Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Novel Opportunities for Outcome-Based Contract Business Models in Machine Manufacturing Industry
No full textTämä väitöskirja tutkii, miten tulosperusteiset sopimus-(Outcome-Based Contracting, OBC) liiketoimintamallit (Business Models, BMs) voidaan tehokkaasti omaksua ja suunnitella konevalmistajien (Machine Manufacturers, MMs) toiminnassa, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (PK-yritysten) näkökulmasta. OBC-liiketoimintamallit siirtävät painopisteen laitteiden myynnistä mitattavien tulosten tuottamiseen, kuten koneiden käyttöasteeseen, tuotantomäärään tai kustannussäästöihin. Vaikka mallit tarjoavat etuja, kuten asiakassuhteiden vahvistumista, kestävyyttä ja toistuvia tulovirtoja, ne aiheuttavat myös merkittäviä käyttöönottohaasteita – erityisesti resurssirajoitteisille PK-yrityksille, joilla ei ole aiempaa kokemusta palvelupohjaisesta arvonluonnista tai suorituskykyyn sidotuista sopimuksista.
Merkittävä tutkimusaukko on olemassa, sillä nykyinen OBC-kirjallisuus keskittyy pääasiassa suuriin yrityksiin ja tarjoaa vain rajallisesti näkökulmia pk-yritysten erityisiin tarpeisiin, rajoitteisiin ja kyvykkyyksiin pääomavaltaisilla toimialoilla. Nämä yritykset toimivat usein pienemmillä katteilla, kevyemmillä organisaatiorakenteilla ja rajallisella digitaalisella infrastruktuurilla. Tätä aukkoa paikkaamaan väitöskirjassa rakennetaan käsitteellinen viitekehys ja mukautuva suunnittelumalli OBC-liiketoimintamallien käyttöönottoon. Monitapaustutkimuksen avulla tarkastellaan, miten tulosperusteisia ja käyttöperusteisia liiketoimintamalleja kehitetään teollisuuden pk- ja suuryrityksissä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin ja analysoitiin temaattisesti tuottaen kontekstuaalisia päätelmiä, jotka yhdistävät empiiriset havainnot olemassa olevaan liiketoimintamalli-innovaation ja palvelullistumisen teoriaan. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta vertaisarvioidusta ja yhdestä arviointiin jätetystä artikkelista, jotka yhdistävät haastatteluja, tapaustutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia asiantuntijavalidoinnin kanssa, varmistaen kokonaisvaltaisen analyysin käytännön ilmiöistä.
Väitöskirja vastaa kahteen keskeiseen tutkimuskysymykseen: (1) Mitkä ovat OBC-liiketoimintamallien mahdollisuudet ja riskit konevalmistajille? ja (2) Miten konevalmistajat – erityisesti PK-yritykset – voivat suunnitella ja toteuttaa nämä mallit tehokkaasti? Tulokset osoittavat, että PK-yritykset ja suuret yritykset lähestyvät OBC:n käyttöönottoa eri tavoin: PK-yritykset arvostavat ketteryyttä, räätälöityjä ratkaisuja ja tiiviimpiä asiakassuhteita, kun taas suuret yritykset painottavat skaalautuvuutta, digitaalista integraatiota ja prosessien standardointia. Nämä erot vaikuttavat siihen, miten sopimukset rakennetaan, riskejä hallitaan ja asiakasodotuksiin vastataan. Väitöskirja tunnistaa 16 kriittistä päätöksentekokriteeriä – kuten omaisuuden omistajuus sopimuskauden aikana ja sen jälkeen, maksu- ja hinnoittelumallit, huolto- ja operointivastuut – ja soveltaa morfologista analyysiä esittääkseen eri strategisiin konteksteihin sopivia suunnittelukonfiguraatioita.
Väitöskirjan keskeisiä tieteellisiä kontribuutioita ovat: OBC-liiketoimintamallien tutkimuksen laajentaminen koskemaan myös valmistavan teollisuuden PK-yrityksiä; käytännön liiketoimintatarpeet huomioivan, perustellun ja muokattavan konfiguraatiokehyksen esittely; sekä konkreettisten työkalujen, kuten päätösmatriisien ja riskienhallintastrategioiden, tarjoaminen käyttöönoton tueksi. Työssä korostetaan, kuinka tulosperusteisia lähestymistapoja voidaan strategisesti yhdistää teollisuus 4.0 -kyvykkyyksiin – mukaan lukien IoT, ennakoiva huolto ja data-analytiikka – erilaistettujen arvolupausten luomiseksi.
