Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
ESG-arvosanan yhteys osakerahaston suoriutumiseen: Tarkastelussa Suomessa markkinoidut osakerahastot vuosina 2019–2024
Get PDFESG-rahastojen määrä ja suosio on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Tämän myötä herää kiinnostus siihen, miten sijoittajat ovat hyötyneet valitessaan korkeamman ESG-arvosanan osakerahaston. Aiempien tutkimusten pohjalta ei kuitenkaan olla onnistuttu päätymään yksiselitteiseen vastaukseen, mahdollisesti eriävien ESG-arvosanojen vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää MSCI Inc:n ESG-arvosanan yhteyttä osakerahastojen suoriutumiseen, ja näin ollen lisätä eri arvosanoin saatuja tuloksia.
Tutkimuksessa tarkastellaan 494 Suomessa markkinoidun osakerahaston ESG-arvosanojen yhteyttä osakerahastojen suoriutumiseen lineaarista regressioanalyysiä käyttäen. Lisäksi tutkimuksessa rajataan aineistosta erityistarkasteluun Eurooppaan sijoittavat osakerahastot ja verrataan näistä saatuja tuloksia koko aineistoon. Tutkimuksessa tarkastellaan osakerahastojen suoriutumista kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat tuotto, riski ja riskikorjattu tuotto. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, löytyykö näiden tekijöiden ja ESG-arvosanojen välillä yhteyttä Suomessa markkinoiduissa osakerahastoissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osakerahaston ESG-arvosana korreloi parempien tuottojen, matalamman riskin ja korkeampien riskikorjattujen tuottojen kanssa. Näin ollen ESG-arvosana on käytetyssä aineistossa yhteydessä parempaan suoriutumiseen, kaikista kolmesta eri näkökulmasta tarkasteltuna. Tämän voidaan nähdä viittaavan mahdollisesti ESG-riskien väärään hinnoitteluun markkinoilla. Eurooppaan sijoittavilla osakerahastoilla huomattiin olevan aineistossa keskimäärin korkeammat ESG-arvosanat, mutta tulosten voidaan huomata kuitenkin olevan hyvin samansuuntaisia koko aineiston kanssa
"Tehdään jotain ja toivotaan parasta": Vastuullisuuden huomioiminen julkisissa palveluhankinnoissa
Get PDFGlobaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja taloudellisen eriarvoistumisen lisääntyminen ovat korostaneet vastuullisuuden merkitystä, ja siitä onkin muodostunut yksi keskeisistä liiketoimintaa ohjaavista teemoista. Julkinen sektori on kansantalouden suurin ostaja, minkä vuoksi sen toiminnalla on huomattava vaikutus myös yksityisten yritysten toimintaan. Nykyisin vastuullisuus ja julkiset hankinnat kytkeytyvätkin tiiviisti yhteen. Julkisten ostopalvelujen euromääräinen arvo on ollut jatkuvassa kasvussa jo vuosia, eikä kehitykselle näy varsinaista loppua lähitulevaisuudessa.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella, miten vastuullisuutta huomioidaan, sekä miten vastuullisuuden toteutumista seurataan julkisissa palveluhankinnoissa. Teoreettinen viitekehys rakentui Triple Bottom Line -teorian ympärille, eli vastuullisuutta käsitellään taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen ulottuvuuden kautta. Palveluhankintoja voidaan pitää isoista volyymeistaan huolimatta yleisesti alitutkittuina, minkä vuoksi aiheen tutkimiselle on oivalliset edellytykset. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea hankinta-asiantuntijaa sekä yhtä vastuullisuusasiantuntijaa yhdestä yhteishankintayksiköstä. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastuullisuuden huomioimisen keinoja on palveluhankinnoissa useita, mutta vastuullisuuden teemoja huomioidaan vaihtelevasti tutkittavan yhteishankintayksikön palveluhankinnoissa. Vaikuttavia tekijöitä olivat erityisesti hankinnan tyyppi sekä sitä hoitava työryhmä. Taloudellinen vastuullisuus korostui vastauksissa, kun taas sosiaalisen ja ympäristöllisen vastuullisuuden merkitykset koettiin jäävän vähemmälle huomiolle. Vastuullisuuden huomioimista vaikeuttavia tekijöitä tunnistettiin useita, merkityksellisimpinä nähtiin julkisen sektorin taloudellinen paine, yhteen hankintaan käytettävien resurssien niukkuus, sekä olemassa olevien palveluhankintoihin sovellettavien vastuullisuuskriteerien puute. Löydökset korostavat vastuullisuuden toteutumisen seurannan tärkeyttä sopimuskaudella. Vastuullisuuden seurannan avulla voidaan varmistua siitä, että hankintasopimuksessa sovituista vastuullisuuden teemoista pidetään kiinni.
