Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Giallo in the Anglosphere: Transnational Aesthetics and Evil in a Fragmented World
Get PDFTraditional giallo, commonly regarded as a genre of Italian murder mystery films that gained popularity in Italy during the 1960s and 1970s, is often seen as a uniquely Italian brand that is heavily tied to its cultural and geographic origins. While most of the giallo studies focus on Italy, this thesis aims to fill the gap in existing research by examining how the core themes and features of giallo change when they are set in different cultural contexts. Specifically, I examine giallo films set in the Anglosphere: Perversion Story (Lucio Fulci, 1969), All the Colors of the Dark (Sergio Martino, 1972), and The Pyjama Girl Case (Flavio Mogherini, 1978), in which the main events take place in San Francisco, London, and Sydney, respectively. The objective of this thesis is to explore how the Anglosphere setting influences the core characteristics of giallo, such as the themes of moral decay, loneliness and isolation, personal trauma, and identity crisis, along with giallo’s stylistic elements, including the use of vivid colors, gore and stylized violence, and lush mise-en-scène.
To investigate the influence of the setting, I analyze these films through a cultural lens, examining each setting’s geographical, historical, social, and political contexts of the time. I examine how each film’s location shapes the narrative, themes, and stylistic choices of the film, addressing global anxieties of the time, such as societal fragmentation, identity crisis, and isolation during a time of increasing global interconnection. This research demonstrates that, whether it is San Francisco, London or Sydney, the setting in giallo is not just a physical backdrop for gory events; it is a unique force that influences the cinematic choices of the directors, but also the behavior of the protagonists. Additionally, the specificities of each location contribute to expanding giallo’s thematic and stylistic elements, highlighting its adaptability and potential to reveal multiple layers of meanings conveyed by these films, suggesting that they are more than just B-movies. This thesis argues that giallo may no longer be seen as a purely Italian phenomenon. On the contrary, these films showcase giallo as a fluid and transnational cinematic style that retains its thematic and stylistic integrity despite numerous adaptations to new cultural contexts
Ulkoisvaikutukset osana kiinteistökehittämisen prosessia
Get PDFKaupungistuminen ja kiihtyvä väestönkasvu pakottavat muutoksia rakennus- ja kiinteistökehittämiseen. Kiinteistökehitysprojekteilla on usein vaikutuksia, jotka ovat kaukana hankkeen välittömistä tavoitteista. Ulkoisvaikutukset, kuten melu, lisääntynyt liikenne, kiinteistön arvon nousu tai lasku sekä ympäristön muuttuminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Nämä ulkoisvaikutukset tulee ottaa huomioon, jotta hankkeista saadaan mahdollisimman paljon hyötyjä ottaen kuitenkin huomioon negatiiviset seuraukset. Kiinteistökehittämisellä on yhteiskuntaan sekä positiivisia että negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Positiivisiin vaikutuksiin lukeutuvat esimerkiksi parantunut infrastruktuuri sekä työpaikkojen lisääntyminen alueella. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia taas ovat esimerkiksi biodiversiteetin heikentyminen, melu sekä liikenteen ruuhkautuminen. Näitä suuria ihmismääriä koskevien ulkoisvaikutusten hallinta ja ennakoiminen on todella tärkeä osa hankkeiden eri vaiheissa. Päätöksenteossa onkin tärkeä löytää tasapaino hankkeen taloudellisten hyötyjen sekä negatiivisten ulkoisvaikutusten välillä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on kuvata ulkoisvaikutuksien roolia osana kiinteistökehittämisen prosessia
Misstänkta våldtäkter som sker : En korpusassisterad diskursanalys av språkliga representationer av våldtäkt i Dagens Nyheter 2020
Get PDFRuotsia pidetään tasa-arvon mallimaana, ja se oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka muutti raiskauslainsäädäntönsä suostumusperustaiseksi vuonna 2018. Paradoksaalisesti Ruotsi tunnetaan kuitenkin myös maana, jossa raiskausilmoitusten ja raiskausten määrä asukasta kohden on suurimpia Euroopassa vuodesta toiseen. Ruotsalaiset valtainstituutiot, lainsäädäntö, politiikka ja media määrittelevät raiskauksen ongelmana erilaisista näkökulmista, mikä vaikuttaa siihen, miten ongelmaa käsitellään ja pyritään ratkaisemaan. Medialla on suuri valta vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, ihmisten asenteisiin ja siihen, miten ja millaiseksi ihmiset ymmärtävät ja rakentavat jaettua sosiaalista todellisuuttaan sekä sen ilmiöitä, kuten raiskausta. Tätä taustaa vasten tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia raiskauksen kielellisiä representaatioita ruotsalaisen laajalevikkisen Dagens Nyheter –sanomalehden (DN) vuoden 2020 lehtiartikkeleissa. Tutkimus rakentuu seuraavien tutkimuskysymysten ympärille: 1) millaiset kielelliset rakenteet ovat tunnusomaisia raiskausten representaatioille ruotsalaisista lehtiartikkeleista kerätyssä korpuksessa ja 2) millaisia diskursseja nämä kielelliset representaatiot konstruoivat raiskauksesta.
