1,722,014 research outputs found
Uppfyllande av kraven på vägnätet i TEN-T-förordningen
No full textSelvityksessä on esitetty päivitetyn TEN-T-asetuksen vaatimukset tieverkolle sekä toimenpiteet vaatimusten täyttämiseksi. Selvityksessä on myös kuvattu mahdollisuudet, joilla valtio voi hakea vapautuksia vaatimusten täyttämisestä. Selvityksessä ei oteta kantaa tieverkon tavoitetilaan, hankkeiden kannattavuuteen, liikenteelliseen tarpeeseen ja priorisointiin tai liikenneturvallisuuteen.
Suomessa tieverkko on jaettu kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon, joiden kehittämiseksi on asetuksessa säädetty erilaisia vaatimuksia.
Kattavan verkon vaatimuksena on, että tie on erityisesti suunniteltu, rakennettu tai parannettu moottoriajoneuvoliikennettä varten. Levähdysalueita tulee olla käytettävissä enintään 100 kilometrin päässä toisistaan. Lisäksi liikkeessäpunnitusjärjestelmiätulee olla asennettuna keskimäärin 300 kilometrin välein tieosuuksilla, joilla on paljon tavaraliikennettä. Kattavan verkon vaatimusten tulee olla toteutettu 31.12.2050 mennessä.
Edellä mainitut kattavan verkon vaatimukset koskevat myös ydinverkkoa sillä erotuksella, että levähdysalueita tulee olla 60 kilometrin välein. Ydinverkolla vaatimuksena on myös, että teillä on vastakkaisiin ajosuuntiin kulkevat ajoradat erotettu toisistaan, eikä tiet risteä samassa tasossa. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava turvallisten ja valvottujen pysäköintialueiden kehittäminen ydinverkolla keskimäärin enintään 150 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Ydinverkolla vaatimukset tulee olla toteutettu 31.12.2030 tai 31.12.2040 mennessä vaatimuksesta riippuen.
Tällä hetkellä kattavalla verkolla ja ydinverkolla eivät toteudu vaatimukset, jotka koskevat liikkeessäpunnitusjärjestelmiä (kustannusarvio n. 0,8 M€ + vuosikulut) ja levähdysalueita (kustannusarvio kattavalla verkolla noin 56-70 M€ ja ydinverkolla 16-20 M€). Lisäksi ydinverkolla ei kaikilta osin toteudu vaatimus liittyen ajoratojen erotteluun ja teiden risteämiseen samassa tasossa (kustannusarvio on noin 3,6 –3,8 mrd.€). Ydinverkolla ei myöskään toteudu vaatimus raskaan liikenteen turvallisista ja valvotuista pysäköintialueista. Tämän vaatimuksen osalta lähtökohtana on, että ne toteutuvat markkinaehtoisesti.
Valtio voi hakea vapautuksia vaatimusten täyttämisestä esimerkiksi alhaisen liikennemäärän tai alhaisen hyötykustannussuhteen vuoksi. Vähäisistä liikennemääristä johtuen valtaosa maanteiden TEN-T-verkosta on poikkeusten piirissä. Vapautusmahdollisuudet koskevat kattavalla verkolla ja ydinverkolla liikkeessäpunnitusjärjestelmiensekä levähdysalueiden toteuttamista. Lisäksi ydinverkolla voi hakea vapautuksia vastakkaisiin ajosuuntiin kulkevien ajoratojen erotteluun ja toimenpiteille, joiden myötä tiet eivät risteä samassa tasossa.
Suomen tieverkolla on kahdessa kohdassa vilkkaasti liikennöidyt tieosuudet, joille ei voi hakea vapautuksia: ydinverkolla valtatiellä 4 Vaajakosken kohdalla ja Raision keskustassa Turun kehätiellä (kt40). Näissä kohteissa tulee toteuttaa toimenpiteet, jotta vastakkaisiin ajosuuntiin kulkevat ajoradat saadaan erotettua toisistaan eikä tiet risteä samassa tasossa (kustannusarvio noin 460 M €)
The Trans-European Transport Network (Ten-T): History, Progress and Financing
No full textSumming up, the author, M.E.S. (Master in European Studies) MA (International Relations) Dipl.-Ing. (Transport Sciences), presents the basis of his actual doctor thesis about the international and strategic dimensions of the enlargement of the Trans-European Network (TEN) to Russia, the caucasus and Turkey. The article deals with the creation and the development of the TEN-T program of the European Commission. After the description of the history of this program, the progress of the fourteen transport priority projects is shown from the report of the Christophersen group to the European Council in 1994. In addition, the guidelines and the financial rules of the TEN-T are examined, which implemented a regular report from the member states to the Commission. With these data the financial forecast gets more realistic and further amendments about the construction progress could be made. Afterwards, the financing of the infrastructure projects is presented on the basis of the different European, government and private fundings. Finally an outcast is given about the new priority projects of 2004
Compliance with the requirements of the TEN-T Regulation on the railway network
No full textEuroopan Unionissa on heinäkuussa 2024 astunut voimaan uusi TEN-T-asetus, joka säätää Euroopan laajuisen liikenneverkon kehityksen suuntaviivat ja aikataulun. Tämän selvityksen keskeisin tavoite on käydä läpi asetuksen vaatimukset ja Suomen valtion omistaman rataverkon vaatimuksenmukaisuus. Lisäksi niiltä osin, kun vaatimukset eivät valtion rataverkolla täyty, arvioidaan vaatimuksenmukaistamisen kustannukset. Tässä työssä ei arvioida hankeyhtiöiden ratayhteyksien vaatimuksenmukaisuutta, koska vaatimusten toteutuminen on riippuvainen suunnitelmaratkaisuista ja hankkeiden toteuttamisesta.
