Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Shear Wave Velocity of the Thenar Muscle Is Associated With the Neurophysiologic Severity of Carpal Tunnel Syndrome
No full textPurpose: Aim of the study was to examine the associations between abductor pollicis brevis (APB) muscle stiffness evaluated by shear wave elastography and electrodiagnostic study findings in patients with carpal tunnel syndrome. The association between shear wave elastography and APB muscle echogenicity was also examined. Methods: This prospective study included patients who were referred to electrodiagnostic studies because of upper limb symptoms. The electrodiagnostic studies consisted of nerve conduction studies and needle-electromyography. Abductor pollicis brevis muscle shear wave velocity was measured, and muscle echogenicity assessed using the Heckmatt grading scale. Results: In total, 97 hands were included in the nerve conduction studies. Of these, 53 APB muscles were further examined with needle-electromyography. Shear wave velocity correlated positively with the neurophysiologic severity of carpal tunnel syndrome (r = 0.449, P = 0.028, N = 26). Mean shear wave velocity was faster in the APB muscles with neurogenic findings (mean 2.72 m/second, ±SD 0.36) than muscles with normal findings (2.48 m/second, ±SD 0.34, P = 0.036). In receiver operating characteristic analysis, the best shear wave velocity cutoff value was 2.66 m/second. With this cutoff value, the sensitivity was 0.692, while the 1-specificity was 0.233. Only seven APB muscles showed increased echogenicity. Conclusions: Shear wave velocity of APB muscle is positively associated with the neurophysiologic severity of carpal tunnel syndrome. Carpal tunnel syndrome-related axonal damage also seems to increase shear wave velocity in APB muscle; however, according to the receiver operating characteristic analysis, the method is not yet suitable for clinical use to define muscle denervation. The findings of this study show that shear wave elastography has potential as an additional clinical tool in the diagnostics of carpal tunnel syndrome.Peer reviewe
Imagination workshops as a creative method for exploring the sociomaterial dimensions of privacy
No full textPurpose: The purpose of this paper is to introduce imagination workshops as a creative method for studying privacy from a sociomaterial perspective. The workshops incorporate a creative element – the imagination game – into a traditional focus group setting. The imagination game is a role-playing card game that involves participants imagining scenarios set in the future. Design/methodology/approach: The imagination workshop method is illustrated through an empirical study exploring imaginaries of the future smart home. The study encompasses five workshops with a total of 46 participants. Findings: The findings from the empirical application of the method highlight its strengths in uncovering thoughts and feelings related to human–data relations that might be difficult to attain through more conventional methods, such as affective responses to privacy dilemmas. By combining imagination and collaborative activity, less taken-for-granted ideas can be tapped into. Originality/value: The paper contributes to consumer research by introducing a novel qualitative method for studying privacy. By drawing from a new materialism perspective, the imagination workshops bring to light the sociomaterial dimensions of privacy that extend beyond mere cognitive decision-making processes. In this way, the method can be applied to reveal the dynamic and visceral nature of the construct. In addition to privacy research, the method provides ample opportunities for application in diverse contexts interested in technological futures.Peer reviewe
Developing Regional Competitiveness Through Smart Specialisation : A Case Study of Ecosystem Orchestration in Eteläportti Industrial Cluster
Get PDFAmid a broader shift from geopolitical to geoeconomic governance, states increasingly prioritize economic competitiveness and innovation as tools of spatial policy. Within this context, Smart Specialisation has emerged as a strategic policy approach to strengthen regional competitiveness by focusing on building each region’s unique strengths through coordinated entrepreneurial discovery. In Central Finland, the development of Eteläportti industrial cluster exemplifies this approach as a pilot initiative for implementing ‘industry renewal’, the spearhead of the region’s Smart Specialisation Strategy. This renewed field of industrial manufacturing, characterized by digitalisation and sustainable production methods, is set to position the region for long-term competitiveness in the evolving global economy.
However, Smart Specialisation, being a broad policy framework, requires a practice-oriented lens to understand how strategic goals are translated into coordinated regional action and economic transformation. Ecosystems are central to this process, as they bring together diverse actors to collectively generate innovation and value. Thus, this thesis examines (a) how the Eteläportti ecosystem is orchestrated within Central Finland’s Smart Specialisation Strategy, and (b) how its orchestration should be further developed to support the strategy implementation and regional competitiveness. Despite increasing attention in policy discussion, empirical research on ecosystem orchestration as a tool for Smart Specialisation remains limited. To address this, this study applies Autio’s (2022) Multi-layered Framework for Ecosystem Orchestration as an operationalization of Smart Specialisation in a qualitative case study that draws on stakeholder interviews and project reports from the Eteläportti ecosystem.
