Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Juutalaisten kapina : Josefuksen kuvaus hyvästä ja huonosta juudealaisuudesta Bellum Iudaicumissa 75–79 jaa.
No full textTutkin juudealaisen historiankirjoittaja Flavius Josefuksen (37–100 jaa.) kapinallisuuden diskurssia, jonka avulla Josefus määrittelee juudealaisia. Lähdeaineistoni on Josefuksen historiateos Bellum Iudaicum, jossa Josefus käsittelee ensimmäisen juudealaissodan (66–73 jaa.) aikaisia tapahtumia ja juudealaisten ja roomalaisten välistä sotaa. Tarkastelen, miten Josefus suhtautuu kapinallisuuteen, juudealaisuuden uskonnollispoliittisiin ryhmiin ja juudealaisten kapinallisten äärimmäisimpään ryhmään, selootteihin. Josefuksen asema oli harvinaislaatuinen, koska hän kuului Rooman eliittiin, mutta oli ennen kirjoittajanuraansa taistellut Roomaa vastaan kapinallisten juudealaisten puolella. Bellum Iudaicumissa Josefus naturalisoi Rooman voittoa ja tuomitsee juudealaisten kapinallisuuden, mutta osoittaa toisaalta ymmärrystä juudealaisia kohtaan. Tämän takia Josefukseen liittyy paljon ristiriitaisuutta.
Tutkin, miten Josefus taustaltaan ja uskonnolliselta vakaumukseltaan juudealaisena miehenä kuvaa omaa menneisyyttään kapinallisten joukoissa. Lisäksi tarkastelen Josefuksen juudealaisia koskevan kuvauksen kaksijakoisuutta. Josefus keskittyy kuvaamaan sekä huonoa että hyvää juudealaisuutta. Esiin nousevat erityisesti seloottien julmuudet ja niiden vastapainona kansaan liitetyt myönteiset piirteet. Vaikka Josefus moralisoi osaa juudealaisista, hän keskittyy myös puolustamaan kansaansa hienovaraisesti teoksen eri kohdissa. Käynnissä on tarkka tasapainoilu Rooman intressien ja Josefuksen omien näkökulmien välillä. Josefuksen todistus sodasta ja juudealaisen kansan toiminnasta on ainutlaatuinen aineisto, joka sisältää sekä varoittavia että hyviä esimerkkejä juudealaisuuden edustamisesta
Tuotantolinjan tehostaminen ETO-tuotannossa
No full textAsiakasohjautuva Engineer-to-Order (ETO) -tuotanto on yksi haastavimmista tuotantomuodoista, sillä korkea vaihtelun määrä vaikuttaa kielteisesti tuotannon tehokkuuteen ja vaikeuttaa läpimenoaikojen ennustettavuutta. Tämä tekee tuotantoprosessin hallinnasta monimutkaista. Kohdeyrityksessä on havaittu, että nykypäivän tiukentuneet asiakasvaatimukset eivät enää kohtaa nykyisen, useita vuosia vanhan tuotantolinjan kyvykkyyksien kanssa. Tämän seurauksena keskiöön nousi tarve selvittää, miten tuotantolinjaa voitaisiin kehittää vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, voitaisiinko digitalisaation avulla tehostaa tuotantoprosesseja ja parantaa linjan reagointikykyä asiakasvaatimusten muutoksiin. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin selvittää konkreettisia kehitystoimenpiteitä, joiden avulla tuotantolinjan toimintaa voitaisiin nykyaikaistaa ja samalla puolittaa nykyinen läpimenoaika.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ETO-tuotannossa esiintyvää vaihtelua systeemiajattelun ja tuotannonohjauksen näkökulmista, tavoitteena syvällisemmin ymmärtää, mistä kohdeyrityksen tuotannon läpimenoaika todellisuudessa muodostuu. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suuressa kansainvälisessä yrityksessä, joka suunnittelee ja valmistaa asiakaskohtaisesti sovellussuunniteltuja laitteita. Tutkimusaineisto koostui alan kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista, yrityksen tietojärjestelmistä kerätystä arkistomateriaalista sekä laadullisesta aineistosta, jota kerättiin haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Näiden tietolähteiden yhdistelmällä pyrittiin muodostamaan kokonaisvaltainen kuva vaihtelun lähteistä ja niiden vaikutuksesta tuotantoprosessin läpimenoaikaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että ETO-tyyppiselle tuotantosysteemille luontainen monimutkaisuus ja dynaamisuus synnyttävät merkittävää vaihtelua tuotantoprosessiin. Tämän vaihtelun taus-talla olevien todellisten juurisyiden tunnistaminen on usein haastavaa, mikä vaikeuttaa ongelmien tehokasta ratkaisemista. Suuri vaihtelu ja epävarmuus johtavat helposti siihen, että yritykset turvautuvat työntöohjaukseen, mikä puolestaan voi käynnistää tuotannonohjauksessa noidankehän, jossa järjestelmän suorituskyky heikkenee entisestään. Lisäksi havaittiin, että toimitusketjun alkupään toiminnoilla on keskeinen rooli koko tuotantoprosessin sujuvuuden kannalta. Erityisesti alkupään epävarmuudet ja häiriöt heijastuvat voimakkaasti myöhempiin vaiheisiin, kuten kokoonpanon suorituskykyyn ja toimitusvarmuuteen, mikä korostaa ennakoi-van ohjauksen ja juurisyiden hallinnan tärkeyttä ETO-ympäristössä.
