Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Elämysten rajapinnassa: Arkielämykset ja niiden ilmentyminen kuluttajan arjessa
No full textKuluttajien on todettu olevan tyytyväisempiä kuluttaessaan elämyksiä materian sijaan. Elämysten tutkiminen sekä elämyksellisten teemojen korostaminen on myös ollut niin tutkijoiden kuin yritysten kasvavana kiinnostuksen kohteena. Aiempi tutkimus on hyvin pitkälti kohdistunut matkailu- ja tapahtuma-aloilla koettuihin elämyksiin, sekä luksusbrändeihin. Kuluttajan elämä ei kuitenkaan sisällä ainoastaan lomamatkoja tai luksustuotteita, vaan tapahtuu usein normaalin arjen lomassa. Tämä luo tarpeen tutkia arjessa esiintyviä elämyksiä, joissa taloudellinen tai toiminnallinen uhraus ei ole merkittävä ja tilanteet ovat jokapäiväisiä. Arjen tutkiminen on mielekästä, sillä se toistuu usein ja on monelle samaistuttava. Arjessa esiintyviä arkielämyksiä ymmärrettäessä pystytään niitä mahdollisesti lisäämään kuluttajan arkeen ja näin lisäämään hänen tyytyväisyyttään.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja analysoida sitä, miksi tietyt hetket kuluttajien arjen ohella muodostavat hänelle arkielämyksen. Tähän vastataan tutkimalla sitä, mitkä elementit arkielämyksen muodostumisen prosessissa nousevat esille, sekä miten muodostuneet arkielämykset ilmentyvät kuluttajan arjessa. Tutkimuksessa tarkastellaan aiempaa elämystalouden kirjallisuutta myös kriittisestä näkökulmasta ja luodaan uudet määritelmät elämykselle ja arkielämykselle, sillä selkeitä määritelmiä ei tällä hetkellä kirjallisuudesta ole löydettävissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin narratiivista sekä puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimuksen aineisto koostui kymmenestä 22–25-vuotiasta kuluttajasta. Arkielämyksen muodostumisen osalta sisältöä analysointiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen ja arkielämysten ilmentymisen osalta kokemusperäistä narratiivista analyysiä hyödyntäen.
Aineistosta löydettiin, että arkielämyksen kokemuksen muodostumisessa esiintyy kolme elementtiä, jotka voivat mahdollistaa sen muodostumisen: avoimuus tilanteelle, tilanteen erityisyys ja tarpeen täyttyminen. Tutkimuksen toinen tulos liittyy arkielämyksen ilmentymiseen. Aineistosta nousi esille, että arkielämykset voivat ilmentyä nelikentällä, joka koostuu jatkumoista: arkea tai siitä irrottautumista korostava, sekä palauttava, rauhoittava ja tasapainottava tai aktivoiva, innostava ja voimaannuttava. Samoin arkielämysten löydettiin ilmentyvän kuuden roolin kautta: palkitseva, tunteen estävä, inspiroiva, askareita helpottava, aikaansaava sekä rutinoiva.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osana kuluttajan arkea esiintyy arkielämyksiä, jotka muodostuvat moniosaisessa prosessissa. Muodostuneet arkielämykset voivat ilmentyä muun muassa kuuden roolin kautta, jotka vastaavat kuluttajan arjessa eri tarpeisiin. Kuluttajan arki sisältää siis useita tarpeita ja niihin ratkaisun antaessaan voi tilanne aiheuttaa arkielämyksen kuluttajalle. Näiden tarpeiden ja arkielämysten ominaispiirteiden tiedostaminen on oleellista, jotta tyytyväisyyttä tuovia elämyksiä voidaan lisätä myös kuluttajan arkeen
Komposiitti jääkiekkomailan valmistus ja ominaisuudet
No full textJääkiekkomailojen valmistus on kehittynyt paljon vuosikymmenien aikana ja vanhoista puumailoista on siirrytty lähes kokonaan käyttämään erilaisia komposiittimateriaaleista valmistettuja mailoja. Erityisesti hiilikuitukomposiittimailat ovat suosittuja ammattipelaajien keskuudessa, mikä johtuu niiden kestävyydestä ka keveydestä. Hiilikuitukomposiittimailojen suurimpia haasteita taas ovat niiden vauriokäyttäytyminen sekä kierrätyksen monimutkaisuus. Työssä perehdytään jääkiekkomailojen valmistukseen, valmistusmateriaaleihin, ja niiden vaatimiin ominaisuuksiin sekä mailojen asettamien vaatimusten mukaisiin komposiittimateriaaleihin ja niiden käyttäytymiseen.
