1,720,984 research outputs found
<i>Moni</i> or <i>monta</i>? The collective vs. distributive opposition between two forms of the quantifier ‘many’ in Finnish
Get PDFIn this work I explore the semantics of two case forms of the Finnish quantifier moni ‘many’: the regular nominative moni and the regular partitive monta [mon-ta many-PARTITIVE], which however has taken on a function similar to that of the nominative of numerals and is thus not a functional partitive anymore. This development has apparently motivated the rise of the pleonastic montaa [mon-ta-a many-PARTITIVE-PARTITIVE] to unambiguously mark the partitive. I argue that an important difference between moni and monta is the opposition between a distributive and a collective meaning: in ambiguous contexts, moni is clearly distributive and monta collective. I compare the two with the nominative form of the near-synonymous quantifier usea ‘several; a number of’ which in similar contexts displays ambiguity between the distributive and collective readings. The analysis sheds new light to the division of labor between the two (functional) nominative forms of moni, showing that they divide the functions of the nominative in an idiosyncratic way.Kokkuvõte. Tuomas Huumo: Moni või monta? Distributiivse ja kollektiivse tähenduse vastandus soome keele kvantori moni ‘mitu’ kahe käändevormi vahel. Artikkel käsitleb soome keele kvantori moni ‘mitu’ kahe käändevormi tähenduserinevusi. Võrdlusobjektideks on reeglipärane nominatiiv moni ning reeglipäraselt moodustatud partitiivivorm monta [mon-ta mitu-PARTITIIV ‘mitut’], millel siiski on tekkinud arvsõnade nominatiivile sarnane funktsioon ning mis seetõttu ei ole enam funktsionaalne partitiiv. See areng on tõenäoliselt motiveerinud ka pleonastilise, kahe partitiivilõpuga vormi mon-ta-a [mitu-PARTITIIV-PARTITIIV] teket, mis väljendab ühetähenduslikult partitiivi funktsioone. Artikli põhiväide on, et oluline erinevus vormide moni ja monta vahel on distributiivse ja kollektiivse tähenduse vastandamine: mitmetitõlgendatavates kontekstides annab moni edasi distributiivset, monta aga kollektiivset tähendust. Artiklis võrreldakse nimetatud kaht vormi lisaks ka semantiliselt lähedase kvantori usea ‘mitu; arvukas’ nominatiivivormiga. Usea on sarnastes kontekstides mitmetähenduslik ning võib edasi anda nii distributiivset kui ka kollektiivset tähendust. Kokkuvõttes valgustab analüüs seni käsitlemata vaatenurgast kvantori moni kahe (funktsionaalses mõttes nominatiivi-)vormi tööjaotust, mis on üsnagi idiosünkraatiline.Võtmesõnad: kvantor; kääne; partitiiv; kollektiivne vs. distributiivne tähendus; soome keel</jats:p
Hyvin edessä, ihan yläpuolella, melkein vierellä – Mitä astemääritteet kertovat akseligrammien semantiikasta
Get PDFAbstrakti. Projektiiviset grammit (kieliopilliset sanat, esimerkiksi edessä, oikealla, yläpuolella) asemoivat muuttujan (Figure) kolmiulotteiseen koordinaatistoon, jonka suhteutuskohtana on kiintopiste (Ground). Grammeilla on lisäksi skalaarisia merkityksiä, joita voidaan korostaa astemääritteiden avulla. Artikkelissa tarkastellaan suomen projektiivisten grammien esiintymismahdollisuuksia astemääritteiden kanssa, jotka ilmaisevat joko avointa (melko, hyvin) tai sulkeista skaalaa (melkein, aivan). Tarkastelussa erottuu kolme astemääritteen ja grammin yhteisesiintymän päätyyppiä. Tyypissä (1) muuttuja sijaitsee säiliömäisen kiintopisteen (kuten rakennuksen) sisäpuolella. Skalaarinen merkitys perustuu tällöin muuttujan vähenevään etäisyyteen kiintopisteen yhdestä sisärajasta (esimerkiksi seinästä): mitä lähempänä muuttuja sijaitsee rajaa, sitä korkeampi skalaarisuus (Istuin teatterissa melko edessä ~ ihan vasemmalla). Tyypissä (1) esiintyy niin avoimen kuin sulkeisen skaalan astemääritteitä. Kahdessa muussa päätyypissä muuttuja sijaitsee kiintopisteen ulkopuolella, ja skalaarisuus perustuu joko (2) muuttujan ja kiintopisteen välisen etäisyyden vähenemiseen (Auto seisoi ihan ’välittömästi’ oven edessä) tai (3) muuttujan skalaarisesti vähenevään poikkeamaan koordinaatiston jostain akselista (Lamppu riippui melkein ~ täsmälleen ’suoraan’ pöydän yläpuolella). Tyypeissä (2) ja (3) esiintyy vain sulkeisen skaalan astemääritteitä.
