327 research outputs found
Tuomas Akvinolaisen käsitys logiikasta : Logiikka taitona ja tieteenä, logiikan subjekti ja suhde tieteelliseen argumentaatioon
No full textTämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on eksplikoida systemaattisen analyysin avulla se, mitä Tuomas Akvinolainen tarkoittaa ilmaisulla ”logiikka”. Tähän tehtävään liittyy kaksi osatehtävää: sen selvittäminen, millaisissa käsitteellisissä yhteyksissä Tuomas käyttää ilmaisua ”logiikka”, ja sen selvittäminen, miten ”logiikan” merkitys rakentuu näissä käsitteellisissä yhteyksissä. Tutkielman lähdeaineisto on laaja, koska Tuomas ei kirjoittanut yhtä teosta, jossa hän olisi esittänyt kattavasti huomautuksia siitä, mitä logiikka on.
Ensimmäisessä luvussa kysyn, mitä Tuomas tarkoittaa logiikalla taitona ja tieteenä. Taidolla Tuomas tarkoittaa praktisen sielunosan intellektuaalista hyvettä, joka koskee kontingenttia tuotettavissa olevaa. Tuottaminen merkitsee operaatiota tai toimintaa, joka siirtää muodon toimijasta ulkoiseen materiaan, ja siten syntyy tuotos. Logiikka on taitona mahdollinen, koska järki voi järkeillä omasta aktistaan ja ohjata itseään. Järjen aktista syntyy tuotos, kuten laji tai syllogismi, joita käytetään tieteellisen tiedon saamiseen. Siten logiikka on vapaa taito, jonka kautta opitaan tapa, jolla tieteellistä tietoa voidaan saada. Tieteenä logiikka tarkastelee edellä mainittuja järjen aikaansaamia tuotoksia. Koska se tieteenä tarkastelee sitä, minkä ihminen voi saada aikaan, voidaan tällainen tieteellinen tieto suunnata kohti operaatiota tai tuotosta. Siksi logiikka on praktinen tiede, joka palvelee sellaisia spekulatiivisia tieteitä, jotka eivät tarkastele sitä, minkä ihminen voi saada aikaan.
Toisessa ja kolmannessa luvussa kysyn, mitä Tuomas tarkoittaa tieteenä olevan logiikan subjektilla? Tieteen subjekti on se, mitä tieteessä tarkastellaan. Koska Tuomas mainitsee logiikan subjektiksi järjen olevan, tarkastelen toisessa luvussa olevan käsitettä. Olevan käsite perustuu olemassaolon käsitteelle, joka voidaan sanoa analogisesti muun muassa luonnosta, tiedosta ja Jumalasta. Oleva merkitsee sitä, mikä on. Se on analoginen sana, joka perustuu eri olemassaolon tapoihin. Koska olemassaolo voi olla esimerkiksi luonnossa ja tiedossa, on oltava mielen ulkopuolinen oleva ja mielessä oleva.
Kolmannessa luvussa käsittelen järjen olevan käsitettä. Järjen oleva on yhdenlainen mielessä oleva. Mielessä olevan olemassaolon tapa on olla tosi. Jotkin mielessä olevat voivat olla olevia myös mielen ulkopuolella. Sen sijaan järjen oleva voi olla olemassa vain mielessä, minkä vuoksi se on olemassa oleva vain totena. Logiikan subjektina on järjen oleva. Logiikan tarkastelema järjen oleva on intellektuaalinen tai toinen intentio, joka perustuu ymmärrettyyn tai ensimmäiseen intentioon. Ymmärretty intentio syntyy kognitiivisen prosessin päätepisteenä intellektissä. Se on sisäinen sana, jota ulkoinen sana merkitsee. Kun intellekti refleksiivisesti tarkastelee ymmärrettyä intentiota, syntyy intellektuaalinen intentio kuten esimerkiksi suku. Logiikan tarkastelema intellektuaalinen intentio on vain järjessä oleva relaatio, joka on relaation relaatio, jonka termejä ovat käsitteet. Esimerkiksi looginen relaatio suku merkitsee intellektuaalista intentiota, joka on relaatio esimerkiksi eläimen käsitteestä ihmisen käsitteeseen. Tällaisella intellektuaalisella intentiolla on välitön suhde ymmärrettyyn intentioon, mutta välillinen suhde mielen ulkopuoliseen olevaan. Siten logiikka ei tarkastele välittömästi todellisuutta.
