Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Kysymys ihmisenkokoisuudesta : Taidekasvatus mahdollisuutena teknologian ajassa
No full textElämme teknologiassa. Teknologia ei ole laitteita, vaan ajattelutapa, asenne. Se mahdollistaa, jopa juhlistaa maailman haltuunottoa, mitattavaksi, laskettavaksi ja resurssiksi tekemistä, kappaleistamista. Teknologia on mahdollistanut ja mahdollistaa ihmiskunnalle yltäkylläisyyttä, mutta hallitsematon suhde siihen on johtanut syveneviin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmakierteisiin. Katastrofien partaalla on pysähdyttävä kysymään, millaisen ajattelun varaan rakennamme jatkossa elämän merkityksellisyyttä, kun teknologia näyttäisi olevan siihen soveltumaton.
Tässä kasvatustieteellisessä, taidekasvatuksen filosofisiin perustoihin suuntaavassa tutkimuksessa rakennetaan merkityksellisyyden etsintää lajirajat ylittävän toinen-toistensa-kanssa-olemisen rajaamien ehtojen ohjauksessa. Etsintä rakentuu dialogisuutta korostavalle tulkinnalle Hans-Georg Gadamerin hermeneutiikasta, ja tulkinnan yhdistämisestä Gert Biestan esittämiin näkemyksiin taidekasvatuksesta. Näköpiiriin avautuvassa horisontissa siintää Jean-Luc Nancyn ehdotus vastaukseksi Heideggerin kysymykseen olemisesta: olemisen ymmärtäminen sen väistämättömän kanssaolemisluonteen kautta. Tavoitteena on löytää tapoja ymmärtää oleminen pohjimmiltaan dialogisena liikkeenä, jossa alati palataan jatkuvassa muutoksessa olevaan itseyteen vain, jotta toiviomatkalle voisi lähteä heti uudelleen. Kanssaoleminen alkaa paljastua, kun retkillä kohdatuista toisista tulee osa ”meitä” tapahtumassa, jota kuvataan Judith Butleria lainaten tunnustamiseksi. Tutkimuksen kiertoretkillä on tukeuduttu taiteeseen luottaen siihen, että kehollinen toiminta synnyttää toisenlaista, ei-teknologista, ajattelua ja vaikeasti sanoiksi puettavaa hiljaista tietämistä. Karttuvaa tietämystä sanoitetaan kuvaamalla sitä autoetnografisesti ja tulkitsemalla hermeneuttisesti.
Tutkimuksessa oletetaan, että kasvatuksen päämäärän, ihmisen moraalisubjektiksi sivistämisen, tavoittelu teknologiassa velvoittaa kysymään, mitä subjektius ja subjektiviteetti tarkoittavat maailmasuhteemme eettisyyden mahdollisuudelle. On ylitettävä subjektiin herkästi kiinnittyvä kokemus toimijuuden yksipuolisuudesta. Taiteeseen sisältyy kokemus kohdatusta vastarinnasta, joka vihjaa toisenlaisten toimijuuksien olemassa olemisesta. Parhaimmillaan taiteen kokeminen vie niin mukanaan, että subjektiviteetti unohtuu, ja alkaa todellistua asubjektivaatio. Näissä välähdyksissä paljastuu toisenlaisen olemisen ymmärtämisen mahdollisuuksia ja ehtoja. Tutkimus ilmentääkin, että taiteellinen kokemus sisältää aina kasvatuksellisen mahdollisuuden, ja että olemisen erilaisten tapojen rajat ylittäessään se paljastaa ehtoja eettisen maailmasuhteen kehittymiselle. Oman subjektiviteetin kriittiselle arvioinnille ja olemisen eri tapojen tosiksi ja merkityksellisiksi hyväksymiselle rakentuva ihmisenkokoisuus tarkoittaa alati muutoksessa olevaa ymmärrystä, ja siksi sitä on kysyttävä yhä uudelleen.We live in technology. Technology does not mean mere devices, but instead a way of thinking, an attitude. It enables, even celebrates, the conquest of the world, making it measurable, calculable, and a resource, turning it into objects. Technology has enabled and continues to enable abundance for the mankind, but our arrogantly optimist relationship with it has led to a vicious circle of deepening ecological and social problems. On the verge of various disasters, it is time to stop and ask what kind of thinking we will base the meaningfulness of life on in the future, now that it seems evident that technology is unsuitable for it.
