvitaan kuitenkin tulosten vahvistamiseksi. Erityisesti tarvitaan tutkimuksia, joissa tarkastellaan spesifisti kätilöjohtoisten psykoedukatiivisten interventioiden tehokkuutta synnytystuloksiin
"Ohan se niinku ihan kohtuuton juttu" : Asiantuntijanäkemyksiä oppimisen tuen järjestelmän muutoksesta
No full textPerusopetuksen oppimisen tuen järjestelmä on muuttumassa. Nykyinen kolmiportaisen tuen malli vaihtuu elokuussa 2025 uuteen, kaksiportaiseen malliin. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää oppimisen tuen lainsäädäntöä ja siirtyä tuen tasojen määrittelystä suoraan tukitoimien määrittelyyn. Uudessa mallissa painotetaan ennakoivaa tukea, joka tarjoaa apua varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä perusopetuksen oppimisen tuen muutoksesta nykyisestä tuen mallista uuteen oppimisen tuen malliin. Tutkimuksessa taustoitettiin muutoksen syitä, tutkimusprosessia sekä tavoitteita, joihin muutoksella pyritään. Aihetta tutkittiin erityisesti inkluusion ja integraation näkökulmista.
Tutkielma toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmen asiantuntijahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin joko paikan päällä tai Teams -etäyhteyden välityksellä. Kaikki haastattelut tallennettiin ja litteroitiin aineiston analyysia varten. Tämän jälkeen aineisto teemoiteltiin tutkimuskysymyksiä mukaillen. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista ilmeni, että uuteen oppimisen tuen malliin siirtymisen syiden koettiin johtuneen kolmiportaisen tuen toteuttamisen alueellisista eroavaisuuksista, kirjatun tuen heikosta toteutuksesta käytännössä sekä aikaa vievien asiakirjojen täytöstä johtuvasta opettajien kuormittumisesta. Lisäksi esille nousi erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita oppimisen tuen järjestelmän muuttumiseen liittyy. Haasteista suurimpina esille nousivat uudistuksen nopea aikataulu sekä nykyisten tuensaajien sijoittelu uuteen järjestelmään. Mahdollisuuksista tärkeimpinä tuotiin esille byrokratian keveneminen sekä alueellisten erojen väheneminen.
Tulosten perusteella voitiin todeta asiantuntijoiden kokevan, että kaikki ongelmat eivät todennäköisesti poistu uudistuksen myötä, mutta näkevän muutoksessa kuitenkin myös mahdollisuuksia. He suhtautuvat muutokseen positiivisesti ja pitävät sitä tärkeänä
Towards understanding the design of playful bodily extensions via body schema and body image
No full textInteraction designers are increasingly interested in physically extending people's bodies and emerging work shows the potential of such bodily extensions for play, one example being interactive fantasy ears for the Cosplay community. We interviewed five designers of four playful bodily extensions to better understand how to design them. Based on their insights and our examination of prior work, we argue that such extensions can be characterized by the extent to which they alter the wearer's body schema and body image. We illustrate this characterization using a two-dimensional design space. We use this design space to articulate practical strategies for the design of future playful bodily extensions. Ultimately, we hope to bring more playful experiences to people's lives.Peer reviewe
A rule-based energy management system integrating a semi-empirical battery model for hybrid wheel loaders
No full textThis paper addresses the challenge of developing an energy management system (EMS) for a series hybrid wheel loader that must operate in extreme temperatures (i.e., −20 °C and 35 °C) without an active cooling/heating system. Current research solving similar challenges often relies on EMS strategies that require prior knowledge of future driving conditions, and neglects critical battery behaviours. To overcome these limitations, one of the main contributions of this paper is the experimental characterisation and derivation of a semi-empirical electrical and thermal model for a battery module. In addition, by integrating the battery model, a rule-based EMS is designed to control the battery temperature through the mechanisms, such as decreasing the charging current and maintaining a charge-sustaining at the optimal state of charge. The optimal state of charge is calculated based on the minimisation of average resistance, irreversible heat, and reversible heat by employing the semi-empirical battery model. Simulation results demonstrate that the proposed EMS enables the battery to operate for 8 h without exceeding its thermal limits. In summary, this study offers a practical EMS solution that operates independently of future driving condition forecasts, providing significant advantages for real-time implementations.Peer reviewe
Design for X -menetelmät kestävän kehityksen ympäristötavoitteiden huomioimiseksi
Get PDFTämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, millaisia tuotekehityksen Design for X -menetelmiä on kehitetty kestävän kehityksen ympäristötavoitteiden huomioimiksesi. Ympäristövaikutusten huomioiminen on olennainen osa tuotekehitystä, sillä nykyiset megatrendit kuten ilmastonmuutos, luontokato ja ylikulutus aiheuttavat sen, että ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita tarvitaan hillitsemään kyseisiä luonnon kannalta tuhoisia megatrendejä.