Tämä väitöskirja tukee laajempaa siirtymää kohti digitaalista palveluliiketoimintaa, strategista innovaatiota ja kestävää liiketoimintaa valmistavassa teollisuudessa. Tarjoamalla kontekstualisoidun ja empiirisesti varmennetun polun siirtymiseen tuotekeskeisistä kohti tulosorientoituneita liiketoimintamalleja, väitöskirja tuottaa arvoa niin tutkijoille, päättäjille kuin teollisuuden käytännön toimijoille. Lisäksi työ edistää liiketoimintamallien innovaatioteorian kehitystä tuomalla siihen yrityskoon mukaan huomioivia näkökulmia ja valmistavan teollisuuden operatiivisia realiteetteja dynaamisissa, digitaalisesti muuttuvissa markkinoissa.This dissertation explores how Outcome-Based Contracting (OBC) Business Models (BMs) can be effectively adopted and designed by machine manufacturers (MMs), with a special focus on small and medium-sized enterprises (SMEs). OBC BMs shift the focus from selling equipment to delivering measurable outcomes, such as machine uptime, output volume, or cost savings. While these models offer benefits like enhanced customer relationships, sustainability, and recurring revenue streams, they also pose notable implementation challenges, particularly for resource-constrained SMEs lacking prior experience in service-based value delivery or performance-driven contracts.
A significant research gap exists, as the current OBC literature predominantly focuses on large enterprises, offering limited insight into the specific needs, constraints, and capabilities of SMEs operating in capital-intensive industries. These firms often operate with lower margins, leaner organizational structures, and limited digital infrastructure. To address this, the dissertation develops a robust conceptual framework and adaptable design model for OBC BM adoption. The dissertation adopts an interpretivist philosophy and a qualitative, inductive methodology based on Saunders’ Research Onion. Using a multiple-case study design, it explores how outcome-based and pay-per-use business models are developed in industrial SMEs and large companies. Data were collected through semi-structured interviews and analyzed thematically to generate contextual insights linking empirical findings with existing theory on business model innovation and servitization. Data were gathered through three peer-reviewed and one submitted studies combining interviews, case studies, and literature reviews with expert validation to ensure a well-rounded analysis of real-world practices.
The dissertation addresses two core research questions: (1) What are the opportunities and risks of OBC BMs for MMs? and (2) How can MMs, particularly SMEs, design and implement these BMs effectively? The findings reveal that SMEs and large firms approach OBC adoption differently: SMEs tend to value agility, customized offerings, and stronger customer intimacy, while large firms emphasize scalability, digital integration, and process standardization. These differences influence how contracts are structured, risks are managed, and customer expectations are addressed. The dissertation identifies 16 critical decision criteria—such as asset ownership during and after contracts, payment and pricing models, maintenance and operational responsibilities—and applies morphological analysis to propose BM design configurations suited to different strategic contexts.
Key contributions of this dissertation include expanding the scope of OBC BM research to include SME manufacturing companies; introducing a grounded and customizable configuration framework that reflects real-world business needs; and providing practical tools, such as decision matrices and risk mitigation strategies, to support implementation. The work highlights how outcome-based approaches can be strategically aligned with Industry 4.0 capabilities, including IoT, predictive maintenance, and data analytics—to create differentiated value propositions.
This dissertation supports the broader transition toward digital servitization, strategic innovation, and sustainable business practices within the manufacturing sector. By offering a contextualized, empirically validated pathway for navigating the shift from product-centric to outcome-oriented business models, this dissertation delivers value to academics, policymakers, and industrial practitioners. It also contributes to the ongoing development of business model innovation theory by integrating size-specific insights and operational realities of manufacturers in dynamic, digitally transforming markets
Shaping Culture through Performance Governance : Studies on infrastructure service delivery and local government sustainability
No full textThis dissertation considers the relationship between performance governance and culture. Earlier literature clearly recognizes that culture conditions performance governance, but the influence of performance governance on culture seems unclear, even though its implications are hinted at. In this thesis, culture is conceptualized broadly, while the focus is on its role in organizational aims and processes. Performance governance is understood as the coordination of interorganizational bargaining networks by incorporating and using performance information. As a part of coordination, performance governance includes the design and determination of performance measures that define what is valuable.
This is an article-based dissertation consisting of four substudies. The first two consider infrastructure service delivery and the last two consider local government sustainability. The third substudy has a quantitative approach, whereas the others have qualitative approaches. The first and second substudies utilize semi-structured interviews and thematic analysis, the third substudy is document research using content analysis and the fourth substudy is a holistic multiple case study using multiple data sources and thematic analysis. The first substudy examines how culture conditions performance governance, leading to value co-destruction. The second substudy shows the design of a performance information framework that addresses what is valuable. The third substudy considers performance governance instrument use and represents the status of culture. The fourth substudy investigates how performance governance shapes culture.