This educational research, which focuses on the philosophical foundations of art education, builds the quest for meaningfulness under the guidance of the conditions defined by interspecies coexistence. The quest is based on a dialogue-emphasized interpretation of Hans-Georg Gadamer’s hermeneutics, and the combination of this interpretation with Gert Biesta’s views on art education. In the horizon that opens up, Jean-Luc Nancy’s proposal appears as an answer to Heidegger’s question about being: understanding being through its inevitable nature of being-in-common. The goal is to find ways to understand being as a fundamentally dialogical movement, where one constantly returns to a self that is in continuous change, only to embark on a pilgrimage again immediately. Being-in-common begins to reveal itself when those encountered on the journeys become part of “us” in an event described, borrowing from Judith Butler, as recognition. The research relies on art, trusting that bodily activity generates a different, non-technological way of thinking and a difficult-to-articulate silent knowing. The accumulating knowledge is articulated by describing it autoethnographically and interpreting it hermeneutically.
The research assumes that the pursuit of the goal of education, the cultivation of a person into a moral subject, in technology obliges us to ask what subjectivity means for the possibility of the ethicality of our relationship with the world. We must transcend the experience of the one-sidedness of agency that easily attaches to the subject. Through art we experience an encounter of resistance, which hints at the existence of other forms of agency. At its best, experiencing art takes one along so much that subjectivity is forgotten, and asubjectivation begins to materialize. In these flashing moments, possibilities and conditions for understanding different ways of being are revealed. The research thus demonstrates that the artistic experience always contains an educational possibility, and by crossing the boundaries of different ways of being, it reveals the conditions for the development of an ethical relationship with the world. The critical evaluation of one’s own subjectivity and the acceptance of different ways of being as true and meaningful means a constantly changing understanding of the size of the human, and therefore it must be questioned again and again
Sakkovankeus, asunnottomuus ja erityisen tuen tarve: Yhteisen asiakaskategorian rakentaminen Rikosseuraamuslaitoksen ja aikuissosiaalityön kohtaamisissa
No full textPeer reviewe
Portinvartijuus sote-uudistuksen kehittämistyöhön jalkautuvassa tutkimuksessa
No full textPeer reviewe
Biomechanical simulations of intracerebral hemorrhage expansion show tissue displacement has significant impact on electrical impedance tomography results
No full textObjective: Intracerebral hemorrhage (ICH) occupies intracranial space and causes brain tissue displacement and fluid volume shifts. We assess how hematoma expansion (HE) affects electrical impedance tomography (EIT) measurements and reconstructed images of the conductivity change caused by HE. Methods: We developed a novel multi-physics model of ICH with mechanical tissue deformation during HE. We simulated EIT measurements with the multi-physics model and a traditional static model using five ICH locations. The effects of tissue deformation on the results of monitoring of ICH with EIT were assessed by comparing the measurement data from the multi-physics and traditional models and by comparing the corresponding reconstructed conductivity change from two image reconstruction algorithms. Results: The simulated measurement data and the reconstructed images of the conductivity change using the multi-physics and the traditional model are radically different regardless of the image reconstruction algorithm used. Conclusions: The effect of tissue displacement caused by HE on EIT monitoring of ICH is significant. Specifically, the displacement of cerebrospinal fluid (CSF) can mask the effects of increased ICH blood volume. However, the effects of displaced CSF could be easier to detect with EIT than the ICH blood volume increase