Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Uutiskäännösten uudelleenkehystäminen osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan : Korpusavusteinen diskurssianalyysi InoSMI -sivuston suomi-venäjä -käännöksistä vuosilta 2022–2024
Get PDFTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan uudelleenkehystämistä InoSMI -uutiskäännössivuston suomi-venäjä -käännöksissä osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan kotirintamalla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten venäläinen uutiskäännössivusto InoSMI uudelleen kehystää suomalaisia Venäjään ja Ukrainan sotaan liittyviä lähdetekstejä uutisten valinnalla sekä käännöksiin tehtävien lisäysten avulla ja millaisia narratiiveja se luo venäläisille lukijoilleen tukeakseen Venäjän informaatiosotaa. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen Ukrainan sodan ja sen ympärillä käytävän informaatiosodan vuoksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu yhtäältä kirjallisuuteen Venäjän informaatiosodasta, propagandasta sekä disinformaatiosta, mutta toisaalta myös kirjallisuuteen poliittisen diskurssin käännöstoiminnasta ja tutkimuksesta, uudelleenkehystämisestä ja InoSMI -uutiskäännössivustosta.
Tutkimus toteutettiin korpusavusteista diskurssianalyysia soveltamalla ja sen tutkimusaineistona toimi InoSMI-22-24 -rinnakkaiskorpus, joka koostuu 426:sta suomenkielisestä uutistekstistä ja InoSMI:n venäjänkielisistä käännöksistä. Korpuksen tutkimiseen hyödynnettiin korpushallinta- ja tekstianalyysiohjelma Sketch Enginea ja sen korpustyökaluja, kuten Parallel Concordancea ja Word Sketchiä. Tutkimuksen hypoteesina oli se, että InoSMI:n uutisten avulla yritetään luoda lukijoille narratiivi, joka myötäilee pitkälti Kremlin ja Putinin virallista linjaa, ja jolla rakennetaan Venäjästä yltiöpositiivinen kuva ilman negatiivista uutisointia. Tutkimuskysymykseni oli seuraava: miten käännösten uudelleenkehystämistä käytetään osana Venäjän informaatiosotaa länsimaita vastaan kotirintamalla ja millaisia narratiiveja tai diskursseja InoSMI luo uudelleenkehystämisen avulla sen venäläiselle yleisölle?
Uutisotsikoiden analyysi osoitti, että InoSMI:n otsikot esittävät Suomen, länsimaat ja Ukrainan pääosin negatiivisessa valossa, luoden narratiivia ja diskurssia maiden yhteiskuntien epätoivosta. Venäjästä kertovat otsikot jakautuivat puolestaan tasaisesti positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin uutisotsikoihin, mikä puolestaan luo tasapainoista kuvaa Venäjän yhteiskunnasta. Sanojen Ukraina ja Venäjä kontekstianalyysi näytti sen, että InoSMI:n venäjänkielisessä kontekstissa Ukrainaan viitataan lähes poikkeuksetta prepositiolla на, mikä viittaa Ukrainan itsenäisyyden kyseenalaistamiseen. Lisäksi InoSMI:n kontekstissa Venäjän sotatoimiin viitataan neutraalein kiertoilmaisuin ja noudatetaan Venäjän virallista linjaa Ukrainan sodasta puhuttaessa. Kommenttien analyysi toi esille sen, että yli puolet suomalaisten lukijoiden kommenteista tukevat jotain Venäjän informaatiosodan yhdeksästä narratiivista ja lisäksi InoSMI näyttää rakentavan Suomesta narratiiveja ja diskursseja, joissa suomalaiset ovat tyytymättömiä oman maansa talouteen ja Suomen hallitukseen. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tarkastella InoSMI:n tai Venäjän uutismedian Suomi-narratiiveja ja diskursseja syvemmin
Natural Manipulation of Virtual Reality: The Effects of Kinesthetic Gloves with Force Feedback on User Performance and Experience for Accurate 3D Object Manipulation
No full textOne of the challenges facing virtual reality (VR) is the pursuit of efficient and natural object manipulation, required by many applications, such as computer-aided medical diagnosis, surgery planning and industrial prototyping. Current hand-based three-dimensional (3D) manipulation allows users to interact with virtual objects intuitively, enabled primarily by using motion controllers with single-point interaction. There are promising avenues to increase naturalness of interaction through kinesthetic gloves that provide finger-based multipoint interaction with force feedback. These novel gloves could have more potential for 3D object manipulation in VR, however, their practical usability in this field remains largely unexplored. This study compared the glove-based VR interfaces (with/without force feedback) with the traditional controller-based VR interface in accurate movement and rotation tasks. The results demonstrated the strengths of finger-based multipoint interaction provided by kinesthetic gloves in accurate 3D manipulation, in terms of task completion time, accuracy, perceived workload and user preference. Additionally, the experiment identified that force feedback from kinesthetic gloves surprisingly did not benefit user task performance and even negatively affected rotation accuracy. However, it was perceived as valuable for object rotation that required complicated finger movement and coordination.Peer reviewe