The findings suggest that while the Eteläportti ecosystem has advanced in terms of economic and behavioural orchestration, notable challenges persist in the institutional and technological layers, particularly following the city’s withdrawal from its orchestrator role. These gaps, along with the retreat of a coordinating actor, risk weakening entrepreneurial discovery processes and knowledge diffusion, both of which are essential for effective Smart Specialisation implementation. To sustain the ecosystem’s development and enhance regional competitiveness over the long term, this study recommends focusing on strengthening bottom-up coordination and advancing shared digital infrastructure within the ecosystem as key priorities.Geopoliittisesta geotaloudelliseen hallinnointiin siirtymisen myötä valtiot painottavat yhä enemmän taloudellista kilpailukykyä ja innovaatioita aluepolitiikan välineinä. Tässä kontekstissa älykäs erikoistuminen on noussut strategiseksi lähestymistavaksi alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi keskittymällä kunkin alueen omien vahvuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen koordinoidun yrittäjämäisen etsimisen avulla. Keski-Suomessa Eteläportin teollisuusklusterin kehittäminen edustaa tätä lähestymistapaa pilottihankkeena alueen älykkään erikoistumisen strategian kärjen, uudistuvan teollisuuden, toteuttamisessa. Tämä teollisen valmistuksen siirtymä, jolle ovat ominaista digitalisaatio ja kestävät tuotantomenetelmät, tähtää alueen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen muuttuvassa globaalissa taloudessa.
Koska älykäs erikoistuminen on laaja-alainen politiikkakehys, sen strategisten tavoitteiden muuntaminen käytännön alueelliseksi toiminnaksi ja taloudelliseksi muutokseksi edellyttää käytäntölähtöistä tarkastelutapaa. Ekosysteemit ovat keskeisiä tässä prosessissa, sillä ne kokoavat yhteen erilaisia toimijoita synnyttämään innovaatioita ja arvoa yhteisesti. Tämän vuoksi tutkielmassa tarkastellaan (a) kuinka Eteläportin ekosysteemiä orkestroidaan Keski-Suomen älykkään erikoistumisen strategian kontekstissa, ja (b) miten orkestrointia tulisi jatkossa kehittää strategian toimeenpanon ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisen tukemiseksi. Vaikka aihe on saanut viime aikoina huomiota politiikkakeskustelussa, empiirinen tutkimus ekosysteemien orkestroinnista älykkään erikoistumisen välineenä on edelleen rajallista. Tätä tutkimuksellista aukkoa paikkaamaan tutkielmassa sovelletaan Aution (2022) monikerroksista ekosysteemin orkestrointikehystä (Multi-layered Framework for Ecosystem Orchestration) älykkään erikoistumisen operatiivisena sovelluksena laadullisessa tapaustutkimuksessa, joka pohjaa datansa sidosryhmähaastatteluihin ja Eteläportin projektiraportteihin.
Tulokset viittaavat siihen, että vaikka Eteläportin ekosysteemi on edistynyt taloudellisessa ja käyttäytymiseen liittyvässä orkestroinnissa, institutionaalisilla ja teknologisilla tasoilla esiintyy edelleen merkittäviä haasteita, erityisesti kaupungin vetäydyttyä orkestroijan roolista. Näiden aukkojen, yhdessä koordinoivan toimijan puuttumisen kanssa, katsotaan heikentävän yrittäjämäistä etsimistä ja tiedon leviämistä, jotka ovat keskeisiä älykkään erikoistumisen onnistuneessa toteuttamisessa. Ekosysteemin kehityksen ylläpitämiseksi ja alueellisen kilpailukyvyn tehostamiseksi pitkällä aikavälillä tutkimus suosittaa erityisesti ruohonjuuritason koordinaation vahvistamista ja yhteisen digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä ekosysteemin sisällä
Siirtolaiset ryhmien välissä : Etninen stereotypisointi, rasismi, queeriys ja kulttuurinen identiteetti Pajtim Statovcin romaaneissa Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän
Get PDFMonografiaväitöskirjassani tarkastelen Pajtim Statovcin kahta ensimmäistä romaania, Kissani Jugoslaviaa (2014) ja Tiranan sydäntä (2016). Pääkysymykseni on, miten kohdeteokset käsittelevät etnistä stereotypisointia, rasismia, queeriyttämistä ja kulttuurista identiteettiä siirtolaisuuteen liittyvinä teemoina. Tarkastelemani teemat rakentavat Statovcin alkutuotannossa keskeistä toiseuttamisen teemaa, ja ne on syytä huomioida teosten tulkinnassa. Kysymykset etnisestä stereotypisoinnista, rasismista, seksuaalisesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta sekä kulttuurisesta identiteetistä koskettavat nyky-yhteiskunnissa niin yksilöitä kuin yhteisöjä, ja niitä on käsitelty myös fiktiossa. Statovci on Suomessa ja ulkomaillakin tunnettu ja palkittu kirjailija, joka on käsitellyt näitä kysymyksiä siirtolaisuuteen liittyen moniulotteisesti.