Abstract. Tuomas Huumo: What degree modifiers reveal about the meaning of Finnish spatial grams? Projective spatial grams (‘in front of’, ‘to the right of’, ‘above’) localize Figure (F) in a three-dimensional coordinate system with Ground (G) as its origin. This paper addresses the compatibility of Finnish projective grams with degree modifiers (DM). DMs comprise two types: a) open-scale DMs (‘somewhat’, ‘rather’, ‘very’) and b) closed-scale DMs (‘almost’, ‘quite’, ‘completely’). Three types of scalar meaning are observed. The first one (1) applies when F is inside G, and the scalar conceptualization is based on a decreasing distance between F and one extremity of the inside of G. In type (1), both open- and closed-scale DMs are felicitous. The two other types concern situations in which F is outside G and the scalar meaning is based on either (2) a decreasing distance between F and G or (3) an increasing preciseness of F’s alignment on an axis. In (2) and (3), only closed-scale DMs are felicitous.
Kokkuvõte. Tuomas Huumo: Mida kõnelevad astmemäärused soome keele projektiivsete grammide tähenduse kohta? Projektiivsed grammid (‘ees’, ‘paremal’, ‘kohal’) lokaliseerivad kujundi (Figure) kolmemõõtmelises koordinaatsüsteemis, mille alguspunktiks on taust (Ground). Artiklis analüüsitakse soome keele projektiivsete grammide koosesinemise võimalusi kaht tüüpi astmemäärustega: a) avatud skaala astmemäärused (intensiivsusmäärused, nt ‘natuke’, ‘üsna’, ‘väga’) ja b) suletud skaala astmemäärused (täielikkusastme määrused, nt ‘peaaegu’, ‘täiesti’). Autor eristab kolme astmemääruse ja grammi koosesinemise põhitüüpi. Tüübis (1) asub kujund kolmemõõtmelise tausta seespool. Skalaarne tähendus põhineb kujundi ning tausta siseruumi ühe serva vahelise kauguse vähenemisel: mida lähemal paikneb kujund servale, seda kõrgem on skalaarsus (nt ‘Istusin teatris üsna ees ~ päris vasakul’). Tüübis (1) esinevad nii avatud kui suletud skaala astmemäärused. Ülejäänud kahes tüübis paikneb kujund väljaspool tausta, ning skalaarsus põhineb kas (2) kujundi ja tausta vahelise kauguse vähenemisel (nt ‘Auto seisis peaaegu ~ täitsa ukse ees’) või (3) kujundi asendi väheneval kõrvalekaldel koordinaatsüsteemi teatud teljest (nt ‘Lamp rippus peaaegu ~ täpselt laua kohal’). Tüüpides (2) ja (3) esinevad ainult suletud skaala astmemäärused
Epäkanoniset subjektit konstruktioissa
Get PDFArvioitu teos:Marja-Liisa Helasvuo & Tuomas Huumo (toim.): Subjects in constructions – canonical and noncanonical. Amsterdam: JohnBenjamins 2015. 324 s. ISBN 978-90-272-0438-7
Suomen ete-vartaloisilla tilagrammeilla ilmaistaan muutakin kuin konkreettista sijaintia
Get PDFKrista Teeri-Niknammoghadamin suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 28. toukokuuta 2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Minna Jaakola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tuomas Huumo.
Krista Teeri-Niknammoghadam: Edessä ja edellä. Suomen ete-vartaloisten tilagrammien merkitykset ja metaforisuus. Annales Universitatis Turkuensis B537. Turku: Turun yliopisto 2021. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8437-4
Sata vuotta Osmo Ikolan syntymästä
Get PDFEsimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran juhlaseminaarissa Sata vuotta Osmo Ikolan syntymästä 9.4.2018.</p
Instrumentals and implicit causal and conditional relations with special reference to Finnish
No full textSuomen kieli satavuotiaassa Turun yliopistossa. Esimiehen alkajaissanat Suomen Kielen Seuran juhlaseminaarissa 24.11.2020.
No full textIs perception a directional relationship? On directionality and its motivation in Finnish expressions of sensory perception
No full text
- …