Gendering Chronic Illness in Patient Advocacy
No full textInvestigating the association of gender to medical conditions and its implications for healthcare research and practices has become a notable trend in social scientific literature on medicine and health. While gender biases in medical research are well-documented, less attention has been paid to how patient advocacy groups engage with gendered narratives associated with chronic illnesses. This study examines how Finnish patient organisations advocating for endometriosis, migraine, and fibromyalgia navigate genderedness and engage in gendering – at times reinscribing genderedness for inclusion, at others emphasising it for legitimacy, or distancing from genderedness to avoid stigma. We do this through a thematic analysis of the patient organisations’ websites and social media presence, and interviews with their representatives, using the conceptual framework of haunting. We show that there is no simple way to interpret and mobilise associations between gender and medical conditions, and that their approach to gendering is shaped by considerations of history, strategy, and aims of advocacy.Peer reviewe
Evaluation of patient-perceived fatigue in multiple sclerosis utilizing the Finnish MS registry
No full textObjectives: To characterize patient-perceived fatigue by using the Finnish Multiple Sclerosis (MS) registry data. Materials & Methods: Fatigue was assessed with the Fatigue Severity Scale (FSS), the Fatigue Scale for Motor and Cognitive Functions (FSMC), and the Visual Analogue Scale—Fatigue. Disease severity was evaluated with the Expanded Disability Status Scale and symptoms with the Visual Analogue Scales. Patient reported outcomes (PROs) included the Multiple Sclerosis Neuropsychological Questionnaire, the Euro Quality of Life – 5 dimensions, the 15 D, and the Multiple Sclerosis Impact Scale. For the purposes of the study, patients were classified to those without (FSS ≤ 4) and those with (FSS ≥ 5) fatigue. The FSS scores were correlated with the results of other PROs. Results: Based on the 512 FSS scores, 47% of the patients reported fatigue (FSS ≥ 5). Fatigue was related to higher disability, lower education, and smoking. FSS correlated significantly with other measures of fatigue, cognitive, and mood symptoms, and was associated with lower Quality of Life. Conclusions: As an invisible and debilitating symptom fatigue should be evaluated systematically. In the screening, it is important to recognize the characteristics of the different scales. Whereas the FSS may serve as an overall screen, the FSMC may help to identify aspects of cognitive and motor fatigue separately.Peer reviewe
Towards greener container terminal
Get PDFTightening global and national environmental targets are pressuring terminal operators to transition towards more sustainable operations. This green transition doesn’t happen without challenges. A wide range of different size terminals do exist and there is no universal solution available. Consequently, understanding current operations and careful investigation of available green technologies are crucial preliminary steps in order to achieve successful foundation for future projects.
The purpose of this study is to first identify key challenges the terminal operators face in relation to decarbonization and sustainability. After that potential technological solutions to the challenges are presented. Furthermore, the study examines energy consumption and management within container terminals. Finally, port electrification planning framework is introduced to guide terminal operators through the initial phases of electrification. The structured framework is intended to provide a clear roadmap for navigating through the different challenges.