Asetuksessa on vaatimuksia liittyen rataverkon sähköistykseen, akselipainoon, suunniteltuun nopeuteen, ERTMS-järjestelmiin ja muihin liikennemuotoihin liittämiseen sekä kaluston liikkumisen mahdollistamisen osalta junapituuksiin ja kuormaulottumaan. Ydinverkolla rataverkon tulee olla vaatimusten mukainen pääosin vuoden 2030 loppuun mennessä. Laajennetulla ydinverkolla määräaika on pääosin vuoden 2040 loppuun mennessä ja kattavalla verkolla pääosin vuoden 2050 loppuun mennessä. Kaikki asetuksen vaatimukset eivät koske kaikkia verkkotasoja.
Suomea velvoittavia rautateiden vaatimuksia ovat eurooppalaisen raideleveyden selvittämiseen ja suunnitteluun, merisatamien rautatieyhteyteen, sisävesisatamien maantie- tai rautatieyhteyteen ja lentoasemien rautatieyhteyteen liittyvät vaatimukset. Vaatimukset pätevät vain satamiin, joissa vuosittainen kokonaislastimäärä on yli kaksi miljoonaa tonnia, ja lentoasemiin, joissa vuosittainen matkustajamäärä on yli 12 miljoonaa. Velvoittavien vaatimusten osalta Suomi täyttää hyvin vaatimukset; 17 merisatamasta vain yhteen satamaan (Inkoon satama) ei ole vaadittua rautatieyhteyttä, sisävesisatamien rautatie- tai maantieyhteyksien ja lentoasemien rautatieyhteyden osalta vaatimus täyttyy. Kustannuksia ei arvioitu Inkoon merisataman ratayhteyden perustamiselle, koska yhteyttä ei ole suunniteltu eikä sen toteuttamisvastuista ole päätetty. Raideleveyden osalta Väylävirasto tarkastelee asiaa erillisissä selvityksissä.
Asetuksen mukaan satamiin ja kaupunkisolmukohtiin on perustettava multimodaalinen tavaraliikenneterminaali. Myös nämä vaatimukset velvoittavat Suomea. Satamissa multimodaalisuus toteutuu, koska jokaisessa satamassa yhdistyy vesiliikenne rautatie- ja/tai maantieliikenteen kanssa. Kaupunkisolmukohtien osalta vaatimus täyttyy kaikissa kaupunkisolmukohdissa paitsi Lahdessa, koska muissa kaupunkisolmukohdissa on lentoasema tai satama, joissa yhdistyy kaksi eri liikennemuotoa. Kustannuksia multimodaalisten tavaraliikenneterminaalin perustamiselle ei arvioitu tässä raportissa. Multimodaalisten tavaraliikenneterminaalien perustaminen ei ole Väyläviraston vastuulla.
Lisäksi asetuksessa on vaatimuksia, jotka eivät velvoita Suomea erillisverkkostatuksen (raideleveys poikkeaa eurooppalaisten vaatimusten mukaisesta nimellisestä raideleveydestä 1 435 mm) vuoksi. Tämän työn tarkasteluissa kuitenkin selvisi, että Suomen rataverkko täyttää melko hyvin myös ne asetuksen vaatimukset, jotka eivät ole erillään olevilla verkoilla velvoittavia vaatimuksia. Ydinverkolla nämä vaatimukset eivät täyty kaikilta osin henkilöliikenteen suunnitellun nopeuden tai 740 m tavarajunien liikennöinnin mahdollistamisen osalta. Ydinverkon vaatimukset sähköistyksestä, akselipainosta ja suunnitellusta tavaraliikenteen vähimmäisnopeudesta täyttyvät. Kattavalla verkolla vaatimukset eivät täyty kaikilta osin sähköistyksen osalta. Kattavalla verkolla vaatimukset täyttyvät akselipainon osalta. ERTMS vaatimukset tulevat täyttymään Digirata-hankkeen toteuttamisen myötä, ainoastaan ydinverkolla Digirata-hankkeen aikataulu poikkeaa vaatimuksen aikataulusta kahden rataosan osalta.
