Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
PI/PD/PID-Säätimen diskretointimenetelmien vertailua
No full textSysteemitekniikassa analogisen säätimen diskretointi mahdollistaa sen korvaamisen digitaalisella tietokonealgoritmilla. Tässä työssä verrattiin säätimen diskretointimenetelmiä. Menetelmiksi valittiin Tustin- ja Backward Euler -menetelmät, joissa differentiaaliyhtälön derivaatat approksimoidaan.
Säätimen diskretointimenetelmiä verrattiin kolmessa eri prosessin säädössä: kiintolevyn lukupään PD (Proportional-Derivative) -säädössä, output-viiveellisen prosessin ja anturin muodostavan systeemin PI (Proportional-Integral) -säädössä kahdella viiveellä sekä venttiilin (Flapper Valve) PID (Proportional-Integral-Derivative) -säädössä. Analogiset säätimet viritettiin MATLAB Simulink Automated Tuning -työkalulla.
Jatkuva-aikaisen suljetun systeemin diskretointi aloitettiin prosessin- ja prosessin ja anturin sarjaankytkennän ZOH (Zero-Order Hold) -diskretoinnilla. Säätimet diskretoitiin Tustin- ja Backward Euler -menetelmillä. Jokainen malli diskretoitiin kahdella eri näytteenottovälillä, jotka valittiin jatkuva-aikaisen suljetun systeemin yksikköaskelvasteen perusteella. Diskretoiduista malleista muodostettiin suljetut systeemit, joiden vasteita, säätimien tuottamia ohjauksia, stabiiliusindeksejä ja kustannusfunktioiden arvoja vertailtiin. Kustannusfunktioina käytettiin SSE, STSE ja SSTE, jotka painottavat säätövirhettä eri tavoin.
Kiintolevyn lukupäälle viritetyn PD-säätimen diskretointiin on Backward Euler -menetelmä parempi. Diskretointi ei vaatinut alipäästösuodinta, joten sen suljetun systeemin vasteen käyrämuoto oli lähempänä jatkuva-aikaista vastetta. Anturille ja outputviiveelliselle prosessille, jossa viive oli prosessin aikavakiota pienempi, viritetyn PI-säätimen diskretointimenetelmällä ei ollut merkittävää eroa, mutta Backward Euler -menetelmä tuotti pienemmät arvot kaikille kustannusfunktioille. Viiveen ollessa prosessin aikavakiota suurempi on Backward Euler -menetelmä parempi. Sen vasteessa oli vähemmän ylitystä ja sen kustannusfunktioiden arvot olivat pienemmät. Venttiilille viritetyn PID-säätimen diskretointiin Tustin-menetelmä soveltui paremmin, jolle Backward Euler -menetelmä vaati pienemmän näytteenottovälin. Säätimen diskretointimenetelmän valinta vaikuttaa diskreettiaikaisen suljetun systeemin suorituskykyyn
Patriots for Europe -ryhmän äärioikeistolainen retoriikka behavioraalisen immuunijärjestelmän teorian näkökulmasta
No full textVuoden 2024 Euroopan parlamenttivaaleissa äärioikeistolainen Patriots for Europe -ryhmä nousi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Ryhmä koostuu 12 eri maan puolueista. Näille puolueille tyypillistä on maahanmuuttovastaisuus, muukalaisvihamielisyys ja konservatiivinen ideologia. Patriots for Europe -ryhmän ideologia myötäilee näitä elementtejä.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, missä määrin näiden puolueiden maahanmuuttovastainen retoriikka heijastaa behavioraalisen immuunijärjestelmän toimintalogiikkaa. Käyttämäni teoreettinen viitekehys pohjautuu poliittiseen psykologiaan, joka tarjoaa politiikan tutkimuksen perinteisistä tulokulmista poikkeavia näkökulmia poliittisiin ilmiöihin. Yksi lähestymistapa poliittisiin ilmiöihin poliittisessa psykologiassa on evoluutiopsykologia. Käyttämäni behavioraalisen immuunijärjestelmän teoria on alkujaan evoluutiopsykologiasta ammentava teoria. Teoria tarkastelee ksenofobiaa ja etnosentrismiä reaktiivisina sopeumina, jotka suojaavat sisäryhmää ulkoisilta uhilta – olivatpa nämä uhkat todellisia tai subjektiiviseen kokemukseen perustuvia uskomuksia.
Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt sisältöanalyysiä. Aineistoni koostuu kuuden eri puolueen vaaliohjelmista, jotka kattavat kolme eri vaalitasoa. Aineistojen perusteella Patriots for Europe -ryhmän puolueiden retoriikka myötäilee behavioraalisen immuunijärjestelmän toimintalogiikkaa, erityisesti sisä- ja ulkoryhmien määrittelyn osalta. Puolueet korostavat vaalimateriaaleissaan sisäryhmän suojelemisen tarvetta. Puolueiden mukaan suurimman uhan muodostavat muslimienemmistöisistä maista tulevat maahanmuuttajat, joihin suhtaudutaan ksenofobisesti. Puolueet esittävät useita keinoja, joiden avulla sisäryhmää tulisi suojella tältä ulkoryhmältä. Ehdotetut keinot myötäilevät behavioraalisen immuunijärjestelmän toimintalogiikkaa
Vapaaehtoistyö sosiaalisen vaihdon välineenä : Diskurssianalyysi Kansainvälisen vapaaehtoistyön ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistarinoista
No full textKandidaatintutkielmassani tarkastelen aineistolähtöisen diskurssianalyysin avulla vapaaehtoistyöjärjestöjen mainosartikkeleissa esitettyjä syitä vapaaehtoistyön tekemiselle. Aineisto koostuu kolmesta Suomen Punaisen Ristin ja kolmesta Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n verkkoartikkelista, joissa käsiteltiin vapaaehtoisten tarinoita vapaaehtoistyön parissa. Tutkimusperiodi käsittää vuodet 2017–2023. Suomen
Punaisen Ristin artikkelit käsittelevät kotimaassa tehtävää vapaaehtoistyötä, kun puolestaan Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n artikkelit käsittelevät vapaaehtoistyötä Kosovossa, Ugandassa ja Virossa. Suomen Punaisen Ristin artikkeleissa korostui yksilökeskeisyys, kun taas Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n artikkeleissa painottuivat vapaaehtoisten keskeinen yhteisöllisyys ja toiminnan monikansallisuus.
Teoreettisessa viitekehyksessä paneuduin tarkastelemaan kriittisesti sosiaalisen vaihdon teorian avulla, voidaanko vapaaehtoistyötä tehdä silkasta moraalisesta velvoitteesta ilman henkilökohtaista hyötyä. Viitekehys rakentui George Homansin ja Johannes Siegristin sosiaalisen vaihdon teorioiden ympärille. Lisäksi käsittelen Marcel Maussin lahjateoriaa, Immanuel Kantin kategorista imperatiivia sekä Auguste Comten esittämää altruismin käsitettä. Diskurssianalyysin tukena käytin Nando Malmelinin mainonnananalyysiä, jonka kautta selvensin eroja kolmannen sektorin hyödyntämän ja muunlaisenmainonnan välille.
Artikkeleista erotin yhteensä seitsemän erilaista diskurssityyppiä, jotka ovat avunannon diskurssit, elämänkokemusten diskurssit, esteiden ja haasteiden diskurssit, mielekkään työn diskurssi, päästövähennyksen diskurssi, resurssien hallinnan diskurssit sekä vapaaehtoisten välisen yhteisöllisyyden diskurssit. Tutkielmani tuloksista käy ilmi, että vastavuoroisuus ja henkilökohtainen palkitsevuus ovat merkittäviä tekijöitä vapaaehtoistyön mainostamisessa. Vapaaehtoistyö antaa tekijöilleen sosiaalisia kontakteja, uusia elämänkokemuksia ja mahdollisuuden tehdä töitä omien arvojensa mukaiselta pohjalta
Kaupunkiseudun kuntien eriävien intressien yhteentörmäys vai kaksilla raiteilla eteneminen? : Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö tarkastelussa – Lempäälän asemanseutu ja Suomirata
Get PDFTutkimuksen aiheena on tutkia Lempäälän kunnan asemanseudun kehittämistä ja sen vaikutuksia Tampereen kaupunkiseudun seudulliseen yhteistyöhön. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten yksittäisen kunnan intressi eroaa seudullisista tavoitteista Suomi-radan osalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yhteistyö yksittäisen jäsenkunnan ja kaupunkiseudun välillä toimii, kun niiden välille syntyy eriäviä intressejä.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä koostan tiiviin synteesin eri näkökulmista tarkasteltuna kaupunkiseudun harjoittamasta yhteistyöstä. Viitekehyksessä viitataan myös maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (MAL-sopimus), jonka merkitystä käsitellään seudullisen yhteistyön työkaluna. Edellä mainittujen teoreettisten näkökulmien lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan päärataa rajaesineen näkökulmasta, joka selittää kaupunkiseudun eriävät intressit sen kehittämiseen.