Työ jakautuu kolmeen osaan. Aluksi käsitellään jääkiekkomailoja ja niiden valmistusta ja vaatimuksia. Seuraavassa osuudessa keskitytään hiili-, lasi- ja aramidikuitukomposiittien valmistukseen sekä kyseisten komposiittien käyttäytymiseen. Lopuksi tehdään katsaus tulevaisuuden haasteisin ja mahdollisuuksiin komposiittimateriaalien osalta.
Työssä todetaan hiilikuidun ja epoksin muodostamien komposiittien olevan tällä hetkellä paras valinta jääkiekkomailojen valmistukseen. Työssä selvisi myös, että hiilikuitukomposiittien kierrättäminen ja uudelleenkäyttö on haastava nykyisillä menetelmillä. Kierrätys- ja korjausmenetelmien kehittyminen tulevaisuudessa kuitenkin todennäköisesti mahdollistaa hiilikuitukomposiittien laajemman ja helpomman kierrättämisen ja uudelleenkäytön. Erityisesti itsekorjautuvien materiaalien kehittyminen mahdollistaisi hiilikuitukomposiittien laajemman käytön tulevaisuudessa
Report of retrospective analysis on door-to-needle time in acute ischemic stroke thrombolysis during off hours
No full textLapsen aggressiivisen käytöksen hallinta lastenpsykiatrisessa osastohoidossa – kiinnipidot ja lääkitykset
No full textTyöttömyysturvan uudistukset kansalaisuutta rakentamassa : Työtön työnhakija aktiivisena kansalaisena
No full textTyöllisyysasteen nostaminen ja työttömien aktivointi ovat muodostuneet keskeisiksi keskustelunaiheiksi työllisyys-, talous- ja sosiaalipolitiikan kentillä. Aktivoinnin myötä kansalaisten vastuita ja velvollisuuksia on määritelty uudelleen osana hyvinvointivaltiota. Tutkielman kohteena on tutkielman toteuttamishetkellä esitettyjen lakiehdotusten hallituksen esitykset ja sen tutkiminen, miten työttömyysturvaan ehdotetuissa muutoksissa rakennetaan työttömän työnhakijan aktiivista kansalaisuutta. Hallituksen esitysten tavoitteena on toteuttaa pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman osiota 4.3 Työhön kannustava sosiaaliturva. Tutkielman aineistona on kaksi hallituksen esitystä, HE 73/2023 vp ja HE 13/2024 vp.
Tutkielmassa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hallituksen esityksiä ja niissä rakennettua kuvaa työttömästä työnhakijasta aktiivisena kansalaisena. Analyysissani käytetään teoriataustana aktiivisen kansalaisuuden jaottelua sosioliberaaliin, libertaariin ja republikaaniin aktiiviseen kansalaisuuteen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan lakiuudistuksien vaikutuksia työttömän työnhakijan oikeuteen sosiaaliturvaan ja työhön. Tutkielman aineisto sisältää kaksi virkamiesvalmisteluna laadittua politiikka-asiakirjaa, joten ne kuvastavat osaltaan suomalaista työvoimapolitiikkaa tässä ajassa ja samalla muotoilevat työttömän työnhakijan kansalaisuutta.
Teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteella aineistosta nousee esiin neljä eri työttömän työnhakijan ak-tiivista kansalaisuutta kuvastavaa teemaa: työkansalaisuus, ansaitseva kansalainen, rationaalinen kansalainen ja aktiivisen kansalaisuuden laajentuminen. Näistä teemoista työkansalaisuuden teema ilmentyy pääteemana, jonka alle loput teemoista asettuvat. Teemojen pohjalta aineistossa työttömän työnhakijan aktiivinen kansalaisuus rakentuu etenkin sosioliberaalin aktiivisen kansalaisuuden ja libertaarin aktiivisen kansalaisuuden kautta. Suurin osa lakiuudistuksista heikentää työttömän työnhakijan sosiaaliturvaoikeutta ja etenkin velvoitetyön lakkauttaminen heikentää työttömän työnhakijan oikeutta työhön. Ikäsidonnaisten poikkeusten poistamisen voi nähdä lisäävän työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuutta, mutta alueellinen yhdenvertaisuus ilmenee aineistona haasteellisena.
