23098 research outputs found
Sort by
Tea Cultures of the North:Connecting to the Plant Wisdom of the Arctic
No full textOn Wednesday, 19th March 2025 at 3pm Helsinki, Finland time, the Kone Foundation-supported project Gifts from the Sentient Forest will host a cross-disciplinary discussion of the wild and cultivated tea plants of Northern Europe. Gifts from the forest arrive to us in diverse forms including as wild healing teas gathered across the Northern seasons as part of land-based cultural traditions. This seminar will connect the idea of forest sentience to the detoxification, rejuvenation, and healing of people, plants, and places. With diverse backgrounds in phytochemical research, Indigenous Sámi culture, and natural products design, our speakers will share their knowledge of the curative attributes of angelica, coltsfoot, Labrador tea, nettle, northern sweetgrass, roseroot, willow, and other northern species
We Make the Future!:Utopias of a Climate-Responsible World 2035 – Arctic Snapshots
No full textThe report introduces three scenarios portraying pathways to imagined worlds where the norm of climate responsibility shapes all sectors of society globally and regionally. While set in the Arctic region, the narratives offer snapshots of global dynamics, such as great power relations, resource politics, and social injustices. In each scenario, the ethos of the imagined world differs depending on the scope and drivers of climate responsibility. Funded by the Kone Foundation, “Climate Responsibility as a Normative Cornerstone of Multilateral Cooperation?” Project was conducted at the Arctic Centre of the University of Lapland, Finland, from spring 2022 to summer 2025. To encourage critical thinking about fundamental political and economic transformations required to tackle climate change, the project asked: What kinds of developments would elevate the norm of climate responsibility as a key norm of international society by 2035? We invited a group of established scholars and other experts to join a participatory scenario-building process to capture the richness of imagination and a wide range of sophisticated answers to this question. <br/
Suomi aloitti arktisen yhteistyön mutta ei enää tiedä, mitä tekisi
No full textEdellisen hallituksen aikainen, Ukrainan sotaa edeltänyt arktinen strategia on jätetty päivittämättä, ja hiljaisuus riipii jo korvia
Taideperustainen toimintatutkimus kuvataidekasvatuksen käytäntöjen kehittämisen välineenä
No full textTaideperustainen toimintatutkimus vastaa laaja-alaisen kuvataidekasvatuksen praktiseen tiedonintressiin. Muutoshakuinen tiedonintressi nousi monialaisessa hanke- ja tutkimusyhteistyössä Lapin yliopistossa 1990-luvulla. Kuvataidekasvatus nähtiin dynaamisena tulevaisuusorientoituneena tutkimusalana: tutkimuksen tyypillisenä tavoitteena oli kehittää työ- ja opetusmenetelmiä ja vastata tunnistettuihin haasteisiin. Tutkimusten tavoitteet määriteltiin yhdessä toimijoiden kanssa: taide-, tutkimus- ja kehittämisprosesseissa yhteisöjen jäsenet ovat kanssatoimijoita. Tämä katsaustutkimus taustoittaa ja teoretisoi taideperustaisen toimintatutkimuksen metodologiaa pyrkien tukemaan menetelmän käyttöä alan tutkielmien ja tutkimusten toteutuksessa. Menetelmän ontologisilla ja epistemologisilla lähtökohdilla on yhteys osallistavaan ja dialogiseen nykytaiteeseen, kanssatoimijuuteen, -tutkijuuteen ja alkuperäiskansatutkimukseen. Taideperustainen toimintatutkimus tuottaa tietoa ja käytännön muutososaamista: kuvataidekasvatuksen tutkittua toimintatietoa, joka on myös alan ulkopuolisten tunnistettavissa
TILANNEKUVIA kuvataidekasvatuksen teorioista ja tutkimuksesta (2/2)
No full textTilannekuvia kuvataidekasvatuksen teorioista ja tutkimuksesta (2/2) on kahden teemanumeron muodostaman kokonaisuuden jälkimmäinen osa. Molemmat osat ovat väläyksiä, tilannekuvia suomalaiseen kuvataidekasvatukseen. Tilannekuvan voi ymmärtää kokonaiskuvaa tavoittelevana katsauksena tai toimintaa ja ajattelua välähdyksenomaisesti välittävänä kuvana
Kindred – Living in the Landscape : Metsänpeitto/Forest hides, 2025