Tulosten mukaan julkisten palveluhankintojen merkitys vastuullisuuden ja kestävien toimintatapojen edistämisessä on huomattava. Vastuullisten palveluhankintojen perusteella on mahdollista saavuttaa erilaisia ympäristötavoitteita, edistää innovaatioita sekä saavuttaa kustannussäästöjä. Johtopäätökset osoittavat, että palveluhankintoihin liitettäville vastuullisuuskriteerien ja vaikuttavuusmittareiden kehittämiselle sekä yleiselle palveluhankintoihin liittyvälle osaamisen edistämiselle on todellinen tarve, jonka vuoksi aiheen syvempi jatkotutkimus olisi tärkeää
Päästölähteiden ja ympäristötekijöiden vaikutus Delhin pienhiukkaspitoisuuksiin
Get PDFTämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää Delhin kaupungin ja sen ympäristön pienhiukkaspitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Intia on tunnettu sen vakavista ilmansaasteongelmista ja sen pääkaupungissa Delhissä onkin yksi maailman huonoimmista ilmanlaaduista. Ilmansaasteiden on arvioitu aiheuttaneen 1,24 miljoonaa kuolemaa Intiassa vuonna 2017.
Työssä keskitytään kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuuteen ja sen kausittaiseen vaihteluun ja miten sääolosuhteet kuten tuuli, ilmakehän rajakerroksen korkeus ja sade vaikuttavat havaittuihin pitoisuuksiin. Hiukkaspitoisuuden päivittäisen ja vuodenaikaisen vaihtelun onkin arvioitu olevan pääosin seurausta sääolosuhteiden muutoksesta. Pahimmat ilmansaasteepisodit ajoittuvat tyypillisesti talvikuukausille ja puolestaan puhtainta ilma on monsuunikaudella voimakkaiden sateiden aikaan.
Työssä analysoitiin lisäksi Delhissä vuonna 2018 tehdyn tienvarsimittauksen lukumääräpitoisuuksia. Tavoitteena oli tarkastella lukumääräpitoisuuden vuorokausivaihtelua ja eri hiukkaskokojen korrelaatiota liikennemäärien ja rajakerroksen korkeuden välillä. Mittauksissa havaittiin selvä negatiivinen korrelaatio hiukkaslukumäärän ja rajakerroksen korkeuden välillä. Korrelaatiokerroin oli selvästi suurempi 30–250 nm kokoisilla akkumulaatiomoodin hiukkasilla-0,62 ja heikompi pienemmillä, alle 30 nm kokoisilla nukleaatiohiukkasilla (-0,22).
