1,720,976 research outputs found
Subantimicrobial dose doxycycline in the treatment of periodontitis
No full textParodontiitti on hampaan kiinnityskudosten tulehdussairaus, jonka etiologisena tekijänä patogeenit mikrobit. Mikrobiärsytyksen aiheuttava isännän immuunivaste saa aikaan parodontaalikudoksissa kudosvaurion. Parodontiitti ilmenee kliinisesti hampaan kiinnityskudoksen menetyksenä, joita yleensä on edeltänyt ientulehdus ja syventyneet ientaskut.
Parodontiitin anti-infektiivisen hoidon tukena voidaan käyttää matala-annoksisena doksisykliiniä (SDD, ”subantimicrobial dose doxycycline”). Lääkehoidon tavoitteena on isännän vasteen modulointi, mikä perustuu pääasiassa isännän metallomatriksiproteinaasien (MMP) inhibitioon. Doksisykliini hillitsee pleiotrooppisesti sinkkiriippuvaisia MMP:ita, jotka hajoittavat solunulkoista matriksia, mm. kollageeni I:stä. MMP:t vastaavat terveessä parodontiumissa kudosten uusiutumisesta, mutta parodontiitissä ne toimivat hallitsemattomasti.
Kliiniset kaksoisokkoutetut ja lumekontrolloidut 3, 6 ja 9 kuukauden mittaiset potilasseurannat ovat osoittaneet, että SDD- lääkitys ei-kirurgisen parodontiitin hoidon tukena lisää kliinistä kiinnitystasoa ja vähentää jäännöstaskusyvyyttä. Parodontiitin hoidon yhteydessä doksisykliiniä käytetään systeemisesti 20 mg kahdesti päivässä. Lääke on hyvin siedetty, eikä sen ole havaittu aiheuttavan sivuvaikutuksia tai mikrobiflooran muutoksia lumekontrolloiduissa seurantatutkimuksissa.
Kirjallisuustutkielman tarkoituksena on selvittää, miten subantimikrobiaali-annoksisella doksisykliinillä on vaikutusta hoidon tehoon parodontologisen hoidon tukena. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään doksisykliinin farmakologisia ominaisuuksia ja vaikutusta inflammatoriseen kudosvasteeseen, sen kliinisiä hyötyjä parodontologisen antiinfektiivisen hoidon tukena ja lääkityksen mahdollisia mikrobi- ja sivuvaikutuksia.
Tutkielma perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen: meta-analyyseihin, kriittisiin katsauksiin ja alkuperäisartikkeleihin
D-vitamiini ja parodontaali-infektio
Get PDFD-vitamiinin määrän elimistössä on havaittu vaikuttavan parodontiittiin ja moniin muihin sairauksiin. D-vitamiinia esiintyy elimistössä neljässä eri muodossa, joista oleellisimmat ovat 25(OH)D, joka on vitamiinin varastomuoto ja 1,25(OH)₂D, joka on vitamiinin aktiivinen muoto. 1,25(OH)₂D:n on havaittu toimivan immuunivastetta säätelevänä tekijänä varsinkin tulehdussytokiinien osalta. D-vitamiinia saadaan mm. kalasta ja maitotuotteista, joissa on joko luonnostaan D-vitamiinia tai sitä on lisätty niihin valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen perusteella. D-vitamiinia muodostuu myös auringonvalon vaikutuksesta iholla kolesterolista. Näiden lisäksi voidaan käyttää lisäravintovalmisteita, joiden avulla D-vitamiinin puutetta voidaan estää.
Lähtökohta: Perustuen D-vitamiinin biologisiin vaikutuksiin sekä luuston metaboliassa, että immuunivasteessa, on syytä olettaa, että D-vitamiinilla olisi vaikutusta parodontiumin terveydentilaan.
Menetelmät: Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään aiheeseen liittyviä julkaisuja D-vitamiinin perusaineenvaihdunnasta, arvioita mahdollisesti optimaalisesta D-vitamiinipitoisuudesta, sekä eri D-vitamiinimuotojen biologisista vaikutuksista parodontiumin alueella.