Etnistä stereotypisointia lähestyn tarkastelemalla kertojien ja muiden henkilöhahmojen muodostamia stereotypioita. Kysyn, millaisena kohdeteokset, etenkin Tiranan sydän, esittävät etnisen stereotypisoinnin prosessin. Millaisia stereotypioita kertojat muodostavat etnisistä enemmistöistä ja miksi? Miten ne liittyvät heihin kohdistuvaan toiseuttamiseen? Tarkastelen myös kohdeteosten kertojien kytkeytymistä hylkiön ja muukalaisen henkilötyyppeihin ja pohdin sen vaikutusta teosten tapaan käsitellä toiseuttamisen teemaa. Etnisen stereotypisoinnin yhteydessä erittelen myös sitä, miten Statovcin kertojat ja teokset hyödyntävät ryhmäkeskeistä ja stereotypisoivaa ajattelua. Rasismin kuvauksiin liittyen kysyn, millaisia temaattisia piirteitä niillä on Statovcin kahdessa ensimmäisessä romaaneissa. Mitä rasismin muotoja teokset esittävät ja miten? Millaisia rasismin mekanismeja sisältyy henkilöhahmojen väliseen vuorovaikutukseen? Kytken kohdeteosten rasismin esitykset siirtolaisuutta koskeviin yhteiskunnallisiin diskursseihin. Tiranan sydämessä tarkastelen myös epäluotettavan kertojan käytön roolia rasismin kuvaamisessa.
Kertojien poikkeamista sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevista normeista tarkastelen suhteessa heidän kulttuuriseen identiteettiinsä tai kuulumiseensa. Erittelen sitä, miten Tiranan sydämen kertojaa ja Kissani Jugoslavian Bekimiä toiseutetaan heidän omassa etnisessä ryhmässään heidän queeriytensä takia. Millaisia käsityksiä sukupuolirooleista kohdeteokset yhdistävät albanialaiseen kulttuuriin? Pureudun siihen, miten nämä käsitykset ja esitetyn albanialaisen kulttuurin heteronormatiivisuus vaikuttavat niistä pois pyrkivien kertojien suhtautumiseen albanialaisuuteensa. Huomioni kohteena on myös se, miten Tiranan sydämen kertoja hahmottaa oman sukupuolensa ja sukupuolen ylipäätään. Teen tulkintoja Kissani Jugoslavian kertojien kulttuurisen identiteetin muuttumisesta ja sen ilmaisemisesta symbolisilla eläinhahmoilla.
Ensisijainen tutkimusotteeni on temaattinen. Lähestyn kohdeteoksia niissä käsiteltyjen teemojen perusteella siirtolaisuuskirjallisuutena. Teoriakehyksinä hyödynnän stereotypiantutkimusta, rasismitutkimusta, postkoloniaalista teoriaa, etnisyyden ja kulttuurisen identiteetin tutkimusta, sukupuolentutkimusta, queer-teoriaa ja tunteiden tutkimusta. Hylkiön ja muukalaisen henkilötyypit omaksun henkilöhahmotutkimuksesta ja epäluotettavan kertojan käsitteen kertomuksentutkimuksesta. Edistän siirtolaisuuskirjallisuuden temaattista tutkimusta erittelemällä Statovcin kahta ensimmäistä romaania valitsemistani näkökulmista.