Vastaavasti hiukkaspitoisuuden havaittiin korreloivan positiivisesti liikennemäärän kanssa kaikilla hiukkaskoilla, joilla korrelaatiokertoimeksi saatiin 0,49. Nukleaatiomoodin hiukkasilla korrelaatio oli hieman suurempi (0,55) kuin akkumulaatiomoodin hiukkasilla (0,42)
Kilpailuoikeuden tehokkuuspuolustus : soveltuminen ja edellytykset
Get PDFKilpailulainsäädäntö sääntelee elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua tarjoten viitekehykset, joiden puitteissa on laillista toimia. Kilpailua on turvattava, sillä vapaa kilpailu nähdään yhtenä taloutemme kulmakivistä. Kilpailulainsäädännön kautta viranomaisten on mahdollista puuttua sellaisiin elinkeinonharjoittajien välisiin menettelyihin, jotka haittaavat kilpailua.
Jos elinkeinonharjoittaja poikkeaa kilpailulainsäädännöstä voi tulla syyllistyneeksi kiellettyyn kilpailunrajoitukseen. Sellaiset menettelyt, jotka estävät, rajoittavat tai vääristävät merkittävästi kilpailua ovat kiellettyjä. Vaikka kilpailun rajoittaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä, voi siitä poiketa tehokkuuspuolustukseen vedoten. Tällöin kilpailua rajoittava sopimus voi tulla hyväksytyksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, millaisissa tilanteissa lähtökohtaisesti kielletyt kilpailunrajoitukset muuttuvat hyväksytyiksi.
Tutkimuksen tutkimuskysymyksen avulla vastataan kysymykseen, millaisilla edellytyksillä lähtökohtaisesti kielletyt kilpailunrajoitukset voisivat tulla hyväksytyiksi. Jotta tutkimus vastaisi tutkimuskysymykseen, on metodiksi valittu lainoppi. Oikeusdogmatiikan mukaisesti tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan lainsäädäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Koska lainsäädäntö on yhdenmukainen Euroopan unionin ja Suomen kansallisen lainsäädännön välillä, tässä tutkimuksessa tulkinnan ja systematisoinnin tukena käytetään kansallisten lähteiden lisäksi EU-oikeutta ja oikeustapauksia.
Tutkimus avaa kilpailulainsäädännössä määriteltyä neljää edellytystä, joita ovat tehokkuusperiaate, välttämättömyysperiaate, kuluttajahyötyperiaate sekä kilpailuperiaate. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tehokkuuspuolustusta voidaan soveltaa vain, jos siitä koituvat hyödyt ylittävät siitä aiheutuvat haitat
Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen kestävyystiedon hallinnassa
Get PDFKestävyyden merkitys liiketoiminnassa kasvaa jatkuvasti ja yritysten pitää kehittää toimintaansa kestävämpään suuntaan sidosryhmien ja regulaatioiden paineista, ympäristön pilaantumisesta sekä resurssien ylikulutuksesta johtuen. Kestävyysraportoinnin tiukentuneet vaatimukset sekä liiketoiminnan muutokset luovat tarpeen yrityksille kerätä ja hyödyntää luotettavaa, ajantasaista ja relevanttia kestävyysdataa. Toiminnanohjausjärjestelmillä on huomattavaa potentiaalia tukea yritysten kestävyystietotarpeiden ratkaisemisessa. Työn tavoitteena on selvittää yritysten motivaatioita, haasteita ja tarpeita kestävyystiedon käsittelyyn liittyen. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten toiminnanohjausjärjestelmää voidaan hyödyntää osana yritysten kestävyystiedon käsittelyä. Tehtävänä on selvittää, mitä ja millaista dataa toiminnanohjausjärjestelmässä voidaan käsitellä sekä millaisista ominaisuuksista on hyötyä yritysten kestävyystiedon hallinnassa.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siihen osallistui yhteensä 10 haastateltavaa yhdeksästä eri yrityksestä. Haastateltavat valikoituivat harkinnanvaraisesti toimeksiantajan toiminnanohjausjärjestelmää käyttävistä asiakkaista, ja yritysten toimialat vaihtelivat kone- ja laitevalmistuksesta elintarviketeollisuuteen. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastateltavien roolit yrityksissä vaihtelivat laajasti, edustaen niin ympäristö- ja laatupäälliköitä kuin tehtaanjohtajia. Työssä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa, jonka avulla saadaan muodostettua kattavat tulokset kirjallisuutta ja tulosaineistoa yhdistäen.
