140 research outputs found
Käsiteanalyysi yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintastrategiasta vähittäiskaupan toimialalla
Get PDFKuluttajien arvojen muutosten erityisesti eettisyyttä korostavaan suuntaan ja individualisaation seurauksena markkinat ovat fragmentoituneet. Lisäksi julkista sektoria on alettu kestävyysvajeen ja poliittisten linjausten seurauksena yksityistämään ja markkinaehtoistamaan. Näiden muutosten seurauksena on alkanut syntyä uudenlaista yhteiskunnallista yritystoimintaa, joka ei pohjaudu voitontavoittelulle, vaan yhteiskunnassa ilmenevien ongelmien ratkaisemiselle. Tutkimuksessa on selvitetty, mitä tarkoittavat yhteiskunnallisten yritysten sekä liiketoimintastrategioiden käsitteet vähittäiskaupan toimialalla. Käsitteiden määrittelyn avulla on pyritty selvittämään millaisia liiketoimintastrategioita yhteiskunnalliset yritykset voivat hyödyntää vähittäiskapan toimialalla.
Yhteiskunnallisten yritysten sekä liiketoimintastrategioiden käsitettä vähittäiskaupan toimialalla on selvitetty käsiteanalyysin avulla. Käsiteanalyysissä on muodostettu tietopohja alan julkaisujen avulla, pääkäsitteitä on analysoitu vertailtu suhteessa niiden lähikäsitteisiin. Käsitteet on purettu osiin, eli nostettu esiin erilaisia tulkintoja sekä näkemyksiä ja pohdittu niitä. Analyysiä on tehty hermeneuttisen kehän avulla. Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on yhteiskunnallisten ongelmien lieventäminen tai poistaminen. Valtaosa niiden voitoista käytetään yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Niiden toimintaan kuuluu olennaisesti sidosryhmien osallistaminen yrityksen päätöksentekoon. Niiden liiketoiminta on avointa ja läpinäkyvää. Liiketoimintastrategialla tarkoitetaan yhdellä toimialalla noudatettavia strategioita. Vähittäiskaupan toimialalla yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintastrategiat voidaan jakaa kilpailu- ja yhteistyöstrategioihin. Kilpailustrategioita ovat tuottavuus ja yrityksen asemointi kuluttajien mieleen. Yhteistyöstrategioita ovat arvon yhteistuotanto ja arvoverkostoyhteistyö sidosryhmien kanssa.
Yhteiskunnallisen yrityksen käsite on moninainen ja vielä osin jäsentymätön. Sen toiminnassa keskeistä on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen sekä voittojen ohjaaminen tämän tarkoituksen toteuttamiseksi. Yritystoiminnan perusedellytys on kannattavuus, joka saavutetaan kilpailuedun avulla ja joka pohjautuu kilpailijoita parempaan tuottavuuteen tai ylivertaiseen asiakkaalle tuotettuun arvoon. Ylivertainen asiakasarvo saavutetaan asemoimalla yritys halutulla tavalla kuluttajien mieliin asiakaslupauksen kautta. Tuottavuus ja asemointi tuotetaan yrityksen arvoketjussa suhteellisen resurssiedun kautta, mikä pohjautuu arvoketju-, ympäristö- ja yritysanalyyseihinsiirretty Doriast
Valkoselkätikan suojeluohjelma - Kohdeluettelo, Ensiarvoiset kohteet
No full textLuovutamme ohessa ministeriön Maailman Luonnon Säätiöltä tilaaman valkoselkätikan suojeluohjelman ensi osan, joka sisältää lyhyen kuvauksen tehtävästä sekä kohdekuvaukset ja karttarajaukset 37 ensiarvoisesta, nykyään suojelun ulkopuolella olevasta kohteesta. Niiden yhteispinta-ala on 1654 ha ja keskiala 44 ha. Täydellisenä suojeluohjelma tullaan jättämään myöhemmin.
Täydellinen ohjelma sisältää muut valkoselkätikan suojelun kannalta tärkeiksi arvioimamme kohteet sekä ehdotukset niistä muista toimenpiteistä, joilla lajin häviäminen maamme pysyvästä pesimälinnustosta voidaan nähdäksemme estää.