Tässä työssä on arvioitu kustannukset myös niiden vaatimusten toteuttamiselle, jotka eivät ole Suomea velvoittavia: Kustannukset henkilöliikenteen suunnitellun nopeuden nostolle ydinverkolla ja sähköistämiselle kattavalla verkolla ovat yhteensä noin 450 milj. €. Kustannukset valtion rataverkon muuttamiseksi ERTMS-järjestelmään on yhteensä noin 1,4 mrd. €. ERTMS-järjestelmän kustannukset sisältävät koko Suomen rataverkon infrastruktuurimuutosten kustannukset, eivät ainoastaan TEN-T-verkkoon kuuluvien osuuksien muutoksia.
Jäsenvaltioiden on mahdollista hakea komissiolta vapautusta velvoittaviin vaatimuksiin. Suomi voi hakea komissiolta vapautusta vaatimukseen, joka koskee Inkoon sataman liittämistä rautatieinfrastruktuurin sekä vaatimukseen, jonka mukaan uusilla ydinverkon ja laajennetun ydinverkon radoilla tulee olla mahdollista liikennöidä 1 435 mm:n raideleveydellä
TEN-T NETWORK
No full textU sklopu nove prometne politike Europske unije donijela se odluka o uspostavi
Transeuropske mreže prometnica kojom se teži ukloniti postojeće infrastrukturne, tehničke
i tehnološke prepreke prometnih sustava zemalja članica s ciljem uspostave jedinstvene,
funkcionalne, multimodalne transportne mreže. TEN-T mrežom nastoji se uspostaviti
takvu prometnu infrastrukturu, koja će, osim u transportnom smislu, utjecaja imati i na
unutarnja tržišta zemalja članica te na taj način doprinijeti gospodarskom napretku
područja Europske unije. Republika Hrvatska, pristupanjem Uniji 2013. godine napravila
je prvi korak prema integraciji u TEN-T mrežu prometnica, te je sukladno tome donesena
Strategija razvoja Hrvatske prometne mreže koja sadrži razvojne planove prometne
infrastrukture za svaku granu prometa. Za konačnu realizaciju TEN-T mreže potrebno je
dovršiti 30 prioritetnih projekata u sklopu devet glavnih koridora osnovne TEN-T mreže.
Prioritetni projekti pod nadzorom su europskih koordinatora, a financirani su putem
Instrumenta za povezivanje Europe.establishment of Transeuropean transport network that seeks to remove existing
infrastructure, tehnical and tehnological barriers in transport systems of member states to
establish unique, functional, multimodal transport network. TEN-T network seeks to
establish such functional transport infrastructure, which will, except in transport terms,
have impact on the internal market of the member states and thus contribute to economic
progres of the European Union. The Republic of Croatia, joining the Union in 2013. made
the first step towards integration into TEN-T transport network, and accordingly adopted
Development Strategy of Croatian transport network which includes transport
infrastructure development plans for each mode of transport. For the final realization of the
TEN-T network is necessary to complete 30 priority projects within nine major corridors
of the core TEN-T network.Priority projects are under the supervision of the European
coordinators and funded by the Connecting Europe Facility
TRANSEUROPSKA PROMETNA MREŽA TEN-T
No full textTranseuropska prometna mreža (TEN-T) je inicijativa Europske unije koja ima za cilj poboljšati prometnu infrastrukturu u Europi i povećati učinkovitost prometa na razini Europske unije. Glavni cilj TEN-T-a je povezati prometne mreže u cijeloj Europi, poboljšati prometnu učinkovitost i potaknuti održivi razvoj u prometnom sektoru. TEN-T se sastoji od devet prometnih koridora koji su osmišljeni kako bi se poboljšala prometna povezanost regija u Europi, a osigurava povezanost najvećih luka, zračnih luka i gradova s unutrašnjosti kontinenta. Inicijativa se također bavi poboljšanjem prometnih mreža na drugim razinama, kao što su povezivanje lučkih infrastruktura, unapređenje graničnih prijelaza, promicanje održive mobilnosti i razvoj modernih prometnih tehnologija. Ciljevi TEN-T-a uključuju stvaranje učinkovitijeg i sigurnijeg europskog prometnog sustava, smanjenje zagušenja u prometu, poboljšanje povezanosti regija, osiguranje održivog i sigurnog prometa, te poticanje gospodarskog razvoja kroz poboljšanu prometnu infrastrukturu. U završnom radu su prikazani TEN-T koridori te najveće i najznačajnije luke i terminali koji se nalaze na spomenutom koridoru
