23098 research outputs found
Sort by
Arktinen taide avauksena kulttuuriseen kestävyysmurrokseen
Get PDFArktisen taiteen käsite on käytössä sirkumpolaariseen arktiseen alueeseen liittyvässä taiteen tutkimuksessa ja taidemaailman keskusteluissa. Perinteisesti arktisella taiteella on ollut etnografinen leima ja se on liitetty alueen alkuperäiskulttuureihin. Tänään käsitteellä viitataan nykytaiteeseen, joka lähestyy arktisen alueen ajankohtaisia teemoja sekä heijastaa, jatkaa tai uusintaa alueen kulttuuriperintöä. Käsite on tietoisesti otettu käyttöön taiteen dekolonisaation välineeksi osana taideperustaista toimintatutkimusta, joka on tähdännyt arktisen alueen taide- ja kulttuuritoiminnan kestävyyteen nopeasti muuttuvalla arktisella alueella. Tämä katsaus tarkastelee arktiseen taiteeseen liittyviä kulttuuri-, alue- ja koulutuspoliittisia teemoja viimeaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa ja keskusteluissa. Näkökulmia ovat arktisen taiteen dekolonisaatio, pohjoiset tietämisen tavat, kulttuurinen kestävyysmurros, tukijärjestelmät ja taidekoulutus. Kun ympäristökriisit, luonnonvarahankkeet ja kaupungistuminen muuttavat koko arktista aluetta, nähdään arktisen taiteen tunnistaminen ja resursointi tärkeänä kestävyysmurroksen vipuvoimana Suomessa ja muualla arktisella alueella
Intersectional Gender Equality Challenges:A Review of Gender Equality Research Conducted in Fennoscandian Arctic Academia
No full textContext-specific GE knowledge is essential for epistemic contribution, nuanced understanding, and practical GE work in the Arctic HEIs. However, there is a shortage of research regarding gender equality (GE) in these institutions. We explored GE in HEI, and conducted a review on the Scopus database focusing on GE research done in the Nordic countries of Norway, Sweden and Finland. The aim is to explore the produced GE research in an HEI context conducted by scholars affiliated with the Arctic Five universities. As a result, 24 articles met the inclusion criteria, most of which were published in Swedish universities (60%). Articles were dealing with; Academic careers, leadership and gender equality; Change agents and methods for reducing bias; Gendered constructions and gender equality; Discrimination and gender equality, and Entrepreneurship, innovation and gender equality, following mainstream gender equality research. Gender was often presented with binary division, women and men, and as opposite or distinctive from each other. However, some discussions went beyond binary gender categorizations—yet intersectional approaches were not prevalent. Arctic or northern contextualizations were not explicitly presented or elaborated in the studies, neither were Sámi research participants and Sámi researchers’ contribution
The Law of Complex Earth and outer space systems:the cosmolegal proposal
Get PDFThis book offers a paradigm-shifting exploration of lawmaking for the complex interactions between Earth systems and outer space. Drawing on complex systems science, posthuman approaches, and plural ontologies, the author proposes a reimagining of law and governance for the cosmic age. Through the “cosmolegal” perspective, this study embraces the inherent uncertainties and complexities of Earth-space interactions. From Arctic methane craters to orbital debris, the book weaves together scientific insights, landscape architecture, legal theory, and doctrine to address pressing environmental challenges that span Earth and beyond.While legal scholarship has increasingly engaged with Earth System Science, it typically treats outer space as distinct from Earth’s environment. However, Earth’s existence and complex systems are fundamentally intertwined with and emerge from outer space. This book argues that a legal framework for Earth’s systems needs to include outer space.At its core, the book advocates for a “complexification” of law, calling for greater epistemic humility in legal thought and practice. Thoughtful and provocative, this work invites readers to reconsider fundamental assumptions about law, nature, and agency beyond the human in an era of planetary change. The cosmolegal approach aims to shift legal imagination and understanding, positioning human law as just one of many actors within the cosmos.This original work will appeal to scholars of legal theory and environmental law, as well as those interested in posthumanism, ecology, and materialism