Helsingissä 4.1.1991
Juha Tiainen, valkoselkätikkatyöryhmän puheenjohtaja
Tapio Alanko
Tatu Hokkanen
Timo Laine, projektisihteeri
Michael Möller
Esa Niinivirta
Raimo Pakarinen, projektisihteeri
Sauli Sarkanen
Raimo Virkkala
Valkoselkätikkatyöryhmä
Maailman Luonnon Sääti
Holländsk metodologi för konsumtionsforskning, en recension av Paul Lemmens' measurement and distribution of alcohol consumption
No full text
Osallisuusryhmä demokratiakasvatuksen tilana – tapaustutkimus lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa
Get PDFAbstractThis research concentrates on the experiences of children and young people operating in the local participation groups in Oulu. Research focuses on the motives and procedures of joining in the groups and the essential activities and objectives of the groups. Co-operation between children, young people and adults is also discussed. The research perspective is pedagogical: what kind of a forum for democratic education do participation groups offer to children and young people? The research is a multi-method case study based on data from surveys, interviews and observation. The data is analyzed with the SPSS statistical analysis program and thematic content analysis. Childhood studies offer a theoretical starting point by recognizing children’s and young people’s agency and ability to participate. Participation is discussed in terms of central democratic theories. Participation groups as spaces for democratic education are viewed especially in terms of the didactic triangle of knowledge, values and skills introduced by Ove Korsgaard. Critical viewpoints on democratic education are discussed based on Gert Biesta’s formulations. Hannah Arendt’s insights into human interaction as a place where human subjectivity is born are also considered. Participation groups are spaces of social participation in which children, young people and adults reciprocally recognize each other as competent actors. An adult person with situational awareness and pedagogical tact is considered central to a participation group. Participation groups are understood as representative bodies whose functionality depends on the members’ ability to be active and committed participants. Age is thought to be a factor that both promotes and prevents group activities. Participation groups are also considered to be places where children and young people plan the activities based on their own interests, where they can express their own opinions and views and are also able to take part in decision-making. From the viewpoint of democratic education, participation groups are considered as pedagogical spaces that offer opportunities to acquire knowledge and skills for participatory action within their immediate surroundings and in society at large. These abilities are needed in groups’ activities on a constant basis, but children and young people also appreciate their value for their future life. At the core of participation seems to lie the idea of being able to live with others who are not exactly like me. TiivistelmäTutkimuskohteena ovat lasten ja nuorten kokemukset alueellisten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Tutkimuksessa selvitetään ryhmään liittymisen tapoja ja motiiveja, toimintamuotoja ja vaikuttamiskohteita sekä osallisuusryhmää lasten, nuorten ja aikuisten keskinäisen toiminnan tilana. Näkökulma on pedagoginen: minkälaisen demokratiakasvatuksen tilan osallisuusryhmä tarjoaa lapsille ja nuorille? Tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu osallisuustoiminnan havainnoinnista sekä lasten ja nuorten kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistoa on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä temaattisella sisällönanalyysillä. Tutkimus paikantuu lapsuudentutkimuksen paradigmaan, jonka ytimessä on lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus. Osallisuutta taustoitetaan keskeisten demokratiateorioiden kautta ja osallisuusryhmien toimintaa erityisesti Ove Korsgaardin luoman kansalaiskasvatuksen didaktisen kolmion kautta. Lisäksi analyysissa hyödynnetään Gert Biestan esittämiä kriittisiä näkökulmia demokratiakasvatukseen sekä Hannah Arendtin näkemyksiä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta subjektiviteetin synnyn tilana. Osallisuusryhmä näyttäytyy sosiaalisen osallisuuden tilana, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja aikuisten vastavuoroinen tunnustaminen kompetentteina toimijoina. Tilannetaitoinen ja pedagogisen tahdikkuuden taitava aikuinen on toiminnan keskeinen voimavara. Osallisuusryhmä ymmärretään edustukselliseksi järjestelmäksi, jonka toimintakykyisyyteen nähdään keskeisesti vaikuttavan ryhmän jäsenten aktiivisuus ja sitoutuneisuus toimintaan. Ikä nähdään sekä ryhmän toimintaa edistävänä että hidastavana tekijänä. Osallisuusryhmä on myös vaikuttavan osallisuuden tila, jossa lapset ja nuoret suunnittelevat toimintaa omien intressiensä pohjalta, tuovat esiin omia mielipiteitään ja näkemyksiään sekä tekevät päätöksiä itselleen merkityksellisissä asioissa. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta osallisuusryhmä määritellään pedagogiseksi tilaksi, jossa on mahdollista omaksua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia osallistuvaan ja vaikuttavaan toimintaan omassa lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Näitä valmiuksia tarvitaan osallisuusryhmien toiminnassa jatkuvasti, mutta lapset ja nuoret kokevat niiden oppimisen hyödylliseksi myös tulevaisuutta ajatellen. Osallisuuden ytimessä on ajatus kyvystä oppia elämään toisten kanssa, jotka eivät ole aivan kuten minä. Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kaljusensalissa (KTK112) 14. joulukuuta 2013 klo 12.00Abstract
This research concentrates on the experiences of children and young people operating in the local participation groups in Oulu. Research focuses on the motives and procedures of joining in the groups and the essential activities and objectives of the groups. Co-operation between children, young people and adults is also discussed. The research perspective is pedagogical: what kind of a forum for democratic education do participation groups offer to children and young people? The research is a multi-method case study based on data from surveys, interviews and observation. The data is analyzed with the SPSS statistical analysis program and thematic content analysis.
Childhood studies offer a theoretical starting point by recognizing children’s and young people’s agency and ability to participate. Participation is discussed in terms of central democratic theories. Participation groups as spaces for democratic education are viewed especially in terms of the didactic triangle of knowledge, values and skills introduced by Ove Korsgaard. Critical viewpoints on democratic education are discussed based on Gert Biesta’s formulations. Hannah Arendt’s insights into human interaction as a place where human subjectivity is born are also considered.
Participation groups are spaces of social participation in which children, young people and adults reciprocally recognize each other as competent actors. An adult person with situational awareness and pedagogical tact is considered central to a participation group. Participation groups are understood as representative bodies whose functionality depends on the members’ ability to be active and committed participants. Age is thought to be a factor that both promotes and prevents group activities. Participation groups are also considered to be places where children and young people plan the activities based on their own interests, where they can express their own opinions and views and are also able to take part in decision-making. From the viewpoint of democratic education, participation groups are considered as pedagogical spaces that offer opportunities to acquire knowledge and skills for participatory action within their immediate surroundings and in society at large. These abilities are needed in groups’ activities on a constant basis, but children and young people also appreciate their value for their future life. At the core of participation seems to lie the idea of being able to live with others who are not exactly like me.Tiivistelmä
Tutkimuskohteena ovat lasten ja nuorten kokemukset alueellisten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Tutkimuksessa selvitetään ryhmään liittymisen tapoja ja motiiveja, toimintamuotoja ja vaikuttamiskohteita sekä osallisuusryhmää lasten, nuorten ja aikuisten keskinäisen toiminnan tilana. Näkökulma on pedagoginen: minkälaisen demokratiakasvatuksen tilan osallisuusryhmä tarjoaa lapsille ja nuorille? Tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu osallisuustoiminnan havainnoinnista sekä lasten ja nuorten kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistoa on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä temaattisella sisällönanalyysillä.
Tutkimus paikantuu lapsuudentutkimuksen paradigmaan, jonka ytimessä on lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus. Osallisuutta taustoitetaan keskeisten demokratiateorioiden kautta ja osallisuusryhmien toimintaa erityisesti Ove Korsgaardin luoman kansalaiskasvatuksen didaktisen kolmion kautta. Lisäksi analyysissa hyödynnetään Gert Biestan esittämiä kriittisiä näkökulmia demokratiakasvatukseen sekä Hannah Arendtin näkemyksiä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta subjektiviteetin synnyn tilana.