TRANSEUROPSKA PROMETNA MREŽA TEN-T
No full textTranseuropska prometna mreža (TEN-T) je inicijativa Europske unije koja ima za cilj poboljšati prometnu infrastrukturu u Europi i povećati učinkovitost prometa na razini Europske unije. Glavni cilj TEN-T-a je povezati prometne mreže u cijeloj Europi, poboljšati prometnu učinkovitost i potaknuti održivi razvoj u prometnom sektoru. TEN-T se sastoji od devet prometnih koridora koji su osmišljeni kako bi se poboljšala prometna povezanost regija u Europi, a osigurava povezanost najvećih luka, zračnih luka i gradova s unutrašnjosti kontinenta. Inicijativa se također bavi poboljšanjem prometnih mreža na drugim razinama, kao što su povezivanje lučkih infrastruktura, unapređenje graničnih prijelaza, promicanje održive mobilnosti i razvoj modernih prometnih tehnologija. Ciljevi TEN-T-a uključuju stvaranje učinkovitijeg i sigurnijeg europskog prometnog sustava, smanjenje zagušenja u prometu, poboljšanje povezanosti regija, osiguranje održivog i sigurnog prometa, te poticanje gospodarskog razvoja kroz poboljšanu prometnu infrastrukturu. U završnom radu su prikazani TEN-T koridori te najveće i najznačajnije luke i terminali koji se nalaze na spomenutom koridoru
TEN-T U REPUBLICI HRVATSKOJ
No full textTEN-T je prometna mreža koja uključuje željezničke linije, ceste, unutarnje plovne putove, pomorske brodske rute, luke, zračne luke i željezničke terminale. Mreža ima važan utjecaj na gospodarsku i prometnu koheziju unutar Europe, te je u posljednjih tridesetak godina izrasla u multimodalnu i transkontinentalnu mrežu, koja se neprestano širi prema razumljivim kriterijima. Cijela prometna mreža koja danas ima važan utjecaj na gospodarstvo zemalja europe je nastala kao potpora izgradnji i nadogradnji prometne infrastrukture u cijeloj Europskoj Uniji. Kako za ostale europske zemlje i regije po kojima prolazi TEN-T mreža, tako i za Hrvatsku ima značajan utjecaj i nalazi se u gotovo svim strateškim dokumentima vezanim za promet. Razvoj TEN-T mreže može biti presudan i za razvoj gospodarstva Hrvatske u budućnosti
Transeuropska transportna mreža (TEN-T)
No full textTema ovog završnog rada je TEN-T (Transeuropska transportna) mreža. Ona se sastoji od koridora osnovne i sveobuhvatne mreže koji služe za povezivanje članice Europske Unije. Opisani su svi koridori osnovne mreže, zajedno sa njihovim ulogama i karakteristikama. Spominju se robni tokovi te njihova svrha, a isto tako i sve prometne grane koje se po njima odvijaju te su detaljno objašnjeni. Također, istaknuta je politika funkcioniranja i ciljevi TEN-T mreže koji su doneseni od strane Europske komisije. Kroz Republiku Hrvatsku prolaze dva koridora, a to su Mediteranski koridor i koridor Rajna-Dunav koji imaju značajnu ulogu unutarnjeg povezivanja i rasta hrvatskog gospodarstva te su ključna poveznica TEN-T mreže za luku Rijeka. Za luku Rijeka su obrađeni podaci utjecaja njene lokacije u odnosu na samu mrežu, objašnjeni njeni terminali te definirani ciljevi budućeg razvoja
Transeuropska transportna mreža (TEN-T)
No full textTema ovog završnog rada je TEN-T (Transeuropska transportna) mreža. Ona se sastoji od koridora osnovne i sveobuhvatne mreže koji služe za povezivanje članice Europske Unije. Opisani su svi koridori osnovne mreže, zajedno sa njihovim ulogama i karakteristikama. Spominju se robni tokovi te njihova svrha, a isto tako i sve prometne grane koje se po njima odvijaju te su detaljno objašnjeni. Također, istaknuta je politika funkcioniranja i ciljevi TEN-T mreže koji su doneseni od strane Europske komisije. Kroz Republiku Hrvatsku prolaze dva koridora, a to su Mediteranski koridor i koridor Rajna-Dunav koji imaju značajnu ulogu unutarnjeg povezivanja i rasta hrvatskog gospodarstva te su ključna poveznica TEN-T mreže za luku Rijeka. Za luku Rijeka su obrađeni podaci utjecaja njene lokacije u odnosu na samu mrežu, objašnjeni njeni terminali te definirani ciljevi budućeg razvoja
- …