Työttömän työnhakijan aktiivinen kansalaisuus ilmentyy tutkielmassa vahvasti työkansalaisuuden kautta. Lisäksi aineistossa ilmenee ansaitsevuuden ehtojen tiukentumista sekä viitteitä rationaalisesti toimivan kansalaisen ideaalista. Aktiivisen kansalaisuuden oletuksia laajennettiin entisestään koskemaan myös heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työnhakijoita. Uudistuksilla tavoiteltiin työhön kannustavaa sosiaaliturvaa ja työttömän työnhakijan aktiivisen kansalaisuuden voi aineistossa nähdä rakentuvan vahvasti työkansalaisuuden ideaalin kautta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi oleellista tarkastella työttömyysturvauudistusten toimeenpanon vaikutuksia työttömän työnhakijan aktiiviselle kansalaisuudelle ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle
"Typical Politician, All Talk, No Action": Rhetorical Analysis of Donald Trump’s Populist Style in the 2016 and 2020 United States Presidential Debates
No full textThis master’s thesis analyzes Donald Trump’s populist style in the 2016 and 2020 United States presidential debates. It focuses on understanding how Trump’s rhetoric manifests anti-elite sentiment, employs “bad manners”, dramatizes crises through performance, utilizes different argumentation techniques, and explores how Trump’s populist style evolves between the 2016 and 2020 presidential debates, highlighting how his rhetorical strategies adapted as he transitioned from populist outsider challenger to incumbent president. The primary research material for this thesis includes the first two debate instances from 2016 between Trump and Hillary Clinton, and two debate instances from 2020 between Trump and Joe Biden. This thesis is driven by the aim of deepening our understanding of Trump’s debate strategy and its broader implications for populist political communication.
The theoretical framework of this thesis combines Benjamin Moffitt’s concept of populist style with Chaïm Perelman’s theory of argumentation. Populist style is conceptualized as a performative political style comprising anti-elite discourse, the use of “bad manners”, and dramatization and performance of crises. Perelman’s framework serves as the methodological approach to categorize Trump’s rhetorical techniques into quasi-logical arguments, arguments based on the structure of reality, and the relations establishing the structure of reality. This dual framework is applied through rhetorical analysis of the debate transcripts from 2016 and 2020, which allows for a qualitative evaluation of Trump’s debate strategies.
The findings of this thesis reveal that Trump consistently employs anti-elite rhetoric during these debates, depicting his political opponents as corrupt establishment politicians who are disillusioned with the needs and aspirations of “the people” in America. Trump utilizes “bad manners” to strategically disrupt conventional debate norms, appeal to his voter base, and particularly delegitimize his opponents through ad hominem argumentation. Different crises and threats are dramatized and performed through exaggerated claims of societal breakdown and institutional failures, further positioning Trump as a political outsider candidate who can correct perceived past failures of the political establishment. Argumentation techniques that Trump uses prominently include causal links and argumentation through examples. Both of these forms of argumentation are ultimately linked to crisis dramatization in an effort to create a sense of urgency that demands quick and decisive action. The use of metaphor is especially connected to Trump’s use of “bad manners” in delegitimizing his debate opponents through personal attacks. Ultimately, these elements evolve between the 2016 and 2020 presidential debates, reflecting subtle shifts in Trump’s political positioning from populist outsider challenger to incumbent president