Design for X -menetelmät ovat tuotesuunnittelun menetelmiä, joissa erityisen huomion kohteeksi otetaan jokin asia tai tavoite. Näitä tavoitteita voivat olla esimerkiksi kestävyys, ympäristö tai kiertotalouden edistämisen strategiat. Nämä ovat myös ne menetelmät, joita tässä työssä tutkitaan.
Design for Sustainability on kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi kehitetty menetelmä. Siinä huomioidaan kaikki kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta, jotka ovat sosiaalinen, ympäristöllinen ja taloudellinen ulottuvuus. Menetelmässä ympäristötavoitteiden huomioiminen on osa kestävän kehityksen kokonaisuutta.
Design for Environment on kestävän kehityksen ympäristöulottuvuuden huomioimiseksi kehitetty menetelmä. Menetelmässä tarkastellaan laajasti eri ympäristönäkökulmia, kuten materiaalivalintoja, jätteiden vähentämistä ja päästöjä. Kuitenkin viimeaikaisimmissa lähteissä ympäristönäkökulmien tarkastelu on osana laajempaa kokonaisuutta, kuten kestävää kehitystä.
Kiertotalous on kestävän kehityksen mukainen talouden malli, jossa materiaalit ja energia kulkee kiertäen synnyttäen mahdollisimman vähän jätettä. Kiertotalouden edistämiseksi on kehitetty 9R-viitekehys, jossa on lueteltu kiertotalouden eri strategioita. Esimerkiksi näiden strategioiden pohjalta voidaan kehitellä Design for X -menetelmiä, jotka edistävät kiertotalouden toteutumista ja sitä kautta ottavat huomioon kestävän kehityksen ympäristötavoitteet.
ISO 14040 standardisarjan mukainen Life Cycle Assesment eli elinkaariarviointi on yleisesti käytetty työkalu ympäristövaikutusten tutkimiseksi. Elinkaariarviointi on myös yleisesti käytetty työkalu Design for Sustainability - ja Design for Environment -menetelmien toteuttamiseksi. Nelivaiheinen elinkaariarviointi antaa tutkittavan tuotejärjestelmän osalta kattavan näkökulman luonnonvara- ja ympäristökysymyksiin
“The new force in our country”: The emergence of post-truth feminism in the Russian media environment
No full textThis article analyzes the complex interplay between the Putin regime and feminist activism within the realm of media practices. Through the case study of “photoshop activism,” the paper argues that in the context of “informational autocracies,” opposition actors can replicate the ideological frameworks and practical attitudes of the dominant regime in their own media practices. This adoption of authoritarian media tactics leads to the emergence of post-truth feminism, which combines both progressive and reactionary elements. By examining the intersections of authoritarian and progressive tendencies in feminist activism, the article warns that such practices can undermine public trust in activists, thereby hindering the formulation of a positive agenda and the achievement of structural changes. In conclusion, the paper calls for greater attention to the influence of “informational autocracies” on the development of media strategies by opposition actors.Peer reviewe
Cellular Network Capacity Planning for Future Smart-Grid Services
Get PDFThe increasing demands of smart-grid applications in the landscape of Industrial Internet of Things (IIoT) require optimized communication networks, particularly through Narrowband IoT (NB-IoT) and Long Term Evolution for Machine-Type Communication (LTE-M or eMTC). This dissertation provides novel strategies to enhance these technologies to meet the critical requirements of reliability, low latency, and efficient traffic management, including permanent connectivity in smart-grid deployments driven by regulatory entities, such as the European Parliament and its directives.