No full textMy piece looks into the old Finnish craft tradition of wool embroidery on sleighblankets. These traditional blankets were embroidered with plant dyed yarns and nature- and culture-based motifs. My blanket is a part of the contemporary artist collective Embroidered Stances. It takes an activist stance on current sociocultural issues and embroiders them with traditional materials but with new approaches.My second blanket Metsänpeitto/Forest hides is about endangered speciesin the northern forests. The name Metsänpeitto originates from an old Finnishfolklore that refers to the secrecy of forests, where all familiar seems to haveturned upside down. The topics of my embroidery touch the changes in our na-ture-culture relationship and kinship with forests. The twist is that the changesare caused by humans by either utilising nature too harshly or by stopping the old traditional chores altogether. These old, gentle agricultural chores used to help forest biodiversity remain rich. In the environmental crises, I always try to seek aspects of hope, the good deeds of humans to highlight the positive effects of traditional living in kinship with nature
“There’s nowhere left to go” – new industrial land use pressures in the Sámi homeland: Special report for the truth and reconciliation commission concerning the Sámi people
No full textSelvitys luo yleiskatsauksen energiasiirtymään liittyvistä teollisista maankäyttöpaineista saamelaisten kotiseutualueella. Artikkeli tarkastelee tapaustutkimuksena saamelaisten osallistumisoikeuksia maankäytön suunnittelussa ja päätöksissä. Selvityksessä huomioidaan myös maankäyttöpaineiden vaikutuksia saamelaisten hyvinvointiin.Saamelaiset ovat joutuneet taistelemaan oikeuksistaan vuosisatojen ajan. Jokaisella alueella ja sukupolvella on omat kokemuksensa maiden menettämisestä ja valtakulttuuriin sulauttamisesta. Ilmastonmuutos on tuonut uusia haasteita, kun kiihtyvät ympäristön muutokset pakottavat saamelaisia jatkuvaan sopeutumiseen. Samaan aikaan energiasiirtymän tarpeisiin suunnitellut kaivokset ja tuulivoimapuistot nähdään tulevaisuuden suurimpana uhkakuvana.Maankäyttökysymyksissä saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on merkittäviä puutteita. Keskeisiä syitä ovat puutteellinen lainsäädäntö ja saamelaisia syrjivät yhteiskuntarakenteet, mikä näkyy viranomaisten ja tuomioistuinten saamelaisia systemaattisesti sivuuttavissa päätöksissä. Saamelaiset kohtaavat jatkuvaa uhkaa maidensa ja vesiensä menettämisestä, huolta saamelaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta sekä pelkoa perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon loppumisesta.Oikeudenmukaisen siirtymän ja sovinnon eteen Suomen tulee vahvistaa saamen kansan itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa.The report provides an overview of industrial land use pressures linked to the energy transition in the Sámi homeland. Through a case study, the article examines the rights of the Sámi to participate in land use planning and decision-making. The article also takes into account the impacts of land use pressures on the wellbeing of the Sámi people. The Sámi have been fighting for their rights for centuries. Every region and generation has its own experiences of loss of land and forced assimilation into the majority culture. Climate change has brought new challenges, as accelerating changes in the environment force the Sámi to continuously adapt. At the same time, planned mines and wind farms intended to meet the needs of the energy transition are seen as the biggest threat for the future. When it comes to land use issues, there are significant shortcomings in the realisation of the Sámi people’s right to self-determination. The main reasons for this are inadequate legislation and societal structures that discriminate against the Sámi, which is reflected in decisions by the authorities and courts in which the Sámi are systematically ignored. The Sámi face a constant threat of losing their lands and waters, concerns about the future of their society and fear that they will no longer be able to practice their traditional livelihoods, especially reindeer herding. To ensure a just transition and reconciliation, Finland must strengthen the right to self-determination and equal status of the Sámi people
Siirtymä sosiaalityöntekijästä tutkijaksi:yhteistoiminnallinen autoetnografia sosiaalityön tutkijan ammatti-identiteetin rakentumisesta.