Synthetizing the literature and the four substudies, this dissertation presents the relationship between performance governance and culture through a conceptual-theoretical framework. Based on mechanism-based thinking, the relationship appears to be a developmental explanation, which means that causal influences cyclically change the causal setting: culture conditions performance governance, whereas performance governance shapes culture.
This work clarifies the relationship between performance governance and culture, while stressing the role values and governance perspective. It highlights the need for further research into 1) the roles involved in working with performance information, 2) performance governance and values and 3) the promotion of sustainability
Clinical and Cellular Electrophysiology : Advancing Interpretation of ECG and hiPSC-derived Cardiomyocyte Signals
No full textElektrokardiogrammia (EKG) voidaan väittää kardiologian tärkeimmäksi diagnostiseksi työkaluksi. Ensimmäisestä EKG-rekisteröinnistä on kulunut jo yli 120 vuotta, ja siitä lähtien EKG on ollut korvaamaton osa kliinistä käytäntöä. Diagnostisen käytön lisäksi EKG-löydökset ohjaavat hoitopäätöksiä. Jatkotutkimusta vaativia haasteita ovat nykyisin käytössä olevien QT-ajan korjauskaavojen tunnetut heikkoudet, sekä uudempien analyysimenetelmien, kuten sykevälivaihtelun analyysin, jatkokehitys ja validointi. Kasvava tieto geneettisistä sydänsairauksista laajentaa ymmärrystä sydämen elektrofysiologiasta. Lisäksi elektrofysiologisia tutkimuksia tehdään yhä enemmän solutasolla ihmisen indusoiduilla monikykyisillä kantasoluilla.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli jatkaa EKG-analyysin kehittämistä tutkimalla potilaita, joilla oli erilaisia sydämeen liittyviä sairaustiloja, pyrkien parantamaan varhaista arviointia ja siten vaikuttamaan hoidon kulkuun. Yksi tavoitteistamme oli myös sähköisen analyysin jatkokehitys solutasolla mikroelektrodisiru-teknologiaa hyödyntäen. Sykkivien sydänlihassolujen kenttäpotentiaalien rekisteröinti on verrattavissa EKG:hen, ja tästä menetelmästä on tullut tärkeä osa soluviljelmissä tehtävää sydänsolujen elektrofysiologista tutkimusta.
Väitöskirjan ensimmäinen osatyö keskittyi idiopaattisiin kammiolisälyönteihin ja niiden hoitoon katetriablaatiolla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lisälyönnin anatominen lähtöpaikka vaikuttaa katetrihoidon onnistumiseen. Lähtöpaikka määritetään yleensä ennen toimenpidettä 12-kytkentäisen EKG:n avulla. EKG-löydökset ohjaavat hoitopäätöksiä, sillä katetriablaatiota suositellaan ensisijaiseksi hoidoksi oikean kammion ulosvirtauskanavasta (RVOT) peräisin oleviin lisälyönteihin. Tutkimuksessa katetriablaation tulokset olivat yhtä hyvät riippumatta toimenpiteen anatomisesta kohteesta, mikä viittaa siihen, että lähtöpaikka ei vaikuttanut hoidon onnistumiseen. Tämän perusteella voisi tulevaisuudessa olla perusteltua harkita katetriablaatiota ensilinjan hoitona myös muista kuin RVOT-alueelta peräisin oleviin lisälyönteihin, mikäli potilas on oireinen. Nykyisin lähtöpaikan tunnistaminen EKG:n avulla on edelleen tärkeää, sillä se ohjaa hoitoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös toimenpiteen turvallisuutta ja muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hoitotulokseen. Katetriablaatio on turvallinen toimenpide ja haittatapahtumat ovat harvinaisia. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että korkea painoindeksi voi olla riskitekijä heikommalle hoitovasteelle.
Toinen osatyö keskittyi 24 tunnin EKG-analyysiin potilailla, joilla on erilaisia geneettisiä sydänsairauksia, ja siinä pyrittiin validoimaan AccuQT menetelmää tällä potilasryhmällä. AccuQT menetelmä korjaa QT-aikavälin siirtoentropiaan perustuvan korjauskaavan avulla. Lisäksi tutkittiin sykevälivaihtelua ja sen mahdollista käyttöä geneettisesti sairaiden potilaiden diagnostiikassa ja seurannassa käyttäen skaalariippuvaa trendit poistavaa fluktuaatioanalyysia (DFA). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että AccuQT-menetelmä korjaa QT-aikavälin tehokkaasti geneettisistä sydänsairauksista kärsivillä potilailla. Se parantaa QT-ajan korjauksen tarkkuutta ja vähentää ylidiagnostiikkaa, koska se havaitsee tarkasti QT-aikavälin dynaamiset muutokset. Lisäksi skaalariippuva DFA-menetelmä vaikutti lupaavalta geneettisiä sydänsairauksia sairastavien henkilöiden erottelussa, ja voisi siten auttaa alttiiden henkilöiden varhaisessa tunnistamisessa. Sitä voitaisi myös käyttää oireettomien geeninkantajien seurannassa. Tulevaisuudessa molemmat menetelmät voisivat auttaa riskihenkilöiden varhaisessa tunnistamisessa, parantaen diagnostiikkaa ja mahdollistaen kohdennetumman hoidon suurentuneemman riskin potilaille.