A core component of this research is an comprehensive measurement campaign conducted to assess the performance of NB-IoT and eMTC in both controlled environments and realistic smart-grid conditions with heavy traffic loads. The results reveal that while NB-IoT offers superior coverage, it struggles to meet the high-throughput and low-latency demands of smart-grid networks. These findings highlight the need for optimized message distribution on single or a Multi-Radio Access Technology (Multi-RAT) approach to optimize performance by leveraging both NB-IoT and eMTC.
To address the specific challenges posed by smart-grid deployment, several models have been introduced to assess the stability and delay performance of NB-IoT networks based on the gathered results. The generalized Markov chain model highlights the limitations of the NB-IoT in supporting End Devices (EDs) with permanent connectivity, leading to significant delays under high traffic loads, even for 100 EDs. By increasing radio resources in the first model and optimizing message transmission intervals in the simplified model, this research improves the delay performance and balances the network load more effectively, enabling the coexistence of densely deployed traditional sensors and several hundred permanently connected smart meters. Additionally, techniques such as Early Data Transmission (EDT) have been explored, demonstrating substantial latency reductions of more than 50% and enhanced efficiency for smaller message sizes. These optimizations demonstrated efficacy in meeting the smart-grid latency requirements.
Furthermore, an optimal RAT association algorithm is proposed to manage the communication load between the NB-IoT and eMTC EDs to increase communication reliability. This approach ensures more efficient operations by dynamically balancing traffic across technologies, leading to a reduction in latency and an increase in system reliability compared to single-RAT deployments. The algorithm successfully meets the strict latency requirements of smart-grid systems, enabling reliable communication even under diverse geographical conditions and varying deployment densities reaching up to 3,000 EDs.Cotutelle -yhteisväitöskirj
Hermeneutiikkaa ja fenomenologiaa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielmiin
Get PDFTämän tutkielman on tarkoitus syventyä kasvatustieteen varhaiskasvatuksen opintosuunnan pro gradu –tutkielmiin. Tarkastelemme erityisesti tutkielmissa esiintyviä aiheita, informantteja sekä tutkielmissa hyödynnettyjä paradigmoja. Tavoitteena on luoda katsaus alan tutkielmista ja kasvatustieteen tutkimuksen nykytilan heijastumisesta opiskelijoiden valintoihin. Tutkielmamme on toteutettu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa ja analyysimenetelmänä toimii abduktiivinen analyysi. Tutkielman aineistona toimii varhaiskasvatustieteen pro gradu –tutkielmat vuosilta 2021–2024.
Teoreettisen viitekehyksen tarkastelussa nojaamme Kuhnin (1994) tunnettuun paradigmateoriaan, jossa hän käsittelee tieteellisten paradigmojen luonnetta ja uusien paradigmojen kehityskulkua. Kasvatustieteen tarkastelun osalta käytämme Siljanderin (2014) katsausta kasvatustieteen historiasta, joka kuvailee tiettyjen paradigmojen vakiintumista kasvatustieteen kentällä. Aiheiden tutkimisessa taas keskitymme Alasuutarin ja Raittilan (2017) katsaukseen varhaiskasvatustutkimuksen nykytilasta. Tämän lisäksi käsittelemme varhaiskasvatuksen muotoutumista ja vakiintumista yliopistokontekstiin.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mitä aiheita varhaiskasvatuksen opiskelijat pro gradu -tutkielmissaan käsittelevät? 2. Ketkä toimivat tutkielmien informantteina? ja 2. Mihin kasvatustieteen paradigmoihin opiskelijat nojaavat pro gradu –tutkielmissaan?
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla seuraavat teemat nousivat suurimmiksi: 1. pedagogiikka, 2. Lapsen kehityksen ja oppimisen arvioiminen, 3. ammatillisuus, koulutus ja johtaminen. Teemat sisälsivät moninaisia koulutuksen, oppimisen ja kasvatuksen ilmiöitä, joita käsittelemme tulososiossa tarkemmin.
