1,721,060 research outputs found
L-alueen taajuuspyyhkäisevän radiometrin suunnittelu ja toteutus
Full text linkL-band (1-2 GHz) radiometry has been an ongoing research topic in the Department of Radio Science and Engineering for a number of years. In addition to remote sensing and radioastronomy applications, a radiometer can be used for detecting unwanted radio emissions in a protected frequency band.
A frequency scanning radiometer (FIRaL) for detecting radio interference at the frequency interval of 1920 – 1980 MHz is designed and realised in this Licentiate thesis work. The aforementioned frequency band is reserved for mobile communication applications. The theory of radiometry is presented to the necessary extent in order to facilitate the FIRaL radiometer design. The design of the receiver and local oscillator electronics and pyramidal horn antenna is presented.
Radiometer performance is studied by measuring the relevant device parameters in laboratory conditions. The feasibility of the radiometer to perform real-world interference surveys is tested by on-site measurements. The realised radiometer receiver input noise temperature is 661 ± 58 K or better. The radiometer is deemed suitable for interference measurements. The preliminary on-site measurements suggests that further measurements are feasible in order to study the extent of radio emissions in the 1920 – 1980 MHz mobile communications band.Radiotieteen ja –tekniikan laitoksella on jo useita vuosia tutkittu L-alueen (1-2 GHz) radiometriasovelluksia. Kaukokartoituksen ja radioastronomian ohella radiometreillä voidaan tutkia radiotaajuisia häiriöitä suojatuilla taajuusalueilla.
Tässä työssä on suunniteltu ja toteutettu L-alueen taajuuspyyhkäisevä radiometri (FIRaL) 1920-1980 MHz:in taajuusalueelta mahdollisesti löytyvien radiotaajuisten häiriöiden tutkimiseen. Edellä mainittu taajuuskaista on varattu matkaviestintäsovellusten käyttöön. Radiometria esitellään FIRaL radiometrin suunnittelun taustatiedoksi tarvittavalla laajuudella. Vastaanottimen ja paikallisoskillaattorin elektroniikan ja pyramiditorviantennin suunnittelu esitellään.
Radiometrin suorituskykyä tutkitaan mittaamalla kyseisen laitteen parametrit laboratorio-olosuhteissa. Radiometrin soveltuvuus käytännön häiriömittauksiin testataan tekemällä mittauksia tyypillisessä matkaviestintätukiaseman sijaintipaikassa. Rakennetun radiometrin kohinalämpötila on maksimissaan 661 ± 58 K. Radiometri todetaan käyttökelpoiseksi häiriömittauksiin. Alustavista mittauksista löytyi todennäköisiä häiriölähteitä 1920 – 1980 MHz matkaviestintäkaistalta ja lisätutkimukset häiriöiden laajempaan kartoitukseen ovat perusteltuja
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Liikkuva laserkeilaus jokisärkkien ja penkereiden kartoituksessa
No full textThe M.Sc. thesis was part of the GIFLOOD project (Developing mapping and modelling approaches as a part of flood risk management business) funded by TEKES. One of the main aims in the project is to test and develop different kind of laser scanning models and combine them with other mapping data. Flood mapping and flood risk related business became an interesting topic in 2007, when the EU flood directive came into force. According to the directive member states are obligated for identify potential major flood zones and flood risks.
The objective of the thesis was to investigate the performance of mobile laser scanning in river environment. Work included the accuracy assessment of mobile scanning based elevation models and developing of mobile scanning approach for change detection. The methods of change detection were height difference images and volume calculation. Furthermore, this work presents the background and principles of mobile mapping.
The laser scanning data of this work were measured in the northern Lapland on river Pulmankijoki. Measurements were undertaken in late summer 2008 and 2009. The mobile mapping system, used in the study, was developed in co-operation with Helsinki University of Technology, Finnish Geodetic Institute and University of Turku. It was mounted on the boat and the cart in order to map river point bars and banks. The reference data were collected with the terrestrial laser scanner and GPS measurements.
The RMS errors and standard deviations of mobile laser scanning in non-vegetated areas ranged between 2.3 - 17.6 cm and 2.3 - 7.6 cm. In river banks, where the ground surface was classified under the vegetation, the corresponding errors were 15.7 - 28.4 cm and 11.6 - 27.2 cm. The example of change detection demonstrates that the explanation degree of mobile scanning based height difference surface is 0.93 with corresponding terrestrial laser scanning surface.