Kohdeteokset lähestyvät etnistä stereotypisointia ja rasismia siirtolaisten näkökulmasta. Toiseuttava kohtelu herättää kertojissa ja muissa henkilöhahmoissa kielteisiä tunteita, jotka saavat heidät muodostamaan usein kielteisiä stereotypioita uuden kotimaansa tai asuinmaidensa etnisistä enemmistöistä. He stereotypisoivat kuitenkin myös omaa etnistä ryhmäänsä. Tähän kertojat suhtautuvat kielteisesti pitkälti siksi, että he ovat toiseutettuja myös sitä heille edustavissa yhteisöissä. Kulttuuriyhteisön sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevista normeista poikkeavien henkilöhahmojen kautta kohdeteokset tematisoivat yhteisön ja siinä sopimattomaksi katsotun yksilön suhteen. Tiranan sydän esittää etnisen stereotypisoinnin prosessin monipuolisesti ja tematisoi sen kautta stereotypisoinnin myös laajemmin. Kohdeteokset kyseenalaistavat ryhmäkeskeisen ajattelun ja sen tuottamat yksinkertaistavat vastakkainasettelut, mutta joutuvat jonkin verran toistamaan näitä ajattelutapoja ja vastakkainasetteluja voidakseen kritisoida niitä.
Osoitan, että Tiranan sydämen kertojan kytkös hylkiön ja muukalaisen henkilöhahmotyyppeihin nivoutuu toiseuttamisen teemaan. Tiranan sydän asettaa hylkiömäisen kulkurin henkilöhahmotyypin globalisoitumisen kontekstiin. Muukalaisen piirteitä löytyy myös Kissani Jugoslavian kertojista. Kohdeteoksissa rasismin esitysten yksi keskeinen piirre on siirtolaisten rasismiin antamien vastausten kuvaaminen. Statovci esittää rasismin vuorovaikutuksellisena ilmiönä, jossa on kuitenkin mukana valtasuhde etnisten enemmistöjen ja siirtolaisten välillä. Statovcin romaanit rakentavat moniulotteisia henkilöhahmoja ja välttävät siirtolaisten kuvaamisen pelkkinä uhreina ja yksiulotteisina henkilöhahmoina esittämällä heidän etnisiin enemmistöihin ja albaaneihinkin kohdistuvia kielteisiä tunteitaan ja asenteitaan.In my monograph dissertation, I examine Pajtim Statovci's first two novels, My Cat Yugoslavia (2014) and Crossing (2016). My main question is how the target texts explore the themes of ethnic stereotyping, racism, queerness and cultural identity through characters and narrators related to migration. These themes are placed in the target texts under the broader theme of othering and play a central role. Therefore, it is important to examine them in terms of the interpretation of the works. Ethnic stereotyping, racism, queerness and cultural identity are current and significant issues from the perspective of both the individual and society, in fiction and outside of it. Statovci is a well-known and awarded writer in Finland and abroad, who has dealt with being a migrant in a multidimensional way.
I approach ethnic stereotyping by examining the stereotypes formed by narrators and other characters. I ask how the target works, especially Crossing, present the process of ethnic stereotyping. What kind of stereotypes do the narrators form about ethnic majorities and why? How are they connected to the othering they face, and what does it mean to the interpretation of the works? I also study how othering is thematized through the fact that the narrators of the target texts can be read leaning on the character types of the abject hero and the stranger. In connection with ethnic stereotyping, the subject of my research is also how Statovci's narrators and works utilize group-based and stereotyping thinking.
Regarding the depictions of racism, I ask what kind of thematic features they have in Statovci's first two novels. What forms of racism do they present and how? How do My Cat Yugoslavia and Crossing present the mechanisms of racism through the interaction of the characters? I bring up the perspective of how the representations of racism in the target works are connected to social discourses on migration. I also investigate the role of using an unreliable narrator in presenting racism.
I examine the narrators' divergence from the norms regarding gender and sexuality in relation to their cultural identity or belonging. I itemize how the narrator of Crossing and Bekim in My Cat Yugoslavia are othered in their own ethnic group because of their queerness. What kind of notions of gender roles do the target texts link to Albanian culture? I discuss how these notions and the heteronormativity of the presented Albanian culture affect the attitude of the narrators towards their Albanianness. I also analyse how the narrator of Crossing comprehends their own gender and gender in general. I suggest interpretations about the changing cultural identity of the narrators of My Cat Yugoslavia and the expression of this shift is through symbolic animal characters.
