1,720,991 research outputs found
Prognostication in acute heart failure and cardiogenic shock : focus on electrocardiography and biomarkers
Full text linkAcute heart failure (AHF) is a leading cause of hospitalizations in patients over the age of 65 worldwide, and is associated with high mortality. Cardiogenic shock (CS), the most severe form of AHF, is characterized by hypotension and end-organ hypoperfusion. Acute coronary syndrome (ACS) precipitates a third of all cases of AHF, and up to 80% of CS. Objective and timely risk assessment in AHF is challenging due to the heterogeneity in its pathophysiology and clinical picture. Risk assessment has traditionally relied on clinical parameters, which may remain subjective or become evident too late, after end-organ dysfunction has become irreversible. Considering the costs and possible adverse effects, application of the most aggressive therapies should be limited to those that most likely procure benefit.
The aim of this thesis is to evaluate the prognostic value of electrocardiographic changes and biomarkers in AHF and CS. The patient data come from three cohorts of AHF and two cohorts of CS. All cohorts are independent, prospective, observational, investigator-initiated European cohorts.
Study I compared the prognostic value of ventricular conduction blocks (VCB) in patients with new-onset (de novo) AHF and in patients with acutely decompensated chronic heart failure (ADCHF). Study II investigated the role of VCBs in ACS-related CS. Half the patients had a VCB in their baseline ECG, and the presence of any VCB predicted mortality independently of baseline clinical variables or angiographic findings.
Studies III-IV investigated the role of two novel biomarkers, sST2 and bio-ADM, in cariogenic shock. Study III showed that sST2 provide strong and complementary prognostic value to NT-proBNP in ACS-related CS, and can help in stratification of patients into low, intermediate and high-risk groups as early as 12 hours after detection of shock. Study IV evaluated in CS patients the prognostic value and association with haemodynamic parameters of bio-ADM compared to lactate. Whereas lactate had good prognostic value in the early phase, its levels normalized during the first 24 hours in the majority of patients, with a decreasing prognostic value thereafter. In contrast, levels of bio-ADM stayed elevated in non-survivors during the first 4 days of intensive care, and bio-ADM had good prognostic value when measured on days 2 to 4.
In conclusion, in patients with AHF or CS, electrocardiographic alterations may prove useful in early risk assessment on top of clinical parameters. In addition, biomarkers provide a novel approach in CS risk assessment.Akuutti sydämen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista sairauksista, ja siihen liittyy merkittävä kuolleisuus. Sydänperäinen sokki on akuutin vajaatoiminnan vaikein muoto; sille on tunnusomaista matala verenpaine ja yleinen elimistön verenkierron vajaus. Sepelvaltimotautikohtaus on akuutin vajaatoiminnan taustalla noin kolmasosassa tapauksista, mutta jopa 80 %:ssa tapauksista sydänperäisessä sokissa. Johtuen akuutin vajaatoiminnan kliinisen kuvan ja taustalla vaikuttavien patofysiologisten mekanismien moninaisuudesta objektiivinen ja oikea-aikainen riskinarvio on haastavaa. Varhainen riskinarvio on kuitenkin tärkeää hoitomuotojen valintaa ja ajoitusta ajatellen erityisesti sokkipotilailla. Perinteisesti riskinarvio on perustunut kliinisiin löydöksiin, joiden tulkinnassa voi kuitenkin olla subjektiivisuutta ja ne voivat ilmetä sairauden liian myöhäisessä vaiheessa, kun peruuttamattomia elinvaurioita on jo ehtinyt kehittyä. Huomioiden raskaimpien hoitomuotojen, kuten sydämen apupumppujen, korkea komplikaatioriski ja hinta, niiden käyttö tulisi rajata potilaille jotka todennäköisimmin niistä hyötyvät.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena on määrittää sydänsähkökäyrä (EKG) –muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvo akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa. Väitöskirjatyön potilasmateriaali on peräisin kolmesta akuutin sydämen vajaatoiminnan sekä kahdesta sydänperäisen sokin potilaskohortista. Kaikki aineistot ovat eteneviä, havainnoivia, tutkijalähtöisiä eurooppalaisia potilasaineistoja.