Tulokset: Seerumin D-vitamiinin varastomuodon, 25(OH)D:n, tasojen havaittiin monessa tutkimuksessa olevan alhaisia. Tulokset varastomuodon ja parodontaaliterveyden välisestä yhteydestä ovat ristiriitaisia. D-vitamiinin aktiivisen metaboliitin yhteyttä parodontiumin terveydentilaan on tutkittu vain oululaistutkimuksessa ja alhaisen pitoisuuden havaittiin olevan yhteydessä krooniseen parodontiittiin. Monet tutkimukset pitävät D-vitamiinin varastomuodon, 25(OH)D:n, minimiarvona 50 nmol/l, yli 75 nmol/l tasoa tärkeänä terveyttä ajatellen ja optimaalisena tasona 90–100 nmol/l parodontaalisen sekä yleisen terveydentilan kannalta.
Johtopäätökset: On ilmeistä, että D-vitamiinin aktiivisen muodon pitoisuus on yhteydessä parodontiumin terveydentilaan siten, että seerumin alhainen 1,25(OH2)D -taso on ominainen parodontiittipotilaalle. Tulokset 25(OH)D-tason yhteydestä parodontimin terveydentilaan ovat ristiriitaisia. Yhtenä syynä saattaa olla tutkittujen väestöjen alhaiset seerumin D-vitamiinitasot, jotka ovat merkittävästi alempia kuin terveyden kannalta optimaaliset tasot tai suositustasot. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voitaisiin päätellä, voidaanko D-vitamiinilisällä myötävaikuttaa parodontiumin terveydentilaan
Parodontaali- ja systeemisen inflammaation välinen yhteys : Tutkimus tulehduksen välittäjäaineista
No full textAbstractThe principal aim of this study was to explore associations between systemic inflammatory status and periodontal inflammation and tissue destruction. The study population consisted of 61 patients with chronic periodontitis, 30 periodontally healthy control subjects, and 80 subjects with type 1 diabetes mellitus (T1DM). The T1DM subjects were periodontally treated and re-examined eight weeks after completion of the treatment. The periodontal measures included plaque, probing depth (PD), bleeding on probing (BOP) and attachment level (AL). The serum levels of interleukin (IL)-6, tumor necrosis factor (TNF)-α, and interleukin (IL)-10, as well as the gingival crevicular fluid (GCF) level of matrix metalloproteinase (MMP)-8 were analyzed using commercially available ELISA assays, and serum high density lipoprotein (HDL) level using direct enzymatic methods. Serum IL-6 level associated significantly with the extent of inflamed periodontal pockets in T1DM subjects. Moreover, serum IL-6 modulated local periodontal inflammation in T1DM patients; periodontal healing turned out to be poorer in subjects with a high level of serum IL-6 than in those with a low level. Serum TNF-α/IL-10 ratio was three times higher in chronic periodontitis patients than in periodontally healthy control subjects. In T1DM subjects a significant inverse association between serum HDL level and the extent of inflamed periodontal pockets was found; subjects with a low serum HDL level presented 50% more inflamed periodontal sites than subjects with a high serum HDL level. A significant association between GCF MMP-8 level in shallow crevices and the extent of periodontal attachment loss in chronic periodontitis patients was observed. In conclusion, we focused on analyzing associations between systemic inflammatory status and periodontal conditions. According to our results, periodontal inflammation/infection is associated with systemic inflammatory status using serum IL-6, TNF-α/IL-10 ratio and HDL as indicators. Also, a high level of MMP-8 in GCF in shallow crevices could be indicative of higher susceptibility to periodontal infection and tissue destruction. TiivistelmäTutkimuksen tavoitteena oli tarkastella hampaiden kiinnityskudosten tulehduksen (pardodontiitti) ja siihen liittyvän inflammaation yhteyttä systeemiseen tulehdustilaan. Tutkimusaineistoon kuului 61 yleistervettä potilasta, joilla oli kohtalaisesti tai pitkälle edennyt parodontiitti, 30 yleistervettä yksilöä, joiden hampaiden kiinnityskudokset olivat terveet/lähes terveet (kontrolliryhmä), sekä 80 tyypin 1 diabetes mellitus (T1DM) potilasta, joilla esiintyi vaihtelevasti parodontiittia. T1DM potilaiden parodontiitti hoidettiin, ja heidät tutkittiin uudelleen kahdeksan viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Tutkittavilta tarkastettiin plakin määrä, ientaskujen syvyys, ienverenvuoto ja hampaiden kiinnityskudoksen menetys. Systeemistä tulehdustilaa mitattiin käyttäen seerumin interleukiini (IL)-6, tuumorinekroosifaktori (TNF)-α ja interleukiini (IL)-10 tasoja. Lisäksi määritettiin ientaskunesteen matriksimetalloproteinaasi (MMP)-8 taso. Kaikki edellä mainitut tulehduksen välittäjäainetasot määritettiin käyttäen ELISA-menetelmää. T1DM potilaiden seerumin IL-6 pitoisuuden ja tulehtuneiden ientaskujen määrän välillä vallitsi positiivinen yhteys. Lisäksi havaittiin, että seerumin korkea IL-6 taso heikensi parodontiitin paranemista. T1DM potilailla havaittiin käänteinen yhteys seerumin HDL-pitoisuuden ja tulehtuneiden ientaskujen määrän välillä. Tutkittavilla, joilla seerumin HDL-taso oli matala (Yhteenvetona, systeemisen tulehdustilan ja hampaiden kiinnityskudosten välillä vallitsee kaksisuuntainen yhteys; toisaalta parodontiitti lisää matala-asteista systeemistä tulehdustilaa ja toisaalta kohonnut systeeminen tulehdustila lisää alttiutta parodontiittiin ja siihen liittyvään inflammaatioon. Lisäksi ientaskunesteen korkea MMP-8 pitoisuus matalissa ientaskuissa voi merkitä lisääntynyttä alttiutta parodontiumin alueen tulehdukselle ja kudostuholle. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Department of Pharmacology and Toxicology (Aapistie 5 B), on 22 November 2012, at 12 noonAbstract
The principal aim of this study was to explore associations between systemic inflammatory status and periodontal inflammation and tissue destruction. The study population consisted of 61 patients with chronic periodontitis, 30 periodontally healthy control subjects, and 80 subjects with type 1 diabetes mellitus (T1DM). The T1DM subjects were periodontally treated and re-examined eight weeks after completion of the treatment. The periodontal measures included plaque, probing depth (PD), bleeding on probing (BOP) and attachment level (AL). The serum levels of interleukin (IL)-6, tumor necrosis factor (TNF)-α, and interleukin (IL)-10, as well as the gingival crevicular fluid (GCF) level of matrix metalloproteinase (MMP)-8 were analyzed using commercially available ELISA assays, and serum high density lipoprotein (HDL) level using direct enzymatic methods.
Serum IL-6 level associated significantly with the extent of inflamed periodontal pockets in T1DM subjects. Moreover, serum IL-6 modulated local periodontal inflammation in T1DM patients; periodontal healing turned out to be poorer in subjects with a high level of serum IL-6 than in those with a low level. Serum TNF-α/IL-10 ratio was three times higher in chronic periodontitis patients than in periodontally healthy control subjects. In T1DM subjects a significant inverse association between serum HDL level and the extent of inflamed periodontal pockets was found; subjects with a low serum HDL level presented 50% more inflamed periodontal sites than subjects with a high serum HDL level. A significant association between GCF MMP-8 level in shallow crevices and the extent of periodontal attachment loss in chronic periodontitis patients was observed.
In conclusion, we focused on analyzing associations between systemic inflammatory status and periodontal conditions. According to our results, periodontal inflammation/infection is associated with systemic inflammatory status using serum IL-6, TNF-α/IL-10 ratio and HDL as indicators. Also, a high level of MMP-8 in GCF in shallow crevices could be indicative of higher susceptibility to periodontal infection and tissue destruction.Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella hampaiden kiinnityskudosten tulehduksen (pardodontiitti) ja siihen liittyvän inflammaation yhteyttä systeemiseen tulehdustilaan. Tutkimusaineistoon kuului 61 yleistervettä potilasta, joilla oli kohtalaisesti tai pitkälle edennyt parodontiitti, 30 yleistervettä yksilöä, joiden hampaiden kiinnityskudokset olivat terveet/lähes terveet (kontrolliryhmä), sekä 80 tyypin 1 diabetes mellitus (T1DM) potilasta, joilla esiintyi vaihtelevasti parodontiittia. T1DM potilaiden parodontiitti hoidettiin, ja heidät tutkittiin uudelleen kahdeksan viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Tutkittavilta tarkastettiin plakin määrä, ientaskujen syvyys, ienverenvuoto ja hampaiden kiinnityskudoksen menetys. Systeemistä tulehdustilaa mitattiin käyttäen seerumin interleukiini (IL)-6, tuumorinekroosifaktori (TNF)-α ja interleukiini (IL)-10 tasoja. Lisäksi määritettiin ientaskunesteen matriksimetalloproteinaasi (MMP)-8 taso. Kaikki edellä mainitut tulehduksen välittäjäainetasot määritettiin käyttäen ELISA-menetelmää.