Tutkielman materiaalina käytettiin itse kerättyä korpusta, joka koostui raiskausta koskevista asia- ja uutisartikkeleista DN:ssä (N=199) Ruotsin kontekstissa vuonna 2020. Tutkimusmetodi oli korpusavusteinen diskurssianalyysi, jossa korpusanalyysin tietokoneohjattuja työkaluja ja menetelmiä hyödynnettiin diskurssianalyysin tekemiseen. Tämä menetelmien yhdistelmä mahdollisti suuremman aineiston tarkkailun ja vähensi diskurssianalyysiin usein liittyvää subjektiivisuutta, kun analyysin lähtökohdat määrittyivät määrällisesti ja tietokoneohjatusti. Analyysi lähti liikkeelle korpuksessa yleisesti esiintyvistä sanoista, jotka sisälsivät hakutermin våldt. Näistä yleisistä sanoista muodostettiin kolme ryhmää. Ensimmäinen ryhmä muodostui substantiivin raiskaus (ruots. våldtäkt) eri taivutusmuodoista, toinen ryhmä verbin raiskata (ruots. våldta) partisiipin perfekteistä ja s-passiivimuodoista ja kolmas ryhmä verbin raiskata aktiivimuodoista. Analyysi keskittyi näiden ryhmien tarkasteluun kollokaatio- ja konkordanssianalyysiä käyttäen.
Tutkimuksen keskeisin tulos on, että raiskausten kielelliset representaatiot DN:ssä vuonna 2020 konstruoivat rajatun määrän toistuvia diskursseja raiskauksista mystifioituina, henkilöttöminä ja kyseenalaistettavina tapahtumina. Tunnusomaista raiskausten representaatioille on abstrakti ja näennäisen neutraali raportointi, joka rakentuu yksiäänisestä tosiasiapuheesta. Raiskausten representaatioille tunnusomaisia kielellisiä piirteitä ovat etenkin useat erilaiset tavat välttää sanomasta suoraan, että joku on raiskannut jonkun. Tällaisia ovat muun muassa sanaparin epäilty raiskaus (ruots. misstänkt våldtäkt) runsas käyttö sekä nominalisaation ja verbin raiskata passiivimuotojen suosiminen aktiivimuotojen sijaan, usein ilman agenttia. Aiemmista tutkimuksista poiketen sensaatiomaiset raiskaustapaukset ja niissä usein toisinnetut raiskausmyytit muodostavat vain murto-osan representaatioista DN:ssä. Yllättävänä tuloksena voidaan pitää raiskausten problematisoinnin näkymättömyyttä analysoidussa korpusmateriaalissa. Vaikka tämän tutkimuksen tulokset alustavasti kertovat asteittaisesta muutoksesta raiskausten representaatioissa, viittaa problematisoinnin puuttuminen siihen, että DN:n raiskausrepresentaatiot ennen kaikkea ylläpitävät sellaista vallitsevaa tilaa, jossa raiskausta rakenteellisena tasa-arvo-ongelmana ei voida ratkaista tehokkaasti
Pitkäaikaisen asiakassuhteen huomioimisen keinot B2B -kontekstissa
