Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Nuorten aikuisten luottamus tekoälyä kohtaan : ZMET projektiivisena menetelmänä luottamuksen tutkimisessa
No full textTekoäly on kehittynyt hurjasti viime vuosien aikana, mikä on johtanut sen käytön yleistymiseen sekä yritysten että kuluttajien keskuudessa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia ja analysoida, millaisista merkityksistä nuorten aikuisten luottamus tekoälyyn rakentuu. Lisäksi tutkimus pyrkii arvioimaan projektiivisen tutkimusmenetelmän, kuten ZMET (Zaltman Metaphor Elicitation Technique), vahvuuksia ja heikkouksia luottamuksen tutkimisessa. Vaikka luottamus on olennainen osa ihmisen ja tekoälyn välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa, sen tutkiminen on jäänyt vähäiselle huomiolle. Uutena ilmiönä myös tekoäly kaipaa lisää tutkimusta, etenkin laadullisin menetelmin.
Tutkimuksen teoreettinen pohja muodostuu tekoälyn määritelmästä, ihmisten välisen sekä ihmisen ja tekoälyn välisen luottamuksen teoriasta ja semiotiikasta. Luottamuksen määritelmä on kolmiosainen: luottamus on asenne, johon kuuluvat positiiviset odotukset ja haavoittuvuuden tila eli tiedostettu riski. Ihmisten väliset luottamusmallit ovat osittain verrattavissa ihmisen ja tekoälyn väliseen luottamukseen, mutta luottamus tekoälyyn rakentuu myös muista elementeistä, kuten yksityisyydestä, inhimillistämisestä ja ennakko-oletuksista. Myös sosiaalisen ympäristön vaikutus luottamuksen muodostumiseen on merkittävämpää ihmisen ja tekoälyn välisessä luottamuksessa. Semiotiikan näkökulmasta merkitykset muodostuvat objektin (tekoäly), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vuorovaikutuksessa. Nämä yhdessä luottamusmallien kanssa selittävät, miten merkitykset luottamuksesta tekoälyyn muodostuvat tässä tutkimuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ZMET-menetelmällä, joka on kuluttajien merkityksiä tunnistava ja analysoiva markkinatutkimuksen työkalu. Tutkimusta varten haastateltiin viittä suomalaista 21–27-vuotiasta aikuista, jotka käyttävät aktiivisesti suuria kielimalleja.
Haastatteluissa nousi esiin viisi teemaa, jotka rakentuivat kahdeksastatoista pienemmästä merkityskokonaisuudesta. Tutkimuksessa nousseet merkitykset koottiin yhteen kollektiiviseen ajatuskarttaan, ja niitä tarkasteltiin sekä luottamuksen määritelmän että luottamuksen teorian valossa. Nuorten aikuisten merkitykset muodostuivat pääosin tekoälyyn liitetyistä piirteistä.
Tutkimustulosten perusteella luottamus tekoälyyn rakentuu kolmen pohjimmaisen arvon varaan: hyöty, hallinta ja ihmisyyden säilyttäminen. Tuloksista tunnistettiin samoja luotettavan piirteitä, joita ihmisten välisessä ja ihmisen ja tekoälyn välisessä luottamuksen kirjallisuudessa on esitetty. Lisäksi luottamuksen määritelmä toteutui, kun tuloksista oli tunnistettavissa sekä positiivisia odotuksia edustavia merkityksiä että haavoittuvuuden tilaa kuvaavia merkityksiä. Tuloksista voidaan myös siis päätellä, että projektiiviset tutkimusmenetelmät, kuten ZMET-menetelmä, sopivat luottamuksen kaltaisten abstraktien ja moniulotteisten ilmiöiden syvempien merkitysten ja rakenteiden ymmärtämiseen
Työelämän murros älykkään automaation aikakaudella : Hyödyt, haasteet ja vaikutukset organisaatioihin
No full textÄlykäs automaatio on nopeasti kehittyvä teknologia, joka yhdistää tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan tehostaakseen liiketoimintaprosesseja. Se muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla organisaatiot toimivat ja muuttaa työelämän rakenteita ja sisältöä. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten älykäs automaatio muuttaa organisaatiorakenteita, millaisia taitoja työntekijät tarvitsevat sen yleistyessä sekä millaisia hyötyjä ja haasteita se tuo mukanaan.
