1,720,954 research outputs found
Kaiken takana hiljaisuus
No full textKirjoittamisessani etsin toistuvasti vastausta kysymykseen, miten kirjoittaa esiin sellaista, joka tuntuu painavalta ilmaista, mahdottomalta kuvata ja ymmärtää. Tämä opinnäyte on viimeisin yritykseni sanoittaa se, mikä pakenee sanoja, käsittää käsittämätön. Samalla se on avoin kysymys, kuinka jatkaa kirjoittamista uhanalaisina aikoina: miten sekä surra että taistella, muistaa että luopua, elää että säilyttää, yhä uudelleen ja samanaikaisesti.
Opinnäytteen Luku 0 (Uhanala: eräs runosto) sisältää katkelmia samaa työnimeä kantavasta runokäsikirjoituksesta. Runostossa ekologiset ja henkilökohtaiset kysymykset yhteyden etsimisestä, säröilystä ja säilyttämisestä limittyvät yhden hauraan maailman sirpaleiseksi kuvaelmaksi. Se on yritykseni kirjoittaa maallisen, merellisen ja taivaallisen elämän vaarantuminen, hetken katoavaisuus ja luopumisen vääjäämättömyys käsityskykyyni mahtuvaksi suruksi. Samalla Uhanala on työn eräänlainen etuliite, yksi mahdollinen lukuohje: ehdotan sen tulkitsemista teoreettisempien tekstien merkitysmaailmoja täydentävinä lyyrisinä tienviittoina tai tihenevää kirjoitusta edeltävinä merkkeinä, kuin ensijälkinä lumessa. Luku 0 on tästä syystä sivunumeroitu erikseen, roomalaisin numeroin.
Ensimmäinen luku Puhetta tekstin edellä avaa tutkimuskysymysteni taustoja ja niihin liittyviä haasteita. Samalla kartoitan sitä merkitysmaisemaa, jonka läpi kirjoittamiseni on kulkenut, usein eksyksissä, päätyäkseen taiteellisen kysymykseni äärelle. Näiltä poluilta etsin syitä pysyä toiveikkaana, ajatella kirjoittamalla silloinkin, kun pahoin pelkään, etten osaa.
Luku II: Spektrapoeisis on saanut nimensä näkymättömältä ja hiljaiselta kieleltä, jota toisinaan kutsun aaveiden poetiikaksi. Ruumiin ja maiseman aaveet kummittelevat tuhon ja kadotuksen jäljillä, kielen aaveet rivien väleissä ja käsityskyvyn reunamilla. Luku kertoo, miten aaveet poikkeavat hirviöistä, aaveiden kanssa kirjoittamisesta (tehtävä, joka osoittautuu työn aikana haastavaksi) ja siitä, kun aaveet päättävät kirjoittautua näkyviin.
Luku III: Katoaminen puolestaan valottaa näkymättömyyden hyötypuolia, katoavaisuuden materiaalisuutta ja läpinäkyvyyden etiikkaa. Se kuvaa myös erään taideinstituution epäedullisia tuotantosuhteita, jotka johtivat mainittuja aiheita pohtivan näyttelyn aavemaiseen katoamiseen.
Opinnäytteen neljäs luku Kevään taivainen äänettömyys on polveileva lyyrinen essee, jossa tarkastelen apofaattisuutta kielen yrityksenä osoittaa kohti nimeämätöntä poissaolevaa ja päästä siten lähimmäksi tuntematonta aluetta kielen takana ja ulottumattomissa. Apofaattisella poetiikalla on pitkä filosofinen ja kaunokirjallinen historiansa, jonka viitoittamana tämä essee polveilee kohti animistista maailmankatsomusta ja katoavaisen maailman hiljaista, uhanalaista ja aavemaista poetiikkaa.
Luvussa V: Tähtikartta ehdotan, että juuri luopuessaan valmiin maailman vaatimuksesta fragmentin poetiikka tekee mahdolliseksi kertoa osoittamatta kohti, kuvitella enemmän ja kirjoittaa pirstaloituvat maailmamme kokonaisemmin.
Viimeisessä luvussa palaan vielä aivan lyhyesti kysymykseen aaveista, hirviöistä ja niiden kanssa kirjoittamisesta
Not a concern for the general population” – the Finnish AIDS crisis and activism in the gay community of the 1980s
No full textTämä laadullinen tutkimus tarkastelee arkistolähteiden avulla homoyhteisön aids-kriisin aikaista järjestäytymistä 1980-luvun Suomessa. Tutkimuksen aineisto koostuu Seta ry:n ja Aids-tukikeskuksen aineistoista ja MSC Finlandin Prätkäposti-jäsenlehdistä vuosilta 1983–86: ajanjaksolta, jona Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikka aidsin torjumiseksi haki suuntaansa eikä aids-tukitoiminta ollut vielä institutionalisoitunut. Lisäksi hyödynnän THL:n tautitilastoja ja uutislähteitä osoittaakseni, että Suomen tapauksessa aids-kriisissä oli pohjimmiltaan kyse sosiaalisesti ja kulttuurisesti merkittävästä ilmiöstä, eikä niinkään kriisistä epidemian merkityksessä.