Get PDFPitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentaminen on erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana korostanut merkitystään yrityksen taloudellisen vakauden ja ennustettavuuden kannalta. Erityisen näkyvä ilmiö on teleoperaattorialalla, jossa kilpailua käydään nykypäivänä pääsääntöisesti halvemmilla hinnoilla. Jatkuvasti halpenevat hinnat muovaavat asiakkaan odotuksia, jolloin edullinen hinta ei näyttäydy enää kilpailuetuna, vaan asiakkaan perusoletuksena. Teleoperaattorialalla korostuu myös vaihtamisen kustannusten vähyys, jolloin niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaat voivat nopeasti siirtyä kilpailevan palveluntarjoajan asiakkaaksi. Näin ollen asiakaspysyvyyden lisääminen on teleoperaattorialalla hyvin kriittistä. Teleoperaattoriala tarjoaa näin erityisen mielenkiintoisen kontekstin tutkia käytännönläheisesti, miten pitkäaikaisia asiakassuhteita voidaan huomioida paremmin B2B -kontekstissa asiakaspysyvyyden lisäämiseksi. Tutkimusaihe on myös hyvin mielenkiintoinen teoreettisesta näkökulmasta, sillä asiakaspysyvyys on markkinoinnin kirjallisuudessa hyvin paljon käsitelty teema. Tämä tutkimus asettuu hyvin luontevaksi jatkoksi akateemiseen keskusteluun, jossa syvennetään ymmärrystä pitkäaikaisten asiakassuhteiden rakentamisesta erilaisilla toimialoilla.
Tämän toimeksiantajayritykselle tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, minkälaisia huomioimisen keinoja pitkäaikaiset asiakkaat arvostavat B2B -kontekstissa kolmen eri segmentin kohdalla. Lisäksi tavoitteena on tutkia, voidaanko näillä erilaisilla huomioimisen keinoilla ennustaa asiakastyytyväisyyttä tutkimuksen kontekstissa. Tutkimus tarkastelee myös laajasti käsiteltyä asiakastyytyväisyyden ja jatkoaikomuksen välistä suhdetta, tuoden siihen ajankohtaista empiiristä näkökulmaa B2B -teleoperaattorikontekstista. Tarvittavan ymmärryksen luomiseksi, tutkimuksessa tarkastellaan teorian näkökulmasta suhdemarkkinointia, asiakasarvoa, asiakastyytyväisyyttä ja asiakaspysyvyyttä.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa hyödyntäen, jossa kvalitatiivista vaihetta seurasi kvantitatiivinen vaihe. Tutkimuksen kvalitatiivisen vaiheen löydökset toimivat perustana tutkimuksen kvantitatiivisen vaiheen toteuttamiselle. Kvalitatiivinen aineisto koostui yhdeksästä haastattelusta, joista syntynyt aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto puolestaan koostui yhteensä 107 kyselylomakkeen vastauksesta. Tutkimustehtävään vastaamiseksi kvantitatiiviselle aineistolle toteutettiin faktori-, varianssi- ja regressioanalyysit.