and thus could be used as an indicator of HE in EIT bedside monitoring of ICH and improve the detectability of HE, especially for ICH located deep in the brain. Significance: Currently there are virtually no imaging methods for continuous monitoring of stroke. There has been recent resurgence in interest to develop electrical impedance tomography (EIT) devices and algorithms for monitoring progression of stroke. In-silico studies show promising results, but there are very little clinical results. In-silico models are usually used for development and evaluation of algorithms for EIT image reconstruction. In previous studies the stroke has been usually modeled as local change in electrical conductivity and the fluid and tissue displacement caused by the increased blood volume in ICH has not been considered. In this paper we present a novel multi-physics model of ICH, simulated EIT measurement results and reconstructed images with comparisons to the traditionally used ICH modeling methods. Our multi-physics approach to modeling of ICH shows that the effect of tissue and fluid displacement during HE needs consideration when developing clinical applications of EIT.Peer reviewe
Sex disparity in adult asthma: A potential immunomodulatory role of let-7 family microRNAs
No full textBackground: Sex differences have been reported in the incidence, prevalence and severity of asthma. Previous findings from animal models have revealed sex-related differences in inflammatory pathways that may contribute to asthma pathogenesis, but human studies are limited. Methods: Airway and blood samples (n = 55 and n = 85 respectively) were collected from adult females and males with asthma and healthy subjects. Type 2 innate lymphoid cells (ILC2s), T helper (Th)2 cells and their expression of IL-33R/ST2 (ST2L) were evaluated by flow cytometry. IL-13, thymic stromal lymphopoietin (TSLP), IL-33 and soluble IL-33R/ST2 (sST2) were measured by ELISA. Let-7 miRNA expression in bronchial biopsies was determined by qPCR. Results: Females with asthma reported more exacerbations and had a higher number of airway eosinophils compared with males with asthma. Bronchial biopsy expression of Let-7f, Let-7g and miR-98 tended to be higher in males with asthma compared with females and inversely correlated with asthma exacerbations. In contrast, increased levels of IL-13, TSLP and sST2 were found in females with asthma compared with males. Conclusion: Our study demonstrates different inflammatory signatures between males and females with asthma. Let-7 miRNAs act as immune modulators by inhibiting the production of IL-13 and may be an important factor explaining the sex disparity seen in asthma.Peer reviewe
“For There Is No Friend Like a Sister”: Female Sexuality and Same-Sex Attraction in Christina Rossetti’s “Goblin Market”
Get PDF”Eihän tässä sen kummempaa ole, kuin se ettei nykyään osata edes määrittää mikä on mies tai nainen.” : Binääri sukupuoli keskustelussa nyrkkeilijä Imane Khelifin tapauksesta
Get PDFSukupuolen moninaisuudesta on tullut länsimaisessa kulttuurissa koko ajan enemmän valtavirtaa. Urheilumaailma on kuitenkin jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen ja jämähtänyt vahvasti binääriseen sukupuolijakoon. Yhteiskunnan muutokset pakottavat urheilumaailmankin etsimään vastauksia kysymyksiin siitä, miten sukupuolen moninaisuus otetaan jatkossa huomioon. Urheilulla on yhteiskunnassa suuri valta, jolloin myös siihen liittyvät keskustelut rakentavat vahvasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat ihmisten ajatuksiin. Siksi on tärkeää tutkia sitä, miten urheilumaailman vahva binäärisyys ja siihen liittyvät keskustelut vaikuttavat ihmisten käsityksiin sukupuolesta.
Tutkimuskysymykseni tutkielmassa on: Miten uutisen kommenteissa uusinnetaan urheilumaailmassa vallitsevaa binääristä sukupuolijakoa? Tässä tutkielmassa tutkin sitä, miten sukupuolesta keskustellaan urheilun yhteydessä, ja miten tämä keskustelu vahvistaa ajatusta binäärisestä sukupuolesta. Analysoin sitä, miten binääristä sukupuolijakoa vahvistetaan keskustelussa kieltämällä sukupuolenmoninaisuus ja luomalla tiukkoja rajoja sukupuolelle sekä sukupuolen ilmaisulle.