Tutkimus laadittiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahdesta asiantuntijahaastattelusta, jotka suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastateltaville esitettiin etukäteen laaditut kysymykset. Haastattelut litteroitiin, eli kirjoitettiin puhtaaksi tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että Tampereen kaupunkiseudun seudullisessa päätöksenteossa osapuolten välillä on olemassa eriäviä intressejä. Lempäälän kunnan intressinä oli Suomirata-hankkeen kaatuminen, jota toisaalta pidettiin pettymyksenä seututasolla. Yksittäisen kunnan ja kaupunkiseudun välisistä ristiriidoista huolimatta seutuyhteistyötä pidettiin arvokkaana sekä tuloksellisena
TikTokin ADHD-representaatioita käsittelevien tutkimusten teemat ja lähestymistavat
Get PDFKirjallisuuskatsauksessani kuvailen ADHD-representaatioita käsittelevien vertaisarvoitujen artikkeleiden keskeisiä teemoja ja lähestymistapoja. Aineiston hakuvaiheessa kävi ilmi, että ADHD:sta ja sosiaalisesta mediasta on paljon saatavilla lääketieteen, psykologian ja psykiatrian vertaisarvioitua tutkimusta. Mediatutkimuksen opiskelijana minua kiinnosti, minkälaista tutkimusta ADHD:sta on tehty mediatutkimuksen kentällä. Rajaamalla tutkimukseni TikTokin ADHD-representaatioihin oli minun mahdollista löytää eri tutkimusalojen mediatutkimukseen keskittyviä vertaisarvioituja artikkeleita. Aineistoksi valikoitui yhteensä viisi vertaisarvoitua tutkimusta. Jokaisessa artikkelissa oli löydettävissä muista artikkeleista eroava teema, mutta aineiston teemat myös täydensivät ja haastoivat muissa artikkeleissa esiin tuotuja näkökulmia. Aineiston teemoiksi analyysissä nousi: tiedon laatu, identiteetti, affordanssien ja algoritmin vaikutukset, itsetehdyt diagnoosit sekä saavutettavuus. Aineistoa analysoidessa tein havainnon, että aineistossa tarjottiin lääketieteelliselle lähestymistavalle vaihtoehtoisia lähestymistapoja
Episteeminen epäoikeudenmukaisuus potilas-lääkärisuhteessa: Fenomenologinen lähestymistapa avuksi vuorovaikutuksen syvempiin haasteisiin
Get PDFPotilas-lääkärisuhteessa vuorovaikutus koetaan usein haastavaksi. Epäonnistunut vuorovaikutus heikentää hoitotuloksia ja tyytyväisyyttä niin työhön kuin hoitoon. Tässä työssä tarkastelen vuorovaikutusta filosofisesti episteemisen eli tiedollisen epäoikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Väitän, että lääkärillä on valta-asemansa vuoksi enemmän vastuuta vuorovaikutusprosessista ja sen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Tieto-opillisena lähtökohtanani on, että tieto muodostuu aina tietyssä kontekstissa, eikä voi koskaan olla objektiivista. Niin lääkäri kuin potilaskin tuovat suhteeseen subjektiivisesti muodostamaansa tietoa ja myös ei-luonnontieteellisellä tiedolla on suhteessa merkittävä rooli.