Kolmas osatyö keskittyi EKG-analyysiin solutasolla mikroelektrodisiru-teknologiaa hyödyntäen ja tutki LMNA-geenimutaatiota (p.S143P) kantavien ja terveiden sydänlihassolujen eroja. Kyseinen mutaatio aiheuttaa dilatoivaa kardiomyopatiaa. Eroja mutaatiota kantavien ja terveiden sydänsolujen välillä tutkittiin normaaliolosuhteissa sekä akuutin hypoksian ja uudelleenhapetuksen aikana. LMNA-mutaatiota kantavat sydänlihassolut poikkesivat elektrofysiologisilta ominaisuuksiltaan terveistä soluista. Ne myös reagoivat kontrollisoluihin verrattuna eri tavalla akuuttiin hypoksiaan viitaten häiriöihin LMNA-mutaatiota kantavien sydänsolujen adaptaatiomekanismeissa.
Yhdessä tämän väitöskirjan tutkimusten löydökset edistävät EKG-analyysin kehitystä ja korostavat sekä jo olemassa olevan että uuden tiedon hyödyntämisen tärkeyttä EKG:n kliinisen tulkinnan parantamisessa. MEA-analyysia myös edistetään saamalla uutta tietoa sydänsolujen sähköisestä käyttäytymisestä. Tässä väitöskirjassa esitetyt tulokset osoittavat, että uudet EKG-analyysimenetelmät, kuten skaalariippuva DFA, voivat tarjota lisäinformaatiota tästä yksinkertaisesta ja ei-invasiivisesta tutkimusmenetelmästä. Tulevat tutkimukset ovat tarpeen, sillä nämä kehitysaskeleet voivat auttaa sairauksien varhaisessa tunnistamisessa sekä lisätä EKG-analyysin tarkkuutta parantaen potilaiden ennustetta.It can be argued that an electrocardiogram (ECG) is the most important diagnostic tool in the field of cardiology. Since the first ECG recording more than 120 years ago, it has remained an irreplaceable part of standard clinical practice. In addition to its use as a diagnostic tool, ECG findings provide guidance for therapeutical management. However, there are issues requiring further research, such as known weaknesses of currently used QT correction formulas, and further development and validation of newer analysis methods, such as heart rate variability analysis. The increasing knowledge of genetic cardiac diseases broadens the understanding of cardiac electrophysiology. Additionally, an increasing number of electrophysiological studies are being conducted at the cellular level using human-induced pluripotent stem cells.
The aim of this dissertation was to continue to improve ECG analysis studying patients with various cardiac conditions, with the goal of improving early assessment and thereby affecting the course of treatment. We also continue to further develop electrical analysis at cellular level with microelectrode array technology. This recording of field potentials of beating cardiomyocytes is comparable to ECG, and this method has become important in the investigation of cardiomyocyte electrophysiology in vitro.
The first study in this dissertation focuses on idiopathic ventricular extrasystoles (VESs) and their treatment with catheter ablation. In this article the effect of the anatomical site of origin of the VESs on the success of the procedure was investigated. The site of origin is usually determined before the invasive treatment using 12-lead ECG. Therefore, it guides the course of treatment because catheter ablation is recommended as the first-line treatment to right ventricular outflow-tract (RVOT) VESs. In the study, outcomes of catheter ablation were equally successful regardless of the anatomic site of the procedure, suggesting that site of origin did not influence procedural efficacy. This finding suggests that, in the future, it may be appropriate to consider catheter ablation as a first-line treatment for also others than RVOT ventricular extrasystoles if the patient is symptomatic. Currently, identifying the site of origin of VESs using ECG remains important as it guides treatment. Additionally, the safety of the procedure and other factors that may influence the success of the procedure were investigated. Catheter ablation is considered a safe procedure and adverse events are rare. However, results of the study suggest that a high body mass index is a risk factor for a lower success rate.