Tuotannon läpimenoajan lyhentämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti toimitusketjun alkuvaiheisiin sekä suunnittelun ja tuotannon välisen yhteistyön kehittämiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ja keskeneräisen työnmäärän rajoittaminen voivat merkittävästi tehostaa tuotantoprosessia ja lyhentää läpimenoaikaa. Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on organisaation kyky oppia ja tunnistaa syvällisiä riippuvuussuhteita eri prosessien välillä. Tämä systeeminen ymmärrys mahdollistaa kehityspanosten kohdentamisen niihin kohtiin tuotantolinjaa, joissa ne tuottavat suurimman hyödyn. Näin organisaatio voi sopeutua paremmin nykypäivän tiukentuviin asiakasvaatimuksiin ja kasvaviin volyymeihin
Impaired physical fitness in pediatric inflammatory bowel disease
No full textOBJECTIVE: There are only a few studies on physical fitness in pediatric inflammatory bowel disease (PIBD). We compared physical fitness in PIBD patients versus healthy controls and analyzed the role of contributing disease- and patient-related factors.METHODS: This cross-sectional study included 73 patients with PIBD aged 13.0 (2.8) (mean [standard deviation]) years from two Finnish university hospitals, 31 with Crohn's disease and 42 with ulcerative or unclassified colitis, and 74 age- and sex-matched controls. Cardiorespiratory and neuromuscular fitness were assessed, physical activity (PA) was measured, and disease characteristics concerning physical fitness were analyzed.RESULTS: Cardiorespiratory fitness, that is, maximal workload (Wmax/kg) and peak oxygen uptake (VO2peak/kg) were lower in patients with PIBD than in controls: Wmax/kg 3.01 (0.72) versus 3.29 (0.57) W/kg, p = 0.007; VO2peak/kg 38.3 (8.5) versus 46.9 (7.4) mL/kg/min, p < 0.001, respectively. Neuromuscular fitness, as evaluated using sit-up, standing long jump, grip strength, and shuttle run tests, was lower in patients compared with controls. Disease activity, severity, and duration, or PA, were not related to Wmax/kg and VO2peak/kg in univariate analysis. However, in multivariate analysis, the use of biological medications was associated positively, and higher age- and sex-adjusted body mass index for children and adolescents was associated negatively with Wmax/kg and VO2peak/kg.DISCUSSION: Patients with PIBD had lower physical fitness than age- and sex-matched controls. The causes of lower physical fitness in PIBD are likely complex, warranting the need for longitudinal studies examining the associations of factors like body composition, visceral fat, and control of disease severity with physical fitness.Peer reviewe
Public Participation in Urban Development Projects: A systematic cross-disciplinary literature review
No full textPeer reviewe
Sähköradan elinkaaren arvioinnin perusteet
Get PDFRataverkon sähköistäminen aloitettiin 1960-luvun lopulla. Verkon laajennuttua ja kaluston uudistuttua sähköstä on tullut junien pääasiallinen käyttövoima. Rataverkko ikääntyy ja altistuu erilaisille rasitustekijöille. Työssä perehdytään sähköradan eri komponentteihin ja niiden vikaantumismekanismeihin. Lisäksi selvitetään tieteellisiä lähteitä hyödyntäen erilaisia kunnonarviointimenetelmiä sähköradan komponenteille.