Tutkielma osoittaa, että älykäs automaatio voi lisätä organisaatioiden tehokkuutta ja joustavuutta, mutta samalla se voi myös keskittää päätöksentekoa ja korvata perinteisiä työtehtäviä. Automaatio mahdollistaa rutiinitehtävien vähenemisen, mikä voi parantaa työn mielekkyyttä, mutta aiheuttaa myös epävarmuutta työpaikkojen säilymisestä. Lisäksi työntekijöiltä vaaditaan uusia taitoja, kuten teknologista osaamista, kriittistä ajattelua, luovuutta ja kykyä työskennellä yhdessä tekoälyjärjestelmien kanssa. Jotta automaatiosta saadaan täysi hyöty irti, organisaatioiden tulee panostaa strategiseen suunnitteluun, työntekijöiden koulutukseen ja teknologian integrointiin. Tutkielmassa todetaan, että älykkäällä automaatiolla on laaja-alaisia vaikutuksia sekä työmarkkinoihin että organisaatioiden toimintaan ja tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan kovaa tahtia myös tulevaisuudessa
Farssin ja ilmastofiktion lajipiirteet Ian McEwanin Solarissa
No full textTässä tutkielmassa teen antiessentialistista lajitutkimusta Ian McEwanin teoksesta Solar. Analysoimalla teosta farssin ja ilmastofiktion lajipiirteiden avulla erittelen näiden lajien tuottamia ristiriitoja kohdeteoksessani. Lähtökohtaisesti ilmastofiktiota kuvaillaan opettavaiseksi lajiksi, kun taas farssia konservatiiviseksi ja moraalista opettavaisuutta vältteleväksi. Tämä lähtökohtainen yhteensopimattomuus on pohja tutkimuskysymykselleni.
Lajien avulla on jäsennetty ja selitetty kirjallisuutta antiikista asti. Ne toimivat tulkintaa ohjaavina funktioina. Teoreettisena kehyksenäni toimii Alastair Fowlerin antiessentialistinen kirjallisuuden lajiteoria, jossa yksittäiset teokset muistuttavat toisiaan lajirepertoaariensa, eli lajillista samankaltaisuutta luovien piirteiden perusteella. Lajit ymmärretään tällaisiksi samankaltaisuuksia sisältäviksi kategorioiksi. Farssi on historiallinen draaman laji ja ilmastofiktio taas uusi tulokas kirjallisuuden kentällä. Niitä ei ole ennen tutkittu yhdessä.
Analyysini pohjalta esitän, että Solar hyödyntää monia farssin sisällöllisiä piirteitä, kuten juonikuvioita, tyyppihahmoja, väkivaltaa ja moraalisten kysymysten välttelyä. Farssin tyylilajia Solarissa alleviivaavat myös taipumukset, joita on tunnistettu farssin keinoja hyödyntäville moderneille teoksille. Farssin keinoja käytetään sekä sille itselleen tyypillisiin tarkoituksiin että ilmastopolitiikan satiiriseen kritisointiin. Suurin osa näistä piirteistä ovat lähtökohtaisesti epätyypillisiä ilmastofiktiolle. Ilmastoaihe on kohdeteoksessani samalla ilmeinen ja etäällä. Didaktiivisuus eli opettavaisuus yhdistetään ilmastofiktioon vahvasti, mutta Solar ei opeta millään tavalla totunnaista tai hyväksyttävää tapaa ratkaista ilmastonmuutosta. Teoksen päähenkilö, aurinkoenergiahankkeen johtaja Michael Beard plagioi, pettää ja väärentää kostaakseen kilpakumppaneilleen ja tavoitellakseen henkilökohtaista etua.