Kvalitatiivisen aineiston perusteella löydettiin kuusi asiakasarvon ajuria, jotka tutkimuksen kohderyhmät pitivät merkittävinä: henkilökohtainen kontakti, asiantuntijuus, säännöllinen yhteydenpito, palvelutuki sekä ongelmanratkaisu, edelläkävijyys ja koulutukset sekä asiakastapahtumat. Tutkimuksen kvantitatiivisen osion varianssianalyysi osoitti, että suuremmassa joukossa keskiarvollisesti tärkeimmiksi asiakasarvon ajureiksi arvioitiin henkilökohtainen kontakti ja palvelutuki sekä ongelmanratkaisu. Merkittävänä havaintona ryhmien välisestä keskiarvovertailusta oli se, että tutkimuksessa tarkasteltujen kolmen segmentin näkemykset eivät juurikaan eronneet toisistaan, kun arvioitiin näiden kuuden eri asiakasarvon ajurin tärkeyttä. Regressioanalyysi osoitti, että tärkeimmiksi koetut asiakasarvon ajurit eivät kuitenkaan ennustaneet asiakastyytyväisyyttä. Hieman yllättäen keskiarvovertailussa matalat arviot saanut asiakasarvon ajuri ”koulutukset ja asiakastapahtumat” osoittautui merkittävimmäksi asiakastyytyväisyyden ennustajaksi. Regressioanalyysi osoitti myös, että tutkimuksen kontekstissa asiakastyytyväisyys oli merkittävä ennustaja asiakassuhteen jatkoaikomukselle. Tutkimuksen tulokset auttavat näin ymmärtämään paremmin, mitkä asiakasarvon ajurit koetaan B2B -teleoperaattorikontekstissa tärkeiksi, ja mitkä näistä vaikuttavat positiivisesti asiakastyytyväisyyteen
”Sodan varjot ovat hallinneet vahvasti sukupolvemme elämää” : Talvi- ja jatkosodan ylisukupolviset vaikutukset muistitiedossa
No full textTämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella talvi- ja jatkosodan sukupolvelta toiselle siirtyneitä vaikutuksia ja niiden seurauksia sodan kokeneiden jälkipolviin. Tutkin muistitiedon kautta sitä, mitä vaikutuksia vastaajat kertovat sodalla olleen heidän omassa myöhemmässä elämässään tai jopa heidän lastensa elämässä. Koska kyseessä on muistitietotutkimus, tutkielman tarkoituksena ei ole varsinaisesti selvittää, miten asiat todella olivat, vaan tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuu siihen, mitkä asiat ovat olleet kirjoittajien mielestä muistelemisen arvoisia, ja miksi sotaan liittyviä vaikutuksia halutaan muistaa juuri näin.
Tutkielman aineistona toimii Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston ”Perheissä jatkunut sota?” -muistitietokeruu, jonka vastausten tutkimiseen olen hyödyntänyt sekä lähilukua että temaattista sisällönanalyysiä. Keruu on toteutettu lokakuun 2015 ja toukokuun 2016 välisenä aikana, jolloin muistitietoaineistoa kertyi yhteensä noin 1406 sivua 180 vastaajan tuottamana. Tuosta vastaajajoukosta oman tutkimukseni kohteeksi päätyi 59 eripituista muistitietovastausta, joiden kirjoittajat ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta syntyneet pääosin sotavuosien jälkeen 1940–1950-luvuilla.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä sodalla olleen melko paljon ylisukupolvisia vaikutuksia, jotka ovat siirtyneet sodan kokeneelta sukupolvelta heidän lapsilleen ja joissakin tapauksissa myös heidän lastenlapsilleen. Isolla osalla kirjoittajista ei ollut omakohtaisia kokemuksia tai muistoja sodasta. Syntymäajankohdastaan huolimatta kirjoittajat pystyvät erittelemään sitä, kuinka sota vielä vuosien ja vuosikymmenten jälkeen heijastui heidän perheensä elämään. Moni asia toistui kirjoituksissa suhteellisen samalla kaavalla, vaikka kerrontatapa vaihteli summaavasta kirjoitustavasta kertomukselliseen kirjoitustapaan, jossa saatettiin keskittyä johonkin yksittäiseen kokemukseen tai muistoon.
Sotasukupolven lasten muistitietovastauksista voidaan huomata, kuinka edeltävän sukupolven arvot ja asenteet periytyivät myös lapsille. Sota-aikaa ja erityisesti jälleenrakennusaikaa väritti vahva työntekemisen eetos. Vanhemmat ja heidän sukupolvensa nähtiin esimerkkeinä, ja heidän tekemälleen työlle haluttiin antaa sekä kotona että yhteiskunnallisesti arvostusta. Muistitiedosta välittyy myös sodan negatiivisemmat vaikutukset. Sota-aikana koetut kauhut ja niiden vaikutukset perheenjäsenten mielenterveyteen heijastuivat vielä rauhankin tultua. Perheitä rasitti yleinen puhumattomuus ja tunnekylmyys. Sodasta palanneet miehet eivät osanneet sanoittaa omia traumojaan, mikä näkyi muun muassa runsaana alkoholin käyttönä ja väkivaltaisuutena perhettä kohtaan. Jotkut sotasukupolven lapsista sanoittavat perhetautansa takia joutuneen itse hakeutumaan terapiaan tai saamaan muuta psykiatrista hoitoa. Perheen sodanjälkeisellä ilmapiirillä oli vaikutuksensa myös sotasukupolven lasten tunne-elämään. Vanhemmista saatettiin erkaantua tunnekylmän kasvatuksen vuoksi. Sen lisäksi muistelijat sanoittavat heillä itsellään olleen vaikeuksia muodostaa kestäviä ihmissuhteita, oli syynä sitten oma perhetausta tai koettu evakkous.