Episteeminen epäoikeudenmukaisuus voi ilmetä Miranda Frickerin käsittein testimoniaalisena tai hermeneuttisena epäoikeudenmukaisuutena. Testimoniaalisessa epäoikeudenmukaisuudessa kuulija arvioi ennakkoluulojensa vuoksi puhujan uskottavuutta väärin perustein. Useimmiten tämä ilmenee puhujan (potilas-lääkärisuhteessa potilaan) kapasiteetin aliarvioimisena. Hermeneuttisessa epäoikeudenmukaisuudessa on kyse siitä, että ihmisillä on sosiaalisen asemansa vuoksi erilaiset mahdollisuudet osallistua tulkinnallisiin ja sosiaalisia merkityksiä luoviin prosesseihin, joiden kautta heidän kokemuksensa voivat tulla näkyviksi ja vakavasti otetuiksi. Lääketieteen kontekstissa potilaat kokevat usein, että lääkärit eivät ymmärrä heidän kokemustaan. Potilailla voi usein katsoa olevan heikot hermeneuttiset resurssit kokemuksensa merkityksellistämiseen.
Episteemisen epäoikeudenmukaisuuden välttämiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi ehdotan fenomenologista lähestymistapaa. Sen kautta voidaan tarkastella sairautta ensisijaisesti potilaan kokemuksen näkökulmasta. Se täydentää naturalistista näkökulmaa, jossa sairautta pyritään tarkastelemaan objektiivisesta luonnontieteellisestä näkökulmasta. Fenomenologisen näkökulman kautta lääkäri voi ymmärtää paremmin potilaan elettyä kokemusta, ja sitä kautta arvostaa potilaan tuottamaa tietoa. Ruumiillisuus ja kokemuksen muodostuminen subjektien välisessä toiminnassa ovat tärkeitä eletyn kokemuksen ulottuvuuksia.
Episteemisen epäoikeudenmukaisuuden ehkäisemisen keinoina käsittelen potilaan kokemuksen validoivan vastaanottamisen tärkeyttä, lääkärin taitoa reflektoida omia ennakkoluulojaan ja rajallisuuttaan sekä ilmiöiden merkityksellistämisen vaikutusta kokemukseen, esimerkkinä tästä oireen käsite
Kaupunkipyöräjärjestelmät ja niiden rooli osana yhteiskuntaa
No full textKaupunkipyöräjärjestelmät ovat yleistyneet nopeasti osana kaupunkien liikkumisratkaisuja, ja ne ilmentävät jakamistalouden sekä kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunkien kasvu ja tiivistyminen kiihtyvät tulevaisuudessa, jolloin matkatarpeiden ja ruuhkien on arvioitu lisääntyvän. Työssä tarkasteltiin kaupunkipyöräjärjestelmän merkitystä yhteiskunnassa, teknisiä toteutusvaihtoehtoja sekä tekijöitä, joista hyvä käyttäjäkokemus rakentuu. Lopuksi työssä tarkasteltiin tarkemmin Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmää ja sen käyttömääräaineistoa vuodelta 2024.
Työn tavoitteena oli ymmärtää kaupunkipyöräjärjestelmän tavoitteita ja vaikutuksia, vertailla toteutusmalleja sekä analysoida Tampereen vuoden 2024 kaupunkipyöräaineistoa. Työn tutkimuskysymyksiä olivat: mitä tarkoitetaan kaupunkipyöräjärjestelmällä, mitä sillä tavoitellaan, mitkä olivat Tampereen käytetyimmät kaupunkipyöräasemat kaudella 2024 ja milloin matkoja tehtiin eniten. Tutkimus perustuu kirjallisuustutkimukseen sekä data-analyysiin Tampereen kaupunkipyöräjärjestelmän käytöstä. Aineistoa analysoitiin MS Excelin avulla.
Kaupunkipyöräjärjestelmän avulla voidaan tukea kestävää kehitystä, vähentää liikenteen päästöjä ja liikenneruuhkia sekä edistää kansanterveyttä. Järjestelmien tekniset ratkaisut, kuten lukitus- ja paikannustavat, vaikuttavat kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkipyörillä saavutettaviin hyötyihin. Tampereella kaupunkipyöräjärjestelmä on toteutettu asemaperusteisena järjestelmänä, joka on mahdollistanut sujuvan integroinnin osaksi muuta joukkoliikennettä.