T1DM potilaiden seerumin IL-6 pitoisuuden ja tulehtuneiden ientaskujen määrän välillä vallitsi positiivinen yhteys. Lisäksi havaittiin, että seerumin korkea IL-6 taso heikensi parodontiitin paranemista. T1DM potilailla havaittiin käänteinen yhteys seerumin HDL-pitoisuuden ja tulehtuneiden ientaskujen määrän välillä. Tutkittavilla, joilla seerumin HDL-taso oli matala (<1.35 mmol/l), oli 50 % enemmän tulehtuneita ientaskuja kuin niillä, joilla HDL-taso oli korkea (≥1.35). Parodontiitti-ryhmässä seerumin TNF-α/IL-10 suhde oli kolminkertainen verrattuna kontrolliryhmän vastaavaan ilmentäen voimakkaampaa matala-asteista tulehdusta parodontiitti-potilailla. Matalista (<4 mm) ientaskuista kerätyn ientasunesteen MMP-8 pitoisuuden ja parodontiitin vaikeusasteen välillä vallitsi merkittävä postiivinen yhteys parodontiitti-potilailla.
Yhteenvetona, systeemisen tulehdustilan ja hampaiden kiinnityskudosten välillä vallitsee kaksisuuntainen yhteys; toisaalta parodontiitti lisää matala-asteista systeemistä tulehdustilaa ja toisaalta kohonnut systeeminen tulehdustila lisää alttiutta parodontiittiin ja siihen liittyvään inflammaatioon. Lisäksi ientaskunesteen korkea MMP-8 pitoisuus matalissa ientaskuissa voi merkitä lisääntynyttä alttiutta parodontiumin alueen tulehdukselle ja kudostuholle
Metabolinen oireyhtymä ja parodontaali-infektio – tuloksia Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimuksesta
No full textAbstractThe aim of this cohort study was to investigate whether metabolic syndrome, obesity, and hyperglycaemia are associated with parameters of periodontal disease, deepened periodontal pockets and alveolar bone loss.This study was based on the follow-up studies at ages 31 and 46 of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study, including clinical and radiological data on periodontal health at age 46, metabolic data at ages 31 and 46 and data on socioeconomic position and health behaviour factors. Article I included 1618 subjects. The study population of Article II consisted of never-smoking individuals without diabetes mellitus (n = 647). Article III was based on never-smoking individuals without diabetes mellitus (n = 725). The study population of Article IV included individuals without diabetes mellitus, and the analyses were done separately among the total population (n = 1318), among those who had never smoked (n = 725), and among current and former smokers (n = 556). Individuals with rheumatic and inflammatory intestinal and lung diseases were excluded from this study.The results of the study indicate that long-term (≥ 15 years) metabolic syndrome is associated with deepened periodontal pockets and alveolar bone loss. Long-term obesity, weight gain, and central obesity were associated with periodontal pocketing. It was also found that weight gain in males was associated with alveolar bone loss. Impairment in glucose control was found to be associated with periodontal pocketing and alveolar bone loss in those who do not suffer from diabetes mellitus. In addition, even slightly elevated fasting plasma glucose levels, under the threshold for prediabetes, were found to be associated with ≥ 4 mm probing pocket depths.The results of this study support the view that long-term metabolic syndrome, obesity, and hyperglycaemia could be a significant risk for periodontal diseases.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Tegelberg, P., Tervonen, T., Knuuttila, M., Jokelainen, J., Keinänen‐Kiukaanniemi, S., Auvinen, J., & Ylöstalo, P. (2019). Long‐term metabolic syndrome is associated with periodontal pockets and alveolar bone loss. Journal of Clinical Periodontology, 46(8), 799–808. https://doi.org/10.1111/jcpe.13154Self-archived versionTegelberg, P., Tervonen, T., Knuuttila, M., Jokelainen, J., Keinänen‐Kiukaanniemi, S., Auvinen, J., & Ylöstalo, P. (2021). Association of hyperglycaemia with periodontal status: Results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Clinical Periodontology, 48(1), 25–37. https://doi.org/10.1111/jcpe.13388Self-archived versionTegelberg, P., Saxlin, T., Tervonen, T., Knuuttila, M., Jokelainen, J., Auvinen, J., & Ylöstalo, P. (2021). Association