Trepo - Institutional Repository of Tampere University
Not a member yet
93710 research outputs found
Sort by
Yhteisöllisyyden rooli etätyötä tekevien työn imun kokemisessa
No full textTilastojen valossa etätyö näyttää olevan kasvava työnteon muoto. Se poikkeaa piirteiltään lähityöstä muun muassa siinä, että sitä tehdään tyypillisesti fyysisesti erillään kollegoista. Tämä taas luo oman haasteensa työntekijöiden väliselle vuorovaikutukselle, millä puolestaan voi olla vaikutusta esimerkiksi työntekijöiden kokemaan yhteisöllisyyteen. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tarkastella etätyön yhteyttä työntekijöiden yhteisöllisyyden ja työn imun kokemuksiin. Tavoitteena on selvittää, millainen rooli yhteisöllisyydellä on etätyön ja työn imun välisen yhteyden taustalla. Lisäksi etätyön ja yhteisöllisyyden välisen yhteyden tarkastelua syvennetään tutkimalla sitä uusien ja kokeneempien työntekijöiden luokissa. Näiden analyysien tarkoituksena on lisätä ymmärrystä etätyön yhteydestä työhyvinvointiin sekä luoda katsaus 2020-luvun suomalaiseen työelämään etätyön kontekstissa. Tutkielman teoreettisena taustana on työn vaatimusten ja voimavarojen teoria. Teorian valossa yhteisöllisyys voidaan käsittää työn voimavarana, jolloin sillä voidaan olettaa olevan myös positiivinen yhteys työhyvinvointiin.
Aineistona tutkielmassa on vuoden 2023 työolobarometri, joka on suomalaisen työelämän kehitystä säännöllisesti kartoittava kyselytutkimus. Aineiston perusjoukko on kaikki vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevät suomalaiset 18–64-vuotiaat palkansaajat (n=2003). Vastausprosentti puhelinhaastatteluna ja verkkolomakkeella toteutetussa tutkimuksessa oli 74. Tässä tutkielmassa aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ristiintaulukoimalla etätyötä, työn imua, yhteisöllisyyttä ja työsuhteen kestoa kuvaavia muuttujia. Etätyön tiheyttä kuvaava muuttuja jaettiin päivittäin, viikoittain, kuukausittain tai satunnaisesti ja ei koskaan etätyötä tehneiden luokkiin. Työn imu -muuttuja taas muodostettiin työntekijän tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista kuvaavien alkuperäisten muuttujien pohjalta muodostamalla niistä summamuuttuja sekä luokittelemalla tämä muuttuja matalan, kohtalaisen ja korkean työn imun luokkiin. Työntekijän yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tunteen yleisyyttä koskeva muuttuja puolestaan luokiteltiin uudelleen matalaa ja korkeaa yhteisöllisyyttä kuvaaviin luokkiin. Lisäksi nykyisen työsuhteen kestoa mittaava muuttuja luokiteltiin uusien ja kokeneempien työntekijöiden luokkiin.
Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys kohdistuu etätyön ja työn imun välisen yhteyden tarkasteluun. Tulosten mukaan etätyön ja työn imun välillä on yhteys, jossa viikoittain, kuukausittain tai satunnaisesti etätyötä tekevät näyttävät kokevan enemmän työn imua verrattuna päivittäin etätyötä tekeviin ja vain lähityötä tekeviin. Toinen tutkimuskysymys puolestaan koskee etätyön ja yhteisöllisyyden yhteyden laatua. Tämä yhteys vaikuttaa tulosten perusteella olevan pääosin negatiivinen. Kolmannen, yhteisöllisyyden ja työn imun yhteyteen keskittyvän tutkimuskysymyksen kohdalla tulokset osoittivat, että muuttujien välillä on positiivinen yhteys. Neljänteen tutkimuskysymykseen vastaamiseksi etätyön ja työn imun välisen yhteyden analysointia syvennettiin tarkastelemalla sitä yhteisöllisyyden eri luokissa. Muuttujien välinen yhteys oli erilainen matalan ja korkean yhteisöllisyyden luokissa. Matalan yhteisöllisyyden luokassa päivittäin etätyötä tekevät kokivat vähiten työn imua, kun taas korkean yhteisöllisyyden luokassa he kokivat korkeaa työn imua eniten. Viidennessä tutkimuskysymyksessä puolestaan kysytään, eroaako etätyön ja yhteisöllisyyden välinen yhteys uusien ja kokeneempien työntekijöiden luokissa. Vain kokeneempien työntekijöiden luokassa muuttujien välillä havaittiin merkitsevä yhteys. Luokkien väliset erot olivat kuitenkin melko pieniä. Edellä esitellyt tulokset osoittavat, että yhteisöllisyydellä on merkittävä rooli työn imun kokemisessa etätyössä. Organisaatioissa tulisikin etsiä keinoja etätyötä tekevien yhteisöllisyyden kokemisen tukemiseksi
Pk-yrityksen digitaalisen liiketoimintastrategian kehitys : Yhdistelmä viitekehyksen kehitys ja soveltaminen nykytila-analyysin toteutuksessa
No full textIT-alan ulkopuolisten pk-yritysten kykyä digitalisoida liiketoimintaansa on tutkittu verrattain vähän. Pk-yrityksien kyky digitalisoida liiketoimintaansa on tärkeää niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Pk-yrityksien monimuotoisuuden vuoksi niille ei ole olemassa yhtä yleisesti käytössä olevaa digitaalista liiketoimintastrategian mallia tai strategiaa ohjaavaa nykytila-analyysiä. Tässä tutkimuksessa pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, miten pk-yritys voi lähestyä digitaalisen liiketoimintastrategian kehitystä huomioiden nykyiset kilpailukykytekijät.
Tutkimuksessa kehitettiin viitekehys, jonka avulla kohdeyritykselle toteutettiin digitaalisen liiketoimintastrategian kehityksen kannalta olennainen nykytila-analyysi. Työn teoreettisessa osassa luodaan ymmärrys työn kannalta keskeisestä digitalisaation terminologiasta ja erityisesti digitaalisen liiketoimintastrategian merkityksestä pk-yrityksissä. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään neljä erilaista pk-yrityksien digitaaliseen liiketoimintastrategian kehitykseen hyödynnettyä viitekehystä: Digitaalisen kasvun viitekehys, Porterin viiden kilpailuvoiman malli, Digitalisaation integrointikehys ja Arvo-näkyvyys viitekehys. Neljän erilaisen digitaalisen liike-toimintastrategian kehitykseen sovelletun viitekehyksen pohjalta syntetisoidaan uusi ja laajempi pk-yrityksien digitaalisen liiketoimintastrategian tekijöiden viitekehys. Tutkimuksen haastattelurunko kehitetään yhdistelmä viitekehyksessä esitettyjen digitaalisten liiketoiminta-strategian tekijöiden pohjalta.
Nykytila-analyysin perusteella kohdeyrityksessä tunnistettiin pk-yrityksille tyypillisiä haasteita digitaalisten teknologioiden käyttöönotossa ja kaksi keskeistä kilpailukykytekijää, joita yrityksen nykyiset digitaaliset teknologiat voisivat tukea. Nykytila-analyysin perusteella kohdeyrityksen keskeisimmiksi haasteiksi tunnistettiin omistajajohtaja keskeisyys ja dokumentoidun liiketoimintastrategian puute. Kohdeyrityksen kilpailukykytekijöiksi tunnistettiin tuotteiden ja palveluiden kustomointi sekä henkilökohtaiset myyjä-asiakassuhteet. Kohdeyrityksen nykyinen toiminnanohjausjärjestelmä ei tue kilpailukykytekijäksi tunnistettua tuotteiden ja palveluiden kustomointia. Kohdeyrityksessä ei myöskään ole arvioitu kehitteillä olevan verkko-kaupan vaikutusta yrityksen myyntirakenteeseen, tai tulevia mahdollisuuksia liittyen verkko-kaupasta saatavaan myyntidataan. Nykytila-analyysin perusteella kohdeyritykselle annettiin joitakin alustavia suosituksia digitaalisen liiketoimintastrategian kehitystä varten. Alustavat suositukset perustuivat nykytila-analyysissa tunnistettujen digitaalisen liiketoimintastrategian tekijöihin, jotka voivat tukea yrityksen nykyisiä kilpailukykytekijöitä.