Negatiivisista vaikutuksista huolimatta kirjoittajat osoittavat sodalla olleen myös positiivisia vaikutuksia. Kaikista kokemuksista, vaikeuksista, kaltoinkohtelusta ja pelottavistakin asioista huolimatta kirjoittajat kertovat loppujen lopuksi olleensa kiitollisia vanhempiaan kohtaan. Muistelijat kirjoittavat vasta myöhemmällä iällä ymmärtäneensä tai saaneen selville, miten vaikeassa paikassa vanhemmat ovat sodan jälkeen olleet kasvattaessaan lapsiaan työn ja sotatraumojen uuvuttamana. Tehty tutkimustyö osoittaa, kuinka tärkeää sotakokemusten kollektiivinen käsittely on ja kuinka merkittävässä roolissa se on myös tässä maailmanajassa
Immersion of walking in a virtual environment:Comparative research for physical locomotion techniques
No full textVirtual reality (VR) has increased its popularity due to improvements in VR technology and ex-tensive research over 25 years conducted using such technology. Physical locomotion devices have been shown to improve subjective user experience of presence defined as sense of “be-ing there” in the virtual environment (VE) compared to artificial locomotion techniques. This the-sis explores how these physical locomotion techniques used for walking interaction affect im-mersion and presence experienced in a VE. This study examines levels of immersion using three locomotion techniques which are omnidirectional treadmill, omnidirectional slide mill and natural walking. Immersion is examined from both objective and perceptual perspectives, creat-ing a less common multidisciplinary study combining differing perspectives from past re-search.
This study used a custom-made virtual environment developed during this study using Unity and C# programming language. This environment was designed to represent a realistic Nordic Forest with crossing paths and a set of landmarks with combination of visual, audio and olfac-tory stimulus. The sample size collected for this thesis was 53 participants in total. The results were received using Kruskal-Wallis non-parametric statistical test combined with post-hoc Dunn’s test for pairwise multiple comparisons between the groups.
The results of this study reveal that slide mill as a locomotion technique produces a signifi-cantly lower score for presence and perceptual immersion. This finding indicates that natural walk as a locomotion technique produces the highest results for these subjective user experi-ences which is in line with past research. On the other hand, this study did not find any statisti-cally significant differences on average presence questionnaire results between the groups of natural walk and omnidirectional treadmill. At the same time the omnidirectional treadmill result-ed in a higher score for experienced realism subscale despite using older HMD with less per-formant PC compared to the other two conditions. This discovery indicates that despite this the treadmill managed to produce sufficient user experience comparable to natural walking. These results shine light towards the direction that locomotion techniques influence subjective user-experiences with omnidirectional treadmill being the most immersive after natural walking.Virtuaalinen todellisuus on kasvattanut suosiotaan teknologisen kehityksen sekä yli 25 vuoden takaisen kattavan tutkimuksen seurauksena. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet fyysistä lii-kettä hyödyntävien liikkumistapojen parantavan käyttäjien kokemaa läsnäoloa ja uppoutumisen tasoa virtuaalisissa ympäristöissä. Tämä diplomityö tutkii, miten erilaiset kävelytekniikat vaikut-tavat koettuun uppoutumisen (perceptual immersion) ja läsnäolon tunteeseen (presence) virtuaa-lisessa ympäristössä liikuttaessa. Tutkimuksessa on käytössä kolme liikkumistapaa, jotka ovat aktiivinen sekä passiivinen kävelymatto ja luonnollinen kävely. Tässä tutkimuksessa uppoutu-mista (immersion) tutkitaan sekä objektiivisesta teknologian näkökulmasta (system-level immer-sion), että subjektiivisesta käyttäjän kokemuksen (perceptual immersion) näkökulmasta. Tutki-muksen teoreettinen viitekehys tutkii immersion tasoa kahdesta näkökulmasta liittäen ne toisiin-sa ja yhdistäen aiempien tutkimusten tuloksia.