Four principal challenges are identified as prevalent across most container terminals. Terminals are significant energy consumers so energy management and energy efficiency improvement should be top priorities for terminal operators. Effectively managing energy use reduces cost and minimizes waste. The second challenge is the different environmental impacts that terminals cause. Emissions, noise pollution and garbage waste are examples of the impacts that all require mitigation strategies. Rising energy demand is forcing terminal operators to consider renewable energy integration. However, challenges arise from its intermittent production and required infrastructure upgrades. The fourth challenge is the lack of stringent decarbonization regulations. This creates uncertainty for the terminal operators as to whether to invest in sustainable solutions now or later.
Several technological solutions have been developed to address these aforementioned challenges. They differ from each other in terms of maturity, needed investment and potential impact on the operation. Electrification has been noted as one of the more potential technologies to achieve sustainability and operational efficiency. Electrification is not an easy transformation for terminal operators. Therefore, the port electrification planning framework presented in this study is meant to help in the preparation phase of the projects. The framework is divided into four clear phases that are further divided into steps. With the framework the terminal operators can make more informed decisions and ensure that critical factors are taken into consideration before starting electrification projects.Kiristyvät globaalit ja kansalliset ympäristötavoitteet painostavat terminaalioperaattoreita siirtymään kestävämpään toimintaan. Tämä vihreä siirtymä ei tapahdu ilman haasteita. Terminaaleja on erikokoisia, eikä yleispätevää ratkaisua ole saatavilla. Näin ollen nykyisen toiminnan ymmärtäminen ja saatavilla olevien vihreiden teknologioiden huolellinen tutkiminen ovat ratkaisevan tärkeitä alustavia askeleita tulevien hankkeiden onnistuneen perustan luomiseksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ensin tunnistaa terminaalioperaattoreiden kohtaamat keskeiset haasteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kestävän kehityksen suhteen. Sen jälkeen esitetään mahdollisia teknologisia ratkaisuja haasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan energiankulutusta ja –hallintaa konttiterminaaleissa. Lopuksi esitellään satamien sähköistämissuunnittelukehys, joka ohjaa terminaalioperaattoreita sähköistämisen alkuvaiheissa. Jäsennellyn kehyksen tarkoituksena on tarjota selkeät suuntaviivat eri haasteiden ratkaisemiseksi.
Neljä pääasiallista haastetta tunnistetaan vallitseviksi useimmissa konttiterminaaleissa. Terminaalit ovat merkittäviä energiankuluttajia, joten energianhallinnan ja energiatehokkuuden parantamisen tulisi olla terminaalioperaattoreiden tärkeimpiä prioriteetteja. Energiankäytön tehokas hallinta alentaa kustannuksia ja minimoi hukkaa. Toinen haaste on terminaalien aiheuttamat erilaiset ympäristövaikutukset. Päästöt, melusaaste ja jätteet ovat esimerkkejä vaikutuksista, jotka kaikki edellyttävät lieventämisstrategioita. Kasvava energiankulutus pakottaa terminaalioperaattorit harkitsemaan uusiutuvan energian integrointia. Haasteita aiheuttaa kuitenkin sen epäsäännöllinen tuotanto ja tarvittavat infrastruktuuripäivitykset. Neljäs haaste on tiukkojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien määräysten puute. Se luo epävarmuutta terminaalioperaattoreille siitä, tulisiko kestäviin ratkaisuihin investoida nyt vai myöhemmin.
Useita teknologisia ratkaisuja on kehitetty vastamaan näihin edellä mainittuihin haasteisiin. Ne eroavat toisistaan maturiteetin, tarvittavien investointien ja toiminnan potentiaalisten vaikutuksien suhteen. Sähköistäminen on mainittu yhtenä potentiaalisimmista teknologioista kestävän kehityksen ja toiminnan tehokkuuden saavuttamiseksi. Sähköistäminen ei ole helppo muutos terminaalioperaattoreille. Siksi tässä tutkimuksessa esitetty satamien sähköistämissuunnittelukehys on tarkoitettu auttamaan hankkeiden valmisteluvaiheessa. Kehys on jaettu neljään selkeään vaiheeseen, jotka on jaettu edelleen askeliin. Kehyksen avulla terminaalioperaattorit voivat tehdä tietoisempia päätöksiä ja varmistaa, että kriittiset tekijät otetaan huomioon ennen sähköistyshankkeiden aloittamista