Tutkimuksessa syntetisoidulla viitekehyksellä oli tämän tutkimuksen kontekstissa sekä käytännöllistä, että tutkimuksellista arvoa, vaikka se ei ole nykymuodossaan valmis työkalun pk-yrityksen nykytilan analysointiin. Viitekehyksen avulla oli mahdollista analysoida kohdeyrityksen nykytilaa ja perustella kohdeyritykselle soveltuvia alustavia suosituksia digitaalisen liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Toisaalta viitekehyksen soveltaminen kohdeyrityksessä auttoi lisäämään ymmärrystä viitekehysten käytännön haasteista pk-yrityksen kontekstissa. Tutkimuksessa syntetisoitu viitekehys ei ole nykymuodossaan sovellettava pk-yrityksien itsenäiseen nykytilan analysointiin, vaan vaatii jatkokehitystä. Jotta pk-yritys voisi itsenäisesti hyödyntää tutkimuksessa syntetisoitua viitekehystä nykytilan tarkasteluun ja digitaalisen liike-toimintastrategian alustukseen, tulisi viitekehyksen tueksi kehittää selkeät käyttöohjeet, strukturoidumpi haastattelurunko ja asteikko nykytilan eri osioiden pisteyttämiseksi
Glioblastoma antitumoral activity of tetrahydroquinoline-derived triarylmethanes
No full textGlioblastoma multiforme (GBM) is an aggressive and treatment-resistant brain tumor. The expansion of a phenolic Mannich base library via the Petasis reaction unexpectedly led to the unsymmetrical tetrahydroquinoline-derived triarylmethanes, confirmed by single-crystal X-ray diffraction. Optimization of reaction conditions revealed the influence of solvent, temperature, and substituent patterns on product yield and regioselectivity. Several of the newly synthesized triarylmethanes demonstrated potent cytotoxicity against human GBM cell lines LN229 and SNB19, with compound 8a′ exhibiting IC50values (35.3 μM and 23.5 μM, respectively) significantly lower than those of the standard chemotherapeutic agent temozolomide (309.7 μM and 344.4 μM, respectively). In addition to inhibiting cell proliferation, 8a′ disrupted GBM cell migration in scratch assays, suggesting a strong link between cytotoxicity and impaired motility. The SiRNA experiment confirmed that the specific interaction of 8a′ with EGFR modulates intracellular calcium levels in GBM. These findings highlight the therapeutic potential of triarylmethane scaffolds in GBM treatment via EGFR interaction and underscore the importance of fine-tuning multicomponent reactions to discover biologically active chemotypes.Peer reviewe
Parasiitti-infektio ja immuunipuutteisen potilaan epäselvä yleistilan heikkeneminen
No full textBabesioosi on kaikkialla maailmassa esiintyvä Babesia-suvun itiöeläinten aiheuttama parasiitti- eli loistauti. Se tarttuu useimmin reservoaarina toimivista jyrsijöistä Ixodus-puutiaisten välityksellä nisäkkääseen, erityisesti koiraan, kissaan, nautaan ja hevoseen. Ihmiseen tarttuvaa tautia tavataan pääasiassa lauhkealla vyöhykkeellä mutta toisinaan myös endeemisten alueiden ulkopuolella. Ihminen voi saada tartunnan myös vertikaalisesti tai verensiirron välityksellä. Kuvaamme kriittisesti sairaan immuunipuutteisen potilaan, jolle monielinvaurion aiheuttanut tauti löydettiin pitkällisen erotusdiagnostisen pohdinnan jälkeen veren sivelyvalmisteesta.Non peer reviewe
Investointien jälkiseuranta ja investoinneista oppiminen : Case yritys X
No full textInvestoinnit ovat keskeisiä päätöksentekotilanteita yrityksen tulevaisuuden kannalta. Investointiprosessi on saanut osakseen paljon tutkimusta, mutta jotkut osa-alueet ovat jääneet taka-alalle. Tässä tutkielmassa käsitellään investointien jälkiseurantaa (Post Completion Audit, PCA) sekä siitä seuraavaa organisaation oppimista (Organizational learning, OL). Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tapaustutkimusta yhdessä yrityksessä ja tavoitteena on saada tämän tapauksen kautta uutta näkökulmaa esille verrattuna aiemmin esiteltyyn teoriaan. Tavoitteena on selvittää, miten tapausyritys hyödyntää investointien jälkiseurantaa sekä miten kyseisen yrityksen organisaatio oppii ja hyödyntää jälkiseurannasta saatua tietoa tulevaisuuden päätöksenteossa.