Tunneperäisen työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittymisen dialogia: Tunteet, autonomia ja kompetenssin kokemus työssä
No full textTämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää tunnekokemusten merkitystä kompetenssin kokemuksen vahvistumiselle, autonomian täyttymyksen tunteelle ja työtehtävien synnyttämälle tunnekokemukselle. Tutkimukseen osallistui kahden suomalaisen tekniikan alan yrityksen työntekijöitä. Työn tunnekokemusta tarkasteltiin tunteen valenssin ja aktivaation pohjalta nojaten Pekrunin kontrolliarvoteoriaan. Tunteen valenssi ja aktivaatio yhdistettiin Warrin tunneperäisen työhyvinvoinnin malliin. Syntyneitä Warrin koreja käytettiin lähtökohtana analyysille. Koreista selvitettiin autonomian täyttymyksen tunteen arvo, jonka taustateoriana oli Ryanin ja Decin itsemääräämisteoria sekä lisäksi oman kokemuksen mukainen arvio kompetenssin kehittymisestä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin ESM-metodilla älypuhelinsovellusta hyödyntäen vuosina 2019–2020 Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning -tutkimusryhmän (PGL) WORKEE-hankkeessa. Aineiston tarkastelu tehtiin laadullisen sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksena muodostui neljä Warrin tunneprofiilia, ahdistuneet, innostuneet, masentuneet ja mukavuudentunnetta kokevat. Tulokset osoittivat ahdistuneiden autonomian täyttymyksen tunteen ja arvion oman kompetenssin kehittymisestä olevan matalalla, he kokivat työssään kiirettä ja negatiivissävytteisiä tunteita. Innostuneiden keskuudessa autonomian täyttymys ja kokemus kompetenssin vahvistumisesta olivat keskitasolla, työ sisälsi mahdollisuuksia uuden oppimiseen, kehittymiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä positiivisilla tunteilla virittyneen työn. Masentuneiden joukolle oli tyypillistä matala autonomian täyttymyksen tunne sekä matala kokemus oman kompetenssin kehittymisestä, vähäinen tavoitteiden saavuttaminen, oppimiskokemusten puuttuminen, ajanhallinnan haasteet sekä negatiiviset tunteet suhteessa työhön. Mukavuudentunnetta kokevat olivat autonomian täyttymyksen tunteen osalta keskitasolla, oman kompetenssin kehittymisen arvio oli matala. Tyypillistä heille oli suuri saavutettujen tavoitteiden määrä, rutiininomaiset työtehtävät ja vähäinen kiireen tunne.
Tutkimustulokset osoittavat tunneilmapiirin merkityksen menestyksekkään työn tekemiselle ja työntekijöiden työhyvinvoinnin ja viihtymisen parantamiselle. Tulokset tarjoavat ymmärrystä tunneperäisen työhyvinvoinnin, osaamisen kehittymisen ja autonomian yhteyksistä
"Ilman luottamusta ei taida juurikaan olla mahdollisuutta muutokseen" : Vuorovaikutuksen merkitys luottamuksen rakentamisessa lastensuojelun sosiaalityössä
No full textTämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vuorovaikutustaitojen merkitystä luottamuksen rakentumisessa lastensuojelun sosiaalityössä, jossa luottamus on keskeinen edellytys toimiville asiakassuhteille ja vaikuttavalle muutostyölle. Lastensuojelussa luottamuksen rakentaminen on erityisen vaativaa, sillä asiakkaiden elämäntilanteet voivat sisältää kuormittavia ja epäluottamusta herättäviä kokemuksia viranomaistyöstä. Tutkimuksen aineisto pohjautuu LURA-hankkeeseen (Luottamuksen rakentuminen lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan, 2024) ja aineisto muodostuu kyselyhaastattelusta, johon vastasi 28 sosiaalityön erikoistumiskoulutuksessa olevaa sosiaalityöntekijää eri puolilta Suomea. LURA-hanke pyrkii tuottamaan uutta tietoa siitä, miten luottamusta voidaan rakentaa ja vahvistaa sekä asiakassuhteissa että organisaatioiden sisällä. Analyysimenetelmänä olen tutkimuksessani käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkielma tarkastelee yhteiskunnallisella tasolla lastensuojelun sosiaalityön osaamisen merkitystä, erityisesti lainsäädännön näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä avaan vuorovaikutustaitojen ja luottamuksen käsitteitä. Riittävä koulutus ja ammattitaito sekä sosiaalityöntekijään liitetyt