The primary approach of my research is thematic. I read the target works based on their themes as migration literature. As theoretical frameworks I use study of stereotypes, study of racism, postcolonial theory, study of ethnicity and cultural identity, gender studies, queer theory and study of emotions. I also utilize the concepts of the abject hero and the stranger, which are character types and can be considered part of character study, and the concept of unreliable narrator, which belongs to narrative theory. My aim is to advance the thematic research of migration literature by investigating Statovci's first two novels from the chosen perspectives.
My target texts deal with ethnic stereotyping and racism from the perspective of migrants. Motivated by their negative feelings arising from the impact of othering, the narrators and other characters form stereotypes about the ethnic majorities of their new homeland or countries of residence. However, they also stereotype their own ethnic group, which they have a negative attitude to, largely because they are also othered in the communities that represent it to them. Through characters who diverges from the norms of their cultural community regarding gender and sexuality, the target works thematize the relationship between the community and the individual who is considered inappropriate in it. Crossing presents the process of ethnic stereotyping in a versatile way and through it also thematizes stereotyping more broadly. The target texts question group-based thinking and the simplistic juxtapositions it produces, but to some extent they must repeat these ways of thinking and juxtapositions to criticize them.
The attachment of the narrator of Crossing to the character types of the abject hero and the stranger is linked to the theme of othering. Crossing sets the character type of the abject hero, who is also a wanderer, into the new context of increased globalization. The features of a stranger can also be found in the narrators of My Cat Yugoslavia. One key feature of the representations of racism in the target texts is the description of the migrants' reactions to racism. Statovci presents racism as an interactive phenomenon, which, however, involves a power relationship between ethnic majorities and migrants. Statovci's novels build multidimensional characters and avoid depicting migrants as mere victims and one-dimensional characters by presenting their negative feelings and attitudes towards ethnic majorities and also Albanians
”Ettei etittäs matalinta mahdollista nimittäjää” : Laadullinen sisällönanalyysi kuvajournalismin profession mukautumisesta digitalisoituneen uutismedian tarpeisiin
No full textLukijan kuva, toimittajan itse nappaama puhelinkuva, videotoimittaja joka kuvaa, käsikirjoittaa ja leikkaa omat juttunsa. Kun uutismedia pyrkii selviämään jaetusta ongelmasta, median ansaintalogiikan muutoksesta ja resurssipulasta aikana, jolloin yleisö on tottunut uutisina ilmaisena hyödykkeenä, valokuvan arvo on romahtanut. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitin, miten kuvajournalistin profession odotetaan vastaavan digitalisoituneen uutismedian vaatimuksiin.
Tutkielman aineisto on kerätty käyttäen menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelin viittä suomalaisen uutismedian kuvaosaston esihenkilöä. Aineistoa analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin pyrkien tunnistamaan tapoja, joilla kuvaosastot ovat vastanneet sekä digitalisoitumiseen että rahakirstujen kiristymiseen. Sisällönanalyysini perusteella kuvajournalistin nykyaikaista työskentelyä suomalaisissa mediataloissa vastauksena digitalisaatioon määrittelevät erityisesti ammattiroolin sekoittuminen, reaaliaikaisuuden vaateen kasvu, työn prekaari luonne sekä näkemisen harjaantumisen kehittyminen kohti mobiilialustaa.
Tulosten mukaan ammattiroolit ovat sekoittuneet ja uutismediat ovat määritelleet, milloin toimittaja valokuvaa oman juttunsa. Näiden kuvien ei odotettu vastaavan kuvajournalismille asetettuja odotuksia. Kuvajournalistien odotetaan kuvaosastojen esihenkilöiden näkökulmasta laajentavan työnkuvaansa sekä video- että tekstintuotantoon. Kuvajournalisti työskentelee yhä useammin yksin ja kiireinen työskentely yksipuolistaa kuvastoa vaarantaen journalismin ammatti-identiteetiksi tunnistettujen arvojen toteutumista. Resurssipulaan on vastattu uudelleenmäärittelemällä, minkälaiset uutiskuvat ovat laadukkaan kuvajournalismin arvoisia.
