1,929 research outputs found
Lapin 18
No full textJames Lapin was the first born son of George and Minnie Lapin. He was the older brother of Cecelia and George H. Lapin and the father of Jack and Irma Lapin. James Lapin was born in 1900 near Riga Latvia. It is believed that he emigrated to the area west of Edmonton, Alberta Canada with his mother Minnie and sister Cecelia in approximately 1910 at the age of 10. His sister Cecelia was 7 at that time. James Lapin was the first born son of George and Minnie Lapin. He was the older brother of Cecelia and George H. Lapin and the father of Jack and Irma Lapin. James Lapin was born in 1900 near Riga Latvia. It is believed that he emigrated to the area west of Edmonton, Alberta Canada with his mother Minnie and sister Cecelia in approximately 1910 at the age of 10. His sister Cecelia was 7 at that time (Circa 1920
Lapin 6
No full textMinnie Lapin on right. Cecelia Lapin on left, George Lapin in center. Circa 1941. Mnnie was about 68 in this photo
Lapin 7
No full textMinnie Baron Lapin at about age 55 on the extreme left on the picture above. Cecelia Lapin is next to her, and then George H. Lapin. Circa 1928
Opiskelukyky Lapin ammattikorkeakoulussa : Ylempää AMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokemuksia
No full textOpintojen edistymättömyys, pitkittyminen ja keskeyttäminen ovat ajankohtaisia aiheita Suomen korkeakouluissa, niin myös Lapin ammattikorkeakoulun YAMKyksikössä (ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yksikössä). Rahoituksen tasapainossa pitämiseksi tutkintotehokkuutta tulisi nostaa ja saada opiskelijat valmistumaan suunnitellussa ajassa. Yksi opintojen pitkittymisen syy voi olla heikko opiskelukyky. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää YAMK-opiskelijoiden opiskelukykyä Kuntun Opiskelukyky-mallin kolmen osa-alueen, omat voimavarat, opiskeluympäristö ja opetustoiminta pohjalta. Yksi osa-alue, opiskelutaidot, rajattiin pois, sillä haluttiin selvittää opiskelun ulkoisia esteitä. Opinnäytetyön tulosten avulla Lapin AMK voi kehittää toimintojaan opiskelun esteiden madaltamiseksi ja auttaa opiskelijoiden opintojen etenemistä.
Opinnäytetyö sisälsi kaksi empiiristä tutkimusta. Ensimmäinen toteutettiin kyselytutkimuksena v. 2014 YAMK -opintonsa suomenkielisessä koulutuksessa aloittaneille (n= 126). Kyselyyn vastasi 33 opiskelijaa. Toinen tutkimus toteutettiin laadullisena ryhmäteemahaastatteluna (n=3) kyselytutkimuksen tietojen syventämiseksi.
Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat kokevat opinnäytetyön mukaan opiskelukykynsä hyväksi. Osalla opiskelijoista on kuitenkin opiskelukykyä heikentäviä tekijöitä, kuten taloudellisia huolia, terveydellisiä tekijöitä tai ajanhallinnan ongelmia. Opiskelustressistä, opintojen työläydestä ja vaativuudesta huolimatta opiskeluilmapiiri koetaan erittäin hyvänä ja opiskelu innostavana ja voimaannuttavana ja opintoihin ollaan hyvin sitoutuneita.
Opiskelukykyä tulee edistää tietoisesti koko organisaation toimilla, jotta opinnot saadaan sujumaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Paljon hyvää on jo tehty, mutta kehittämiskohteina esitetään, että Lapin ammattikorkeakoulu panostaa opiskelijoiden jaksamiseen opintojen alkuvaiheessa sekä suunnittelee opiskelijatuutorointi-järjestelmän YAMK-opiskelijoille. Lisäksi opintojaksojen ajankäyttösuunnitelma ja sanallinen palaute tulisi olla jokaisella opintojaksolla saatavilla
Lapin elintarvikeohjelman luomisprosessi
No full textOpinnäytetyö on osa Lapissa tehtävää biotalouden mahdollisuuksien kartoit-tamista sekä haltuunottoa. Idea Lapin elintarvikeohjelmasta syntyi Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusterin eli maaseutuklusterin elintarviketeema-ryhmä työskentelyn aloitusvaiheessa. Maaseutuklusteri toimii monien eri hankkeiden toimintamallina. Opinnäytetyön tekijä toimii Arktinen biotalous -hankkeen projektipäällikkönä. Arktinen biotalous -hanke koordinoi ja viestii biotalouden mahdollisuuksista sekä kokoaa arktisen biotalouden kehittämisohjelmaan konkreettiset toimet toteutettavaksi vuoteen 2025.
