23098 research outputs found
Sort by
Empowering (Smart) Jewellery:Identifying Tensions between Innovation and Sentiment
No full textThe traditional values of jewellery—such as remembrance, self-expression, or symbolic meaning—are often overlooked in smart jewellery research. To examine how technological integration might influence these values, we conducted an online survey with 81 participants. Our findings suggest that many participants were reluctant to embed technology into their empowering jewellery pieces, with some describing it as “contaminating” them. At the same time, participants expressed interest in extending jewellery with features such as health monitoring and other functional utilities. We contribute initial insights into how technology may reshape the perceived meaning and value of jewellery, offering implications for the design of future smart jewellery
Empowering through literacy:media and information literacy in Finland and its response to disinformation and propaganda based on lifelong learning
No full textThe paper explores Finland’s lifelong learning-based approach to media and information literacy (MIL) as a response to disinformation and propaganda. It highlights Finland’s top ranking in the European Media Literacy Index and its strong policy framework integrating media and information literacy throughout education and society. Key actors include ministries, the National Audiovisual Institute, adult education organisations, universities, NGOs and libraries. Despite broad collaboration, challenges remain in reaching adults and older people. The study identifies inclusive education, research-based practice and cross-sector teamwork as Finland’s best practices for fostering societal resilience
Taloudellisen uudelleenjakamisen mielikuvitukset koronakriisikeskusteluissa
No full textYhteiskuntatieteissä on yhä enenevissä määrin oltu kiinnostuneita vaihtoehtoisista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävistä taloudellisen ajattelun ja toiminnan muodoista. Artikkelissa tarkastellaan suomalaisissa koronakeskusteluissa rakentuvia taloudellisen uudelleenjakamisen mielikuvituksia kysyen, millaisia toimijuuksia ja toimijasuhteita ne sisältävät ja millaiseksi keskeisimpien toimijoiden odotetaan uudelleenjakamista tekevän. Artikkelissa uudelleenjakaminen hahmottuu kompleksisena suhteiden kenttänä, jossa toisiinsa kytkeytyvät erilaiset toimijat, uudelleenjakamiseen kohdistetut odotukset ja koronakriisin kaltaiset yhteiskunnalliset tapahtumat. Koronakeskusteluissa uudelleenjakamiseen kohdistui erityisesti tehokkuuteen, vastavuoroisuuteen, lainmukaisuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyviä odotuksia. Analyysissa tuodaan esiin, miten institutionalisoituneiden toimijoiden lisäksi lain, rahan, markkinoiden ja digitaalisen teknologian kaltaisille tekijöille rakentuu rooli uudelleenjakamisen välittävinä toimijoina, joiden tehtäväksi asettuu uudelleenjakamisen suuntaaminen odotuksia vastaavaksi. Vaikka koronakeskusteluissa korostettiin tarvetta uudenlaisille ajattelutavoille, niissä rakentuvat uudelleenjakamisen mielikuvitukset kuitenkin pikemminkin uusintavat kuin haastavat kulttuurisia käsityksiä julkisten organisaatioiden keskeisestä toimijuudesta
Herkistymisestä:Harjoitelmia ja suuntia veden-kanssa-kirjoittamisen taiteilijapedagogiikkaan
No full textTässä ekspositiossamme esittelemme veden-kanssa-kirjoittamisen praktiikkaamme kirjoittamisen taiteellisena tutkimuksena, poeettisena etsintänä. Veden-kanssa-kirjoittaessamme olemme tarkastelleet suhdettamme veteen, myös vesiin sisällämme, sekä yksilöllisesti että yhdessä erilaisia tekstejä tuottaen. Ekspositiossamme esittelemme tämän taiteellisen praktiikan tuotoksia sekä reflektoimme niitä poeettisia, poliittisia ja pedagogisia suuntia, joita veden-kanssa-kirjoittaminen voi avata – sekä meille että laajemmin, maailmalle. Teoreettisia lähtöhtiamme ovat feministinen posthumanismi ja uusmaterialismi sekä niiden piirissä harjoitettu hydrofeminismi. Lisäksi suhteutamme veden-kanssa-kirjoittamista keskusteluihin feministisestä pedagogiikasta, taiteilijapedagogiikasta ja ympäristöpedagogiikasta sekä veden merkityksistä kirjallisuudessa. Uskomme, että runouden avulla voi kielentää sellaisia kokemuksia, joita on muutoin vaikea muotoilla sanoiksi. Väitämme, että hankalasti sanallistettavien kokemusten poeettinen kielentäminen tuottaa ymmärryksiä ihmisten suhteista enemmän-kuin-inhimilliseen, kuten siitä, miten tehdä taidetta muuttuvassa maailmassa, eettisessä suhteessa enemmän-kuin-inhimilliseen
Valmennuspedagoginen malli reaaliaikaiseen yhteisölliseen verkko-opiskeluun:opetuksellinen kehittämistutkimus ammattikorkeakoulukontekstissa