Toisaalta farssin piirteet ja satiirisuus voivat toimia myös harmoniassa ilmastofiktion kanssa. Liian melankolista ja tunteisiin vetoavaa ilmastofiktiota on myös kritisoitu, sillä uhkakuvien maalailu voi helposti johtaa lamaantumiseen liian suurelta vaikuttavan ongelman edessä. Alatyylisten piirteiden, kuten kehontoimintojen ja väkivallan esiintyminen ilmastofiktiossa yllättää ja ohjaa aiheen uudenlaiseen, kriittiseen tarkasteluun. Lisäksi farssin keinojen ihmisyyteen vetoamisen avulla voi käsitellä ihmisen ja luonnon suhdetta erilaisesta näkökulmasta. Tuloksinani esitän, että Solarin lajilliset ristiriidat luovat teokseen yhteensopimattomuutta, mutta tämä ei ole kielteinen asia farssin tai ilmastofiktion tarkoitusten kannalta. Teosta voisi kutsua ilmastofarssiksi, jossa toisaalta ihmiset aiheuttavat muutoksia luontoon ja toisaalta ovat oman ihmisluontonsa rajoittamia eivätkä onnistu torjumaan ilmastonmuutosta
B2B customer referencing in a community of practice context: Conceptualizing legitimating mechanisms in the health technology sector
No full textThe phenomenon of customer referencing entails sellers engaging with existing customers to influence new potential customers. In a business-to-business (B2B) setting, this has typically been studied through the lens of the reference communication activities of sellers. However, the role of the customer peer community (to which both existing and new potential customers belong) and the mechanisms through which this community legitimates the seller's customer referencing activities have largely been neglected in the literature. To address this shortcoming and build on customer referencing knowledge, we draw on the community of practice (CoP) literature and empirically explore the legitimating mechanisms for customer referencing and how sellers can harness these mechanisms. Our multiple case study is based on 32 interviews with sellers and customers from the health technology sector. The findings uncover three CoP-driven mechanisms: similarity, authority, and objectivity. We develop a conceptual model based on these mechanisms, which sellers can harness to gain legitimacy for their customer referencing. We discuss the implications of the conceptual model and detail how sellers should focus on planned customer referencing tactics to facilitate peer-to-peer interactions in a customer CoP context.Peer reviewe
ZED-kameran käyttö metsäympäristön visuaalisessa SLAM-ratkaisussa
Get PDFMobiilirobotiikassa ja itsenäisten ajoneuvojen paikallistamisessa on tutkittu paljon ongelmaa, missä mobiiliagentti asetetaan sille ennalta tuntemattomalle alueelle. Tällä ennalta tuntemattomalla alueella mobiiliagentin tulisi osata tunnistaa yksilöllisiä maamerkkejä ja arvioida oma sijaintinsa ympäristössä näitä maamerkkejä hyödyntäen. Tätä kutsutaan yhtäaikaisen paikantamisen ja kartoittamisen (SLAM) ongelmaksi. Kyseistä ongelmaa ja mahdollisia ratkaisuja on tutkittu paljon. Ongelman ratkaisemiseen on esitetty useita tapoja. Näissä ratkaisuissa on hyödynnetty erilaisia laitteistoja, havaintokykyantureita sekä tarpeen mukaan kehitettyjä algoritmeja. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella Stereolab-yrityksen ZED-stereokameran ja paikantamissovelluksen sopivuutta osana metsäympäristössä suoritettavaa paikantamista ja kartoitusta. Sopivuutta on tarkasteltu löydettyjen samankaltaisten tutkimusten sekä suoritettujen mittauksien perusteella.
ZED-kameralla suoritettuja tutkimuksia sisäympäristössä suoritettavassa paikallistamisessa löytyi kaksi. Näissä tutkimuksista havaittiin, että paikantamissovellus suoriutui kohtalaisesti verrattuna useampaan toimivaksi todettuun ratkaisuun. Tutkimuksista havaittiin kuitenkin, että ratkaisu menettää tarkkuutensa, jos kameralla suoritettu reitti sisältää äkkinäisiä käännöksiä tai suoritettava liike on liian nopeaa sekä äkkinäistä. Ulkoilmassa suoritettuja tutkimuksia paikantamisesta ei löytynyt, mutta yhdessä tutkimuksessa vertailtiin useampaa kaupallista kameraratkaisua maataloussovelluksessa. Tutkimuksesta käy ilmi, että ZED-kamera soveltuu parhaiten ulkoilmaratkaisuihin, kunhan tutkittavat kohteet ovat kaukana kamerasta.