The mobile scanning data can be utilized in flood modelling, river dynamic studies and hydraulic modelling. Compared to traditional airborne laser scanning, mobile scanning suits better for mapping of small areas. Method can be used also to acquiring very precise multi-temporal data for change detection. The accuracy of mobile scanning system is almost in same level as terrestrial laser scanners. The biggest challenges are related to GPS positioning and data processing.Tämä diplomityö oli osa TEKES:n rahoittamaa GIFLOOD-hanketta (Mallinnus- ja kartoitusmenetelmien kehittäminen osaksi tulvariskien arvioinnin liiketoimintaa), jonka keskeisenä tehtävänä on testata ja kehittää erilaisia laserkeilausmalleja sekä yhdistää niitä toisenlaisiin kartoitusaineistoihin. Tulvakartoitus ja liiketoiminta tulvariskeihin liittyen tulivat ajankohtaisiksi vuonna 2007 voimaan astuneen EU:n tulvadirektiivin myötä. Direktiivin mukaan jäsenvaltioita velvoitetaan kartoittamaan sekä mahdollisten suurtulvien tulva-alueet että tulvista aiheutuvat riskit.
Diplomityön tavoitteena oli selvittää liikkuvan laserkeilausmenetelmän suorituskykyä jokiympäristössä. Selvitystyöhön kuului menetelmän avulla luotujen korkeusmallien tarkkuuksien tutkiminen ja muutostulkintamahdollisuuksien arviointi. Muutostulkintamenetelminä toimivat korkeuserotuskuvat ja volyymilaskenta. Lisäksi työssä esitetään mobiilikartoitukseen liittyviä taustoja ja periaatteita.
Tutkimuksessa käytetyt laserkeilausaineistot mitattiin Pohjois-Lapissa sijaitsevalla Pulmankijoella loppukesästä vuosina 2008 ja 2009. Jokialueelle soveltuvaa liikkuvaa laserkeilausjärjestelmää on kehitetty Geodeettisen laitoksen, Teknillisen korkeakoulun ja Turun yliopiston maantieteen laitoksen yhteistyönä. Liikkuvaan kartoitukseen kehitetty ROAMER-järjestelmä asennettiin veneeseen sekä tavarakärryyn, joista mitattiin jokivarren laajoja hiekkasärkkiä ja penkereitä. Referenssiaineistoja koealueilta kerättiin staattisella maalaserkeilaimella ja GPS-mittauksilla.
Menetelmällä luotujen maanpinnan korkeusmallien RMS-virheet ja keskihajonnat kasvittomilla alueilla vaihtelivat 2,3 - 17,6 cm:n ja 2,3 - 7,6 cm:n välillä. Joen penkoilla kasvillisuuden alta luokitellun maanpinnan korkeusmallien vastaavat luvut olivat 15,7- 28,4 cm ja 11,6 - 27,2 cm. Muutostulkintapotentiaalia havainnollistava esimerkki näyttää mobiilikeilausaineistoilta lasketun korkeuseropinnan korreloivan selitysasteella 0,93 vastaavaan maalaseraineistojen pintaan.
Liikkuvaa laserkeilausta voidaan hyödyntää jokiympäristöissä mm. tulvamallinnukseen, jokiuoman dynamiikan tutkimiseen sekä hydrauliseen mallinnukseen. Perinteiseen ilmalaserkeilaukseen verrattuna mobiilikeilaus sopii paremmin pienien alueiden mittaamiseen ja sitä voidaan hyödyntää kohteiden muutosten seuraamisen hyvin tarkasti. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan lähes samaa tasoa kuin staattisilla maalaserkeilaimilla. Suurimmat haasteet liittyvät GPS-paikannukseen ja aineistojen prosessointiin
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Puiden paikannus ja lajitunnistaminen maalaserkeilausaineistosta
Full text linkThe requirements for more accurate and up-to-date spatial data increases constantly due to changes occurring in the environment. In addition, there is a technical and economical need to map trees, tree ages and sizes, as well in wide forest areas as park areas in cities by modern scanning techniques. The aim of this thesis was to investigate different positioning methods for terrestrial laser scanned trees. The second aim was to examine different techniques to identify the species of the positioned trees.