No full textOlen kehittänyt väitöstutkimuksessani verkko-opiskeluyhteisön valmennuspedagogisen mallin (VOV), jonka ominaisuudet ja erityispiirteet edistävät reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun suunnittelua ja toteuttamista. VOV-malli perustuu ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijoiden näkemyksiin ja tutkittuun tietoon. Muuttuva, yhä digitalisoituva työelämä tarvitsee monenlaisia osaajia toimimaan tulevaisuuden digitaalisissa ympäristöissä. Verkko-opiskelu on Suomessa arkipäiväistynyt ja näkyy ammattikorkeakoulukontekstissa esimerkiksi siten, että koko tutkinnon voi suorittaa verkkotutkintona. Tutkimuksen tarve on ilmeinen – reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogiikkaa ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu.Tutkimus sijoittuu sosiokulttuurisen ja sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen paradigmaan, jossa painottuu oppimisen sosiaalinen ja yhteisöllinen luonne. Tietoteoriana on pragmatismi. Tutkimuksessa verkko-opetusta ja -opiskelua tarkastellaan synkronisen ja asynkronisen verkko-opiskelun toistuvana vuorotteluna (Bichronous), jolloin reaaliaikaisena yhteisöllisen verkko-opetuksen ja -opiskelun välineenä konkretisoituu webinaari.Tämä tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka ovat samalla opetuksellisen kehittämistutkimuksen iteraatiokierroksia. Hyödynsin osatutkimusten toteutuksessa laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Vastaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogisen mallin ominaisuudet ja erityispiirteet ammattikorkeakoulukontekstissa? Millainen on verkko-opiskelijalähtöinen valmennuspedagoginen malli reaaliaikaiseen yhteisölliseen verkko-opiskeluun?Keräsin ensimmäisen osatutkimuksen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineiston kansainvälisistä tieteellisistä tietokannoista vuosina 2019–2020 (tieteelliset artikkelit n = 19). Toisen osatutkimuksen aineistona olivat verkkotutkinto-opiskelijoilta verkkokyselyyn saadut vastaukset (2020, n = 94). Keräsin kolmannen osatutkimuksen laadullisen aineiston verkkokyselyinä ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoilta (2020, n = 17) ja vuoden 2021 aikana Webinaaripedagogiikka-verkko-opintojakson opiskelijoilta loppukyselynä (n = 16), oppimispäiväkirjoina (n = 14) ja raportteina (n = 15).Toteutin ensimmäisen osatutkimuksen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä sekä aineiston laadullisella aineisto- ja teorialähtöisellä analyysilla. Hyödynsin toisen osatutkimuksen aineiston analyysissä klusteri- eli ryhmittelyanalyysia ja pääkomponenttianalyysia. Analysoin kolmannen osatutkimuksen aineiston laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä aineistolähtöisesti ja teoriaohjaavasti.Ensimmäisen osatutkimuksen ja iteraation tuloksena ilmenneistä seitsemästä pedagogisesta mallista, tutkimukseeni valikoitui Tutkiva yhteisö (Community of Inquiry, CoI), jonka koulutuksellinen kokemus muodostuu sosiaalisesta, tiedollisesta ja opetusläsnäoloista. Tähän tulokseen perustuen kehitin alustavan valmennuspedagogisen mallin reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua varten. Lisäksi esitin laadullisen analyysin tuloksena 18 periaatetta, joiden avulla reaaliaikaisessa yhteisöllisessä verkko-opiskelussa voidaan toteuttaa sosiaalista ja tiedollista läsnäoloa sekä opetusläsnäoloa.Toisessa osatutkimuksessa ja iteraatiossa tutkin sitä, miten sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo tukevat reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua ja valmennuspedagogiikkaa sekä sitä, miten profiililtaan erilaiset verkko-opiskelijaryhmät kokevat oppivansa webinaarissa parhaiten. Tulosten mukaan valmennuspedagogiikkaa toteutetaan webinaareissa opiskelijan ja opettajan yhteisenä opetusläsnäolon prosessina. Sosiaalisen läsnäolon elementtinä on opiskelijan, vertaisopiskelijoiden, opettajan ja oppimateriaalin vuorovaikutus toistensa kanssa. Tiedollista läsnäoloa edistetään käänteisen oppimisen avulla. Esitän tutkimustuloksena monipuolisesti verkko-opiskelevat, soljuvasti verkko-opiskelevat ja itsenäisesti verkko-opiskelevat verkko-opiskelijaryhmät.Kolmannessa osatutkimuksessa ja iteraatiossa tutkin verkko-opiskelijoita reaaliaikaisessa yhteisöllisessä verkko-opiskelussa tukevia tekijöitä ja verkko-opiskelijoiden näkökulmasta keskeisiä käänteisen oppimisen ominaisuuksia reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogisessa mallissa. Tulokset osoittavat, että käänteistä oppimista edistävät ennakkoon suunnitellut opiskelijakeskeiset yhteisölliset webinaarit ja että niihin liittyy itseohjautuvuutta tukevia, monipuolisia tehtäviä. Lisäksi verkko-opiskelun omatahtisuutta tukevat pedagogisesta toteutuksesta tiedottaminen opiskelijoille ja joustavan opiskelun edistäminen.Varmistin tutkimukseni luotettavuuden eri tavoin. Toteutin kunkin iteraatiokierroksen omana tutkimuskokonaisuutenaan siten, että jokainen kierros pohjautui edellisen osatutkimuksen tuottamaan tulokseen. Luotettavuutta lisää se, että keräsin ja tutkin aineistoani sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä.Vastauksena tutkimuskysymyksiini havaitsin, että verkko-opiskeluyhteisön valmennuspedagogisen mallin (VOV) ja kolmen läsnäolon – opetusläsnäolon, sosiaalisen läsnäolon ja tiedollisen läsnäolon – avulla reaaliaikaiseen verkko-opiskeluun voidaan tuottaa yhteisöllisyyttä. Tämä edellyttää hyvää pedagogista suunnittelua sekä sitä, että pienryhmien toiminta ja valmennus ovat osa verkko-opiskelun prosessia ja että opetusläsnäoloa toteutetaan yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kesken. Lisäksi käänteinen oppiminen on suunnitelmallinen osa verkko-opiskelua. Näistä muodostuu valmennuspedagogiikka.Tutkimukseni on ajankohtainen monesta näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen opiskelijoille, sillä tulokset voivat auttaa heitä perehtymään pienryhmissä tapahtuvaan yhteisölliseen verkko-opiskeluun. Pedagoginen henkilökunta saa tutkimuksesta tukea verkkopedagogiseen suunnitteluun ja yhteisöllisen, reaaliaikaisen verkko-opetuksen toteutukseen. Työelämässä tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yhteisöllisten verkkopalvelujen kehittämisessä. Tutkimus on merkittävä lisä korkeakoulupedagogiikkaan ja reaaliaikaisen yhteisöllisen verkkopedagogiikan tutkimukseen. Lisäksi tutkimuksellani on käytännön merkitystä verkko-opiskelijoille, opettajille ja korkeakoulupedagogiikan kehittäjille
A new paradigm from the Arctic
No full textAcademics, activists, and Arctic inhabitants are deeply concerned about cryosphere systems at imminent risk of collapse, and yet decades of “consequences-based” lobbying have failed to produce sufficient political will for deep decarbonization.There are moral imperatives to search for tools that may help stabilize polar Earth systems and to explore knowledge co-production and co-design with Arctic peoples to ensure both local and global benefits.We propose a “compassionate harm reduction” paradigm, whereby climate scientists prioritize the well-being of humanity and take responsibility to thoroughly understand any potential interventions that might minimize the harm from the consequences of climate change
Decolonizing Arctic Geopolitics and Security:Subaltern security dilemmas of the Sámi in times of the green transition and militarization of the Arctic
No full textOngoing geopolitical changes and the “arctification” of world politics are introducing new pressures on the Sámi people, whose lands stretch across the northernmost parts of Norway, Sweden, Finland and the Kola Peninsula in Russia. While climate change has increased global and national interest in the Arctic region’s natural resources and logistical and transport potential already for some time, today land use in Sápmi is reshaped also by acute security and defense imaginaries which are promoting strong military build-up across the region. In this article, I discuss the challenges that these changes are presenting to the Sámi and to their ability to voice concern for their own rights, security and future. Focusing especially on the challenges associated with the energy transition as well as growing military land use, the article sketches out and introduces a notion of subaltern security dilemma (SSD), which is offered here as a tool for a critical, deconstructive and decolonial approach to the study of Arctic geopolitics and security in Sápmi and more broadly.Ongoing geopolitical changes and the “arctification” of world politics are introducing new pressures on the Sámi people, whose lands stretch across the northernmost parts of Norway, Sweden, Finland and the Kola Peninsula in Russia. While climate change has increased global and national interest in the Arctic region’s natural resources and logistical and transport potential already for some time, today land use in Sápmi is reshaped also by acute security and defense imaginaries which are promoting strong military build-up across the region. In this article, I discuss the challenges that these changes are presenting to the Sámi and to their ability to voice concern for their own rights, security and future. Focusing especially on the challenges associated with the energy transition as well as growing military land use, the article sketches out and introduces a notion of subaltern security dilemma (SSD), which is offered here as a tool for a critical, deconstructive and decolonial approach to the study of Arctic geopolitics and security in Sápmi and more broadly
Exhibition Design for a Tangible Archaeology Prototype:Excavating Local History
No full textWe present an interactive archaeology prototype with a tangible user interface and in-the-wild user study at a science museum where the piece was exhibited. We also present an analysis of which building blocks the interactive exhibition experience consisted of. The prototype was studied at the museum for two days by observing the visitors at it (n=61) and through a user study where different elements of the interactive exhibition were assessed (n=9). The exhibition is discussed through a framework of five design elements: story, information, technology, presentation, and ethics. Our salient findings highlight the importance of careful design in balancing authenticity and usability, the storytelling experience and the importance of designing a suitable pace for interacting with the exhibition. We also provide discussion points for gamification and integrating ethical viewpoints when designing interactive cultural heritage exhibitions. Our research contributes to museum exhibition design and engaging visitors through technological experiences