No full textSosiaalityön tutkijoilla ja opettajilla on usein kokemus työurasta sosiaalityöntekijänä. Tässä artikkelissa käsittelemme yhteistoiminnallisen autoetnografian avulla siirtymää asiakastyötä tekevästä sosiaalityöntekijästä sosiaalityön tutkijaksi akateemisella koulutus- ja ammattiuralla sekä tutkijan ammatti-identiteetin rakentumista. Siirtymää ja siihen liittyviä kokemuksia analysoimme gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden haastattelujen aikana tuotettujen tutkimuspäiväkirjojen ja yhteisten nauhoitettujen keskustelujen pohjalta. Tutkijan kaksoisrooli ilmeni jännitteisenä aiemman sosiaalityöntekijän ammatillisen ja kehittymässä olevan tutkijan identiteetin välillä, erityisesti ammatillisten ja tutkimuksen käytäntöjen ollessa samankaltaisia. Siirtymään moniulotteisena ja dynaamisena prosessina yhdistyivät niin ammatilliset kokemukset toimintatavoista sekä tiedon tuottamisen merkityksistä kuin henkilökohtaiset tunteet liittyen esimerkiksi tutkimuksen hyödyllisyyteen, luokkataustaan, tai akateemiseen kuulumiseen ja kuulumattomuuteen. Ammatti-identiteettien muutoksen ja uudelleen muotoutumisen prosessi tuottaa uudenlaisia näkökulmia asiakastyön ja tutkimuksen suhteeseen
Posthumanism
No full textPosthumanism, meaning ‘after’ or ‘beyond’ humanism, explores new ways of understanding and relating to the nonhuman world, including biological, ecological, and technological aspects. It challenges traditional human-centered approaches in the social sciences and humanities, and advocates for a critical inquiry into what it means to be human in the 21st century. Posthumanism addresses the complexities of the Anthropocene, where human activities dominate and impact planetary life. Additionally, it critiques traditional humanism and anthropocentrism. Posthumanism emerged from philosophy, Science and Technology Studies (STS), and Human-Animal Studies (HAS).</p
Displaced Placemaking, Bioart and Beyond-Human Communication
No full textThis article develops the concept of displaced placemaking as a theoretical and methodological framework for examining how individuals experiencing forced migration engage with environments through art-based practice and Earth–outer space perspectives. Drawing on observations and creative work at sites in northern and southern Finland, the study explores how experiences of spatial and cultural rupture shape human–environment relationships across multiple temporal and spatial scales. Rather than treating displacement solely as a condition of loss, the framework emphasises how observation, documentation and engagement with more-than-human systems can generate new, non-assimilative forms of environmental connection.Displaced placemaking draws from complexity theory, environmental humanities, and critical bioart practices to offer methods that are both materially accessible and conceptually responsive to structural exclusions. Through tools such as scalar analysis, temporal recalibration and boundary identification, the approach situates localised environmental experience within broader planetary systems without assuming continuity, origin or territorial fixity. The study contributes to scholarship on migration and environmental ethics by articulating practices of attention, co-creation and situated accountability, while interrogating the boundaries of ecological knowledge production across disciplines and scales.Keywords: displacement, placemaking, bioart, complex systems, environmental humanities, beyond human, Earth-outer space systems, more-than-huma