hyveidenmukaiset ominaisuudet antavat työntekijöille valmiudet kohdata monimutkaisia asiakastilanteita ammattimaisesti ja tasapainottaa työn vaatimukset kontrollin ja tuen välillä. Tutkielmassa avaan vuorovaikutustaitojen keskeisiä osa-alueita, kuten empatiaa, kuuntelemista, tunneälyä ja hyveitä, avoimuutta sekä asiakaslähtöistä työskentelytapaa, ja niiden merkitystä luottamuksen rakentumisessa lastensuojelun sosiaalityössä. Luottamuksen rakentumiseen vaikuttaa monet eri tekijät, kuten yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasot, jotka kaikki muovaavat vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Nämä eri tasot yhdessä vaikuttavat siihen, miten luottamusta luodaan ja ylläpidetään sosiaalityön kontekstissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työntekijän vuorovaikutustaidot, kuten kuunteleminen, empatian osoittaminen ja johdonmukaisuus, ovat avainasemassa luottamuksen rakentamisessa. Yksilötason taitojen lisäksi institutionaaliset tekijät, kuten riittävät resurssit, selkeät toimintaprosessit ja eettisesti kestävät arvot, tukevat luottamusta. Pitkäkestoiset asiakassuhteet ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistaminen päätöksenteossa vahvistavat luottamusta, kun taas kiire, resurssipula ja työntekijöiden vaihtuvuus voivat sitä merkittävästi heikentää. Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa luottamuksen rakentumista lastensuojelun sosiaalityössä. Ne eivät ole vain työvälineitä, vaan perustavanlaatuisia elementtejä, jotka mahdollistavat asiakkaiden kohtaamisen kunnioittavasti ja aidosti. Ilman vuorovaikutusta, joka perustuu kuuntelemiseen, empatiaan ja avoimuuteen, luottamuksen syntyminen on lähes mahdotonta. Siksi vuorovaikutustaidot eivät ole vain yksilön ammatillinen vahvuus, vaan ne heijastavat myös koko organisaation toimintakulttuuria ja yhteiskunnan asettamia arvoja sosiaalityölle
Hybridiautojen tuoreen pakokaasun ultrapienten hiukkasten päästöt muuttuvissa ajo-olosuhteissa
No full textLiikenteen sähköistäminen on jo pitkään nähty merkittävänä keinona minimoida ilmanlaadun kannalta haitallisia liikenteen pakokaasupäästöjä, sillä täyssähköautot eivät tuota niitä lainkaan. Toisaalta sähkö- ja polttomoottoria käyttävät hybridiautot tuottavat edelleen pakokaasupäästöjä. Hybridiautojen pakokaasupäästöjen arviointi on kuitenkin haastavaa, sillä hybridiautoissa erilaiset ajoasetukset ja akuston varaustaso vaikuttavat polttomoottorin toimintaan ja muodostuviin pakokaasupäästöihin. Ajoasetusten huomattavan määrän ja suhteellisen uuden ajoneuvoteknologian takia hybridiautojen päästötutkimus onkin vielä melko vajavaista. Tällä diplomityöllä on osaltaan paikattu tätä tutkimusvajetta.
Tässä työssä tutkittiin kahden ladattavan hybridiauton (PHEV, engl. Plug-in Hybrid Electric Vehicles) tuoreen pakokaasun ultrapieniä, eli alle 100 nm:n kokoisia hiukkasia muuttuvissa ajo-olosuhteissa. Mittauksissa autoja ajettiin alustadynamometrilla todellista ajoa simuloivan mittaussyklin mukaisesti lämpötilakontrolloidussa tilassa. Kuumaa pakokaasua laimennettiin ja jäähdytettiin ilmakehässä tapahtuvan prosessin mukaisesti, jolloin näyte vastasi tuoretta pakokaasua. Käytetyillä mittalaitteilla selvitettiin pakokaasun hiukkasten lukumäärä- ja mustahiilipitoisuus sekä kokojakauma.
Tutkittujen hybridiautojen hiukkaspäästöt olivat pääasiassa pieniä lukumäärän ja mustan hiilen osalta. Hiukkaslukumäärän päästökertoimet alittivat nykyisen Euro 6 ja tulevan Euro 7 -päästörajan selvästi, vaikka tutkittu pakokaasu sisälsi myös haihtuvia hiukkasia. Poikkeuksena oli hiukkassuodattimen regeneraatiosykli, jossa esimerkiksi yli 23 nm:n kokoisten hiukkasten päästökerroin oli 5,2·10^12 #/km. Hiukkaskoon osalta huomattava osa hiukkaspäästöistä oli yli 23 nm:n kokoisia, mutta myös tätä pienempiä hiukkasia muodostui merkittäviä määriä. Päästöraja ylittyikin muutamissa sykleissä, jos huomioitiin myös Euro 7 -päästörajan alarajakokoa (10 nm) pienemmät hiukkaset.
