23098 research outputs found
Sort by
Kimalainen: villakirjontapaketti
Kimalainen – luonnon pieni suuri ihme Kimalaiset ovat korvaamattomia pölyttäjiä, jotka ylläpitävät Suomen luonnon monimuotoisuutta. Ne varmistavat, että kukat kukkivat, marjat kypsyvät ja ekosysteemit pysyvät elinvoimaisina. Tämä kirjontakuvio juhlistaa kimalaisen hentoa kauneutta, sekä sen suurta merkitystä pohjoisen luonnon tasapainolle. Jokainen pisto muistuttaa meitä siitä, kuinka pienet teot – luonnon havainnointi, käsin tekeminen ja tiedostava valinta – voivat yhdessä tukea elonkirjoa.<br/
Raportointi keinona saavuttaa vihreyttä?:EU:n uuden raportointisääntelyn vaikutukset
Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä kehitys ovat olleet jo vuosia sääntelyn kehittämisen keskiössä, ja niiden rooli tuskin ainakaan heikkenee tulevaisuudessa. Erityisesti EU:sta on viime vuosina tullut runsaasti uutta sääntelyä aiheesta. Vuonna 2020 annettiin paljon julkista keskusteluakin herättänyt taksonomia-asetus. Vuonna 2022 annettiin kestävyysraportointidirektiivi, joka sinänsä ei ole uusi direktiivi, vaan kolmen aiemman direktiivin muuttaminen. Muutokset erityisesti listatuille yhtiöille ja rahoituslaitoksille ovat todella suuria, ja ne alkavat näkyä lähivuosina. Nämä molemmat ovat olleet runsaan akateemisen keskustelun ja tutkimuksen kohteena. Suomessa aiheesta ei ole juurikaan vielä kirjoitettu oikeustieteellistä tutkimusta. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella sekä kestävyysraportointidirektiiviä että taksonomia-asetusta. Katsauksen tavoite on tarkastella vihreään rahoitukseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta ja siellä kehitettyjä politiikkasuosituksia, ja verrata niitä EU-sääntelyn tavoitteisiin ja sääntelyvalintoihin. Artikkelissa aihetta käsitellään seuraavien kysymysten avulla: 1) Mitkä ovat raportointisääntelyn kannalta keskeisiä seikkoja vihreän rahoituksen edistämisessä, ja 2) Miten EU:n taksonomia-asetus ja kestävyysraportointidirektiivi suhtautuvat näihin keskeisiin seikkoihin
Evaluating Thermal Color Palettes for Manual Human Detection in Aerial Search and Rescue Imagery
Thermal imaging plays a vital role in search and rescue, yet little is known about how color palette selection affects human recognition performance. While AI-based detection dominates current research, manual identification remains crucial in unpredictable or ethically sensitive conditions. This study evaluates three commonly used thermal palettes, White Hot, Ironbow, and Rainbow, using a recently available dataset of challenging aerial images. In an online user study with 75 participants, task time, hit accuracy, and not found responses were measured. Results show that White Hot enabled faster and more accurate performance, while Rainbow significantly hindered detection. These findings offer practical guidance for designing thermal interfaces and highlight the importance of perceptual optimization in augmented vision systems
Aaltoilmiö : Face Off / o+o= 1
Osallistuminen Aaltoilmiö-tapahtumaan kahdella eri vuorovaikutteisella mediataideinstallaatiolla: Face Off ja o+o= 1
The Panacea for Immigrant People in the Arctic:Opportunity or Vulnerability?