The second study focused on 24-hour ECG analysis of patients with various genetic cardiac conditions, aiming to validate the AccuQT method. It is recently developed method that corrects the QT interval based on transfer entropy. Heart rate variability and its possible use in diagnosis and follow-up of genetically affected patients were also investigated with the scale-dependent extension of detrended fluctuation analysis (DFA). The results of the study indicated that the AccuQT method effectively corrects the QT interval in patients with genetic cardiac diseases. By precisely capturing dynamic changes in the QT interval, AccuQT enhances diagnostic accuracy and minimizes overdiagnosis. Additionally, scale-dependent DFA showed promise in distinguishing individuals with genetic cardiac diseases, and thus, could assist in the early identification of at-risk individuals. It may also be used during follow-up of asymptomatic gene carriers. In the future, both methods may assist in earlier detection of at-risk individuals, thus improving patient outcomes and enabling health care providers to focus on individuals at increased risk.
The third study continues ECG analysis at the cellular level using microelectrode array to investigate differences between cardiomyocytes with LMNA gene mutation and healthy cardiomyocytes. The p.S143P mutation in the LMNA gene causes dilated cardiomyopathy. Differences between these mutant and normal healthy cardiomyocytes were investigated in normal conditions and under acute hypoxia and reoxygenation. LMNA mutant cardiomyocytes had differences in electrophysiologic features compared to healthy cardiomyocytes. Additionally, they responded differently to acute hypoxic stress, suggesting dysfunctions in the adaptation mechanisms of LMNA mutant cardiomyocytes.
Together these findings contribute to constant improvements of ECG analysis, highlighting the importance of using both new and currently available knowledge to improve the clinical interpretation of ECG. MEA analysis is also further developed by providing new information on the electrical behaviour of cardiomyocytes. Results presented in this dissertation demonstrate that new ECG analysis methods, such as scale-dependent DFA, can be further developed to increase the information obtained from this simple non-invasive method. Future studies are warranted, as these developments may assist in the early detection of diseases, enable more precise ECG analysis, and improve patient outcomes
Cultivating Global Competence : Connecting personal, intergenerational, and educational perspectives
No full textThe overall aim of this study is to investigate how individual, intergenerational, and educational perspectives interact to develop students’ global competence. In our interconnected world, schools must prepare students to deal with global challenges. This research identifies the key knowledge, skills, and attitudes needed to engage with global issues and diverse cultures. It shows how these can be developed across different levels of influence. The study uses PISA 2018 Global Competence data to examine global competence development. These data measure nine distinct constructs related to students' knowledge, skills, and attitudes to global and intercultural issues.
The study does this by answering three research questions:
1. How are different dimensions of global competence interrelated among students?
2. How do parents' global competence dimensions relate to corresponding dimensions in their children?
3. How are school-based global learning experiences associated with students' global competence dimensions?
The research data comprises responses from 180,144 students from 26 OECD countries who participated in the Global Competence section of PISA 2018. Additionally, to investigate the intergenerational transmission of global competence from parents to their children, one sub-study examined 34,088 parent-child dyads from seven OECD countries, providing insights into familial influences on global competence development. The principal analysis method applied was structural equation modeling (SEM).
The findings indicate that global competence is associated with both school-based experiences and intergenerational relationships. The results show that exposure to global competence themes in teaching is associated with students' cultural interest and global awareness. The research identifies strong intergenerational patterns, where parents' perspectives on global issues, cultural interests, and attitudes toward immigrants are significantly related to corresponding dimensions in their children. The findings moreover suggest that students' interest in learning about other cultures is associated with other aspects of global competence, including global awareness, sense of agency, and intercultural communication awareness. These findings highlight the complex nature of global competence through the interplay of individual and intergenerational factors. This research contributes to both the theoretical understanding and the practical implementation of global citizenship education and global competence by examining how different perspectives interact in its development
Managing Supplier Relationships : Performance, Social Sustainability, and Collective Action
No full textThis dissertation explores how buying organizations manage supplier relationships, both individually and collectively, to promote social sustainability in global supply chains. While the environmental aspects of sustainability have received considerable attention, the social dimension remains less understood, particularly in terms of the relational and governance mechanisms through which it is promoted. As firms face growing expectations to ensure decent working conditions and respect for human rights across their supply chains, understanding how buyers influence and collaborate with suppliers is becoming increasingly critical. This dissertation addresses that need by examining the diffusion of social sustainability through the lenses of supplier relationship management (SRM) and business-driven initiatives (BDIs).
The dissertation is structured as an article-based thesis comprising three interrelated studies. The first study investigates how social capital—conceptualized through its structural, relational, and cognitive dimensions—shapes supplier engaged performance management practices. Drawing on survey data from 482 suppliers in manufacturing and service industries, the study indicates that different forms of social capital support different types of performance management, such as information sharing and the mature use of performance measurement. It further demonstrates that these practices can contribute to mutual benefits, including the achievement of preferred customer status. Importantly, the analysis highlights that the value of relational investments varies depending on whether a supplier is classified as key or non-key, suggesting that social capital operates in contingent and relationship-specific ways.