Tutkielmissa käytetyistä informanteista opettajat nousivat suurimmaksi. Eri informantteja löytyi aineistosta yhteensä 14 kappaletta. Informantteina myös hallinnon ja lasten osuus nousi melko suureksi tutkielmissa. Muiden informanttien määrissä oli enemmän hajontaa ja niitä hyödynnettiin noin joka kolmannessa tutkielmassa.
Tutkielmamme kolmannen tutkimuskysymyksen tuloksissa ilmenee, että pro gradu –tutkielmien paradigmat nojaavat kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen: suurin osa varhaiskasvatustieteen pro gradu –tutkielmista noudattavat hermeneuttista tai fenomenologista (noin 41 %) paradigmaa. Samaan aikaan puhtaasti kvantitatiivista, eli positivistista paradigmaa noudattelivat alle 10 % kaikista aineistomme tutkielmista. Muut tutkielmat olivat täysin laadullisia tai vähintään sisälsivät laadullisia elementtejä.
Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että keskimääräinen varhaiskasvatuksen pro gradu –tutkielma käsittelee aiheena ammatillisuutta tai pedagogiikka ja informantteina on hyödynnetty todennäköisesti vertaisia, eli varhaiskasvatuksen opettajia. Tulosten mukaan paradigmoina toimii usein hermeneutiikka tai fenomenologia, jolloin kokemusten, näkemysten ja subjektiivisten kuvailujen rooli tuodaan keskiöön. Tulos mukailee todettua jakaumaa, jonka mukaan hermeneuttiset tai fenomenologiset paradigmat ovat säilyttäneet vankan aseman laadullisessa tutkimuksessa. Tiettyjen aihepiirien, näkökulmien ja paradigmojen suosiosta huolimatta pro gradu -tutkielmien välillä oli vaihtelua ja ne näyttäytyivät melko monipuolisina.In this thesis we aim to study the master’s theses of the early childhood education study program. We focus on the topics, informants and scientific paradigms of the theses. Our main goal is to create a systematic review of the theses in the master’s program. To have a better understanding of the processes and aims in the theses, we shall reflect our findings on educational science. We use the master’s theses of early childhood education from 2021-2024 as our research material in this study. This thesis is conducted as a systematic literature review, and the analysis method is abductive analysis.
The theoretical framework of this thesis relies on Thomas Kuhn’s (1994) well known paradigm shift theory in which he discusses the nature of scientific paradigms and the development of new paradigms. To study educational science history and paradigms we use Siljander’s (2014) review writing on educational science, in which he describes how certain paradigms have evolved in this field. In researching the topics of the early childhood education theses, we borrow the review work of Alasuutari and Raittila (2017), which focuses on the studies made in this field. In addition, we go through the development of early childhood education into becoming a degree studied in universities.
Our three research questions are: 1. What topics have students studied in their master’s theses? 2. Who serves as informants in the theses? And 3. Which educational paradigms do students rely on in their master’s theses?
The results show that there were three mostly used topics in early childhood education theses: 1. Pedagogy, 2. The development of a child and learning evaluation, 3. Professionalism, training and leadership.
The paradigms used in the master’s theses rely on qualitative study traditions. Most of the theses in the field of early childhood education rely on hermeneutic or phenomenological paradigms (about 41 % of the theses). Meanwhile only 10 % of theses rely on quantitative as known as positivistic paradigm. The rest of the studies were completely qualitative or at least had some elements of qualitative studies.
The results show that the most studied informant is teachers. In total we found 14 informants from our research material. Early childhood education management and children were also widely studied as informants. There was more variation in the numbers of other informants, and they were used in about every third of the theses.
The results suggest that a typical master´s thesis in the early childhood field consider topics either of professionalism or pedagogy and studied teachers as the informant role. Typically, the thesis paradigm would represent hermeneutical or phenomenological paradigm, which leads to the strong use of the informants’ subjective experiences and views. Even though we found clearly the most popular paradigms and topics among the theses, there is still a lot of variety and versatility in the contents of the theses