Työssä suoritettiin käytännön mittauksia metsäympäristössä suoralla sekä kaarevalla mittausreitillä ja verrattiin paikannussovellukselta saatuja tuloksia suunniteltuun mittausreittiin. Mittaustuloksista nähdään, että suorituskertojen välisissä paikannussovelluksen sijaintien ero on pieni eli mittausten toistettavuus on hyvä. Suunniteltuun mittausreittiin verrattuna sijainnit ovat kuitenkin epätarkat ja suoralla reitillä epätarkkuus kasvaa huomattavasti mittausreittiä edetessä. Kaarevalla reitillä saadaan muodostettua yhteys jo tunnistettuihin maamerkkeihin ja näin sovelluksen sijainnin tarkkuus myös paranee. Soveltuvuus mittaustulosten perusteella on lupaava ja näin käyttö on mahdollinen metsäympäristössä. Mahdolliset parhaat tulokset ZED-kameralla ja yrityksen paikannussovelluksella saadaan ympäristössä, joka sisältää toisistaan erovia yksilöllisiä maamerkkejä, kasvusto on harvempaa ja reitillä palataan ajoittain takaisin aiemmin tutkittuun sijaintii
Ympäristövastuun kehystäminen: Laadullinen tutkimus eurooppalaisten postiyhtiöiden ympäristöraportoinnista
No full textTämä tutkimus käsittelee eurooppalaisten postiyhtiöiden vuotta 2022 koskevaa ympäristövastuullisuusraportointia. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään postiyhtiöiden raporttien tekstiä tutkien erilaisia kehyksiä, joiden kautta postiyhtiöt ilmaisivat ympäristövastuullisuustoimintaansa. Viisi kymmenestä tutkimuskohteena olleista postiyhtiöistä olivat pörssissä listattuja yrityksiä, ja toiset viisi olivat omistajuuspohjaltaan täysin valtio-omisteisia. Tutkimuksella oli kehysten havaitsemisen ja niiden muodostamisen ohella kaksi alakysymystä. Näitä olivat postiyhtiöiden raporteilta kehystutkimuksellisen menetelmän avulla luotujen kehysten arviointi suhteessa postiyhtiön sidosryhmävuorovaikuttamiseen sekä kehysten esiintymisen riippuvaisuus postiyhtiön omistajuuspohjasta.
Tutkimuksen teoreettisena taustoituksena toimi yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuden aseman käsittely postiyhtiön vuosittaisessa raportoinnissa, sekä perehtyminen organisaatiolle tyypillisiin sidosryhmiin. Aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta havainnollistava kirjallisuuskatsaus keskittyi vihreän logistiikan aihepiiriin sekä omistajuuspohjan ja vastuullisuustoiminnan suhteen kuvaukseen.
Tutkimusmetodina tutkimuksessa toimi kehysanalyysi. Kehystutkimuksen metodologiaa hyödyntäen postiyhtiöiden ympäristövastuullisuusraporteilta tunnistettiin viisi erilaista roolia, joiden kautta postiyhtiö oli pyrkinyt kehystämään ympäristövastuullisuuttaan. Näitä olivat Ilmastonmuutoksen torjuja, Yhteiskunnan, paikallisekosysteemien ja alueiden yhdenvertaisuuden suojelija, Ympäristöystävällinen vaihtoehto kuluttajalle, Ympäristövastuullisuudesta ammentava ja luotettava bisneskumppani, sekä Ympäristövastuullisesti kehittyvä työyhteisö.
Keskeisinä havaintoina kysymykseen sidosryhmävuorovaikutuksesta oli sidosryhmien tunnistaminen listausten avulla, sekä useimpien sidosryhmien intressien linkittyminen yhteen tai useampaan tutkimuksessa muodostettuun kehykseen. Omistajuuspohjan vaikutusten osalta havaittiin eroja kehyspriorisoinneissa sekä osittain myös postiyhtiön toiminnalle olennaisten sidosryhmien tunnistamisessa.