Tutkimustulosten perusteella kestävyys on merkittävä ohjaava tekijä nykypäivän liiketoiminnassa. Asiakkaiden vaatimukset, CSRD-raportointidirektiivi, strategia sekä arvon luonti ja kilpailuetu motivoivat yrityksiä kestävyyteen ja tiedon keräämiseen. Kestävyystiedon keräämiseen ja käyttöön liittyy huomattavia haasteita, jotka pitää ratkaista ennen kuin tietoa voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti. On tunnistettu, että datalla on rooli tiedon todentamisessa ja varmentamisessa. Tiedon haasteet voidaan jakaa tulosten mukaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat datan kerääminen, datan hallinta ja käsittely sekä datan käyttö. Olennaisin tunnistettu tarve on vähentää manuaalisuutta kestävyysdatan käsittelyssä. Digitaalisten työkalujen puute on johtanut tarpeisiin, joihin toiminnanohjausjärjestelmillä on mahdollisuus tarjota ratkaisuja. Järjestelmää voidaan hyödyntää osana yritysten kestävyystiedon käsittelyä mahdollistamalla entistä parempi datan käsittely, hallinta ja käyttö järjestelmässä. Järjestelmiin tulee kehittää integraatioita ja rajapintoja, mahdollistaa datan laajentaminen sekä lisätä automatisaatiota datan käsittelyä varten. Järjestelmän avulla mahdollistetaan parempi läpinäkyvyys ja luotettavuus läpi koko toimitusketjun.
Tulokset vahvistavat kirjallisuudessa tunnistettuja motivaatioita kestävyydessä. Lisäksi tulokset laajentavat tietoa kestävyysdataan ja -raportointiin liittyvien haasteiden sekä toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistarpeiden osalta. Jotta toiminnanohjausjärjestelmät palvelisivat tulevaisuudessa paremmin yritysten kestävyystietotarpeita, järjestelmiin tulee kehittää toimialariippumaton tuki kestävyystiedon käsittelylle. Järjestelmän kokonaisvaltaisuuden kehittäminen voidaan toteuttaa lisäämällä integraatioita ja tekoälyä. Tulevaisuudessa tekoälyn merkitystä, avoimen datan käyttöä ja siihen liittyvien palveluiden hyödyntämistä osana toiminnanohjausjärjestelmää olisi hyödyllistä tutkia.The significance of sustainability is continuously increasing. Companies must develop their operations into a more sustainable direction due to pressures from stakeholders and regulation, environmental pollution, and overconsumption of resources. The stricter requirements for sustainability reporting and changes in business create a need for companies to collect and utilize reliable, up-to-date, and relevant sustainability data. ERP systems have considerable potential to support companies in solving their needs with sustainability data. The aim of the thesis is to investigate companies’ motivations, challenges, and needs related to the processing of sustainability data. In addition, the aim is to find out what kind of data can be processed in ERP systems and what features are useful in managing companies’ sustainability data.
The thesis was conducted as a qualitative study, and it involved a total of 10 interviewees from nine different companies. The interviewees were selected discretionally from the company’s clients that use the company’s ERP system. The industries of selected companies varied from machinery and equipment manufacturing to the food and beverage industry. The data collection was carried out using semi-structured interviews. The interviewees’ roles in their companies varied widely, representing roles like environmental and quality managers and factory managers. The approach in the thesis was abductive, which allows comprehensive results to be formed by combining literature and results.