Analyysissa havaittiin merkittäviä eroja eri pyöräasemien käyttömäärissä. Tampereella vuonna 2024 esimerkiksi ”Tullikamarin aukio” ja ”Rautatieasema” olivat suosituimpia pyöräasemia niin kokonaiskäyttömäärissä kuin lähtö- ja palautusmääriä erikseen tarkastellessa. Tulosten avulla tunnistettiin ja erotettiin myös Tampereen asemaverkon vähiten käytettyjä asemia. Toimintakaudella käyttö painottui selvästi elokuun arkipäiville ja viikonloppuina erityisesti kesäkuulle. Vuorokauden ajallisesti matkoja tehtiin eniten aamulla tai iltapäivän ja alkuillan aikana.
Kaupunkipyöräjärjestelmä on monipuolinen ratkaisu, joka voi merkittävästi tukea kaupunkirakenteen kehittämistä. Sen vaikutukset riippuvat toteutusratkaisuista, saavutettavuudesta ja käyttäjälähtöisyydestä. Käyttäjät arvostavat järjestelmän toimivuudessa myös hinnoittelun kohtuullisuutta sekä riippumattomuutta aikatauluista ja reiteistä. Investoimalla yleiseen pyöräilyinfran kehitykseen ja parannushankkeisiin edistetään samalla myös kaupunkipyöräjärjestelmän toimintaedellytyksiä.
Työn tulosten avulla kaupunkipyörien asemaverkkoa voitaisiin jatkokehittää ja asemien sijaintia optimoida. Tuloksia voitaisiin hyödyntää myös eri käyttövuosien väliseen vertailuun. Työn aikana tunnistettiin mahdollisuus laajentaa kaupunkipyöräjärjestelmää Tampereen Lentävänniemen suuntaan, johon uusi raitiotielinja avautui tammikuussa 2025. Tuloksissa painotettiin numeerisia ja lukuarvollisia sijoituksia suhteessa toisiinsa, joten epäselväksi jäi, kuinka ne olisivat muuttuneet esimerkiksi prosenttiosuuksia tarkasteltaessa
Vaihtoehto purkavalle uudisrakentamiselle : Lempäälän Kympin käyttötarkoituksen muutos
No full textSuomessa on käynnissä nuorten rakennusten purkuaalto. Yksi purku-uhan alla oleva rakennus on postmoderni 37-vuotias Lempäälän ydinkeskustan Asemakorttelissa sijaitseva toimisto- ja liikerakennus Lempäälän Kymppi, joka on jäänyt lähes kokonaan tyhjilleen ensimmäisen pääkäyttäjän poistuttua rakennuksesta. Asemakorttelin uusi kaava vuodelta 2021 mahdollistaa paikalle olemassa olevaa taajamarakennetta huomattavasti tiiviimpää ja kaupunkimaisempaa rakentamista. Kymppiä ei inventoinneissa huomatuista arvoista huolimatta olla säästämässä.
Lempäälän kunta on sivuillaan kertonut pyrkivänsä hiilineutraaliksi kunnaksi vuoteen 2030 mennessä, eli ennen koko Suomen tavoitetta. Kunnan maankäyttöpolitiikassa tavoite ei kuitenkaan näy, sillä olemassa olevan rakenteen tiivistämisen sijaan keskustakortteleita ehdotetaan purettavaksi uudisrakennusten tieltä. Myös kiinteistökehittäjillä on suuri rooli Lempäälän rakennuskannan kohtalon päättäjinä. Yksityisten toimijoiden tavoitteet ja prioriteetit ovat kuitenkin usein hyvin erilaisia kuin julkisten tahojen, joiden tarkoituksena on luoda pitkäjänteisesti kestävää ja hyvinvointia tuovaa kaupunkiympäristöä.
Suomessa on edelleen vallalla uuden paremmuutta puolustava ajatusmaailma. Nykyisiä modernien rakennusten purkuja perustellaan samoilla argumenteilla, kuin niiden alta purettujen talojen purkuja vuosikymmeniä sitten. Rakennusten käyttötarkoituksien muutokset ja korjaaminen voivat lisääntyä vain, mikäli yhteiskunnan asenneilmapiiri muuttuu. Korjaamiselle on monia perusteita, esimerkiksi purkavaa uudisrakentamista pienemmät elinkaarikustannukset ja pienempi hiilijalanjälki. Nykyisen ilmastokriisin aikana purkavan uudisrakentamisen tulisi olla viimeinen vaihtoehto, kun kaikki muut mahdollisuudet on selvitetty.