Osallisuusryhmä näyttäytyy sosiaalisen osallisuuden tilana, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja aikuisten vastavuoroinen tunnustaminen kompetentteina toimijoina. Tilannetaitoinen ja pedagogisen tahdikkuuden taitava aikuinen on toiminnan keskeinen voimavara. Osallisuusryhmä ymmärretään edustukselliseksi järjestelmäksi, jonka toimintakykyisyyteen nähdään keskeisesti vaikuttavan ryhmän jäsenten aktiivisuus ja sitoutuneisuus toimintaan. Ikä nähdään sekä ryhmän toimintaa edistävänä että hidastavana tekijänä. Osallisuusryhmä on myös vaikuttavan osallisuuden tila, jossa lapset ja nuoret suunnittelevat toimintaa omien intressiensä pohjalta, tuovat esiin omia mielipiteitään ja näkemyksiään sekä tekevät päätöksiä itselleen merkityksellisissä asioissa. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta osallisuusryhmä määritellään pedagogiseksi tilaksi, jossa on mahdollista omaksua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia osallistuvaan ja vaikuttavaan toimintaan omassa lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Näitä valmiuksia tarvitaan osallisuusryhmien toiminnassa jatkuvasti, mutta lapset ja nuoret kokevat niiden oppimisen hyödylliseksi myös tulevaisuutta ajatellen. Osallisuuden ytimessä on ajatus kyvystä oppia elämään toisten kanssa, jotka eivät ole aivan kuten minä
Osallisuusryhmä demokratiakasvatuksen tilana:tapaustutkimus lasten ja nuorten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa
No full textAbstract
This research concentrates on the experiences of children and young people operating in the local participation groups in Oulu. Research focuses on the motives and procedures of joining in the groups and the essential activities and objectives of the groups. Co-operation between children, young people and adults is also discussed. The research perspective is pedagogical: what kind of a forum for democratic education do participation groups offer to children and young people? The research is a multi-method case study based on data from surveys, interviews and observation. The data is analyzed with the SPSS statistical analysis program and thematic content analysis.
Childhood studies offer a theoretical starting point by recognizing children’s and young people’s agency and ability to participate. Participation is discussed in terms of central democratic theories. Participation groups as spaces for democratic education are viewed especially in terms of the didactic triangle of knowledge, values and skills introduced by Ove Korsgaard. Critical viewpoints on democratic education are discussed based on Gert Biesta’s formulations. Hannah Arendt’s insights into human interaction as a place where human subjectivity is born are also considered.
Participation groups are spaces of social participation in which children, young people and adults reciprocally recognize each other as competent actors. An adult person with situational awareness and pedagogical tact is considered central to a participation group. Participation groups are understood as representative bodies whose functionality depends on the members’ ability to be active and committed participants. Age is thought to be a factor that both promotes and prevents group activities. Participation groups are also considered to be places where children and young people plan the activities based on their own interests, where they can express their own opinions and views and are also able to take part in decision-making. From the viewpoint of democratic education, participation groups are considered as pedagogical spaces that offer opportunities to acquire knowledge and skills for participatory action within their immediate surroundings and in society at large. These abilities are needed in groups’ activities on a constant basis, but children and young people also appreciate their value for their future life. At the core of participation seems to lie the idea of being able to live with others who are not exactly like me.Tiivistelmä
Tutkimuskohteena ovat lasten ja nuorten kokemukset alueellisten osallisuusryhmien toiminnasta Oulussa. Tutkimuksessa selvitetään ryhmään liittymisen tapoja ja motiiveja, toimintamuotoja ja vaikuttamiskohteita sekä osallisuusryhmää lasten, nuorten ja aikuisten keskinäisen toiminnan tilana. Näkökulma on pedagoginen: minkälaisen demokratiakasvatuksen tilan osallisuusryhmä tarjoaa lapsille ja nuorille? Tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu osallisuustoiminnan havainnoinnista sekä lasten ja nuorten kyselystä ja teemahaastatteluista. Aineistoa on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä temaattisella sisällönanalyysillä.