Tässä tutkimuksessa käytettiin räätälöityä virtuaalista ympäristöä, jonka kehittäminen tapah-tui tämän diplomityön rinnalla. Ympäristö rakennettiin Unityllä ja C# ohjelmointikielellä ja sen on tarkoitus esittää realistista pohjoismaista metsää. Tässä ympäristössä hyödynnetään visuaali-sia, audio sekä hajuärsykkeitä osana muistin ja tilan hahmottamiseen keskittyvää tutkimusta. Tähän työhön kerätty otoskoko on 53 henkilöä, joilta kerätyt tulokset analysoitiin Kruskal-Wallis merkitsevyystestillä sekä Dunnin post-hoc testillä.
Saadut tulokset paljastavat, että passiivinen kävelymatto (slide mill) tuottaa keskimäärin merkittävästi heikomman läsnäolon ja uppoutumisen tunteen verrattuna luonnolliseen kävelyyn. Luonnollinen kävely tuottaa keskimäärin parhaan tuloksen, mikä on linjassa aiempien tutkimus-ten kanssa. Merkittäviä eroja luonnollisen kävelyn ja aktiivisen kävelymaton (treadmill) välillä ei tunnistettu, mikä voi kertoa aktiivisen kävelymaton olevan paras tekniikka, mikäli virtuaalisissa ympäristöissä halutaan liikkua pidempiä matkoja. Samaan aikaan aktiivinen kävelymatto tuotti korkeamman tuloksen, vaikka se hyödynsi heikompia virtuaalitodellisuuslaseja kuin kaksi muuta liikkumistapaa. Tämä puolestaan voi kertoa siitä, että kävelytekniikka saattaa vaikuttaa käyttä-jäkokemukseen enemmän kuin tässä tutkimuksessa hyödynnettyjen virtuaalilasien kuvanlaatu. Nämä tulokset osoittavat, että liikkumistavat vaikuttavat subjektiivisiin käyttäjäkokemuksiin
Potilas-lääkärisuhde pysyy tärkeänä digitalisoituvassa terveydenhuollossa
No full textNon peer reviewe
Lapsen suurentuneet maksaentsyymiarvot - miten selvitellä?
No full text• Lasten yleisin maksatutkimus on alat-mittaus. Erityisesti sappitiesairautta epäiltäessä tulee mitata myös GT ja bilirubiini. Asat ja afos ovat harvoin perusterveydenhuollossa tarpeen. • Optimaaliset alat-viitearvot ovat epäselviä, mutta niiden tulisi riippua iästä ja sukupuolesta. • Lapsen ikä ja oirekuva kertovat suurentuneen alat-arvon todennäköisestä taustasyystä. Yleinen akuutti syy on infektio ja krooninen syy rasvamaksatauti. • Perusterveydenhuollossa tulisi osata epäillä maksasairautta, toteuttaa erotusdiagnostiikkaa ja tunnistaa erikoissairaanhoidon tarve. • Rasvamaksataudin hoitoon tarvitaan lisää resursseja ja parempia moniammatillisia elintapainterventioita.Peer reviewe
Playing with augmented bodies: Dystopian and protopian experiences of human augmentation in digital games
No full textIn this paper, we will present the horror game SOMA and the artistic game Morphogenic Angels: Chapter 1 as exemplary cases within science fiction for the expression and experience of cultural understandings of technologically augmented beings and environments. Locating contemporary cultural myths of technology within both games, we will show the protopian and dystopian function of both cases and locate them in a broad socio-cultural context of technology forecasting. Considering the specific nature of the digital game as an in-itself augmenting technological medium, we will additionally introduce a somaesthetic perspective of player experience to the game analysis, in order to point out the relevance of the immediate bodily perception of games for informing the reflection of diegetic realities. Finally, this paper will provide an overview on how science-fiction games represent and establish experiences and reflections of the progressing augmentation of bodies and their environment.Peer reviewe
Tutkijoiden kokemuksia tutkimustyön luovuudesta muuttuneessa yliopistotyössä
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia tutkijoilla on luovuudesta tutkimustyössä ja miten nykyinen yliopistopolitiikka näkyy tutkijoiden luovuuskokemuksissa. Tarkastelun lähtökohtana oli ymmärtää, millaisia kokemuksia ja käsityksiä tutkijoilla on luovuudesta tieteellisessä työssä sekä tuoda näkyväksi luovuutta ei-taiteellisessa työssä. Tutkijoiden kokemuksia yliopistotyön muutoksesta on tutkittu runsaasti, mutta sen vaikutuksia tutkijoiden luovuuteen ei ole tutkittu.