Tässä diplomityössä tutkitaan säilyttävää ja kaavan ehdotusta paremmin taajamaympäristöön sulautuvaa vaihtoehtoa Asemakorttelin rakentamiselle. Työ jakautuu teoria- ja suunnitelmaosaan. Teoriaosassa perehdytään kaupunkisuunnitteluun, Lempäälän kunnan tavoitteisiin, Lempäälän Kymppiin ja Asemakortteliin. Lempäälän Kympistä löytyi tarkastelussa useita säilyttämistä puoltavia arvotekijöitä, eikä rakennuksesta paljastunut mitään korjaamista ja muuntelemista estävää. Suunnitelmaosuudessa esitellään suunnitelma tontinkäytöstä, käyttötarkoituksenmuutos toimistotalosta asuintaloksi, sekä lisäkerros. Suunnitelmassa keskitytään erityisesti olemassa olevien arvojen säilyttämiseen ja vahvistamiseen, kaupunkikuvaan sopimiseen sekä järkevän kokoisten perheasuntojen suunnitteluun.In Finland, even relatively young buildings are increasingly being demolished. One such example is Lempäälän Kymppi, a 37-year-old postmodern office and commercial building located in the centre of Lempäälä. Since its main tenant left, the building has remained largely vacant. A new 2021 zoning plan for the Asemakortteli block proposes a denser and more urban development for the area and proposes the demolition of an existing building—despite its documented architectural and cultural value.
The municipality of Lempäälä has publicly committed to becoming carbon-neutral by 2030, ahead of Finland’s national goal. However, this ambition is not reflected in its land use policies, which prioritize demolition and new construction over densification and reuse. Real estate developers also play a significant role in shaping the town's building stock, but their goals often conflict with the long-term sustainability objectives of public authorities.
In Finland, new construction is still widely seen as preferable. Today, the same arguments used decades ago to justify replacing buildings are being used to support the demolition of modern architecture. Changing this mindset is essential to enable greater reuse of existing buildings. Renovation and transformation typically offer lower life-cycle costs and a smaller carbon footprint compared to demolition. Given the urgency of the climate crisis, demolition should remain a measure of last resort, pursued only after all feasible alternatives have been carefully examined.
This thesis presents an alternative plan for the Asemakortteli area that better integrates into the existing urban fabric than construction in accordance with the zoning plan. The work is divided into theoretical and design sections. The theoretical part examines urban planning principles, Lempäälä’s policy goals, and the values of the Kymppi building. The findings support the building’s preservation and show no technical barriers to its transformation. The design part proposes repurposing the building for residential use, adding an extra floor, and creating reasonably sized family apartments—all while preserving the building’s existing architectural and urban values
Nykytaiteen näyttelytilat kestävyysmurroksessa
No full textIlmastokriisi vaatii ihmisten toiminnan muuttamista kestäväksi. Jotta muutos tapahtuu, tulee myös ihmisten ajatusmaailman muuttua. Nykytaiteella pystytään viestimään muutoksesta monitasoisesti ja huomioiden muutokseen liittyvän henkilökohtaisuuden ja tunnetasot. Nykytaiteen museot voivat tukea oppimista ja kestävyysmurroksen eteen toimimista. Tässä diplomityössä tutkitaan, mitä tarpeita kestävyysmurrosta käsittelevä nykytaide kohdistaa näyttelytiloille. Tavoitteena on löytää tapoja tukea nykytaidetta ja nykytaiteen museoita kestävyysmurroksesta viestimisessä.
Vastausta tähän kysymykseen etsitään työssä kirjallisuuskatsauksen, tapaustutkimuksen ja näyttelytilojen viitteellisen suunnittelun avulla. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitetään kestävyysmurroksen, nykytaiteen ja museoiden yhteyksiä. Museon toiminnan tunnistettiin liittyvän suoraa kestävyysmurrokseen ja nykytaiteen vaikutuksen kulttuurisen muutoksen kautta kestävyysmurrokseen. Kirjallisuuskatsauksen ohessa muodostettiin analyysikehys taideteoksien analysoimiseen kestävyysmurroksen näkökulmasta tapaustutkimuksessa.