Based on the research results, sustainability is a significant driving factor in today’s business. There are four main factors which motivate companies to be sustainable and collect data which include customer requirements, the CSRD reporting directive, strategy, as well as value creation and competitive advantage. There are significant challenges associated with collecting and using sustainability data that need to be resolved before data can be utilized comprehensively. It has been identified that data plays a role in verifying and validating sustainability information. Data challenges can be divided into three areas which are data collection, data management and processing, and data use. The most essential need identified is to reduce manual work in handling sustainability data. The lack of digital tools has led to a need for which ERP systems can provide solutions. The system can be utilized as a part of companies’ handling of sustainability data by enabling better data processing, management, and use in the system. Integrations and interfaces must be developed, data expansions enabled, and automation increased for data processing in ERP systems. The ERP system enables better transparency and reliability throughout the entire supply chain.
The results confirm the motivations for sustainability that were identified in the literature. In addition, the results expand knowledge regarding the challenges related to sustainability data and reporting, and the utilization needs for ERP systems. For ERP systems to better serve the sustainability information needs of companies, industry-independent system support for processing sustainability information must be developed. The development of ERP systems into a more comprehensive version can be implemented by increasing integrations and artificial intelligence. In the future, it would be useful to study the importance of AI, the use of open data, and the utilization of related services in ERP systems
Henkilötason suoja droneilta radiomenetelmillä
Get PDFDronejen rooli sodankäynnissä on noussut merkittäväksi viimeisten vuosien aikana. Dronejen suhteellisen halpa hinta ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tiedustelussa sekä kohteeseen vaikuttamisessa ovat tehneet niistä merkittävän uhan taistelukentällä. Dronet ja niiden käyttötaktiikat kehittyvät vauhdilla erityisesti Ukrainan sodan johdosta, jossa osapuolet pyrkivät jatkuvsti kehittämään uusia keinoja dronejen hyödyntämiseen. Tämä on luonut kasvavan tarpeen myös dronejen vastaisten menetelmien ja järjestelmien kehitykselle.
Tässä työssä käsitellään taistelukentän droneuhan torjuntaa radiomenetelmin keskittyen henkilötasoon eli yksittäisen taistelijan tasoon. Työssä käsitellään uhan torjuntaa reaktiivisten vastatoimien näkökulmasta, eli keskitytään havaitsemiseen, paikannukseen sekä torjuntaan. Havaitsemisen ja paikannuksen suhteen esiteltävät tekniset menetelmät sekä julkisista lähteistä löytyvät järjestelmät, toimivat passiivisesti eli ne eivät lähetä radiosignaaleja ympäristöönsä, eikä niitä näin ollen kykene signaalitiedustelun keinoin havaitsemaan. Torjunnassa esiteltävät häirintämenetelmät sekä löydetyt häirintälähettimet ovat aktiivisia, eli ne lähettävät ympäristöönsä radiosignaaleja ja ne kyetään myös vastapuolen signaalitiedustelun keinoin potentiaalisesti havaitsemaan.
Työssä esitellään ensin vaatimukset, joita henkilötaso ja taistelukentän olosuhteet luovat droneuhan torjunnan näkökulmasta. Seuraavaksi esitellään eräitä teknisiä menetelmiä, joilla droneja voidaan havaita sekä paikantaa. Näiden avulla analysoidaan julkisista lähteistä löytyneiden järjestelmien kyvykkyyksiä ja sopivuutta henkilötasolla käytettäväksi modernin taistelukentän olosuhteissa. Menetelmiä tai olemassa olevia järjestelmiä ei esitellä tyhjentävästi, vaan tarkoituksena on esitellä sopivia esimerkkejä ja luoda näin käsitys droneuhan havaitsemisen ja paikannuksen nykytilanteesta.
Tämän jälkeen työssä edetään torjuntaan. Ensin esitellään torjunnassa käytettävät erilaiset häirinnän muodot, josta edetään analysoimaan julkisista lähteistä löytyneitä järjestelmiä. Erityisesti torjunnan tapauksessa valmista järjestelmää henkilötasolle ei löydy, joten työssä on keskitytty etsimään järjestelmiä, jotka ovat mahdollisimman sopivia kyseiseen tarkoitukseen.