Johtopäätöksinä tutkimuksessa voidaan todeta kehyksiä olevan olemassa ainakin tutkimuksessa luodut viisi kappaletta. Näistä olennaisimmaksi osoittautui kestävän kehityksen teorioiden suurin lähtökohta, eli ilmastonmuutoksen torjuminen. Muut tutkimuksessa tunnistetut kehykset sijoittuivat tämän kehyksen ympärille limittäin, kytkien omat erikoisintressinsä ilmastonmuutoksen torjuvuuden yhteyteen. Sidosryhmistä selkeimmin puhutelluksi osoittautuivat omistajuuspohjasta poikkeamatta postiyhtiön asiakkaat. Omistajuuspohjalla oli yhteys raportoinnissa postiyhtiön kokemukseen ympäristövastuullisuuden yhteydestä maineen ylläpitoon ja taloudelliseen tuloksentekoon. Jatkotutkimuksina tämän tutkimuksen tematiikkaan liittyen todettiin olevan esimerkiksi tutkimus, jossa ympäristövastuullisuuden kehystämistä verrattaisiin tarkasteluvuoden numeeriseen dataan, tai tutkimus, joka perehtyisi syvemmin postiyhtiön sidosryhmien vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden korreloitumiseen sidosryhmän erityisintressien raportilla saaman huomion laatuun tai määrään
Z-sukupolven näkemykset hyvästä työelämästä ja johtajuudesta: Näkemysten yhteys olemassa oleviin johtamisteorioihin
Get PDFZ-sukupolven osuus työvoimasta kasvaa, ja sekä mediassa että organisaatioissa voi huomata lisääntyneen kiinnostuksen Z-sukupolvea kohtaan. Z-sukupolvelle on tunnistettu sille ominaisia piirteitä ja näkemyksiä, jotka vaikuttavat heidän asenteisiinsa ja odotuksiinsa työpaikoista ja esihenkilöistä. Tutkimus Z-sukupolvesta on kuitenkin vielä rajallista ja tutkimuksesta löytyy myös ristiriitaista tietoa Z-sukupolveen liittyen. Aiemmassa tutkimuksessa on myös jo todettu, että aiempien sukupolvien omat näkemykset ja piirteet aiheuttavat epävarmuutta olemassa olevien johtamisteorioiden käytännön toimivuudesta. Tutkimuskentällä ei olekaan vielä syvemmin paneuduttu siihen, miten Z-sukupolven näkemykset ja johtajuudelle asettamat merkitykset suhteutuvat olemassa oleviin johtamisteorioihin ja vielä tarkemmin
haastavat niitä.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Z-sukupolven näkemyksiä työelämästä ja laadukkaasta johtajuudesta. Tutkimustehtävänä on osallistua ristiriitaisen tutkimuskentän käsityksien vahvistamiseen siitä, mitä näkemyksiä Z-sukupolvella on työelämästä ja johtajuudesta sekä kuinka ne haastavat olemassa olevia johtamisteorioita. Tähän tutkielmaan valitut johtamisteoriat ovat autenttinen johtajuus, transformationaalinen johtajuus sekä LMX-teoria. Nämä teoriat valittiin, koska ne ovat säilyttäneet merkittävän asemansa johtajuuden tutkimuksessa vuosikymmenten ajan ja koska niissä on samoja aihealueita ja käsitteitä kuin mitä Z-sukupolvea koskevassa tutkimuksessa toistuu.
Teoreettinen viitekehys rakentuu aiemmasta Z-sukupolvitutkimuksesta ja valittujen johtamisteorioiden suhteuttamisesta Z-sukupolvea koskevaan olemassa olevaan tutkimukseen. Autenttinen johtajuus, transformationaalinen johtajuus ja LMX-teoria todetaan soveltuviksi vertailukohdiksi Z-sukupolven näkemyksiä ajatellen, sillä ne tarjoavat sekä hyötyjä että mahdollisia haasteita Z-sukupolven johtamiselle. Lisäksi valittuja johtamisteorioita käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta tuodaan myös ilmi kritiikkiä, jota teoriat ovat saaneet.
Tutkimusta varten kerättiin laadullinen aineisto. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla, joissa haastateltiin yhdeksää suomalaista myyntialalla työskentelevää Z-sukupolven edustajaa. Haastateltavat henkilöt olivat ehtineet olla työelämässä jo useamman vuoden, joten heille oli ehtinyt kertyä kokemuksia erilaisista työympäristöistä ja esihenkilöistä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tuloksina löydettiin Z-sukupolven edustajille ominaisia näkemyksiä työelämästä ja laadukkaasta johtajuudesta. Tuloksista on tunnistettavissa näkemyksiä liittyen työpaikkoihin, omaan uraan ja työskentelytapoihin, esihenkilöihin ja vuorovaikutussuhteeseen esihenkilön kanssa. Tuloksina on näkemyksiä, jotka vahvistavat aiempaa tutkimustietoa sekä myös näkemyksiä, jotka antavat uusia näkökulmia Z-sukupolven ja johtamisteorioiden tutkimukseen. Tuloksilla otetaan kantaa myös näkemyksiin, jotka olivat aiemmassa tutkimuksessa jääneet vielä ristiriitaisiksi.