Tutkimus paikantuu lapsuudentutkimuksen paradigmaan, jonka ytimessä on lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus. Osallisuutta taustoitetaan keskeisten demokratiateorioiden kautta ja osallisuusryhmien toimintaa erityisesti Ove Korsgaardin luoman kansalaiskasvatuksen didaktisen kolmion kautta. Lisäksi analyysissa hyödynnetään Gert Biestan esittämiä kriittisiä näkökulmia demokratiakasvatukseen sekä Hannah Arendtin näkemyksiä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta subjektiviteetin synnyn tilana.
Osallisuusryhmä näyttäytyy sosiaalisen osallisuuden tilana, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja aikuisten vastavuoroinen tunnustaminen kompetentteina toimijoina. Tilannetaitoinen ja pedagogisen tahdikkuuden taitava aikuinen on toiminnan keskeinen voimavara. Osallisuusryhmä ymmärretään edustukselliseksi järjestelmäksi, jonka toimintakykyisyyteen nähdään keskeisesti vaikuttavan ryhmän jäsenten aktiivisuus ja sitoutuneisuus toimintaan. Ikä nähdään sekä ryhmän toimintaa edistävänä että hidastavana tekijänä. Osallisuusryhmä on myös vaikuttavan osallisuuden tila, jossa lapset ja nuoret suunnittelevat toimintaa omien intressiensä pohjalta, tuovat esiin omia mielipiteitään ja näkemyksiään sekä tekevät päätöksiä itselleen merkityksellisissä asioissa. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta osallisuusryhmä määritellään pedagogiseksi tilaksi, jossa on mahdollista omaksua tiedollisia ja taidollisia valmiuksia osallistuvaan ja vaikuttavaan toimintaan omassa lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Näitä valmiuksia tarvitaan osallisuusryhmien toiminnassa jatkuvasti, mutta lapset ja nuoret kokevat niiden oppimisen hyödylliseksi myös tulevaisuutta ajatellen. Osallisuuden ytimessä on ajatus kyvystä oppia elämään toisten kanssa, jotka eivät ole aivan kuten minä
Deeper understanding at Lab 2 : the new experimental hall at Callio Lab underground centre for science and R & D in the Pyhäsalmi Mine, Finland
Get PDFIn this work I introduce Callio Lab, an underground centre for science and R & D in the Pyhäsalmi Mine, Finland, and the new underground measurement hall Lab 2. Furthermore I present the world’s deep underground laboratories (DULs). In addition I cover the main sources of the background radiation for underground laboratories including their effects to specific low background research topics. As a case study I describe the required steps for the concretisation of a deep underground measuring hall and the methods to reduce the radiative background in Lab 2, especially related to radon.
Callio Lab is one of the few deep underground laboratories in the world offering facilities with over-burden of more than 2 000 m.w.e (metres water equivalent), maximum being at 4 000 m.w.e. The deepest currently operating facilities are in Canada (SNOLab, 6 000 m.w.e.) and China (JingPing underground laboratory, 6 800 m.w.e.).
The new experimental hall Lab 2 is located at the depth of 1 430 m (approx. 4 000 m.w.e.) in the Pyhäsalmi Mine. The overburden makes the Lab 2 an optimal site for low (muon) background experiments. The value is based on the measurements presented in the Measurements of muon flux in the Pyhäsalmi underground laboratory (T. Enqvist et al., NIM A 554, 2005).
Lab 2 was finished during the spring 2016. The Lab 2 consists of two halls: the entrance hall (120 square metres) for handling cargo and the experimental hall (120 square metres). My involvement in the realization of the Lab 2 started in spring 2015 with the preliminary design and ended with the final design. During the design phases I contacted several Finnish suppliers to find documented, low background construction materials to be used in the construction. At the end of the construction I was also involved in the instrumentation of the experimental hall.
In the preliminary design the idea was to build a low background experimental hall using low background materials. As these materials were rather expensive the requirements had to be lowered. The main background source in the Lab 2 is the shotcrete walls and the ceiling due to relatively high concentration of uranium and thorium in the additive used in the concrete. Radon, Rn-222, emanating from the surrounding rock and concrete is the biggest challenge for the low background experiments. The radon is radioactive, noble gas and it can diffuse into every setup. The problem comes with the radioactivity of radon, as also the progenies of radon are radioactive all the way to the stable Pb-206.
