23098 research outputs found
Sort by
Vihreän siirtymän hankkeiden sääntely ja kansalaisten osallistumisoikeudet
No full textEuroopan vihreän siirtymän tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali, resurssitehokas ja kilpailukykyinen EU vuoteen 2050 mennessä. EU on perinteisesti painottanut osallistumisoikeuksia ympäristöpolitiikassaan, mutta uusien EU-säädösten myötä lupamenettelyjä on pyritty yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan. Suomessa Orpon hallitusohjelma painottaa investointiluvituksen sujuvoittamista ja puhtaan energian investointeja, ja samalla korostetaan kansalaisten osallistumisoikeuksia ja oikeusturvaa. Siirtymän toteutus on kuitenkin herättänyt huolta ympäristönsuojelun tasosta ja osallistumismahdollisuuksien kaventumisesta, kun lupaprosesseja nopeutetaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan osallistumisoikeuksien toteutumista ja haasteita EU:n keskeisissä vihreän siirtymän säädöksissä – uusiutuvan energian direktiivissä (RED III) ja kriittisten raaka-aineiden asetuksessa (KRA-asetus) – sekä Suomen kansallisessa vihreään siirtymään kytkeytyvässä sääntelyssä, kuten yhden luukun menettelyssä ja puhtaan siirtymän sijoittamisluvassa. Tarkastelu osoittaa, että osallistumisoikeuksia on uuden sääntelyn myötä heikennetty, vaikka reilu siirtymä vaatisi vahvoja osallistamiskäytäntöjä sekä avointa tiedottamista, sillä hankkeiden hyväksyttävyys ei synny pelkästään nopeasta luvituksesta, vaan luottamuksesta ja aidosta vuorovaikutuksesta. Nykyiset lainsäädäntömuutokset eivät poista osallistamisen mahdollisuutta, mutta tekevät osallistumisesta haavoittuvampaa, kun menettelyt nopeutuvat ja joltain osin osallistumismahdollisuudet heikkenevät. Muutokset eivät ole olleet kaikilta osin suuria, mutta suunta on kohti osallistamisen supistamista ja ympäristöperusoikeuden kaventamista
Emerging Systemic Turn in Service Design
Full text linkThis chapter explores emerging turn in the service design research and education paradigm. There is a higher recognition of addressing the systems and complexities in services. The data was collected by a literature review, a workshop held at the Service Design and Innovation (Servdes) Conference in 2023, and expert interviews. The thematic analysis shows that service design thinking has expanded its complexity, thus including different or sometimes even divergent directions. Having a broad spectrum of skills makes it possible for service designers to operate as agents in the design system and analyse this front holistically. From the systemic view, service design itself can be investigated as a design system. This helps us understand how to develop design education, and the interviews shed light on this. Positionality can also help in analysing different systemic stances that are complex and plural, this complexity creates pressure for education to keep up with the speed of transformation and change.This chapter explores the emerging turn in service design research and the education paradigm. There is a higher recognition of addressing the systems and complexities of services. The data were collected through a literature review, a workshop at the Service Design and Innovation (Servdes) Conference in 2023, and expert interviews. This thematic analysis shows that service design thinking has expanded in complexity, thus including different or sometimes even divergent directions. Having a broad spectrum of skills makes it possible for service designers to operate as agents in the design system and analyse it holistically. From a systemic view, service design can be investigated as a design system. This helps us understand how to develop design education, and the interviews shed light on this. Positionality can also help in analysing different systemic stances that are complex and plural. This complexity creates pressure for education to keep up with the speed of transformation and change
The Impact of professional isolation on emotional exhaustion with psychological capital as the moderator among Finnish knowledge workers
No full textThis research focused on the psychological concept of professional isolation, analysing its connection with psychological capital (PsyCap). The moderating role of PsyCap between professional isolation and emotional exhaustion has been less studied. The research questions were: 1) does professional isolation always lead to emotional exhaustion, and if not, what are the conditions that constrain or enhance the effects of professional isolation?; 2) how does PsyCap moderate the relationship between professional isolation and emotional exhaustion? Knowledge workers (N = 210) in Finland were asked to participate in a survey measuring their experiences of professional isolation and emotional exhaustion. Correlations and hierarchical regression analysis were conducted. It was found that the relationship between professional isolation and emotional exhaustion was weaker when PsyCap was high compared with the situation when PsyCap was low. The connection with professional isolation appeared complex. The findings encourage investing in further examination of the concept and the PsyCap interventions.</p