of long‐term obesity and weight gain with periodontal pocketing: Results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Clinical Periodontology, 48(10), 1344–1355. https://doi.org/10.1111/jcpe.13524Self-archived versionTegelberg, P., Tervonen, T., Knuuttila, M., Saxlin, T., & Ylöstalo, P. (in press). Association of obesity and weight gain with alveolar bone loss: results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Clinical Periodontology.TiivistelmäTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko metabolinen oireyhtymä, lihavuus ja hyperglykemia yhteydessä parodontaali-infektion merkkeihin; syventyneisiin ientaskuihin ja alveolaariseen luukatoon.Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimuksen 31- ja 46-vuotisseurantatutkimusten tietoihin. Kliiniset ja radiologiset tiedot parodontaaliterveydestä kerättiin 46-vuotisseurantatutkimusjaksosta. Metaboliset tiedot, lihavuuteen ja hyperglykemiaan liittyvät tiedot sekä sosioekonomiset ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tiedot kerättiin 31- ja 46-vuotisseurannoista. Artikkeli I perustui 1618 henkilön tietoihin. Artikkeli II tarkasteli ei-diabeetikkoja tupakoimattomia henkilöitä (n = 647). Artikkeli III perustui tupakoimattomaan, ei-diabeetikkojen osajoukkoon (n = 725). Artikkeli IV perustui ei-diabeetikoihin ja analyysit tehtiin erikseen koko populaatiossa (n = 1318), tupakoimattomien osajoukossa (n = 725) sekä entisillä ja nykyisillä tupakoitsijoilla (n = 556). Reuma-, tulehdukselliset suolisto- ja keuhkosairaudet poissuljettiin tutkimuksesta.Tutkimustulokset osoittivat pitkäaikaisen (≥ 15 vuotta) metabolisen oireyhtymän olevan yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin ja alveoliluukatoon. Pitkäaikainen lihavuus, painon nousu ja keskivartalolihavuus olivat yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin sekä vuotaviin syventyneisiin ientaskuihin. Lisäksi painon nousun havaittiin olevan yhteydessä alveoliluukatoon miehillä. Glukoositasapainon heikentymisen löydettiin olevan yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin ja alveoliluukatoon. Lisäksi jo hieman koholla olevat paastoglukoosiarvot, jotka silti olivat alle prediabeteksen raja-arvon, olivat yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin.Tämän tutkimuksen tulokset tukevat sitä näkemystä, että pitkäaikainen metabolinen oireyhtymä, lihavuus ja hyperglykemia ovat merkittäviä riskitekijöitä parodontaalisairauksien syntymiselle.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Tegelberg, P., Tervonen, T., Knuuttila, M., Jokelainen, J., Keinänen‐Kiukaanniemi, S., Auvinen, J., & Ylöstalo, P. (2019). Long‐term metabolic syndrome is associated with periodontal pockets and alveolar bone loss. Journal of Clinical Periodontology, 46(8), 799–808. https://doi.org/10.1111/jcpe.13154Rinnakkaistallennettu versioTegelberg, P., Tervonen, T., Knuuttila, M., Jokelainen, J., Keinänen‐Kiukaanniemi, S., Auvinen, J., & Ylöstalo, P. (2021). Association of hyperglycaemia with periodontal status: Results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Clinical Periodontology, 48(1), 25–37. https://doi.org/10.1111/jcpe.13388Rinnakkaistallennettu versioTegelberg, P., Saxlin, T., Tervonen, T., Knuuttila, M., Jokelainen, J., Auvinen, J., & Ylöstalo, P. (2021). Association of long‐term obesity and weight gain with periodontal pocketing: Results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Clinical Periodontology, 48(10), 1344–1355. https://doi.org/10.1111/jcpe.13524Rinnakkaistallennettu versioTegelberg, P., Tervonen, T., Knuuttila, M., Saxlin, T., & Ylöstalo, P. (in press). Association of obesity and weight gain with alveolar bone loss: results of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Clinical Periodontology.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F101 of the Faculty of Biochemistry and Molecular Medicine (Aapistie 7), on 16 June 2023, at 12 noonAbstract
The aim of this cohort study was to investigate whether metabolic syndrome, obesity, and hyperglycaemia are associated with parameters of periodontal disease, deepened periodontal pockets and alveolar bone loss.