Aids-kriisin yhteiskunnallisten merkitysten havainnoimisessa hyödynnän Susan Sontagin kriittistä kulttuuriteoriaa aidsin metaforisoitumisesta. Erving Goffmanin stigmateorian avulla tarkastelen aidsiin ja homoseksuaalisuuteen liitettyjen stigmojen rakentumista ja risteämistä. Aids-kriisin seksuaalipolitiikkaa ja sen taustalla olevia valtasuhteita taustoitan Gayle Rubinin seksuaalisten arvohierarkioiden teorialla. Lisäksi tarkastelen aids-kriisiin liittyvien tunteiden politiikkaa affektiteorian näkökulmasta.
Tarkastelun keskiöön nousevat aids-kriisin diskursiiviset konfliktit, joita erittelen Goffmanin kehysanalyysin avulla. Analyysista käy ilmi, miten Setan vuoropuhelu, yhteistyö ja kamppailu määrittelyvallasta kanssa vaikuttivat aidsia koskevan sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaan. Yhteistyön tuloksena Suomessa, jota moni homoseksuaali piti seksuaalivähemmistöjä syrjivän lainsäädäntönsä vuoksi Euroopan takapajuisena rajaseutuna, tehtiin verraten progressiivista aids-politiikkaa. Toisaalta aids-paniikin rantautuminen Suomeen näkyi ja tuntui homoyhteisössä kasvaneena syrjintänä ja väkivallan uhkana. Aids-kriisi oli myös seksuaalipoliittinen murros, joka tarjosi otollisen ympäristön uusmoralismille niin homojen ja lesbojen vapautusliikkeen sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
Väitäkin, että aids-kriisistä haettiin oikeutusta hetero- ja parisuhdenormeja rikkovan seksuaalisuuden patologisoinnille vain muutama vuosi sen jälkeen, kun homoseksuaalisuus oli poistettu Suomessa tautiluokituksesta. Tässä erot ja yhtäläisyydet Setan ja MSC Finlandin seksuaalipolitiikassa tarjoavat tärkeän vertailukohdan: ne tekevät näkyväksi vähemmistöryhmän sisäisen moniäänisyyden ja kamppailun määritelmistä, jotka harvoin välittyvät yhdenmukaiseen narratiiviin pyrkivistä kertomuksista.This qualitative study explores the history of early AIDS activism in the Finnish gay community. The research data consists of Seta’s and Finnish AIDS support center’s archives, and MSC Finland’s Prätkäposti (“Biker’s mail”) magazine, from years 1983–86: a time when Finnish social and health policy to fight AIDS sought its direction and AIDS community support was not yet institutionalized. In addition, with national health statistics and media sources I show that, in the case of Finland, AIDS was a social and cultural crisis, rather than a viral epidemic.
To understand the social significance of the AIDS crisis, I introduce Susan Sontag’s critical cultural theory of AIDS as metaphor. Using Erving Goffman’s social stigma theory, I look at the construction and intersection of stigmas associated with AIDS and homosexuality. With Gayle Rubin’s pioneering theory on sexual value systems, I contextualise the sexual politics of the aids crisis and the hierarchies behind it. Lastly, I examine the politics of feeling related to the AIDS crisis through affect theory.
At the center of this research are discursive conflicts that emerged from the AIDS crisis. I examine these conflicts using Erving Goffman’s frame analysis. Archival material shows that, in the end, Seta's dialogue, cooperation and struggle over political agency and discourse amidst the crisis succeeded in shaping the Finnish social and health policy on AIDS. As a result, Finland, considered by many homosexuals to be a backward periphery of Europe due to its discriminatory LGBT legislation, developed relatively progressive AIDS policies in co-operation with the public sector. The arrival of the AIDS panic in Finland, however, was reflected and felt in the gay community as increased discrimination and threats of violence. The AIDS crisis was also a breaking point in sexual politics, serving as a platform for new conservative moralism, both within and outside of the gay and lesbian liberation movement.
Hence, I claim that the AIDS crisis was used to legitimize (re)pathologizing of sexualities that deviated from monogamous and heterosexual norms, only a few years after homosexuality had been removed from the Finnish diagnosis code of mental disorders. Here, the differences and similarities in Seta's and MSC Finland's sexual politics provide an important point of comparison: they highlight the polyphony and struggle over discourse within a minority, rarely conveyed in histories striving for a singular narrative
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