Other DULs have also been challenged by the radon contamination, and several methods have been developed to mitigate the radon levels. Based on the example radon traps presented in the Low background techniques and experimental challenges for Borexino and its nylon vessels (A. Pocar, Ph. D. Thesis, Princeton University, 2003), a decision was made on the type of a radon trap most suitable for Lab 2. I made a schematic design for an active radon trap, a pressure swing adsorption filter.
Although first experiment, C14, is already using the Lab 2, background screening of the site has to be performed to fully understand the different background sources. This would help to define what kinds of experiments are feasible to be hosted in the Lab 2, and to define the types and thicknesses of radiation shielding needed for these experiments
Se on kuitenkin harrastus : jäsenten sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan lionsklubeissa I-piirin alueella
Get PDFTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vapaaehtoistoimintaan sitoutumista lionsklubeissa I-piirin alueella ja pohtia toiminnan tulevaisuutta. Lions on kansainvälinen palvelujärjestö, joka pyrkii tekemään hyväntekeväisyyttä palvelemalla apua tarvitsevia ihmisiä niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Järjestön paikallisyhdistykset, joita kutsutaan klubeiksi toimivat eri paikkakunnilla tukien paikkakuntien lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia sekä järjestäen muun muassa kansainvälistä nuorisovaihtoa. Klubeissa toiminta on riippuvaista jäsenistä, jotka tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä varainkeruun, talkoiden ja tapahtumien järjestämisen kautta. Aktiivisten jäsenten hankkiminen ja pitäminen organisaatiossa on erittäin tärkeää toiminnan jatkuvuuden kannalta. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Lions I-piirin kanssa.
Vapaaehtoistyö nähdään tässä tutkimuksessa osana kansalaisyhteiskuntaa ja se määritellään kansalaisen toiminnaksi, jota tehdään ilman rahallista palkkiota, omasta vapaasta tahdosta, niin, että toiminnan hyöty kohdistuu oman perheen ja ystäväpiirin ulkopuolelle. Koska tutkimuksen kohteena on organisaatio, tässä tapauksessa palvelujärjestö, on vapaaehtoistyö rajattu organisaatioissa tapahtuvan vapaaehtoistyön piiriin. Laajemmin myös naapuriavun kaltainen toiminta voidaan lukea vapaaehtoistyöksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu suomalaisen vapaaehtoistyön tilan ja tulevaisuudenkuvien tarkastelusta sekä vapaaehtoistyöhön sitoutumiseen liittyvistä tekijöistä.
Tutkimuskysymykset ovat: mitä jäsenet kertovat vapaaehtoistoimintaan lähtemisestä ja sen merkityksestä itselleen, mitkä tekijät sitouttavat jäseniä lionstoimintaan, ja millaisia näkemyksiä jäsenillä on lionstoiminnan tulevaisuudesta? Koska ilmiöstä halutaan saada syvällistä tietoa, tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tapaukseksi on määritelty lionstoiminta jäsenten näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että klubien jäsenet lähtevät toimintaan mukaan pääasiassa kutsuttuna. Toimintaan lähtemisen taustalla on auttamisen halu, verkostoitumisen tarve sekä mielekkään vapaa-ajan toiminnan löytäminen. Toimintaan sitoutumisen haasteena nähtiin oma jaksaminen, toiminnan mielekkyys ja ajankäytölliset haasteet. Vapaaehtoistyössä viihtymisen kannalta merkittäviä seikkoja toimintakulttuurissa ovat jäsenille annettava tuki ja arvostus. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että jäsenet saavat toiminnasta itselleen vastinetta. Lionstoiminta on antanut jäsenille harrastuksen, verkostoja, kasvamisen ja oppimisen mahdollisuuksia sekä voimavaroja. Klubien jäsenet kokivat palvelulle olevan edelleen tarvetta tulevaisuudessa, mutta jäsenmäärän pieneneminen ja klubitoiminnan hiipuminen huolettaa jäseniä. Yllä mainitut haasteet on tiedostettu ja niitä kehitetään järjestössä
- …