Työssä havaittiin, että erityisesti dronejen havaitsemiseen on olemassa henkilötason radiomenetelmin toimivia järjestelmiä, joita hyödynnetään jo nyt taistelukentällä. Toisaalta havaittiin myös, ettei torjuntaan ole avoimista lähteistä havaittu henkilötason vaatimuksia täyttävää järjestelmää. Suurimpana haasteena henkilötason järjestelmillä ovat dronejen jatkuva kehitys, mikä tuottaa jatkuvan tarpeen kehittää uusia järjestelmiä tai päivittää vanhoja sekä erityisesti torjunnan suuri energiankulutus, mikä vaatii suurten akkujen kantamista yksittäiseltä taistelijalta
Kuluttajille suunnattuun hintaviestintään liittyvät juridiset velvoitteet
Get PDFHintaviestintä on keskeinen osa yritysten markkinointia ja kaupallista toimintaa, mikä vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin sekä markkinoiden läpinäkyvyyteen. Hintaviestintään liittyvien epäselvyyksien ajankohtaisuus liittyy tiiviisti kuluttajansuojalain (38/1978, KSL) vuonna 2022 toteutettuihin uudistuksiin sekä kuluttajien kasvavaan tietoisuuteen ja valmiuteen kyseenalaistaa epäselvää tai harhaanjohtavaa markkinointia. Oikeuskäytännössä on havaittu yritysten ja kuluttajaviranomaisten välisiä erimielisyyksiä sääntelyn tulkinnasta, mikä korostaa tarvetta tutkia sääntelyn asettamia velvoitteita. Tutkimus asettuu ajankohtaiseen kontekstiin, jossa hintaviestintä ei ole pelkästään yritysten kilpailukeino, vaan myös kuluttajaluottamuksen ja markkinoiden toimivuuden kannalta keskeinen osa sääntelyä. Tähän perustuen hintaviestintään liittyvien velvoitteiden selventäminen on tärkeää paitsi yrityksille, myös kuluttajille ja sääntelyviranomaisille.
Tutkimuksen keskeisen tavoite on selvittää, millaisia juridisia velvoitteita yrityksiin kohdistuu hintaviestinnän toteuttamiseen liittyen, ja kuinka nämä velvoitteet voidaan täyttää käytännössä. Tutkimuksessa analysoidaan hintaviestinnän sääntelyn kannalta keskeistä sääntelykehystä, oikeustapauksia sekä käytännön esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään hintaviestintään liittyvien velvoitteiden tulkintaa ja sääntelyn soveltamisen haasteita. Tutkimuksessa käytetty metodi on oikeusdogmatiikka, jolla systematisoidaan ja tulkitaan voimassa olevaa oikeutta. Tutkimuksessa avataan hintaviestintään liittyvien säädösten keskeistä sisältöä, ja tutkitaan säännösten asettamien velvoitteiden ilmenemistä käytännön tasolla yritysten päivittäisessä liiketoiminnassa.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena todettiin, että hintaviestintään liittyvä sääntely asettaa yrityksille suhteellisen selkeiksi muotoiltuja vaatimuksia useissa eri säädöksissä, joiden tarkoituksena on lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja varmistaa kuluttajansuojan toteutuminen. Tutkimuksessa havaittiin keskeiseksi kokonaisuudeksi vuoden 2022 kuluttajansuojalain uudistus, erityisesti KSL 2:11 §:n muutokset, mitkä tiukensivat sääntelyä lisäämällä velvoitteen ilmoittaa alennusmyynneissä tuotteen alimman hinnan edeltävältä 30 päivän ajalta ennen alennusta. Tämä parantaa kuluttajien mahdollisuuksia arvioida alennusten todellista merkitystä ja pyrkii estämään harhaanjohtavat markkinointikäytännöt, kuten keinotekoiset hinnankorotukset ennen alennuskampanjoita. Sääntely edellyttää yrityksiltä selkeää, rehellistä ja riittävää hintainformaatiota sekä vastuunottoa markkinointiväitteistään. Kuluttajien kannalta sääntely vahvistaa kuluttajansuojaa ja lisää mahdollisuuksia tehdä perusteltuja ostopäätöksiä.