Yritysten investointien jälkiseurantaa on tutkittu jonkin verran, mutta vähän verrattuna investointiprosessin muihin vaiheisiin. Etenkin uudemmassa kirjallisuudessa on painotettu organisaation oppimisen ja investointien jälkiseurannan yhteyttä. Kuitenkin suurin osa tutkimuksesta on painottunut valmistaville teollisuudenaloille, mutta palveluyritysten näkökulmaa on tutkittu vähemmän.
Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin kolmea teemahaastattelua, joiden pohjalta tehtiin sisällönanalyysi. Haastateltavat olivat yrityksen johdon eri tasoilta, ja jokainen haastateltava oli mukana investointiprosessissa. Haastateltavien valinnalla tavoiteltiin mahdollisimman laajaa kuvaa yrityksen sisältä, kuitenkin kandidaatintutkielman rajoitteiden puitteissa. Sisällönanalyysin tuloksia verrattiin aiempaan teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kyseinen yritys seuraa investointejaan vain rajallisesti, eikä oppimista täten voida täysin taata. Yritys kuitenkin kokee oppineensa etenkin laadullisten aspektien osalta ja haluaa kehittyä tulevaisuudessa entisestään. Tulokset olivat mielenkiintoisia, koska kyseessä on suuri yritys. Yritys tekee myös suurta pääomaa vaativia investointeja, joten ennakko-olettama oli, että se suorittaa jälkiseurantaa
Uusiutuva energia datakeskusten energialähteenä
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan datakeskusten energiankulutusta, niiden ympäristövaikutuksia sekä mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvaa energiaa datakeskusten energialähteenä. Datakeskusten määrä ja energiantarve ovat kasvaneet nopeasti digitaalisten palveluiden, tekoälyn ja pilvipalvelujen yleistymisen seurauksena. Kasvun myötä myös kestävän energiantuotannon ja energiatehokkuuden merkitys on korostunut.
Tutkielmassa käsitellään datakeskusten toimintaa, energiankulutuksen jakautumista sekä energiatehokkuuden mittaamista PUE-arvolla. Työ tarkastelee uusiutuvan energian eri muotoja sekä keinoja integroida niitä datakeskusten pääasiallisiksi energialähteiksi. Työssä tuodaan esille myös toiminnassa olevia datakeskuksia, jotka hyödyntävät erilaisia uusiutuvan energian lähteitä. Lisäksi tutkielmassa esitellään energian varastointiteknologioita, kuten akkuvarastoja, superkondensaattoreita ja vedyn varastointia, sekä energianhallinnan menetelmiä, joiden avulla uusiutuvan energian ajoittaisuudesta johtuvaa energiansaannin vaihtelua voidaan tasata.
Suomen asemaa datakeskusten sijaintimaana tarkastellaan uusiutuvan energian saatavuuden, viileän ilmaston ja kilpailukykyisen sähkön hinnan näkökulmista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että datakeskusten energiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi monipuolisilla teknologisilla ratkaisuilla ja uusiutuvan energian integroinnilla. Samalla ala voi tukea kansainvälisiä ilmastotavoitteita ja edistää kestävää kehitystä nopeasti
kasvavasta energiankulutuksestaan huolimatta
Phased multi-sine array for simultaneous wireless information and power transfer at extreme frequencies
No full textThis thesis studies simultaneous wireless information and power transfer (SWIPT) in the radiative near-field at sub-terahertz frequencies, targeting indoor Internet-of-things applications. A massive, low-cost transmit array architecture is used in which each antenna element transmits a single tone with controllable phases. By controlling the phase of each element, sinusoids at different frequencies combine over-the-air at specific focal points and in time, forming a multi-sine waveform that aligns periodically to concentrate RF power while conveying data.