Kuvattavaa on siis vähemmän. Tämä saattaa ohjata kuvajournalisteja pois alalta tai lisätä kuvajournalistien kaupallisia siteitä. Toinen alaa muokkaava teknologinen harppaus, tekoäly, lisää portinvartijuuden merkitystä. Tekoälykuvaston ei tulosteni mukaan pelätä korvaavan valokuvaa vaan lisäämään aidon ja luotettavan kuvajournalismin merkitystä
"Ihmiset, jotka ovat kunnianhimoisia ja haluavat menestyä tulevat onnistumaan": Oppilaiden tulevaisuuden uskomusten ja persoonallisuuspiirteiden välinen yhteys
Get PDFTämä monimenetelmällinen kyselytutkimus tarkastelee yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden uskomuksia tulevaisuuden koulutus- ja työmahdollisuuksistaan sekä näiden uskomusten ja persoonallisuuspiirteiden välisiä yhteyksiä. Oppilaiden uskomukset voivat vaikuttaa heidän urasuunnitteluunsa sekä -valintoihinsa, minkä takia näiden suhteiden ymmärtäminen on tärkeää nuorten urasuunnittelun tukemisen kannalta.
Viiden faktorin mallin persoonallisuuspiirteitä ovat ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, avoimuus, tunnollisuus ja neuroottisuus. Tulevaisuuden uskomuksia tarkastellaan tutkimuksessa urasuunnitteluun, opiskeluun, työelämään ja yleiseen toiveikkuuteen liittyvien uskomusten kautta.
Tutkimuksen aineisto (N=79) kerättiin vuoden 2025 keväällä eteläsuomalaisen yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta oppilailta sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi BFI-2-S-mittarin persoonallisuuspiirteiden kartoittamiseen sekä Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä oppilaiden uskomusten selvittämiseksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä avointen vastausten analysoimiseen ja lineaarista regressioanalyysiä persoonallisuuspiirteiden ja uskomusten yhteyksien tarkasteluun.
Oppilaiden tulevaisuuden uskomukset osoittautuivat yleisesti myönteisiksi. Suurin osa oppilaista kokee, että yksilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tulevaisuuteensa, ja esimerkiksi tavoitteellisuus, motivaatio ja tunnollisuuden alapiirteet ovat merkittäviä tekijöitä koulu- ja työmenestyksen kannalta. Oppilaiden tulevaisuuden huolet liittyivät esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, tulevan työn mielekkyyteen sekä epävarmuuteen omista valinnoista. Oppilaat toivovat tulevaisuudessa merkityksellistä työtä, taloudellista turvallisuutta ja omien tavoitteiden saavuttamista.
Regressionanalyysit osoittivat, että korkeampi tunnollisuus ja korkeampi ulospäinsuuntautuneisuus selittävät myönteisempiä tulevaisuuden uskomuksia. Korkea neuroottisuus korreloi myönteisten uskomusten kanssa kielteisesti, mutta niiden välinen yhteys ei ollut regressioanalyysissä tilastollisesti merkitsevä.
Oppilaiden persoonallisuuden ja uskomusten välinen yhteys tulisi huomioida koulussa yksilöllisellä ohjauksella ja erilaiset persoonallisuudet huomioivalla toimintakulttuurilla. Persoonallisuuspiirteiden vaikutuksen ymmärtäminen voi lisätä oppilaiden itsetuntemusta, ja siten auttaa oppilaiden itsetunnon vahvistamisessa ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Jo perusopetuksessa on tärkeää tukea oppilaiden urasuunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toiveikkuuden ylläpitämistä tulevaisuutta kohtaan.This mixed methods study adresses ninth-grade students’ beliefs about their future educational and occupational opportunities, and examines the relations between these beliefs and personality traits. Understanding these relationships is important for supporting adolescence in their career planning.
The study employed the theoretical framework of the Big Five personality traits: extraversion, agreeableness, openness, conscientiousness, and neuroticism to study students’ beliefs. Students’ beliefs were examined across four domains: career, planning, academic pursuits, working life, and general future optimism.
The data (N=79) was collected in spring 2025 from ninth-grade students using an online questionnaire, which included the BFI-2-S-scale to measure students’ personality traits and both Likert-scale statements and open-ended questions to assess students’ beliefs. The methodology incorporated both content analysis for qualitative data and linear regression analysis to examine relationships between personality traits and beliefs.
The results showed that students generally maintained positive perspectives regarding their futures. Most participants expressed belief in personal agency, that individuals can influence their future through their actions. Students articulated concerns about employment prospects and expressed uncertainty about their choices. Many participants aspired to meaningful employment, financial security, and achievement of personal goals.