Sähköratajärjestelmän elinkaareen vaikuttavat sähköiset, mekaaniset ja ympäristölliset rasitustekijät. Sähköratajärjestelmän komponentit ovat erilaisia ja niiden vikaantumismekanismit eroavat toisistaan. Ympäristölliset rasitustekijät ovat komponenteille yhteisiä, sillä sähkörata sijaitsee ulkona ja on alttiina erilaisille sääolosuhteille. Sähköisten rasitusten vaikutukset keskittyvät tiettyihin komponentteihin, joista muuntajat, kytkinlaitteet ja eristimet ovat keskeisimpiä sähköisten rasitusten alaisia komponentteja. Sähköinen rasitus kuluttaa komponenttien eristyksiä, kiihdyttää materiaalien vanhenemista ja voi aiheuttaa sähkövikoja, jotka vahingoittavat komponentteja. Mekaaniset rasitukset koskettavat koko järjestelmää, mutta niiden syntymekanismit poikkeavat toisistaan. Rataverkossa rasitusta aiheuttavat tuuli, lumikuormat ja liikkuva kalusto. Sähkölaitteissakin esiintyy mekaanista rasitusta, sillä muuttuva sähkövirta aiheuttaa mekaanisia voimia johtaviin rakenteisiin.
Komponenttien kuntoa ja elinkaarta arvioidessa pitää huomioida jokaiselle komponentille ominaiset vikaantumismekanismit. Sähkökomponenttien kohdalla pystytään suorittamaan sähköisiä mittauksia, jotka indikoivat komponentin kuntoa. Muuntajien kohdalla keskeinen menetelmä on öljyanalyysi, jolla pystytään arvioimaan muuntajan sisäosien kuntoa. Tukirakenteissa sen sijaan hyödynnetään pääasiassa aistinvaraista arviointia sekä asentoon ja paikkaan liittyviä arviointeja. Esimerkiksi sähköratapylväiden kohdalla kallistumat ja korroosio ovat tarkkailtavia tekijöitä. Teknologinen kehitys on mahdollistanut reaaliaikaisten mittausten, lämpö- ja ultraääniteknologioiden sekä erilaisten koneoppimis- ja tekoälymallien hyödyntämisen myös sähköratajärjestelmissä. Niiden avulla pystytään tehostamaan sähköisten parametrien seurantaa, parantamaan mittausdatan hyödyntämistä ja hyödyntämään uusia menetelmiä komponenttien kunnon arvioinnissa.
Työn loppuun on koottu keskeisimmät kehitysideat sähköradan kunnossapidon kehittämiseksi Väyläviraston toimesta. Niissä korostuvat muun muassa kunnossapitojärjestelmän kehittäminen, kunnossapito-ohjeiden nykyaikaistaminen ja nykyaikaisten teknologioiden käyttöönottaminen kunnossapidossa
Tasopalkkirakenteen FEM-ratkaisija Excelissä
Get PDFTyö käsittelee tasopalkkirakenteen deformaatioiden ja reaktiovoimien ratkaisemista elementtimenetelmällä staattisessa kuormitustilanteessa kimmoisilla materiaaliominaisuuksilla. Työn keskiössä on Excel-pohjainen FEM-laskin
Monitasoisen yhteistyön dynamiikat TKI-politiikan sektorilla: Suomen ja EU:n hallinnon tasojen välinen vuorovaikutus
Get PDFTutkimus käsittelee Suomen hallinnon tason ja EU:n hallinnon tason välistä yhteistyötä Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan sektorilla. Tarkastelussa on monitasoinen yhteistyö kahden julkishallinnon tason välillä. Monitasoisuudella viitataan tässä yhteydessä kahden erillisen mutta samaan aikaan keskinäisriippuvaisen toimijan väliseen yhteistyöhön. EU:n ja jäsenvaltioiden muodostamassa kokonaisuudessa yhteistyö saattaa tarkoittaa hallinnon perinteisten rajojen ylittämistä. Tämä puolestaan herättää pohdintaa, mihin nämä rajat asettuvat ja millaisena yhteistyö näyttäytyy julkishallinnon kontekstissa.