A system model for near-field propagation with multi-sine synthesis is developed and the special cases of pure power transfer and pure information transfer are derived from the joint formulation. An optimization algorithm based on augmented Lagrangian projected gradient descent method is developed to determine transmit phases. The goal is to maximize the power delivered to the energy harvesting device while simultaneously meeting the required signal quality at the information receiver. The system's functionality is examined by assessing how effectively the array adapts its phase settings to balance power and information delivery, depending on variations in the user's position. This behavior is characterized in terms of the gain relative to a reference single antenna placed at the array’s center, demonstrating the advantages of employing an array architecture.
The system performance is evaluated by analyzing the relationship between performance metrics (i.e., received power for the energy harvesting device, target signal-to-noise ratio (SNR) for the information receiver and geometrical separation between users in terms of angular and radial distance) within the radiative near-field region. System-level simulations further illustrate how communication quality and power-transfer efficiency vary with the spatial placement of users, accounting for the distinct path losses from each antenna element. These results highlight the spatial sensitivity of near-field SWIPT and emphasize the potential of phased-array architectures to effectively manage simultaneous power and information delivery
“We Invest in the Intelligibility of Language”: Linguistic Accessibility of the English Kanta.fi Website
No full textAccessibility is about providing products and services that are available, usable, and understandable to as many users as possible. At its core, it is about ensuring equality and, ultimately, the realization of human rights, particularly for persons with disabilities. Lately, the accessibility of digital services has gained additional attention, particularly since the EU published the Web Accessibility Directive (2016/2102) in 2016. However, this attention on accessibility has focused primarily on the technical aspects, despite the fact that access to information is a fundamental human right that cannot be achieved with technical solutions alone; language plays a central role in ensuring the accessibility of information.
The goal of this thesis is to understand how linguistically accessible the English kanta.fi website is. Linguistic accessibility is defined as the extent to which the linguistic material on a website can be understood by everyone, regardless of their abilities or personal traits, and can thus be used to achieve the desired goals. The kanta.fi website provides information about Kanta Services, a set of nationwide health care and social welfare services used to store and exchange data about patients. Due to their importance in the Finnish health care and social welfare systems, it is crucial that information about the services is available to everyone – all users have the right to know what data is stored about them and how it is used. Additionally, since over 10% of the Finnish population has a foreign first language, and English is the only foreign language the website is offered in, the accessibility of the English translation is particularly important. The right to health care does not depend on one’s language skills, and neither should the ability to get information about the available services.
The research data consists of ten randomly selected texts from the kanta.fi website. The research question was approached with the method of heuristic evaluation: each text was compared to a set of heuristics – the guidelines for linguistic accessibility – created for this thesis. The results of the evaluation were then analyzed to form an understanding of the types of issues present and the overall state of linguistic accessibility.
The study shows that despite their claim to “invest in the intelligibility of language”, the English kanta.fi website is not linguistically accessible to all users. While the research data comprised of only ten texts, the findings across the texts were consistent, indicating the results are likely applicable to the entire website. The most prevalent accessibility issues were related to consistency, ambiguity, and the amount of information provided in the texts. Some of these findings might be explained by the translation process and could be improved by modifications to the process.
The results of this thesis provide insight into the linguistic accessibility issues present on the kanta.fi site and could be used to improve accessibility of the English texts on the site. Further research could be conducted to extend the analysis to linguistic elements outside the main texts, such as user interface texts. Additionally, involving real users could provide fruitful information to further improve accessibility.Saavutettavuuden tavoitteena on varmistaa tuotteiden ja palveluiden saatavuus, käytettävyys ja ymmärrettävyys mahdollisimman monelle käyttäjälle. Pohjimmiltaan kyse on erityisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamisesta. Viime vuosina digitaalisten palveluiden saavutettavuus on ollut pinnalla, erityisesti vuonna 2016 julkaistun EU:n saavutettavuusdirektiivin (2016/2102) ansiosta. Tämä huomio on kuitenkin keskittynyt pääasiassa teknisiin ratkaisuihin huolimatta siitä, että oikeus tietoon on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jonka toteutumista ei voida turvata pelkästään teknisillä ratkaisuilla; kielellä on merkittävä rooli tiedon saavutettavuuden varmistamisessa.
Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa käsitys englanninkielisen kanta.fi-verkkosivuston kielellisestä saavutettavuudesta, eli siitä, kuinka hyvin kuka tahansa verkkosivuston käyttäjä, riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai kyvyistään, voi ymmärtää sivuston kielellisen materiaalin ja siten hyödyntää sitä tavoitteidensa saavuttamisessa. Kanta.fi tarjoaa tietoa Kanta-palveluista, jotka ovat kokoelma potilaan tietojen säilömiseen ja jakamiseen tarkoitettuja valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kanta-palvelut ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, minkä vuoksi olisikin tärkeää varmistaa, että tieto palveluista on kaikkien saatavilla – kaikilla käyttäjillä on oikeus tietää, mitä tietoja heistä tallennetaan ja miten sitä käytetään. Englanninkielisen sivuston kielellinen saavutettavuus on lisäksi erityisen tärkeää, sillä yli 10 % Suomen väestöstä on vieraskielisiä, ja englanti on ainoa vieras kieli, jolla sivusto on saatavilla. Oikeus terveydenhuoltoon ei riipu yksilön kielitaidosta, joten jokaisella pitäisi myös olla mahdollisuus saada tietoa saatavilla olevista palveluista.
Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä kanta.fi-sivustolta satunnaisesti valitusta tekstistä. Lähestyin tutkimuskysymystä heuristisen arvioinnin menetelmällä: vertailin jokaista tekstiä tätä tutkielmaa varten luotuihin heuristiikkoihin, eli kielellisen saavutettavuuden ohjeisiin. Lopuksi analysoin löydöksiä tunnistaakseni tyypillisimmät ongelmat ja tehdäkseni päätelmiä aineiston kielellisestä saavutettavuudesta.
Kanta.fi:n väitteestä ”we invest in the intelligibility of language” huolimatta tutkimuksen tulokset osoittavat, että englanninkielinen sivusto ei ole kielellisesti saavutettava kaikille käyttäjille. Vaikka tutkimusaineisto koostui vain kymmenestä tekstistä, löydökset olivat johdonmukaisia läpi tekstien, joten tulosten voi katsoa kuvaavan koko sivuston kielellistä saavutettavuutta. Yleisimmät ongelmat liittyivät johdonmukaisuuteen, monitulkintaisuuteen sekä annetun tiedon määrään. Osa löydöksistä saattaa selittyä käännösprosessilla, jonka muokkaaminen voisikin parantaa kielellistä saavutettavuutta.
Tutkimuksen johtopäätökset antavat käsityksen kanta.fi-sivuston kielellisen saavutettavuuden ongelmista, ja niitä voisikin käyttää englanninkielisen käännöksen saavutettavuuden parantamisen tukena. Tutkimusasetelmaa voisi jatkossa laajentaa kattamaan myös varsinaisen sisällön ulkopuoliset kielelliset elementit kuten käyttöliittymätekstit. Myös loppukäyttäjien mukaan ottaminen voisi tarjota hedelmällistä tietoa kielellisen saavutettavuuden parantamiseksi
Anti-Hegelian Bias in Yogācāra Studies
No full textOne of the central questions of Yogācāra studies is whether Yogācāra should be understood as a form of idealism. In addressing this question, scholars frequently invoke Hegel’s philosophy as a type of idealism fundamentally incompatible with Yogācāra. But those references are often made without direct engagement with Hegel’s texts, relying instead on reductive accounts of his philosophy. In this paper, I aim to uncover this reductivism and show that it does not withstand critical analysis. I begin by examining a recent example of anti-Hegelian scholarship, followed by a broader survey of similar positions over the past decades. I then bring these positions into a conversation with Hegel’s texts, revealing tensions between Hegel’s philosophy and its representation in Buddhist philosophy. On this basis, I advocate for a new interpretation of Yogācāra texts through a Hegelian lens.Peer reviewe