Neljännessä luvussa kysyn, miten logiikkaan liittyvät huomautukset välittyvät tieteelliseen argumentaatioon todistavan syllogismin käsitteen kautta. Todistava syllogismi on tieteellistä tietoa aikaansaava syllogismi, jonka päämääräsyy on tieteellinen tieto, mistä seuraa, että sen premissien eli materiaalisten syiden on oltava tietynlaiset. Tieteellinen tieto koskee todistuksen johtopäätöstä, josta tiedetään sen totuuden syy, ja tämä totuuden syy on johtopäätöksen tietämisen syy. Johtopäätöksessä subjektisuvusta on predikoitu sille ominainen aksidenssi tai attribuutti. Analysoimalla suvun, erilaisuuden ja lajin käsitteitä esitän, että suvun sopiva aksidenssi on muun muassa ominaisuus tai suvun jakava erilaisuus. Siten erityisesti todistuksen johtopäätös, joka on tiedetty tieteellisesti, perustuu Porfyrioksen puun mukaisille loogisille relaatioille, ja muun muassa tässä mielessä loogiset relaatiot määrittävät tieteellistä tietoa todistavan syllogismin käsitteen kautta
The Psychology of the Incarnation in Thirteenth- and Early Fourteenth-Century Theology
No full textThe overall theme of my study concerns the thirteenth- and early fourteenth-century academic discussions about the incarnation from the point of view medieval philosophical psychology. This study will especially explore the following questions: what themes were included in the discussions about knowledge, will, and passions in Christ’s human nature, what the main psychological ideas employed in the psychology of the incarnation were, and whether the teachings about Christ’s human soul were derived from psychology as a discipline of natural philosophy. The method of this study is a systematic analysis of the psychological conceptions. This includes the historical and philosophical construction of psychological ideas in these discussions about Christ’s human soul. The most important sources of this study are commentaries on Peter Lombard’s Sentences. The sources of this study are composed, for example, by Alexander of Hales and other early Franciscan theologians, Bonaventure, Albert the Great, Thomas Aquinas, Giles of Rome, Peter of Tarentaise, Richard Middleton, John Duns Scotus, William Ockham, Peter Auriol, Walter Chatton, Durand of St. Pourçain and Peter of Palude.
As theologians studied the knowledge, will and passions of Christ separately, this study is also divided into a corresponding set of three chapters. In the first chapter, I examine the discussion about the knowledge of Christ. The main questions are what kind of knowledge the human Christ had and whether his soul knew everything that God knows. In the second chapter, I study the discussion about Christ’s will and ask what kind of human wills Christ had and how these wills were related to each other. In the third chapter, I turn to a study of the passions of Christ. I ask how Christ’s human soul was passible, what passions he had and how he was simultaneously able to have pain, sadness and joy.
My study proves that some emphases in the discussions about the psychology of the incarnation indicate that the early Franciscan theologians and Aquinas established two traditions about the application of psychology to Christology; while the Franciscan theologians usually followed the Franciscan tradition, the Dominican theologians usually followed the Thomistic tradition. However, the study also shows that the traditions were not unequivocal in terms of their flexibility on all questions, since not all Franciscan theologians followed the Franciscan tradition and not all Dominicans followed the Thomistic tradition. In addition, this study shows that in the discussions about the knowledge, will and passion of Christ, theologians applied various ideas from psychology as a branch of natural philosophy in developing their views about theological matters, but Christological views also influenced the philosophical thought of some theologians.Tutkimus tarkastelee 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa käytyä akateemista keskustelua inkarnaation psykologiasta. Keskeisenä näkökulmana on filosofinen psykologia, joka keskiajalla oli yksi luonnonfilosofiaan kuuluva osa-alue. Inkarnaation psykologiaa koskevat keskustelut käsittelivät Kristuksen inhimillisen luonnon kykyä tietää, tahtoa ja tuntea. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet ovat 1200–1300-luvuilla laadittuja sentenssikommentaareja Petrus Lombarduksen Sentensseihin, mutta myös muita aihepiiristä julkaistuja tekstejä käytetään lähdemateriaalina. Tutkimuksen lähdetekstit ovat laatineet muun muassa Alexanteri Halesilanen sekä muut varhaiset fransiskaanit, Bonaventura, Albert Suuri, Tuomas Akvinolainen, Aegidius Roomalainen, Petrus Tarentaise, Richard Middleton, Johannes Duns Scotus, William Ockham, Petrus Aureol, Walter Chatton, Durandus Pyhä-Pourçainlainen ja Petrus de Palude.