Vapaan todistusteorian merkitys oikeudenkäynnissä erityisesti hyödyntämiskiellon näkökulmasta
No full textVapaaseen todistusteoriaan perustuvassa oikeusjärjestelmässämme todistelu ja todistusharkinta ovat vapaata. Vapaa todistusteoria kiteytyy oikeuden pintatasolla näitä vapauksia koskeviin normeihin, mutta sen todellisten vaikutusten ymmärtäminen oikeudenkäynnissä vaatii monipuolista oikeudellista tarkastelua. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset asettavat doktriinissa vapaalle todistusteorialle ihmis- ja perusoikeudellisen viitekehyksen, josta vapaa todistusteoria saa lainkäytössä myös rajansa tavoiteltua totuutta tärkeämmäksi arvotettujen intressien vuoksi, joiden perusteella vapaata todistelua välittömästi ja vapaata todistusharkintaa välillisesti rajoitetaan. Vapaa todistusteoria ilmeneekin oikeudenkäynnissä rajoitusten kautta.Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen, millainen merkitys vapaalla todistusteorialla on oikeudenkäynnissä erityisesti hyödyntämiskiellon näkökulmasta. Tutkittaviksi rajoituksiksi on valittu hyödyntämiskieltoseuraamukseen johtavat oikeussäännöt, jotka estävät vapaan todistusteorian tavoittelemaa aineellisen totuuden saavuttamista. Tutkimuksen keskiössä on siten kahden oikeudenkäynnin peruselementin, laillisuuden ja totuuden, rajapinta. Tutkimuksen tavoite liittyy vapaan todistusteorian ja hyödyntämiskiellon määrittelyyn, missä kontekstissa tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää näiden sisältöä ja keskinäistä yhteyttä.Hyödyntämiskielto on käsitteenä sekä oikeudellinen ilmiö eli seuraamus että kieltonormi, joka suojaa oikeusjärjestystä ja todisteiden hankkimisen laillisuutta. Oikeudellisena ilmiönä hyödyntämiskielto rajoittaa vapaata todistelua ja vapaata todistusharkintaa ja osin aineellisen totuuden arvoperiaatteen toteutumista. Sillä on vahva yhteys periaatteisiin ja arvoihin, joille sekä kotimainen oikeusjärjestys että kansainvälinen oikeus rakentuvat. Hyödyntämiskiellon tavoitteena on palauttaa oikeudenkäynnin menettelyllinen tasapaino ja oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus sekä suojata jo loukattua oikeutta. Seuraamuksena hyödyntämiskielto toteuttaa myös tehokkaasti todistamiskieltojen suojelutarkoitusta ja tätä kautta vahvistaa oikeusnormien pysyvyyttä ja parantaa oikeussääntöjen ennustettavuutta. Hyödyntämiskiellon normatiivinen mekanismi liittyy läheisesti laillisuusperiaatteeseen ja perusoikeuksia kunnioittavaan menettelyyn.Tutkimus edustaa traditionaalista oikeuspositivismia, mikä asettaa tietyt rajat tutkimuksen näkökulmalle. Totuuteen pohjautuvat vapaan todistusteorian osaalueet ovat osin moraalisia kysymyksiä, mutta tutkimuksen tarkoitus ei ole kritisoida oikeuden rajoja ja legitiimisyyttä. Tutkimus on lainopillinen ja sen tarkoitus on saattaa vapaata todistusteoriaa oikeudenkäynnissä ilmaiseva normisto hallittavaan ja käytännössä soveltamiskelpoiseen muotoon. Tutkimuksen tiedonintressi on lainopin perinteisen määritelmän mukainen eli voimassa olevan oikeuden sääntöjä systematisoiva ja tulkitseva.Tutkimus jakautuu yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisessä osassa, joka taustoittaa teorianmuodostusta ja kiinnittää tutkimuskysymyksen oikeusjärjestykseen, käsitellään vapaan todistusteorian kontekstia pääasiassa oikeuskulttuurin tasolla ja pohjustetaan hyödyntämiskiellon kiinnittymistä siihen. Yleisen osan johtopäätöksenä vapaa todistusteoria systematisoidaan oikeuden syvärakenteelta pintatasolle ja pyritään löytämään erityistä osaa taustoittavasti oikeuslähteiden koherenssi. Muodostetun systeemin, vapaaseen todistusteoriaan kuuluvien oikeuslähteiden rakenteellisen mallin, yksityiskohtainen jäsentely erityisessä osassa kehittyy käytännön tasolle. Erityisen osan tiedonintressinä on osaltaan tuottaa oikeudellisia tulkintalauseita pulmallisissa erityisessä osassa käsiteltävien oikeussääntöjen soveltamistilanteissa
Taittuva aika : Rukous, 2025 / Ei minulta mitään puutu, 2025
No full textRukous, 2025. ÄäniteosEi minulta mitään puutu, 2025. Installaatio, kierrätysmateriaalit, akryylimaali muoville. <br/
Taittuva aika : Norjanangervo (‘Spiraea Grefsheim’), 2025
No full textValokuva ja installaatio. Valokuvat kehystettynä, tekstilaatta, saksikotelo ja leikot. <br/