Opinnäytetyön tavoitteena on luoda tärkeä väline elintarvikealan systemaattiseen kehittämiseen maaseutuklusterin edustaman älykkään erikoistumisen kautta. Työn tutkimuskysymyksinä ovat seuraavat: 1. Minkälainen oli elintarvikeohjelman työprosessi? 2. Minkälaisia pullonkauloja työn aikana on kohdattu ja miten niistä on menty eteenpäin? 3. Miten elintarvikeohjelma on otettu vastaan ja miten tästä jatketaan eteenpäin?
Työn tietoperustana on laajasti maaseudun kehittäminen. Maaseudun kehittämisessä pohditaan muun muassa yleisesti kehittämistoimintaa, paikallista kehittämistä, biotaloutta, maaseudun rakennemuutosta, elintarviketaloutta, ja Lappia kehittämiskohteena. Työn menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta yhdeksän eri syklin kautta tarkasteltuna. Tärkeimpinä tarkastelusykleinä toimivat elintarviketeemaryhmän toiminta ja erityisesti elintarvikeohjelman työpajat. Toimintatutkimuksen tutkimusaineistona oli 81 erilaista tapahtumaa ja tilaisuutta, jotka avataan sykleittäin. Tapahtumat ja tilaisuudet löytyvät kootusti liitteestä 1.
Keskeisenä tuloksena Lapin elintarvikeohjelman luomisprosessista syntyi Lapin elintarvikeohjelma, joka linjaa vuoteen 2025 saakka konkreettiset toimet, joilla Lapin elintarvikeala saadaan nousuun. Elintarvikeohjelma löytyy liitteestä 2 sekä verkkojulkaisuna osoitteesta https://issuu.com/lapinliitto/docs/elintarvikeohjelmaa4. Tämän työn johtopäätöksenä voidaan todeta, että laajalla, avoimella ja sitouttavalla yhteistyöverkoston työskentelyllä voidaan saada aikaan käytännönläheinen ohjelma. Tätä opinnäytetyötä voidaan tehokkaasti hyödyntää eri strategioiden ja ohjelmien luomisessa.
Asiasanat
biotalous, elintarvikeala, maaseudun kehittäminen
Muita tietoja
Työhön liittyy Lapin elintarvikeohjelman verkkojulkaisu.This thesis is part of the exploration and takeover of opportunities in bioeconomy in Lapland. The idea of Lapland's food program was born when the food theme group began its work under the Arctic Smart Rural Community cluster. The rural cluster is as a development model for many different projects. The author of the thesis is the project manager of the Arctic bioeconomy project. The Arctic bioeconomy project coordinates and communicates the opportunities of bioeconomy and brings together concrete actions for the Arctic bioeconomy development program by 2025.
The aim of this bachelor's thesis is to create an important tool for the systematic development of the food sector through the smart specialization represented by the rural cluster. The research questions of the work are: 1. what kind of work process was there behind the food program? 2. What kind of bottlenecks have been encountered during work and how they have been overcome? 3. How is the food program been received and how will the work continue?
The information base for this work is broadly rural development. Rural development reflects, among other things development in general, local development, bioeconomy, rural restructuring, food economy and Lapland as a development target. As a method of work an action research was used over nine different cycles. The most important review cycles were the activities of the food theme group and in particular the food program’s workshops. The research material of the action research consisted of 81 different events that are opened in cycles. The events can be found in attachment 1.
As a key result of the Lapland food program's creation process Lapland’s food program was published. Lapland’s food program will lead to concrete actions to increase the Lapland food sector by the year 2025. The food program can be found in attachment 2 and as an online publication in Finnish at https://issuu.com/lapinliitto/docs/elintarvikekomitea4. As a result of this work it can be concluded that a wideranging, open and engaged network can create a pragmatic program by working together. This thesis can be effectively utilized in creating different strategies and programs.
Key words
bioeconomy, food industry, rural development
Special remarks
The thesis includes online publication of Lapland food program
Lapin 4
No full textFamily portrait of James and Elsie Lapin with their children Irma and Jack Lapin taken about 1943
Lapin 20
No full textCecelia Lapin (seated), Emma Mutzeneek (white dress) and Elsie Mutzeneek. Photo kept by Cecelia Lapin. Circa early 1920
Lapin 19
No full textElsie Lapin (r) with her husband James (Jim) Lapin (l) in the early 1950s. Their two children Irma and Jack are in the fron
Lapin 16
No full textGroup photo taken about 1927. James Lapin on the right in the center row. His younger brother George H. Lapin is to his left, in the center of the middle row. Their mother Minnie is in the back row, third in from the right. Sister Cecelia Lapin is in the back row 3rd from the left. On her left is Elsie Lapin, James’ wife who is holding their daughter Irma. James was about 29 in this photo, and his daughter Irma about 2 years old
- …