The second study presents a systematic literature review of 65 peer-reviewed articles focused on the challenges and mechanisms of social sustainability diffusion. The review identifies three core thematic clusters: (1) challenges to social sustainability implementation, (2) supplier governance mechanisms, and (3) emerging responses aimed at overcoming supplier governance limitations. A key finding is that traditional governance mechanisms—particularly audits and compliance-based approaches—are often insufficient to address deeper structural issues such as power asymmetries, resource constraints, and weak law enforcement in supplier local regions. While collaborative governance shows promise, its reach remains limited due to its intensive resource demands. The study offers a conceptual framework that maps SRM approaches to the challenges they aim to address and calls for more enabling, contextualized, and participatory forms of governance.
The third study investigates how buyers engage in collective action through BDIs to address shared sustainability risks. Based on secondary data from seven sectoral BDIs and semi-structured interviews with experts, the study develops a typology of practices and identifies the motivators, outcomes, and governance structures behind these initiatives. Business-driven initiatives are found to function as meta-organizations that combine compliance and collaborative mechanisms, co-ordinate supplier oversight, harmonize standards, and build learning infrastructures. They allow buyers to pool resources, amplify influence over shared suppliers, and respond more effectively to stakeholder expectations. The study positions BDIs as a distinct and underexplored form of collective governance with the potential to shift sustainability practices from firm-level to industry-level change.
Together, these three studies provide a multi-layered understanding of how buyers influence social sustainability in supply chains, from relational mechanisms at the dyadic level to collective action at the inter-organizational level. The dissertation contributes to theory by extending insights from social capital theory, sustainable supply chain management, and a practice-based view of meta-organizations and business coalitions for sustainability. It also contributes to practice by offering guidance on relational strategies for supplier engagement and the design of effective collective governance initiatives. By linking micro-level buyer–supplier interactions with macro-level industry co-ordination, the dissertation highlights the importance of aligning relational and collective mechanisms to accelerate the diffusion of social sustainability across global supply chains
”Sisällä oli valtava huuto ja häpeä.” : Tyttärien tarinalliset ydinkokemukset narsistisesti vaurioituneen äiti–tytär-suhteen näyttämöllä
Full text linkHeirs of Technology : Examining post-sustainability and the technology relation through philosophy of education
No full textPahenevat ekologiset kriisit merkitsevät monia epäjatkuvuuksia nykyiselle kasvatusajattelulle. Kestävyydenjälkeisyys on viimeaikainen monitieteinen käsite, joka kyseenalaistaa kestävyyden skenaarioiden uskottavuuden vallitsevassa tilanteessa. Tämä kasvatusfilosofinen tutkimus käsittelee seuraavaa kysymystä; Mitä kestävyydenjälkeisyys merkitsee kasvatukselle, erityisesti teknologian kannalta? Väitöskirjan yhtenäiskappale yhdistää ja käsittelee viiden julkaistun tutkimusartikkelin löydöksiä. Tutkimuksen metodologia yhdistää kasvatusfilosofiaa ja autoetnografiaa, ja tavoitteena on tulkitsevasti virittäytyen selvittää, mitä kestävyydenjälkeinen kirjallisuus ilmaisee ja argumentoi.
Eräs toistuva teema kestävyydenjälkeisessä kirjallisuudessa on, että jos kestävyyden katsotaan epäonnistuneen, johtuu se liian optimistisista odotuksista teknologiaa kohtaan. Siispä on tarpeen kriittisesti tarkastella teknologiaa ja sen suhdetta kestävyyteen. Kuitenkin kasvatuksen alalla suuri osa huomiosta kiinnittyy edelleen kestävyyteen ja luontosuhteeseen, joten tämä väitöstutkimus pyrkii laajentamaan perspektiiviä tematisoimalla kestävyydenjälkeisyyden ja teknologiasuhteen.