Tapaustutkimuksella muodostettiin teemoja näyttelytilojen suunnittelulle. Tapaustutkimuksessa analysoitiin kirjallisuuskatsauksen analyysikehyksen avulla viittä nykytaiteen teosta, jotka ovat olleet esillä Euroopassa 2010- ja 2020-luvuilla, ja joiden sisältö liittyy kestävyysmurrokseen. Tapaustutkimuksen avulla todettiin näyttelytilojen vaikuttavan yhdessä paikallisen kontekstin kanssa teoksen konseptin ymmärtämiseen. Lisäksi tunnistettiin viisi teemaa nykytaiteen museoiden näyttelytiloille. Löydetyt teemat ovat näyttelytilojen monipuolisuus, instituutio, paikallisuus, kuka saa tehdä taidetta ja ei-ihmiset.
Työn suunnitteluosuudessa suunniteltiin otteita nykytaiteen museon tiloista Metsä Board Takon tehtaaseen Tampereelle. Suunnittelu tehtiin tapaustutkimuksesta löytyneiden teemojen pohjalta. Suunnittelusta muodostui viitteellinen museokokonaisuus, joka ilmaisee tapaustutkimuksesta löydettyjä kestävyysmurroksesta käsittelevää taidetta tukevan näyttelytilan teemoja.
Johtopäätöksenä työssä löydettiin ominaisuuksia näyttelytiloille, jotka tukevat kestävyysmurroksesta käsittelevää taidetta ja nykytaiteen museoita. Nämä ominaisuudet voi jakaa kahteen osaan, joista osaa näyttelytila toteuttaa ja osaa ilmaista. Näyttelytilan tulisi toteuttaa tilallisuuden kautta instituutiota, suhdetta ei-ihmisiin ja paikallisuutta. Näyttelytilojen tulisi ilmaista instituutiota, aikaa ja kontekstia. Ajan ja kontekstin ilmaiseminen tapahtuu myös näyttelytilan toteutettavien ominaisuuksien avulla. Lisäksi tämän työn perusteella tunnistettiin, että nykytaiteen esittämiseen onnistuneesti vaikuttaa vahvasti myös arkkitehtuurin kentän ulkopuoliset tekijät. Siksi taiteilijoiden ja museoiden työntekijöiden tiedon hyödyntäminen ja tarpeisiin vastaaminen on tärkeää näyttelytilojen suunnittelussa.The climate crisis requires changes to people’s thinking besides the direct actions towards sustainability. It is possible to communicate of the sustainable transformation with contemporary art on multiple levels and with emotional aspects considered. Museums of contemporary art have an ability to support visitors learning of sustainability and actions towards sustainable transformation. The aim of this master’s thesis is to learn, what contemporary art that relates to sustainable transformation requires from the exhibition spaces. The aim is to find methods to support the messages of contemporary artworks with spatial design.
This master’s thesis utilises three research methods: literature review, case study and architectural design. Trough literature review, museums potential to directly affect sustainable transition and contemporary art is noticed to affect sustainable transformation especially through cultural shift. Alongside the literature review, an analysis framework was formed for analysing contemporary artworks with the perspective of sustainable transformation.
Case study was utilised to find themes for designing exhibition spaces. Five contemporary artworks were analysed with the analysis framework. Artworks selected for the case study have been exhibited during 2010s and 2020s in Europe and their themes are related to sustainable transformation. As a result of the case study, it is understood that exhibition spaces and local context affect comprehension of the art works concept. Five themes for designing exhibition spaces found are spatial versatility, institution, locality, who is allowed to create art and non-humans.
The thesis continues with designing excerpts of exhibition spaces for a museum of contemporary art to Metsä Board Tako factory’s buildings in Tampere. Five themes found through the case study were explored through spatial design. Excerpts formed a concept of a complete museum which expresses the themes of exhibition spaces found in the case study.
As a conclusion, research formed characteristics for exhibition spaces which support art and contemporary art museums. Characteristics can be divided into two categories. First category is for characteristics institution, relationship with non-humans and locality which exhibition spaces should realize. The other category includes institution, time and context which exhibition spaces should express. Time and context are also expressed through characteristics of the realizing category. Additionally, it was noticed that there are many aspects of successful exhibition spaces which locate outside the architectural field. For this reason, it is important to utilise information of museum professionals and artist and answer to their needs through design