Enabling Indigenous-centred decision-making for a just energy transition?:Lessons from community consultation and consent in the circumpolar Arctic
Full text linkGovernance and decision-making that uphold the rights, interests, knowledges, and values of Indigenous peoples and land-connected communities are increasingly recognised as critical components of a just energy transition. Despite the unprecedented inclusion of Indigenous peoples in resource governance, it is unclear how community consultation and consent can effectively support Indigenous-centred decision-making. In this paper, we provide an integrative and case review of community experiences with consultation and consent across the Arctic and sub-Arctic region which along with other ‘resource geographies’ are increasingly affected by transition minerals mining and renewable energy infrastructure. Key themes identified in the review include: (1) limitations of state- and company-led community consultation and consent; (2) practices of Indigenous-centred (Indigenous-led, Indigenous-benefiting and Indigenous-informed) decision-making; and (3) barriers to Indigenous-centred decision-making. Focusing on the circumpolar north, this paper contributes to broadening the discussion on just energy transitions for Indigenous peoples. Implications for scholarship and practice are discussed, reflecting on community consultation and consent in the current rush to supply minerals and infrastructure for the global energy transition
AI in the Lecture Room:Analysing Two Use Cases in the Context of Higher Education
No full textThere is artificial intelligence (AI) in the lecture room, and it cannot be ignored. With unprecedented speed, AI has made its way to the everyday practices of higher education. As such, automation and analytics are nothing new in the academic educational context. However, with more recent AI applications it has truly become impossible to ignore AI in everyday academia and to avoid rethinking pedagogical approaches and solutions. Moreover, following the COVID-19 pandemic, digital tools for higher education are now being systematically developed, with an emphasis on quality and wellbeing of students. At the same time, regulatory instruments for AI are being tailored on various levels. This chapter discusses AI in higher education from a legal perspective while addressing specific use cases. The chapter briefly touches upon the role of emotions and interaction in learning, linking this to the features of AI in education. Then, the selected use cases are analysed from a regulatory point of view. The focus of this chapter is on EU level legal instruments, alongside various ethical and self-regulatory guidelines that frame the use of AI in education. In particular, the AI Act is analysed in the context of higher education, including the relevant human rights dimensions.</p
Exploring Trust and Design Through the Indigenous Medicine Wheel
No full textThis chapter discusses the authors’ experiences with collaboration through initiatives aimed at preserving and promoting Indigenous cultural heritage (ICH) in the digital age. Establishing trust and creating a safe environment among Indigenous and non-Indigenous stakeholders is essential for the success of these collective projects. The Indigenous perspective of a holistic approach, as presented in the medicine wheel model, proposes avenues for reflection and action to foster trust within groups and communities through four interdependent dimensions: emotional, spiritual, physical and intellectual. This chapter, presented in the form of an essay, encourages readers to become aware of the overlooked dimensions of collaboration—the emotional and spiritual dimensions—which are viewed as essential for cultivating a dynamic of trust (harmony) in collective practices centred on ICH. A holistic approach helps maintain a balance in the engagement and organisation of collaborative projects in an Indigenous context
Design Science Methodology for AI-Based Contract Design Research
Full text linkContract design matters. The literature confirms that different contract designs can induce varying emotions, feelings, behaviour, and views of the contractual relationship. Specifically, prevention- and promotion-framed contracts and contract clauses seem to induce different emotions, which have been shown to impact the development of trust and even relationship performance. In addition, as many traditional contracts lack a design perspective, they may induce many negative emotions, such as confusion and frustration, among contract users. On the other hand, well-designed contracts can empower and engage contract users.Although (emotional) AI enables new venues for contract design and legal technology related research, it requires the adoption of new research methodologies. This chapter presents a novel methodology for legal research—design science methodology—that originates from computer science and serves a dual purpose: creating new scientific knowledge while developing and evaluating an information systems artefact. To illustrate how the methodology can be applied in practice, the chapter presents a research setting in which design science methodology can be used for developing and evaluating an AI-based contract design tool that is based on the guiding principles of proactive contract theory and that takes into account the social and psycho-cognitive effects of contracts
Valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämisen perusteet lapsen oikeuksien näkökulmasta
No full textVäitöskirjassa tarkastellaan valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämistä tuomioistuimen päätöksenteossa sekä lapsen oikeuksien toteutumista oikeudenkäynneissä. Tutkimuksen keskiössä on huoltolain turvaama lapsen oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeutta koskevat ratkaisut vaikuttavat vuosittain lukuisiin alaikäisiin ja heidän perheisiinsä. Vuonna 2019 lakiin lisättiin mahdollisuus määrätä tapaamiset tietyin ehdoin valvottuina tai tuettuina, vaikka tällaisia ratkaisuja oli jo ennen lainmuutosta tehty tuomioistuimissa vakiintuneesti.Tutkimus on yhdistelmä lainoppia ja empiiristä oikeustutkimusta. Empiirinen osa on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen temaattista analyysiä. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin, miten huoltolain 9 b §:ää, joka säätelee valvottuja ja tuettuja tapaamisia, tulisi tulkita. Tähän liittyy arviointi siitä, onko käsillä sellainen lapsen edun kannalta perusteltu syy, josta seuraa tarve määrätä tapaaminen valvottuna tai tuettuna. Lisäksi tutkimus selvittää empiirisen aineiston pohjalta, miten hovioikeudet ovat perustelleet näitä tapaamisia. Lopuksi tutkimus yhdistää lainopillisen ja empiirisen tiedon ja arvioi, miten lapsen etu ja oikeudet voisivat tulevaisuudessa toteutua paremmin tuomioistuinratkaisuissa.Tutkimuksen näkökulma on lapsioikeudellinen ja siinä korostuu ennen muuta YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sen tulkinnat. Koska tutkimus kohdistuu tuomioistuinprosessiin, oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset ovat myös keskeisessä roolissa.Valvottujen ja tuettujen tapaamisten määrääminen on poikkeuksellinen ratkaisu, joka puuttuu merkittävällä tavalla tapaamisoikeuden keskeiseen sisältöön ja siten lapsen oikeuteen tavata vanhempaansa. Tutkimuksessa korostuu oikeusperiaatteiden, kuten perheyhteyden ja suojeluperiaatteen, välinen punninta. Perheyhteyden periaatteen rajoittaminen edellyttää, että lapsen suojeluperiaate on merkittävästi painavampi. Tämä punninta on haastavaa, sillä kyse on aineettomista arvoista, joiden merkitys vaihtelee tapauskohtaisesti. Tapaamisoikeus on myös sellainen oikeus, jota ei voida yksinkertaisesti määrätä tai pakottaa, joten lapsen yksilöllisyys ja ihmissuhteen luonteen ei-oikeudelliset tekijät vaikuttavat ratkaisevasti päätöksentekoon. Ihmissuhteen laatua ei kuitenkaan voida täysin hallita tuomioistuimen päätöksillä.Empiirisestä aineistosta havaittiin, että lapsen edun määrittäminen oli puutteellista. Tuomioistuimet eivät olleet perustelleet edun määrittelyä riittävästi, ja usein lapsen edusta korostettiin vain yhtä oikeutta, kuten oikeutta tavata vanhempaansa. Vaikka oikeuskäytännössä on ollut puutteita, tutkimuksessa ei nähdä sääntelyn tarkkuuden lisäämistä ratkaisevana vastauksena haasteisiin. Sen sijaan lapsen edun määrittämistä tulisi kehittää oikeustieteen piirissä, käymällä syvempää keskustelua siitä, miten käsite määritellään. Tutkimuksessa lapsen etu nähdään semanttisesti avoimena, osittain ei-oikeudellisena käsitteenä, joka voidaan kuitenkin ankkuroida oikeudellisesti. Lapsen etu on moniulotteinen ja monitieteinen käsite, jonka arviointi perustuu eri oikeuksien ja oikeusperiaatteiden punnintaan hyödyntäen myös ei-oikeudellista tietoa. Tapaamisoikeutta koskevassa päätöksenteossa lapsen etu on lopulta eri vaihtoehtojen seuraamusharkintaa, jossa vaihtoehdoista valitaan se, jossa eri oikeuksien ja oikeusperiaatteiden toteutumisessa vallitsee tilanteeseen nähden paras tasapaino.Lapsen osallisuusoikeuksien toteutumisessa havaittiin myös merkittäviä puutteita. Empiirisen aineiston perusteella suurin ongelma oli se, ettei lapsen mielipidettä ollut useimmissa ratkaisuissa huomioitu, vaikka lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen mielipide on aina osa lapsen edun määrittämistä. Joissakin tapauksissa lapsen mielipiteelle annettiin kuitenkin jopa veto-oikeuden kaltainen painoarvo. Ongelmana onkin ollut polarisoitu suhtautuminen lapsen mielipiteeseen.Oikeusturvan toteutuminen huoltoriidoissa kiinnittyy olennaisesti perustelujen merkitykseen. Lapsia ja heidän tulevaisuuttansa pitkälti määrittävissä riita-asioissa perusteluvelvollisuuden voidaan katsoa korostuneen. Perustelujen puutteellisuus korostui edellä mainitun lapsen edun määrittelyn ohella erityisesti tapauksissa, joissa jokin seikka, kuten tapaajavanhemman mielenterveysongelma, vaikutti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Puutteita oli myös siinä, etteivät tuomioistuimet ottaneet kantaa asianosaisten keskeisiin väitteisiin ratkaisuissa. Myös oikeudenkäyntien pitkittyminen haastaa huoltoriidoissa lapsen oikeuksien toteutumista