Kasvatusajattelun piirissä tuotettu kestävyydenjälkeinen kirjallisuus ilmaisee usein, että on tarpeen revisionistisesti palata kasvatusajattelun filosofiselle ja syvälle tasolle, mistä käsin voidaan uudelleenarvioida perimmäisiä kysymyksiä koskien kasvatuksen olemusta ja päämääriä. Argumentoin, että samalla tavoin kysymys kestävästä teknologiasuhteesta täytyy kohdata kasvatusajattelun syvällä tasolla, ja tätä varten on välttämätöntä laajemmin tutkia teknologian kulttuurista roolia. Kasvatuksella on nykyisellään mandaatti tarkastella ja kultivoida luontosuhdetta, ja tätä varten on kehitetty runsaasti teoreettisia ja käytännöllisiä lähestymistapoja. Argumentoin, että teknologiasuhdetta on lähestyttävä vastaavalla tavalla, sillä teknologialla on huomattava ja ongelmallinen rooli osana planetaarista ympäristöä. Kuitenkin kirjallisuuskatsaukseni osoittaa, että kestävyydenjälkeinen kasvatuskirjallisuus keskittyy huomattavasti useammin luontosuhteeseen, ja teknologian ympärillä vallitsee eräänlainen hiljaisuus.
Teknologiaa ympäröivä hiljaisuus tuo esiin kysymyksen kasvatuksen autonomiasta suhteessa teknologiaan. Vaikuttaa siltä, että kasvatuksella on nykyisellään melko epäkriittinen rooli uusien sukupolvien sosiaalistamisessa oletettuun teknologiseen tulevaisuuteen, vaikka moiset visiot saattavat olla ristiriidassa uskottavien kestävyysnäkemysten kanssa. Tämä epäsuhta kestävyyden ja teknologian tematisoinnin välillä merkitsee, että usein kasvatuksessa kestävyyttä käsitellään aivan kuin teknologia ei olisi lainkaan ongelmallista, ja teknologiaa puolestaan käsitellään aivan kuin vakavia ekologisia kriisejä ei olisikaan. Tutkimuksessa kysytäänkin voiko kasvatus, teoriassa ja käytännössä, kyseenalaistaa kulttuurisesti hegemonisia teknologioita ja teknologia-asenteita silloin kun ne ovat selvästi kestämättömiä.
Tutkimustuloksena käsitteellistän ’kestävyydenjälkeisyyden’ kasvavana paradigmana – tai paradigman puutteena – jolle tunnusomaista on uudelleenarvioida nykyisen kestävyyskasvatuksen instrumentalistisia, progressivistisia ja modernistisia piirteitä. Käsitteellistän ’teknologiasuhteen’ olennaisena eksistentiaalisena kysymyksenä, joka määrittää suhdettamme maailmaan ja itseemme. Mikä tärkeintä, osoitan epäsuhdan kasvatukselle tyypillisen teknologisen optimismin ja sen seikan välillä, että planetaarisessa ja kulttuurisessa mielessä teknologisen muutoksen suunta on hälyttävä. Nykyistä teknologiasuhdettamme voikin kutsua apokalyptiseksi.
Loppupäätelmäni mukaan kestävyydenjälkeisyys edellyttää, että nuoret ja tulevat sukupolvet on nähtävä nykyisen teknologian perillisinä, ja että mahdolliset epäonnistumiset vastuullisessa teknologiasuhteessa tulevat kertaantumaan ja kumuloitumaan kasvatusvastuun epäonnistumisena. Siispä nykyinen ekologinen ja kulttuurinen kriisi edellyttää, että kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota teknologiaan kestävyyden näkökulmasta, myös filosofian ja maailmankuvan syvätasolla.Educational scholarship currently assumes many discontinuities due to the emerging ecological crises. Post-sustainability is a recent multidisciplinary concept that questions if sustainability is even a possible scenario at this moment. This study in the philosophy of education addresses the following question: what does post-sustainability mean for education, in terms of technology? This integrative chapter combines and discusses the findings of five published research articles. The methodology combines the philosophy of education with autoethnography, and the focus is on attuning with the literature and interpreting what is communicated and argued in the post-sustainability literature.
One common theme in post-sustainability is that if sustainability has failed, it has failed due to its overly optimistic views on technology. Thus, a critical reflection is needed regarding technology and its relation to sustainability. However, in education much of the focus is still on sustainability and nature relations, and so this thesis aims to widen the perspective by thematizing post-sustainability and the technology relation.
Post-sustainability literature in education often articulates the revisionist need to return to the philosophical and fundamental levels of educational thinking, where the very questions of the essence and goals of education are revised. I argue that similarly the question of a sustainable technology relation must be addressed at a deep level in education, and here it is necessary to explore the cultural role of technology more widely. Education has currently the mandate to question and cultivate nature relations, and there is an abundance of theoretical and practical approaches. I argue that the technology relation should be addressed in a parallel manner, since technology has a notable and problematic presence in the planetary environment. However, my literature review shows that post-sustainable education literature focuses much more often on nature relations, and there is a certain silence surrounding technology.