Laser scans from two separate relatively small woodlands were acquired for the thesis. These scans were utilised for tree locating and species identification. Tree positioning was based on the cylinder fitting method performed for tree stems provided by the scans. The results achieved by the positioning were analyzed based on the comparison to the manually measured reference values. To identify the tree species, the tree intensities and structure parameters extracted from the point clouds were used.
According to the study results, the classification of some tree species was relatively well succeeded. However, the identification of some other species did not succeed as expected. The best classification correctness of 80 percent was achieved using the combination of tree intensities and the structure parameters, as well as by the structure parameters only. Classification using the intensities only provided considerably more unreliable results. Instead of that, one tree species (spruce) identification succeeded perfectly in each case. However, tree positioning succeeded obviously well, so the tree locations deviated slightly from the reference values.
This examination indicated that a reliable evaluation of the tree classification results did not fully succeed with the relatively small tree sample size used in this thesis. To obtain more reliable estimate of success rate for the results provided by terrestrial laser scanning data, a larger sample size may be required. Furthermore, the laser scans for this work were performed in autumn when there were no leaves in the trees. This, of course, affected the intensity-based tree classification. However, modern tree positioning and classification methods appear quite promising. The future use of these techniques require further development and examination work.Yhä tarkemman ja ajantasaisen paikkatiedon tarve kasvaa jatkuvasti ympäristössä tapahtuvien nopeiden muutosten myötä. Tämä näkyy myös teknistaloudellisena tarpeena kartoittaa puulajeja, niiden ikää ja kokoa mm. erilaisilla nykyajan keilausmenetelmillä, niin laajoilla metsäalueilla kuin kaupunkien puistoalueilla. Tämän työn tavoitteena oli tutkia maastolaserkeilattujen puiden erilaisia paikannusmenetelmiä. Toisena tavoitteena oli tarkastella paikannettujen puiden lajitunnistusmenetelmiä.
Työn toteuttamiseksi suoritettiin laserkeilauksia kahdella erillisellä pienehköllä metsäalueella. Näitä keilausaineistoja käytettiin puiden paikantamiseen ja lajitunnistukseen. Paikannus perustui keilausten tuloksena saaduille puun rungoille tehtyyn sylinterisovitusmenetelmään. Laskennalla saatuja tuloksia analysoitiin vertaamalla niitä referenssiarvoihin, jotka saatiin pistepilvistä manuaalisesti mittaamalla. Lajitunnistuksessa käytettiin puista saatujen pistepilvien intensiteettejä ja rakenneparametreja.
Suoritetun tarkastelun perusteella joidenkin puulajien tunnistaminen onnistui melko hyvin. Kaikkien puiden tunnistaminen ei kuitenkaan onnistunut odotetulla tavalla. Käyttäen pistepilvien intensiteettien ja pistepilvistä saatujen puiden rakenneparametrien yhdistelmää, sekä pelkkiä rakenneparametreja, tulkittiin parhaimmillaankin noin 80 prosenttia tuloksista oikein. Pelkkiä intensiteettejä käyttäen saatiin huomattavasti epäluotettavampi tulos. Sen sijaan yhden puulajin (kuusen) tunnistaminen onnistui kaikissa tapauksissa täydellisesti. Toisaalta, suoritetussa tarkastelussa puiden paikantaminen onnistui kokonaisuudessaan hyvin, sillä laskennalla puille saadut sijainnit poikkesivat referenssiarvoista kauttaaltaan varsin vähän.
Tarkastelu osoitti, että maalaserkeilattujen puiden tunnistaminen tässä työssä käytetyllä suhteellisen pienellä otoskoolla ei täysin onnistunut. Tarkempi arvio maalaserkeilausaineistosta saatujen tulosten onnistumisprosentista olisi edellyttänyt suurempaa otoskokoa. Lisäksi puiden laserkeilaukset tehtiin syksyllä, jolloin puissa ei ollut lehtiä. Tämä tietenkin vaikutti puiden tunnistamiseen intensiteettien avulla. Nykyiset puiden tunnistusmenetelmät vaikuttavat kuitenkin kokonaisuudessaan varsin lupaavilta. Menetelmien hyödyntäminen edellyttää yhä tutkimus- ja kehitystyötä
- …