Osatyössä I tutkittiin EKG:ssa nähtävien kammiojohtumishäiriöiden yhteyttä kuolleisuuteen potilailla joilla akuutti vajaatoiminta ilmeni ensimmäistä kertaa (de novo) verrattuna potilaisiin joilla oli kroonisen sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe. Osatyössä II tutkittiin kammiojohtumishäiriöitä äkillisestä sepelvaltimokohtauksesta johtuvassa sydänperäisessä sokissa. Puolella potilaista alkuvaiheen EKG:ssa oli jokin kammiojohtumishäiriö, ja kammiojohtumishäiriöt ennustivat suurempaa kuolleisuutta kliinisistä piirteistä ja sepelvaltimotaudin vaikeusasteesta riippumatta.
Osatöissä III ja IV tutkittiin kahden uuden biomerkkiaineen, sST2:n ja bio-ADM:n, ennustearvoa kardiogeenisessä sokissa. Osatyö III osoitti, että sST2:lla ja NT-proBNP:llä on vahva itsenäinen ja toisiaan tukeva ennustearvo sydänperäisessä sokissa, ja niiden yhteismäärityksellä potilaat voidaan jakaa matalan, keskisuuren ja suuren riskin ryhmiin jo 12 tuntia sokin toteamisesta. Osatyö IV määritti bio-ADM:n ennustearvoa sekä yhteyttä hemodynaamisiin muuttujiin verrattuna laktaattiin sydänperäisessä sokissa. Laktaatilla oli hyvä ennustearvo ensimmäisten 24 tunnin aikana sokin toteamisesta, mutta sen pitoisuus normaalistui valtaosalla potilaista 24 tunnissa ja sen ennustearvo väheni sen jälkeen. Korkea bio-ADM pitoisuus heijasti matalaa verenpainetta ja sydämen minuuttivoluumia sekä korkeaa keskuslaskimo- ja keuhkovaltimopainetta, ja bio-ADM:n ennustearvo oli parhaimmillaan kun se mitattiin 2.-4. päivänä sokin toteamisesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että EKG-muutoksia voidaan hyödyntää kliinisten muutosten rinnalla varhaisessa riskinarviossa akuuttia sydämen vajaatoimintaa tai sydänperäistä sokkia sairastavilla potilailla. Lisäksi uudet biomerkkiaineet mahdollistavat täysin uuden lähestymistavan sydänperäisen sokin riskinarviossa.ei saavutettav
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Patent Foramen Ovale and Atrial Septal Aneurysm in Young Adults with Ischemic Stroke
No full textIschemic stroke in young adults with patent foramen ovale (PFO) and/or atrial septal aneurysm is underinvestigated.
Methods: We investigated 86 such patients (age 16-49 years) with long-term follow-up.
Results: Most patients recovered well, one died and 15 retired prematurely due to the index stroke. Seven patients underwent PFO closure. Few stroke recurrences occurred (4%) either on aspirin or warfarin during the 6.5 years of follow-up.
Conclusions: Our data suggest good outcome, low morbidity, and low recurrence. Finding the best secondary prevention measures requires randomized trials
Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnostiikka
Full text linkSydämen vajaatoiminnan oireet, kuten rasitushengenahdistus, väsymys ja alaraajaturvotukset, ovat epäspesifisiä ja yleisiä etenkin vanhemmassa väestössä. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka diagnoosin asettaminen vaatii, että potilaalla esiintyy sekä oireita (levossa tai rasituksessa), vajaatoimintaan liittyviä löydöksiä, että sydänkuvantamisella todettu poikkeavuus sydämen rakenteessa tai toiminnassa (pdf tiedoston taulukko 1). Anamnestisilla tiedoilla sekä perustason diagnostisilla tutkimuksilla tulee löytää ne potilaat, jotka lähetetään sydämen kaikukuvaukseen. Diagnostiikassa käytetään apuna natriureettisten peptidien määritystä; niiden suurentuminen ei ole vajaatoiminnalle spesifinen löydös, mutta normaali BNP/NT-proBNP - etenkin yhdessä normaalin EKG:n kanssa - on melko hyvä sulkemaan pois vajaatoiminnan. Sydämen kaikukuvaus on vajaatoiminnan diagnostiikan kulmakivi. Sillä voidaan varmistaa tai poissulkea vajaatoiminta, määritellä sen mekanismi, saada tietoa vajaatoiminnan syystä sekä arvioida sydämensisäisiä paineolosuhteita ja lääkevasteita. Vajaatoiminnan etiologia tulisi myös aina pyrkiä selvittämään, sillä ennusteen parantamiseksi syysairauden optimaalinen hoito on avainasemassa
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