The silence surrounding technology brings forth the question of educational autonomy in relation to technology. It seems that education currently has a rather uncritical role in socializing new generations in what is assumed to be a technological future, even if such visions might be contradictory to currently plausible views of sustainability. This disparity of sustainability and technology thematization in education means that often sustainability is discussed as if technology were no problem at all, and technology is discussed as if there were no serious ecological crises. It is thus asked if education can, in theory and in practice, question culturally hegemonic technologies and attitudes towards technology when they are clearly unsustainable.
In my findings, I conceptualize ‘post-sustainability’ as the emerging paradigm – or paradigmatic vacuum – which can include the revision of instrumental, progressive, and modernist aspects of current sustainability education. I conceptualize the ‘technology relation’ as an essential existential question that defines the relation to both the world and ourselves. Importantly, I note the discrepancy between technological optimism in much of education and the fact that on a planetary and cultural level the trajectory of technological change is alarming, and that our current technology relation can be described as apocalyptic.
I will conclude that post-sustainability demands seeing young and future generations as the heirs of today’s technology, and that any failure of a responsible technology relation will recur and cumulate as a failure in educational responsibility. Thus, the current ecological and cultural crisis requires that education pay special attention to technology in relation to sustainability, also at the deep level of philosophy and worldview
Early Prediction of Cardiac Diseases from Dynamic RR Interval Correlations
No full textSydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti, minkä takia parempien menetelmien kehittäminen sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja riskinarviointiin on erittäin tärkeää. Tässä väitöskirjassa tutkitaan fysiikassa kehitettyjä aikasarja-analyysimenetelmiä. Erityisesti sovelletaan trendit poistavaa fluktuaatioanalyysia (DFA) ja sen dynaamisia laajennuksia sydämen sykevälivaihtelun (HRV) tarkasteluun sydänsähkökäyrästä (EKG).
Analysoimalla sydämen lyöntivälejä (RR-väli) eri sydänsairauksissa, kuten pitkä QT- oireyhtymässä, eteisvärinässä, sydämen vajaatoiminnassa, sydäninfarktissa ja äkillisessä sydänkuolemassa, työssä tunnistetaan tilannekohtaisia piirteitä RR-välien korrelaatioissa. Tutkimus yhdistää avoimia ja kliinisiä aineistoja kehittyneisiin signaalinkäsittely- ja koneoppimismenetelmiin, joiden avulla pitkän aikavalin EKG-aineistosta voidaan poimia kullekin sairaudelle merkityksellisiä piirteitä.
Tulokset osoittavat, etta DFA-pohjaiset suureet päihittävät tavanomaiset HRV-suureet terveiden ja sairaiden tapausten erottelussa. Erityisesti levossa mitattu lyhyen aikavalin DFA osoittautuu vahvaksi sydänperäisen äkkikuoleman ennustajaksi riippumatta perinteisistä riskitekijöistä kuten iästä, sydämen toiminnasta tai kliinisistä riskipisteytyksistä.
Nämä havainnot korostavat DFA:n potentiaalia yksinkertaisena, tulkittavana ja ei-invasiivisena työkaluna sydänsairauksien varhaisessa seulonnassa. Menetelmä soveltuu hyvin integroitavaksi puettaviin laitteisiin ja terveyden etäseurantajärjestelmiin. Menetelmä vaatii vielä lisävalidointia eri väestöryhmissä, mutta tämä työ luo vahvan perustan fysiikkapohjaisen HRV-analyysin käyttöön sekä kliinisessä että kuluttajille suunnatussa terveysteknologiassa.Cardiovascular diseases remain a leading cause of death worldwide, highlighting the urgent need for improved tools for early detection and risk assessment. This dissertation investigates time series analysis methods developed in physics. In particular, it applies detrended fluctuation analysis (DFA) and its dynamic extensions to study heart rate variability (HRV) from electrocardiogram (ECG) data.
By analyzing heartbeat interval (RR interval) patterns across various cardiac conditions, including long QT syndrome, atrial fibrillation, heart failure, myocardial infarction, and risk of sudden cardiac death, this work identifies condition-specific signatures in RR interval correlations. The study combines open-access and clinical datasets with advanced signal processing and machine learning techniques to extract meaningful features from long and short-term ECG recordings.
Results show that DFA-based metrics outperform conventional HRV measures in distinguishing between healthy and pathological cases. Especially, a short-term DFA measure recorded at rest emerges as a strong predictor of sudden cardiac death, independent of conventional risk factors such as age, heart function, and clinical risk scores.
These findings highlight the potential of scale-dependent and/or dynamical DFA as a simple, interpretable, and noninvasive tool for early cardiac screening The approach is well-suited for integration into wearable devices and remote health monitoring systems. While further validation across diverse populations is needed, this work lays the foundation for incorporating physics-based HRV analysis into both clinical practice and consumer health technologies