Aineistona tutkielmassa on Iltalehden uutisen ”Nyt puhuu mieheksi epäilty kohunyrkkeilijä” kommenttikenttä, johon on tullut 107 viestiä, jossa keskustellaan siitä, mikä nyrkkeilijä Imane Khelifin sukupuoli on ja onko hänellä oikeutta urheilla naisten sarjassa. Tutkin aineistoa sisällönanalyysin menetelmin jakamalla aineiston ka tegorioihin vastausten mukaan. Analysoin myös sitä, mitä sukupuolen moninaisuuteen liittyviä asioita keskustelusta puuttuu.
Lähden tutkielmassa siitä ajatuksesta, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, jota rakennetaan yhteiskunnassa jatkuvasti kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä ja yhteiskunnan toiminnassa. Samalla urheilumaailmassa kuitenkin vahvistetaan ajatusta siitä, että sukupuolia on vain kaksi, vaikka näin ei ole. Sukupuoli on moninainen ja jatkuvassa liikkeessä. Hyödynnän tutkielmassa myös erilaisia sukupuolen moninaisuuteen liittyviä termejä, jotka selittävät sukupuolen rakentumista.
Analyysin perusteella aineistossa käyty keskustelu toistaa urheilumaailmasta tuttua binääristä sukupuolijakoa, eikä ota huomioon sukupuolen moninaisuutta. Sukupuolta jaotellaan kahteen esimerkiksi ulkonäön ja urheilullisten ominaisuuksien perusteella. Samalla keskustelu asettaa tiukkoja rajoja sukupuolen ilmaisulle erityisesti naisten kohdalla. Tämä ohjaa urheilijoiden toimintaa ja olemista binäärisen sukupuolikäsityksen sisällä.
Tutkielman tulosten perusteella urheilumaailma mahdollistaa sukupuolen moninaisuuden vastaisen keskustelun ja vahvistaa ajatusta sukupuolesta binäärisenä. Keskustelut toistavat voimakasta nais- ja miesjakoa, jota perustellaan etenkin biologisen sukupuolen kautta. Urheilijan oikeuksia katsotaan ennen kaikkea cissukupuolisten näkökulmasta ja muiden ihmisten ei nähdä kuuluvan urheilukentille ollenkaan. Naisten oikeuksista ja tasa-arvosta ollaan erityisen huolissaan suhteessa sukupuolivähemmistöihin ja keskustelussa esiin nouseviin miehiin, jotka valehtelevat sukupuolestaan
Koulutustason ja sukupuolen yhteydet talousosaamiseen ja sijoitusrahastosäästämiseen
Get PDFTässä tutkielmassa tarkastellaan koulutustason yhteyttä talousosaamiseen ja sijoitusrahastosäästämiseen. Näistä saatuja tuloksia tarkastellaan myös sukupuolen näkökulmasta. Talousosaamisen merkitys on kasvanut merkittävästi digitaalisten rahoituspalveluiden ja teknologian kehittymisen myötä. Talousosaaminen tarkoittaa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan talouden peruskäsitteiden ymmärtämiseen sekä taloudellisen tiedon arviointiin ja etsintään. Tämä taito voi auttaa tekemään järkeviä taloudellisia päätöksiä, saavuttamaan taloudellista hyvinvointia ja samalla vähentämään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yksi talousosaamisen osa-alue on säästäminen ja sijoittaminen. Säästäminen ja sijoittaminen voivat mahdollistaa varallisuuden kerryttämisen, mikä puolestaan voi tarjota taloudellista vakautta ja turvaa. Sijoitusrahastot liittyvät läheisesti säästämiseen ja sijoittamiseen, sillä ne ovat hyvin tavanomaisia säästämisen ja sijoittamisen keinoja. Sijoitusrahastojen suosio näyttää kasvavan voimakkaasti, ja ne ovatkin suomalaisten suosituin sijoituskohde. Tutkielman keskeiset käsitteet ja aiemmat tutkimukset esitellään talousosaamista ja sijoitusrahastosäästämistä käsittelevissä pääluvuissa.