Aineisto kerättiin kahdesta tutkijoiden ammattiliiton jäsenyhdistyksestä. Tutkimukseen osallistui neljä eri uran vaiheessa olevaa tutkijaa. He ovat yhteiskuntatieteellisiltä ja teknillis-taiteellisilta tieteenaloilta sekä he kaikki edustavat eri tutkimusaloja. Aineistonkeruuna käytettiin syvähaastattelua.
Tutkimus on laadullinen kokemuksia tutkiva tutkimus, jossa käytettiin Laineen (2018) fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa. Analyysi koostui yksilöllisistä merkityksistä ja yhteisistä merkityskokonaisuuksista, joita tarkasteltiin suhteessa Corazzan (2016) dynaamiseen luovuuden määritelmään.
Kaikki tutkittavat ovat luovia toimijoita, koska he kokevat luovuutta työssään. Luovien toimijoiden luova potentiaali on erilaista, koska heillä on erilaisia resursseja toimia luovasti. Näitä ovat itselle ominaiset luovat ilmaisutavat, eri ammattiroolien hyödyntäminen tutkijan työssä ja yhteisöllinen luovuus. Luovaan potentiaaliin liitetään myös luovuuteen liitettäviä ominaisuuksia kuten synestesia, intuitio, rohkeus ja herkkyys. Kaikki tutkijat kokevat flow:ta, joka ei ole kokemuksena samanlaista tavoitteellista luovaa toimintaa kuin luova prosessi. Vaikka flow:n positiiviset vaikutukset lisäävät luovien toimijoiden luovaa potentiaalia, sillä on myös luovaa toimijuutta heikentäviä vaikutuksia. Vaikka luovat prosessit ovat yksilöllisiä, niissä on yhteisiä piirteitä, kuten itsenäisessä työskentelyssä koettu asioiden yhdistely ja yhteisöllisessä työskentelyssä tutkittavien kanssa yhteistyöhön pyrkiminen. Tutkittavien kokemuksissa työympäristö tukee luovuutta, joka kehittää tutkittavien luovaa potentiaalia ja luovaa toimijuutta.
Yliopistotyön muutoksen vaikutukset luovuuteen koetaan välillisinä ja suorina. Työolosuhteiden heikentyminen on heikentänyt luovuudelle tarjottavia resursseja. Esimerkiksi tutkimustyön kaventuminen ja määräaikaiset työsopimukset vaikuttavat välillisesti negatiivisesti luovuuteen. Välillisesti positiivisesti vaikuttavia tekijöitä luovuuteen ovat vakituinen työsuhde ja rahoituksen saaminen tutkimukselle. Yliopistotyön muutoksen seurauksen suoria vaikutuksia ovat yhteisöllinen ja välinearvoinen luovuus. Heikentyneissä työolosuhteissa luovuutta suojaavina tekijöinä koetaan henkinen työ ja työyhteisön tuki luovuudessa. Vaikka muutoksilla on vaikutuksia luovuuteen, tutkijat kokevat voivansa käyttää luovuutta työssään