Tutkimus jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa analysoidaan keskustelua Kristuksen tiedosta ja kysytään, millaista inhimillistä tietoa Kristuksella oli ja tiesikö hän ihmisenä kaiken, minkä Jumala tietää. Toisessa pääluvussa tarkastellaan Kristuksen tahtoa ja selvitetään, millaisia erotteluita teologit tekivät Kristuksen tahtoon sekä miten Kristuksen eri tahdot olivat suhteessa toinen toisiinsa. Kolmas pääluku käsittelee Kristuksen tunteita. Luvussa selvitetään, millaisia tunteita Kristus ihmisenä koki ja miten Kristus kykeni tuntemaan samaan aikaan sekä iloa että kipua.
Tutkimus osoittaa, että eräät painotukset 1200-luvun keskusteluissa inkarnaation psykologiasta muodostavat kaksi tulkintaperinnettä suhteessa siihen, miten psykologiaa (ymmärrettynä luonnonfilosofian osa-alueena) sovellettiin inkarnaatio-oppiin. Nämä perinteet ovat varhaisten fransiskaanien kehittämä fransiskaanitraditio ja Tuomas Akvinolaisen myötä kehittynyt tomistinen traditio. Analyysi toisaalta osoittaa myös näiden perinteiden joustavuuden, sillä kaikki fransiskaanit eivät seuranneet vain fransiskaanitraditiota ja kaikki dominikaanit eivät puolestaan seuranneet varauksettomasti tomistista traditiota. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että inkarnaation psykologiasta käydyssä keskustelussa teologia ja luonnonfilosofia vaikuttivat huomattavasti toinen toisiinsa. Teologit omaksuivat käsityksiä luonnonfilosofian alaan kuuluneesta psykologiasta ja sovelsivat niitä teologiseen keskusteluun. Toisaalta taas teologiassa kehitetyt käsitykset vaikuttivat luonnontieteissä esitettyihin näkemyksiin sielusta kuten osoittaa esimerkiksi keskustelu Kristuksen tahdosta järkenä ja luontona.ei saavutettav
Detergent market research & market entry plan for Haarla Oy
No full textThis thesis was commissioned by Haarla Oy. The company has been in the chemistry business for decades, providing customers with raw materials, mostly in Finland and Europe. They have not had segmented detergent side for their chemistry operations, and now they wanted to differentiate the segment. The objective was to research the detergent industry market in Finland and make a market entry plan for Haarla.
The author works for Haarla himself, being the person hired to expand the chemical side. He has familiarized himself with Haarla’s operations and
customers by working for the company. The author has idea of the market’s trends, values, and perceptions.
Based on the research, it was found that the Finnish detergent manufacturing industry is competitive but standing on strong foundations.
The findings suggest that Haarla has capacity to enter the desired detergent manufacturing supplier market. By utilizing their strong economic situation, Haarla can expand to desired detergent market. To maximize their potential,
Haarla must work toward achieving representations and focusing their efforts where needed as they advance
The L-p-to-L-q boundedness of commutators with applications to the Jacobian operator
No full textSupplying the missing necessary conditions, we complete the characterisation of the L-p -> L-q boundedness of commutators [b, T] of pointwise multiplication and Calderon-Zygmund operators, for arbitrary pairs of 1 q, our results are new even for special classical operators with smooth kernels. As an application, we show that every f is an element of L-p(R-d) can be represented as a convergent series of normalised Jacobians J(u) = det del uof u is an element of (over dot(W))(1,dp)(R-d)(d). This extends, from p = 1 to p > 1, a result of Coifman, Lions, Meyer and Semmes about J:. (over dot(W))(1,d)(R-d)(d) -> H-1(R-d), and supports a conjecture of Iwaniec about the solvability of the equation Ju = f is an element of L-p(R-d). (C) 2021 The Author(s). Published by Elsevier Masson SAS.Peer reviewe
TAHKO, Tuomas E. An Introducion to Metametaphysics. Cambridge: Cambridge University, 2015. 266 p.