Tuloksista havaittiin, että hybridiautojen hiukkaspäästöt ovat riippuvaisia käytettävistä ajoasetuksista ja ympäristön lämpötilasta. Yli 23 nm:n kokoisten hiukkasten päästökertoimet olivat PHEV-bensiini -autolla 4,5·10^8–1,6·10^11 #/km ja PHEV-diesel -autolla 1,2·10^8–1,8·10^10 #/km. Suurimmat hiukkaspäästöt havaittiin tyypillisesti silloin, kun akuston varaustaso oli matala, käytössä oli varausta ylläpitävä ajomoodi tai ympäristön lämpötila poikkesi merkittävästi huoneenlämpötilasta. Näillä asetuksilla polttomoottorin käynnistyksiä oli eniten tai polttomoottorin suhteellinen käyttöosuus oli suurin. Kun hybridiautojen hiukkaspäästöjä verrattiin perinteisten polttomoottoriautojen hiukkaspäästöihin, havaittiin, että modernien polttomoottoriautojen hiukkaspäästöt olivat samalla tasolla, mutta vanhempien polttomoottoriautojen hiukkaspäästöt olivat selvästi suurempia. Jotta liikenteen päästöjä saataisiin vähennettyä, pakokaasupäästöjen mittausmenetelmiä, päästörajoituksia ja ajoneuvoteknologioita tulisi vielä tämän diplomityön tulosten perusteella kehittää.The electrification of transport has been seen as a significant way to minimize detrimental traffic exhaust emissions, as electric cars do not produce any exhaust emissions. On the other hand, hybrid cars that use both an electric and an internal combustion engine (ICE) still contribute to the production of exhaust emissions in traffic. The operation of the ICE in a hybrid car is affected by different driving settings and the state of charge of the battery (SoC), complicating the estimations on hybrid car emissions. Due to the considerable number of driving settings and relatively new vehicle technology, the research considering the exhaust emissions from hybrid cars is still incomplete. This Master’s Thesis has been filling this research gap.
In this thesis, ultrafine particles (diameter size < 100 nm) in the fresh exhaust of two Plug-in Hybrid Electric Vehicles (PHEV) were studied under changing driving conditions. The studied vehicles were driven on a chassis dynamometer according to real driving emissions simulating test cycle in a temperature-controlled room. The hot exhaust gas was diluted and cooled, mimicking the process occuring naturally in the atmosphere to create fresh exhaust. With the used measurement instruments, the measured variables were number concentration, black carbon and particle size distribution.
Based on particle number and black carbon, the particle emissions of the studied hybrid vehicles were mostly low. Even though the studied exhaust gas included volatile particles, the emission factors of particle number were clearly below the present Euro 6 and upcoming Euro 7 emission limits. An exception in the results occurred during a regeneration cycle of the particle filter, as a measured emission factor for example for particles larger than 23 nm was 5,2·10^12 #/km. Overall, most of the particles were above 23 nm but smaller particles were also formed. If the sub-10 nm particles (not included to Euro 7) were included, the emission limit was exceeded in a few test cycles.
Results showed that the particle emissions of the hybrid cars depend on the used driving settings and the ambient temperature. The measured emission factors for particles larger than 23 nm were 4,5·10^8–1,6·10^11 #/km for the gasoline-PHEV and 1,2·10^8–1,8·10^10 #/km for the diesel-PHEV. The highest particle emissions were typically seen when the SoC was low, the used driving mode was maintaining the SoC, or when the ambient temperature differed greatly from room temperature. With these settings the number of startups of the ICE or the usage of the ICE was highest. When particle emissions from PHEVs were compared to particle emissions from modern ICE cars, it was noticed that emissions were on a same level. However, particle emissions from older ICE cars were much higher. In order to reduce traffic emissions further, future developments for exhaust emission measurements, emission limitations, and vehicle technologies are needed based on the results achieved in this thesis