Oikeuskäytännön perusteella voidaan katsoa toteutettujen uudistusten vahvistaneen kuluttajien oikeuksia ja parantaneen sääntelyn täytäntöönpanoa ainakin tarkasteltujen oikeustapausten perusteella. Kuluttajansuojalain uudistuksen tuoreuden seurauksena aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä ei ole vielä riittävästi, jotta voitaisiin muodostaa vahvasti perusteltuja johtopäätöksiä sääntelyn uudistamisen vaikutuksista yleisemmällä tasolla
Valta koulun arjessa : Henkilöstön käsityksiä vallankäytöstä koulumaailmassa
Get PDFTämä pro gradu -tutkielma on laadullinen fenomenografinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tuoda esiin ja tarkastella koulun henkilöstön käsityksiä vallankäytöstä ja vallan ilmenemisestä osana koulun kontekstia. Tutkimus pyrkii tarjoamaan syvällistä ymmärrystä vallankäytön ja vallan ilmenemisen monimuotoisuudesta koulun kontekstissa sekä tuomaan esiin koulun henkilöstön näkemyksiä vallasta osana sosiaalisia suhteita, arjen käytänteitä ja yhteiskunnallisia rakenteita.
Tutkimuskysymykset ovat ”Mihin vallankäyttö perustuu koulun kontekstissa koulun henkilöstön käsitysten mukaan?” sekä ”Miten vallankäyttö ilmenee koulun kontekstissa koulun henkilöstön käsitysten mukaan?”. Tutkimuskysymyksiä pohtiessa on huomioitu, että kouluun liittyvää valtaa voitaisiin tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tämän tutkimuksen kohderyhmää yhdistäviä tekijöitä ovat oppilaiden kanssa toimiminen sekä aktiivinen rooli koulun opetukseen sidoksissa olevassa arjessa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty koulunkäynninohjaajille, opettajille ja rehtoreille kohdennetulla kyselylomakkeella, johon vastaajat ovat tuottaneet avoimia vastauksia. Kyselylomakkeella saatiin 101 henkilön tuottama tutkimusaineisto. Tutkimus ei pyri tuottamaan yleistyksiä tai yleistettäviä johtopäätöksiä vallasta, vaan fenomenografisen tutkimusperinteen mukaisesti tarkastelemaan ja vertailemaan koulun henkilöstön käsityksien yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Koska tutkimuksen ote on fenomenografinen, on tutkimuksen analyysi aineistolähtöinen ja siitä on fenomenografisen tutkimustavan mukaisesti muodostettu kuvauskategorioita sekä visuaaliset tulosavaruudet, jotka esittävät tutkimuksen päätulokset.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vallankäyttö koulun arjessa on moniulotteinen ja osin ristiriitainen ilmiö, jossa korostuvat eri toimijoiden roolit, vastuut ja vaikutusmahdollisuudet. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan Foucault’n valtateorian kolmen tason, sosiaalisten valtasuhteiden, hallinnan sekä strategisen vallan näkökulmasta. Sosiaaliset valtasuhteet koulun kontekstissa rakentuvat vuorovaikutuksen ja hierarkioiden kautta, mikä korostaa vuorovaikutustaitojen ja oikeudenmukaisen toimintakulttuurin merkitystä. Hallintavalta puolestaan perustuu rakenteisiin ja arjen toistuviin käytäntöihin. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin ristiriitoja sääntöjen noudattamisen ja niistä joustamisen välillä sekä huolta vallan oikeudenmukaisuudesta. Strategisen vallan osalta ulkopuoliset vaikuttajat, kuten opetushallitus ja paikalliset koulutuspoliittiset päätöksentekijät, koettiin etäisinä koulun arjesta