Tutkielman johtopäätöksinä esitellään tulosten merkitystä suhteessa aiempaan tutkimukseen Zsukupolvesta. Tutkielma osallistuu Z-sukupolvea koskevaan tutkimukseen vahvistamalla aiempia löydöksiä esimerkiksi Z-sukupolven herkkyydestä vaihtuvuuteen ja joustavuuden vaatimuksesta. Toisaalta tutkimus tuottaa myös uusia näkökulmia Z-sukupolven tutkimukseen ja ottaa kantaa aiemman tutkimuksen epäselviin tuloksiin esimerkiksi Z-sukupolven ajatuksista sosiaalisiin suhteisiin liittyen työpaikalla. Johtopäätöksinä on myös aiempia tutkimuksia haastavia löydöksiä. Johtopäätöksinä esitellään myös näkemysten asettamat haasteet valittujen johtamisteorioiden toteuttamiselle sekä ehdotetaan käytännön toimia Z-sukupolvea miellyttävälle johtamiselle
Nivelproteeseista irtoavat kobolttipartikkelit ja niiden aiheuttamat terveysriskit
Get PDFNivelproteeseihin kohdistuu paljon mekaanista ja kemiallista rasitusta, mikä aiheuttaa pienten metallipartikkelien irtoamista proteesimateriaalista kehoon. Irralliset metallipartikkelit voivat kulkeutua ympäröivään kudokseen ja veren kierron kautta muualle kehoon ja aiheuttaa kohteessaan terveyshaittoja. Kobolttiseokset ovat hyvin yleisiä nivelproteesien valmistusmateriaaleja, ja kobolttisia nivelproteeseja on asennettu potilaille jo vajaan vuosisadan verran.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään nivelproteeseista kehoon irtoavia kobolttipartikkeleita. Työhön on kerätty tietoa partikkelien irtoamisesta, niiden terveysvaikutuksista sekä proteesien muokkauksista aiheen tieteellisestä kirjallisuudesta ja terveysviranomaisten julkaisuista.
Varsinkin alaraajojen kobolttisia nivelproteeseja käyttävillä potilailla kohonneet kobolttiarvot ovat melko yleisiä. Siltikin kobolttipartikkelien määrä kehossa jää tavallisesti niin pieneksi, että haitallisia vaikutuksia ei ilmene. Jos näiden partikkelien määrä kuitenkin kasvaa liian suureksi, voi potilaalla ilmetä paikallisia oireita tai pahemmassa tapauksessa systeemisiä oireita. Systeemisten oireiden alkamiseksi kobolttipartikkeleita on kuitenkin täytynyt vapautua monikymmenkertainen määrä verrattuna paikallisten oireiden alkamiseen.
Kobolttipartikkeleiden irtoamiseen proteesimateriaalista vaikuttaa usea seikka. Suurimpaan osaan näistä on vaikea itse vaikuttaa, kuten kehon pH-tason muutoksiin ja kehossa olevien proteiinien toimintaan. Irtopartikkelien määrää voi kuitenkin pyrkiä vähentämään materiaalivalinnoilla ja muokkauksilla. Myös runsas ja intensiivinen liikunta sekä ylipaino ovat keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät irtoavien partikkelien määrää.
Kirjallisuudesta on nähtävissä, että partikkelien aiheuttamasta ongelmasta huolimatta kobolttiseokset tulevat edelleen olemaan laajassa käytössä nivelproteesien valmistusmateriaalina. Työtä vaihtoehtoisten materiaalien hyödyntämiseksi tehdään, mutta tällä hetkellä itse kobolttiseoksen muokkaukset ja proteesikappaleen vastaparina olevan materiaalin muokkaukset vaikuttavat lupaavammilta. Nykypäivänä yleisiä partikkelien irtoamista vähentäviä muokkauksia ovat metalli-polyeteeni-proteesin suosiminen metalli-metalliproteesin yli sekä muutamat pinnoitteet, kuten tantaalista, titaanista ja zirkonista valmistetut keraamipinnoitteet. Kehitteillä olevia, hyvin irtopartikkeleita vähentäviä muokkauksia ovat esimerkiksi proteesimetallin pintakuviointi lasersäteellä ja krominitridipinnoite