This book explores whether the Arctic serves as a true panacea for immigrants, offering opportunity and renewal, or if it reveals deep vulnerabilities, including isolation, harsh conditions, and exploitation. By examining the intersection of migration, socio-economic development, and climate change, the book uncovers the forces shaping immigrant lives and their role in the Arctic’s evolving future.The arctic is one of the most rapidly changing regions on the planet. This book offers a deeper understanding of how immigration, changing environment, and socio-economic development intersect in the Arctic. It offers new insights into the challenges and opportunities facing immigrant communities and explores broader implications for regional policy, integration, and resilience. Drawing on multidisciplinary perspectives, from migration studies, environmental sociology, and development theory, the book combines empirical case studies, policy analysis, and narratives from immigrants themselves to present a grounded and comprehensive picture of Arctic migration dynamics. It provides insights on the real-world experiences and structural factors affecting immigrants in the Arctic, unpacking complex relationships between people, place, and policy.This book will be of interest to researchers and policymakers working in fields such as migration studies, political science, environmental studies, sociology, economics, and human geography. It will also be valuable for nonprofit organizations and advocacy groups focused on immigration rights, social justice, law, and human rights
Maanmittari oikeutta luomassa?:Arviointi ja korvaaminen kaivostoimituksessa ja erot lunastustoimitukseen
Korvausratkaisu on korvausvastuuharkinnan ja taloudellisen arvioinnin muodostama kokonaisuus. Kaivosoikeudellinen korvaaminen tapahtuu kaivostoimituksessa ja korvauksen määrää lunastustoimikunta. Korvauksen perustana käytettävän arvioinnin laatii toimitusinsinöörinä toimiva maanmittari. Keskeisimmin korvaamiseen sovelletaan kaivoslain (621/2011) ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, lunastuslaki) korvaussäännöksiä sekä kiinteistötaloudellisia arvioinnin laadintaperiaatteita. Lunastuskorvauksen määräämisen taustalla vaikuttaa Suomen perustuslain (731/1999, PL) 15.2 §:n omaisuudensuojasäännös, ja siinä todettu täyden korvauksen periaate.Tutkimuksessa selvitetään lainopin menetelmiä hyödyntämällä ensinnäkin kaivoslain korvaussäännöksiä, -menetelmiä ja -periaatteita sekä verrataan eroja lunastuslakiin. Toiseksi arvioidaan kiinteistötaloudellisten arvioinnin laadintaperiaatteiden velvoittavuutta ja niiden suhdetta korvaussäännöksiin. Kolmanneksi selvitetään kaivosoikeudellisen täyden korvauksen toteutumista ja eroja lunastusoikeudelliseen täyteen korvaamiseen Esimerkkeinä tarkastellaan aineettoman menetyksen korvaamista, tulevan käyttömahdollisuuden menetyksen korvaamista, raakamaan arviointia ja verotuksen vaikutusta korvaamiseen.Kaivosoikeudelliset korvaussäännökset voidaan jakaa korvausmenettelyä, korvausvastuun harkintaa ja korvausarvioinnin laatimista koskeviksi kokonaisuuksiksi. Kaivosoikeudelliset korvaussäännökset eroavat lunastusoikeudellisista korvaussäännöksistä keskeisimmin lunastusrelaation ulkopuolisia menetyksiä korvattaessa, virallisperiaatteen tulkinnallisessa ulottuvuudessa, ennakko- ja jälkikorvaamisessa sekä eräiden säädännäisten lisäkorotusten kohdalla. Lunastusrelaatiossa täysi korvaaminen toteutuu kaivos- ja lunastuslaissa samojen korvaussäännösten perusteella Lunastusrelaation ulkopuolella täysi korvattavuus nojaa ennemminkin PL 15.1 §:ään, ja korvaussäännökset sallivat vähäisen korvausvastuun rajoittamisen. Täyttä korvaamista toteuttavien korvaussäännösten näkökulmasta kaivoslaki on kokonaisuutena hieman lunastuslakia myönteisempi asianosaisille menetyksiä korvattaessa
re:MUTE 2025 : Sininen ääni-asukokonaisuus, 2025 / Kultainen kaiku – asukokonaisuus, 2025
Sininen ääni – asukokonaisuus: kierrätyskangas, teollisen jacquard-kudonnan leikkuujäte, metallisirkat Kultainen kaiku – asukokonaisuus: kierrätyskangas, metallisolki, metallisirkat <br/