This study was based on the follow-up studies at ages 31 and 46 of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study, including clinical and radiological data on periodontal health at age 46, metabolic data at ages 31 and 46 and data on socioeconomic position and health behaviour factors. Article I included 1618 subjects. The study population of Article II consisted of never-smoking individuals without diabetes mellitus (n = 647). Article III was based on never-smoking individuals without diabetes mellitus (n = 725). The study population of Article IV included individuals without diabetes mellitus, and the analyses were done separately among the total population (n = 1318), among those who had never smoked (n = 725), and among current and former smokers (n = 556). Individuals with rheumatic and inflammatory intestinal and lung diseases were excluded from this study.
The results of the study indicate that long-term (≥ 15 years) metabolic syndrome is associated with deepened periodontal pockets and alveolar bone loss. Long-term obesity, weight gain, and central obesity were associated with periodontal pocketing. It was also found that weight gain in males was associated with alveolar bone loss. Impairment in glucose control was found to be associated with periodontal pocketing and alveolar bone loss in those who do not suffer from diabetes mellitus. In addition, even slightly elevated fasting plasma glucose levels, under the threshold for prediabetes, were found to be associated with ≥ 4 mm probing pocket depths.
The results of this study support the view that long-term metabolic syndrome, obesity, and hyperglycaemia could be a significant risk for periodontal diseases.Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko metabolinen oireyhtymä, lihavuus ja hyperglykemia yhteydessä parodontaali-infektion merkkeihin; syventyneisiin ientaskuihin ja alveolaariseen luukatoon.
Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimuksen 31- ja 46-vuotisseurantatutkimusten tietoihin. Kliiniset ja radiologiset tiedot parodontaaliterveydestä kerättiin 46-vuotisseurantatutkimusjaksosta. Metaboliset tiedot, lihavuuteen ja hyperglykemiaan liittyvät tiedot sekä sosioekonomiset ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tiedot kerättiin 31- ja 46-vuotisseurannoista. Artikkeli I perustui 1618 henkilön tietoihin. Artikkeli II tarkasteli ei-diabeetikkoja tupakoimattomia henkilöitä (n = 647). Artikkeli III perustui tupakoimattomaan, ei-diabeetikkojen osajoukkoon (n = 725). Artikkeli IV perustui ei-diabeetikoihin ja analyysit tehtiin erikseen koko populaatiossa (n = 1318), tupakoimattomien osajoukossa (n = 725) sekä entisillä ja nykyisillä tupakoitsijoilla (n = 556). Reuma-, tulehdukselliset suolisto- ja keuhkosairaudet poissuljettiin tutkimuksesta.
Tutkimustulokset osoittivat pitkäaikaisen (≥ 15 vuotta) metabolisen oireyhtymän olevan yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin ja alveoliluukatoon. Pitkäaikainen lihavuus, painon nousu ja keskivartalolihavuus olivat yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin sekä vuotaviin syventyneisiin ientaskuihin. Lisäksi painon nousun havaittiin olevan yhteydessä alveoliluukatoon miehillä. Glukoositasapainon heikentymisen löydettiin olevan yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin ja alveoliluukatoon. Lisäksi jo hieman koholla olevat paastoglukoosiarvot, jotka silti olivat alle prediabeteksen raja-arvon, olivat yhteydessä syventyneisiin ientaskuihin.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat sitä näkemystä, että pitkäaikainen metabolinen oireyhtymä, lihavuus ja hyperglykemia ovat merkittäviä riskitekijöitä parodontaalisairauksien syntymiselle
Virulence factors of periodontal pathogens : Aggregatibacter actinomycetemcomitans and Porphyromonas gingivalis
No full text
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
- …