No full textO livro do filósofo finlandês Tuomas Tahko, An introduction to Metametaphysics, recentemente lançado pela Cambridge University Press (2015) como um dos volumes da série Cambridge Introductions to Philosophy, fornece uma resposta à pergunta: Por que acrescentar um outro "meta" à palavra "metafísica" e tentar falar de uma metametafísica? De acordo com o autor, o termo "metametafísica" serve para designar a área da Filosofia que busca questionar a própria metodologia da metafísica, bem como seu propósito último. Deste modo, a metametafísica pode ser definida como o estudo dos fundamentos e metodologia da metafísica. O livro de Tuomas Tahko é uma notável obra que compila parte considerável do debate contemporâneo sobre o tema.
[The book written by the finnish philosopher Tuomas Tahko, An introduction to Metametaphysics, recently published by Cambridge University Press as a volume of the series Cambridge Introductions to Philosophy, provides an answer to the question: why to add another "meta" to the word "metaphysics" and talk about a "metametaphysics"? According to the author, the term "metametaphysics" refers to the field of Philosophy which seeks to investigate the very methodology of Metaphysics, as well as its ultimate goal. Therefore, metametaphysics might be defined as the study of the foundations and methodology of Metaphysics. Tuomas Tahko's book is a notable contribution which compiles much of the contemporary debate on the theme.
TAHKO, Tuomas E. An Introducion to Metametaphysics. Cambridge: Cambridge University, 2015. 266 p.
No full textO livro do filósofo finlandês Tuomas Tahko, An introduction to Metametaphysics, recentemente lançado pela Cambridge University Press (2015) como um dos volumes da série Cambridge Introductions to Philosophy, fornece uma resposta à pergunta: Por que acrescentar um outro "meta" à palavra "metafísica" e tentar falar de uma metametafísica? De acordo com o autor, o termo "metametafísica" serve para designar a área da Filosofia que busca questionar a própria metodologia da metafísica, bem como seu propósito último. Deste modo, a metametafísica pode ser definida como o estudo dos fundamentos e metodologia da metafísica. O livro de Tuomas Tahko é uma notável obra que compila parte considerável do debate contemporâneo sobre o tema.[The book written by the finnish philosopher Tuomas Tahko, An introduction to Metametaphysics, recently published by Cambridge University Press as a volume of the series Cambridge Introductions to Philosophy, provides an answer to the question: why to add another "meta" to the word "metaphysics" and talk about a "metametaphysics"? According to the author, the term "metametaphysics" refers to the field of Philosophy which seeks to investigate the very methodology of Metaphysics, as well as its ultimate goal. Therefore, metametaphysics might be defined as the study of the foundations and methodology of Metaphysics. Tuomas Tahko's book is a notable contribution which compiles much of the contemporary debate on the theme.]</jats:p
Henrik Lagerlund & Paul Thom, eds. (2013). A Companion to the Philosophy of Robert Kilwardby
No full textLos Quatro – kitarakvartettikonsertin järjestäminen ja toteuttaminen
No full textOpinnäytetyöni käsittelee kitarakvartettimme Los Quatron konserttia. Järjestin konsertin 18.2.2019 Pirkanmaan musiikkiopiston aulassa. Toimin itse konsertin tuottajana, ja kitarakvartetti vastasi itse musiikillisen osuuden harjoittelemisesta ja johtamisesta. Opinnäytetyökonserttiin oli vapaa pääsy ja se saavutti tavoittelemamme yleisömäärän. Taiteellinen osuus oli 40 minuutin mittainen konsertti, joka sisälsi ranskalaista, brasilialaista, saksalaista ja suomalaista kitarakvartetille sävellettyä ja sovitettua musiikkia. Konsertissa soittivat Tuomas Kiiski, Sofia Ondruska, Mikael Wilska ja Jaakko Wirtanen. Kirjallisessa osiossa keskityn konsertin tuottamiseen, teoksiin, säveltäjiin, harjoitteluun ja kitarakvartettitoimintaan.This bachelor's thesis discusses the guitar quartet Los Quatro's concert, which the author is part of. The concert was organised by the author on 18.2.2019 at the lobby of Pirkanmaa Music Institute.
The author produced the concert and was part of the team who was in charge of music and rehearsing. The concert had a free entry and the number of listeners was as expected. The production was 40 minutes long and included French, Brazilian, German and Finnish guitar quartet compositions and arrangements. The guitarists performing in the concert were Tuomas Kiiski, Sofia Ondruska, Mikael Wilska and Jaakko Wirtanen. The thesis is about the production, the compositions, the composers, the rehearsing and the guitar quartet
”Tiesikö Kristus kaiken minkä Jumala tietää?”: Kristuksen inhimillinen tietoisuus skolastikkojen välisissä keskusteluissa
No full text- …