Teoreettisen tarkastelun ytimessä on monitasoisen hallinnon teoria, joka tarkastelee kansallisen ja EU-tason julkishallintojen kohtaamista. Teoriassa syvennytään muun muassa monitasoisen yhteistyön organisatorisiin lähtökohtiin sekä yksittäisten henkilöiden väliseen koordinaatioon. Monitasoisen hallinnon teoria pohjautuu monitasohallinnan teorialle, joka esitellään myös teoreettisessa viitekehyksessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa TKI-politiikan ja EU-asioiden parissa työskentelevää asiantuntijaa. Haastateltavat ovat suomalaisista ministeriöistä sekä ministeriöiden hallinnon alalla toimivista organisaatioista. Haastateltavat valittiin sen perusteella, että heidän työtehtäviinsä kuuluu yhteydenpito EU-tason ja etenkin Euroopan komission virkahenkilöiden kanssa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan monitasoisessa yhteistyössä, suomalaisen TKI-politiikan sektorin näkökulmasta, näyttäytyvät julkishallinnollisten tasojen väliset suhteet eli esimerkiksi EU:n perussopimuksiin kirjattu toimivaltajako ja erityisesti komission oikeus tehdä aloitteita. Yhteydenpitoon nähtiin kytkeytyvän henkilökohtaiset verkostot, jäsenvaltion asema neuvottelutilanteessa sekä komission käyttämät suostuttelukeinot. Tuloksissa selviää, että rakenteet ja esimerkiksi vakiintuneet kokouskäytänteet luovat pohjan monitasoiselle yhteistyölle. Näiden kautta tunnistetaan myös hallintotasot läpileikkaava hierarkia sekä muodolliset ja epämuodolliset kohtaamiset. Rakenteet luovat myös alustan laajemmalle toimintakentälle, jossa on niin sanottuja ulkoisiakin vaikutteita, jotka muovaavat hallinnollista yhteistyötä. Tulokset kertovat myös, että kansallisen ja EU-tason välinen hallinnollinen yhteistyö koetaan olennaiseksi, sillä sen kautta pystytään luomaan mahdollistavia raameja TKI-toimijoille.
Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kokonaisvaltaisempi käsitys yhteistyöstä, joka ylittää hallinnon perinteiset rajat. Tuloksissa käsitteellistettiin yhteistyön näyttäytymistä suomalaisten asiantuntijoiden näkökulmasta. Kiinnostavaa tuloksissa on, että yhteistyö näyttäytyy tiukkana neuvotteluna toimivallasta, ja tavoitteena on osoittaa oman toiminnan vaikuttavuus ja edistää omia kantoja. Samaan aikaan yhteistyö kuvataan olennaisena osana TKI-toiminnan tukemisessa. Tämän perusteella voidaan pohtia ja tulevaisuudessa tutkia, tehdäänkö yhteistyötä rakenteiden luoman keskinäisriippuvuuden vuoksi vai toivottaisiinko, että monitasoinen julkishallinnollinen kenttä olisi vielä enemmän integroitunut yhdeksi eurooppalaiseksi hallinnoksi
Design and Integration of a Scalable Anomaly Detection Microservice Using AWS SageMaker for IoT Sensor Data
No full textWith rapid iteration of AI technology and the digitization of traditional industries nowadays, more and more advanced and convenient features for monitoring technologies are being developed. One important development is anomaly detection in condition monitoring. By applying this technique, condition monitoring system can analyze machinery vibration data in real time to detect potential malfunctions early. It then notifies the administrator, allowing for predictive maintenance, which reduced costs and prevents possible damage, even during the machine's runtime.
However, most existing research focuses only on algorithm performance under laboratory conditions. It often fails to address the complex challenges of integrating these methods into real, multi-tiered condition monitoring platforms. This creates a gap between theoretical models and practical industrial applications.
To address this gap, this work combines quantitative performance evaluation of random cut forest based anomaly detection with real world CM system to test reliability of proposed integration architecture.
By demonstrating seamless integration into an existing condition-monitoring pipeline and validating its performance under real-world load, this thesis will bring a reusable pattern and evidence for scalable, unsupervised anomaly detection solution in complex systems, transforming from theoretical models to real world application