The regression analysis revealed that students who were more conscientious and extraverted had more positive beliefs about their future. Although elevated neuroticism correlated with more negative beliefs, this relationship was not statistically significant.
These results suggest that educational institutions should consider personality differences when providing guidance services. Understanding how the relationship between personality traits and future beliefs can enhance students' self-awareness and help them recognize their strengths. Supporting students in career planning, goal-setting, and maintaining positive future expectations remains crucial
Accelerated idioventricular rhythm in the adult: an update
No full textIntroduction: accelerated idioventricular rhythm (AIVR) is a typically regular ventricular rhythm with a heart rate between 50 and 110 (-120) beats per minute, absence of P waves or sinus P waves with atrioventricular dissociation, and a wide QRS interval. It is most commonly observed in the setting of acute myocardial infarction, reperfusion therapy, and structural heart diseases. Objective: This article aims to review and update the current knowledge on accelerated idioventricular rhythm (AIVR) in adults, addressing its pathophysiology, underlying mechanisms, clinical presentation, differential diagnoses, and prognostic implications. Additionally, it seeks to synthesize the latest scientific evidence on the topic, discussing advances in clinical management and potential therapeutic approaches. Methods: a comprehensive literature search was conducted using databases such as PubMed, Scopus, and Web of Science to identify recent studies on AIVR in adults. Articles discussing its mechanisms, clinical presentation, prognosis, and treatment approaches were analyzed and synthesized. Results: AIVR is generally considered a benign arrhythmia, often self-limiting and not requiring specific treatment. However, it may indicate underlying cardiac pathology and, in some cases, contribute to hemodynamic instability. The differential diagnosis includes other ventricular arrhythmias, such as ventricular tachycardia, which necessitates careful electrocardiographic analysis. Current management strategies focus on treating the underlying condition rather than the arrhythmia itself. Conclusion: AIVR in adults remains an important electrocardiographic finding, particularly in the context of acute coronary syndromes. While usually benign, recognition and appropriate differentiation from malignant arrhythmias are essential for optimal patient management. Further research is needed to clarify its prognostic implications and therapeutic considerations.Peer reviewe
Psykedeelien vaikutus välteltyihin muistoihin: Iän, käyttötarkoituksen, sukupuolen, aiempien traumojen sekä koetun hyvinvoinnin ja ahdingon yhteys psykedeelien herättämiin välteltyihin muistoihin
Get PDFPredicting cardiovascular morbidity and mortality with SCORE2 (OP) and Framingham risk estimates in combination with indicators of biological ageing
No full textBackground and Objective: Previous research assessing whether biological ageing (BA) indicators can enhance the risk assessment of cardiovascular disease (CVD) outcomes beyond established CVD risk indicators, such as Framingham Risk Score (FRS) and Systematic Coronary Risk Evaluation (SCORE2)/SCORE2-Older Persons (OP), is scarce. We explored whether BA indicators, namely the Rockwood Frailty Index (FI) and leukocyte telomere length (TL), improve predictive accuracy of CVD outcomes beyond the traditional CVD risk indicators in general population of middle-aged and older CVD-free individuals. Methods: Data included 14 118 individuals from three population-based cohorts: TwinGene, Health 2000 (H2000), and the Helsinki Birth Cohort Study, grouped by baseline age (<70, 70+). The outcomes were incident CVD and CVD mortality with 10-year follow-up. Risk estimations were assessed using Cox regression and predictive accuracies with Harrell's C-index. Results: Across the three study cohorts and age groups: (i) a higher FI, but not TL, was associated with a higher occurrence of incident CVD (P <. 05), (ii) also when considering simultaneously the baseline CVD risk according to FRS or SCORE2/SCORE2-OP (P <. 05) (iii) adding FI to the FRS or SCORE2/SCORE2-OP model improved the predictive accuracy of incident CVD. Similar findings were seen for CVD mortality, but less consistently across the cohorts. Conclusions: We show robust evidence that a higher FI value at baseline is associated with an increased risk of incident CVD in middle-aged and older CVD-free individuals, also when simultaneously considering the risk according to the FRS or SCORE2/SCORE2-OP. The FI improved the predictive accuracy of CVD outcomes beyond the traditional CVD risk indicators and demonstrated satisfactory predictive accuracy even when used independently.Peer reviewe