Tutkimuskysymyksiä tässä tutkielmassa on kolme. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tavoitteena on selvittää, miten koulutustaso on yhteydessä talousosaamiseen. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, miten koulutustaso on yhteydessä sijoitusrahastosäästämiseen. Kolmas tutkimuskysymys selvittää, miten naiset ja miehet eroavat sen suhteen, miten koulutustaso on yhteydessä talousosaamisen tai siinä, miten koulutustaso on yhteydessä sijoitusrahastosäästämiseen. Tutkimus toteutetaan määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineistona hyödynnetään tilastoaineistoa "Suomalaisten taloudellinen tietämys 2014”. Aineiston perusjoukko koostuu yli 18-vuotiaista mannersuomalaisista. Vastaajia aineistossa on yhteensä 1477 ja muuttujia 234. Tutkimusmenetelmänä käytetään ristiintaulukointia, jossa selitettävän muuttujan jakaumaa tarkastellaan selittävän muuttujan eri luokissa. Selitettäviä muuttujia ovat talousosaaminen ja sijoitusrahastosäästäminen ja selittäviä muuttujia ovat koulutustaso ja sukupuoli.
Tutkimustulosten perusteella koulutustaso on yhteydessä talousosaamiseen. Kaikkia koulutustasoja tarkasteltaessa vastaajat arvioivat oman talousosaamisen tasonsa varsin riittäväksi. Korkeammin kouluttautuneet arvioivat talousosaamisen tasonsa kuitenkin riittävämmäksi kuin matalammin kouluttautuneet vastaajat. Vastaava tulos on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Koulutustaso on myös yhteydessä sijoitusrahastosäästämiseen. Korkeakoulutetut sijoittavat todennäköisemmin sijoitusrahastoihin kuin matalammin koulutetut vastaajat. Saadut tulokset ovat tältäkin osin yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Koulutustason yhteys talousosaamiseen ja sijoitusrahastosäästämiseen ei ole yhtä selkeä sukupuolen mukaan tarkasteltuna. Sekä naiset että miehet arvioivat oman talousosaamisensa kohtuullisen riittäväksi, mutta korkeakoulutuksen yhteys talousosaamiseen pätee vain miesten kohdalla. Tulokset osoittavat myös, ettei sukupuolten välillä ole suuria eroja talousosaamisessa. Tältä osin tulokset eivät ole yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Sen sijaan korkeakoulutuksen yhteys sijoitusrahastosäästämiseen pätee niin naisten kuin miesten osalta, mutta miehet kuitenkin sijoittavat todennäköisemmin sijoitusrahastoihin kuin naiset. Vastaava tulos on myös havaittu aiemmissa tutkimuksissa. Edellä esitettyjen tulosten perusteella tärkeää on pohtia, miten talousosaamista ja sijoitusrahastosäästämistä voidaan edistää kansalaisten keskuudessa. Talousopetusta tulisi tarjota kansalaisille läpi koko elämän, ja tärkeää olisi huomioida yksilöiden väliset erot ja tunnistaa heikommassa asemassa olevat ryhmät. Lisäksi hyödyllistä olisi tutkia tarkemmin talous- ja rahoitusosaamisen yhteyttä sijoitusrahastosäästämiseen, ja kehittää tukitoimia niille, jotka eivät vielä hyödynnä sijoittamisen mahdollisuuksia. Talous- ja sijoitustaitojen kehittäminen voivat parantaa kansalaisten taloudellista hyvinvointia, ja samalla vähentää yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta