1,721,085 research outputs found
Talko ry - Rahastonhoitajan opas
Full text linkTämä opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:lle. Opinnäytetyö on tehty toiminnallisena tutkimuksena, jonka tuotoksena on syntynyt Talko ry:n rahastonhoitajalle opas, jossa ohjeistetaan demonstroivien kuvien ja esimerkkien avulla yhdistyksen käytännön kirjanpidon tekemisestä tilinpäätöksen laatimisesta sekä muista rahaston-hoitajan tehtävistä. Rahastonhoitajan opas käsittelee näitä asioita Talko ry:n toimintaperiaatteiden ja -tapojen pohjalta sisältäen oikeita esimerkkejä esimerkiksi kirjanpidon kirjauksista.
Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry, on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Pasilan kampuksella toimiva ja vaikuttava opiskelijayhdistys. Yhdistys on Haaga-Helian liiketalouden, myynnin, International Business -opiskelijoiden ainejärjestö, jonka päivittäistä toimintaa hoitaa vuosittain uudelleenvalittava hallitus.
Toimin itse kirjoitushetkellä Talko ry:n hallituksessa kolmatta toimikautta, viimeisimpänä puheenjohtajan roolissa. Roolissani olen huomannut käytännön tasolla, kuinka iso merkitys yhdistyksen sisäisillä ohjeilla ja perehdytysmateriaaleilla on varsinkin hallituksen jäsenten vaihtuessa. Talko ry:n hallitus valitaan vuosittain uudestaan, jonka takia on tärkeää, että nämä materiaalit ovat ajan tasalla, ovat yhdistyksen toimintatapojen mukaisia sekä informaatiopohjaltaan paikkansa pitäviä. Toimeksiantajan, Talko ry:n, rahastonhoitajan perehdytys-, ohje- ja koulutusmateriaalit eivät ole vuosiin ole täyttäneet edellä mainittuja piirteitä, jonka johdosta olen päivittämässä rahastonhoita-jan opasta.
Rahastonhoitajan opas hyödyntää opinnäytetyön tietoperustassa esiteltyjä aiheita, mutta oppaas-sa keskitytään ensisijaisesti kertomaan ja näyttämään käytännön tasolla, kuinka Talko ry:n kirjanpidon kirjauksia tehdään, mitä yhdistyksen tilinpäätöksessä on otettava huomioon, ja mitä muita tehtäviä Talko ry:n rahastonhoitajalla on
Talko ry:n rahastonhoitajan opas
Full text linkOpinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, jonka tuotoksena syntyi opas Talko ry:n rahastonhoitajaa varten. Opas esittelee yhdistyksen rahastonhoitajan yleisimmät tehtävät, ja kuinka tehtäviä olisi suositeltava hoitaa. Opas on tarkoitettu avuksi Talko ry:n rahastonhoitajan perehdyttämiseen ja myöhemmin varsinaisen toiminnan tueksi, eikä se sovellu sellaisenaan muiden yhdistysten käyttöön.
Oppaassa käytetään apuna työn raporttiosuudessa käsiteltyjä teoriaa. Teoriapuolessa on esitelty toimeksiantaja sekä sen prosessit, käsitelty yhdistystoimintaa yleisesti sekä käyty läpi kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä asioita. Teoriaosuus on rakennettu hyvin pitkälti lakien ja asetusten pohjalle. Lisäksi apuna on käytetty myös aiheista kirjoitettua kirjallisuutta. Talko ry:n osuuden osalta lähteenä ovat yhdistyksen omat materiaalit. Opas itsessään ei käsittele teoriapuolta, oletusarvona on että rahastonhoitajalla on peruskoulutus kirjanpidosta eikä tätä ole syytä enää erikseen avata. Oppaassa näytetään esimerkkikirjaukset kuukausittaisesta kirjanpidosta kuvakaappauksineen ja esitellään tilinpäätösprosessi ja sen vaiheet. Lisäksi oppaassa käsitellään myös muut rahastonhoitajan vastuut kuten kassanhallinta ja budjetointi.
Työ toteutettiin kokonaisuudessaan syksyn 2019 aikana
Talko ry:n puheenjohtajiston käsikirja
Full text linkHaaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry on Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa, Pasilan kampuksella toimiva liiketalouden, myynnin sekä kansainälisen liiketalouden ainejärjestö. Yhdistyksen tehtävä on tehdä laadukasta edunvalvontaa sekä tuottaa tapahtumia ja tarjota erinäisiä jäsenetuja jäsenistölleen. Yhdistys toimii Tradenomiopiskelijaliiton itsenäisenä jäsenjärjestönä.
Yhdistymisvapaus on jokaisen suomalaisen poliittinen perusoikeus. Suomessa yhdistystoimintaa säätelee yhdistyslaki, joka antaa hyvin suurpiirteiset linjat toiminnalle. Yhdistyksien toiminnan tarkemmat rajaukset tehdään jokaisen yhdistyksen omissa säännöissä. Yhdistyksille on pyritty antamaan mahdollisimman laajat oikeudet päättää omista toimintatavoistaan.
Yhdistysten käytännön toimintaa pyörittää yhdistyksen hallitus ja toiminnan suuntalinjoista päätetään yhdistyksen kokouksissa. Toiminnan ylläpitämiseen on kehittynyt vuosien saatossa hyviksi todettuja yleisiä käytäntöjä. Näitä sovelletaan muun muassa yhdistyksen kokouksiin ja päätöksentekoprosesseihin.
Yhdistykset ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia organisaatioita. Niiden johtamisessa täytyy siis ymmärtää vapaaehtoisten johtamisen erityispiirteitä. Yhdistyksen jäsenten sitouttaminen sen toimintaan sekä toimijoiden motivaation ylläpitäminen tuottavat yhdistyksen puheenjohtajistolle jatkuvasti töitä.
Hyväksi johtajaksi ei tarvitse syntyä, vaan johtamisen taitoja voi oppia. Johtajan tulee osata kuunnella muita ja tarkastella myös oman työnsä jälkeä. Johtajan tulee voida myös kehittää itseään, samalla kun hän auttaa muita kehittymään.
Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:n puheenjohtajiston vastuut on selkeästi jaettu, riippuen heidän omista henkilökohtaisista vahvuuksistaan. He johtavat hallituksen sisällä neljää tiimiä, jotka ovat edunvalvonta, hallinto, viestintä sekä tapahtumat.
Puheenjohtajistolla on vastuu yhdistyksen hallituksen toiminnasta. Heidän tehtävänään on seurata, että päätökset sekä toiminta ovat linjassa yhdistyksen sääntöjen sekä yhdistyslain kanssa. Tämän lisäksi he vastaavat siitä, että hallitus tekee sille määritellyt velvollisuudet yhdistyksen hallituksen toimintaa määrittelevien dokumenttien perusteella. Nämä dokumentit ovat toimintasuunnitelma sekä talousarvio
Ohjeistus vastuulliseen toimintaan opiskelijayhdistyksessä
No full textOpinnäytetyössä tarkasteltiin vastuullisen johtamisen merkitystä opiskelijayhdistyksen toiminnassa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehitystyönä ja se tehtiin toimeksiantona Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:lle (myöhemmin Talko ry). Talko ry on HaagaHelian Pasilan kampuksella toimiva opiskelijayhdistys. Työn tavoitteena oli laatia yhdistyksen tuleville puheenjohtajistoille vastuullisuusohjeistus tukemaan yhdistyksen jatkuvuutta, perehdytystä ja vastuullisuutta yhdistyksen kaikissa toiminnoissa sekä johtamisessa. Työ rajattiin puheenjohtajiston kannalta keskeisiin yhdistyksen toimintoihin, joten markkinointia tai viestintää ei käsitelty erillisinä kokonaisuuksina.
Tietoperusta rakentui yhdistystoiminnan ja vastuullisuuden teemoista. Produkti laadittiin tekijän omiin kokemuksiin perustuen yhdistyksen puheenjohtajana. Opinnäytetyöprosessi eteni syksystä 2024 syksyyn 2025 asti. Ohjeistusta suunniteltiin ja kehitettiin yhteistyössä toimeksiantajan ja yhdistyksen nykyisen puheenjohtajan kanssa.
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt vastuullisuusohjeistus sisältää ohjeita ja toimintamalleja liittyen taloudenhoitoon, tapahtumiin, jäsenrekisteriin ja sen ylläpitoon sekä muihin keskeisiin puheenjohtajiston tehtäviin. Ohjeistusta on tarkoitus hyödyntää osana puheenjohtajiston perehdytystä. Sen avulla työskentely tehostuu tiedon löytyessä yhdestä helposti saatavilla olevasta dokumentista. Ohjeistus tukee yhdistyksen vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa ja on sovellettavissa myös muiden yhdistysten käyttöön. Vastuullisuusohjeistus löytyy tämän opinnäytetyön liitteenä
Markkinointiviestintäsuunnitelma Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:lle
Full text linkOpinnäytetyö on osa Haaga-Helian Liiketalouden koulutusohjelmaa. Opinnäytetyö käsittelee markkinointiviestintäsuunnitelman suunnittelua ja toteuttamista Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:lle. Helsingissä sijaitseva yhdistys on voittoa tavoittelematon. Yhdistys toimii Haaga-Helian liiketalouden ja myynnin sekä kansainvälisen liiketalouden opiskelijoiden edunvalvojana ja palvelujärjestönä. Idea opinnäytetyölle syntyi työskennellessäni
Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:n hallituksessa. Opinnäytetyö laadittiin ja toteutettiin keväällä 2018. Työ on laadultaan toiminnallinen. Työ etenee vetoketjuperiaatteen mukaisesti eli jokainen aihe käydään kerrallaan läpi, sisältäen sekä teoriaperustan, että siihen perustuvan pohdinnan. Työn tavoitteena on yhdistyksen markkinointiviestinnän suunnittelu sekä graafisen ohjeistuksen,
räätälöidyn PowerPoint-teeman, sosiaalisen median strategisen ohjeistuksen ja markkinointiviestintäsuunnitelman tuottaminen. Opinnäytetyössä selvitettiin teorian avulla markkinointiviestinnän suunnitteluprosessin kulkua. Opinnäytetyössä keskityttiin laatimaan Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry:lle lähtökohta-analyysit, asetettiin tavoitteet, määriteltiin kohderyhmä, resurssit, valittiin
markkinointiviestintäkanavat sekä digitaalisen markkinointiviestinnälle että sosiaalisen medialle. Suunnitelmien pohjalta laadittiin markkinointiviestintäsuunnitelma sekä toimintaa tukevat
työkalut. Työn tuloksena on valmis markkinointiviestintäsuunnitelma, jonka pohjalta yhdistys voi kehittää sekä toteuttaa jäsenistölleen kohdistuvaa viestintää sekä tehostaa omaa päivittäistä työskentelyään
Do enopthamo,: pelo Dr. Talko.
Full text linkSegundo este autor, a retração do globo ocular dá-se nas seguintes circunstancias
Relations of Julian Talko-Hryncewicz, a Polish anthropologist, to Lithuania
No full textLenkų antropologas Julijonas Talko-Grincevičius (Talko-Hryncewicz, 1850–1936) paliko ryškų pėdsaką Lenkijos, kaimyninių kraštų ir net tolimojo Sibiro bei Mongolijos medicinoje ir etnologijoje. Straipsnyje apžvelgiami mokslininko ryšiai su Lietuva, jos žmonėmis ir mokslu. Su Lietuva J. Talko-Grincevičių sieja kilmė, čia praleisti jaunystės metai, be to, Lietuvos žmonės jam buvo antropologinių tyrinėjimų objektas. J. Talko-Grincevičius savo giminę laikė sulenkėjusiais lietuviais. Jaunystę praleidęs Lietuvoje ir gyvendamas kitur, jis joje dažnai lankėsi, ypač mylėjo savo giminės dvarą Ilguvoje, tačiau lietuvių tautinio atgimimo siekiai jam liko svetimi. J. Talko-Grincevičius XIX ir XX a. sandūroje buvo vienas aktyviausių ir visapusiškiausių laiko, erdvės ir klausimų rato požiūriu Lietuvos gyventojų etninės antropologijos tyrinėtojų. Dalis jo paskelbtų duomenų apie lietuvius ir kitus Lietuvos gyventojus, deja, jau prarado mokslinę vertę, vis dėl to kai kas iš jo palikimo, kaip kraniometrinė senųjų gyventojų charakteristika, duomenys apie XIX a. pabaigos lietuvių ūgį, gali būti naudinga ir mūsų laikais – aktualizuota, įlieta į bendrą mūsų etninės antropologijos foną. Rašydamas apie lenkų antropologijos istoriją, J. Talko-Grincevičius nuolat pabrėždavo Vilniaus antropologijos židinio svarbą ir Lietuvos antropologijos pradininko Andriaus Sniadeckio nuopelnus. 1920 m. jis įkūrė Vilniaus universiteto Antropologijos ir priešistorijos katedrą. J. Talko-Grincevičiaus darbai galėjo būti viena paskatų tirti savo tautos antropologines savybes, laikyti antropologiją vienu tautotyros dėmenų, o tai buvo ypač svarbu tuo metu jau įsisiūbavusiam atgimimuiPolish anthropologist Julian Talko-Hryncewicz (1850–1936) left a deep imprint on medicine and ethnology of Poland, neighbouring lands and even distant Siberia and Mongolia. The paper overviews the relations of the scientist to Lithuania, its people and science. Talko-Hryncewicz is linked with Lithuania by his descent, youth, and the object of his anthropological investigations, i.e. Lithuanian people. He considered his kinsfolk to be Polonised Lithuanians. He spent his young days in Lithuania and when he lived abroad he would often visit the country and particularly loved an estate of his ancestors in Ilguva; however, he did not understand the aspirations of the Lithuanian national rebirth. At the turn of the 19th–20th c., Talko-Hryncewicz was one of the most active and versatile investigators of Lithuanian ethnic anthropology from the aspects of time, space and other issues. Regrettably, some of his published data on Lithuanians and other residents of Lithuania have lost scientific value; however, some of his heritage such as craniometric characteristics of the old inhabitants and data on the height of Lithuanians at the end of the 19th c. might be useful nowadays. When reviewing Polish anthropological history, Talko-Hryncewicz used to point out the significance of the Vilnius anthropological centre and the merits of Andrius Sniadeckis, the father of Lithuanian anthropology. In 1920, Talko-Hryncewicz founded the Department of Anthropology and Prehistory at Vilnius University. The works of Talko-Hryncewicz could be among the incentives to investigate the anthropological characteristics of own nation, consider anthropology to be one of the elements of ethnology, which was particularly important for the full-blown rebirth at that time
Rahastonhoitajan opas, Talko ry
Full text linkTämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, jonka lopputuloksena syntyi rahastonhoitajan opas toimeksiantajana toimineelle yhdistykselle. Toimeksiantajana on Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry. Opas on tarkoitettu yhdistyksen taloudenhoidon avuksi, erityisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemisessä.
Oppaan tekemisessä hyödynnetään aiheeseen liittyvää teoriaa, joka selvitetään työn raporttiosuudessa. Keskeisimpiä aiheita ovat yhdistystoiminta, yhdistyksen kirjanpito ja tilinpäätös. Teoria pohjautuu suurelta osin voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin. Oppaan suunnittelussa ja teossa on myös käytetty hyväksi toimeksiantajana olevan yhdistyksen nykyisiä ja entisiä hallituksen jäseniä, vapaamuotoisten keskusteluiden kautta. Raportti ja opas tehtiin syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana.
Vaikka teoriaa käsitellään raportissa, opas itse ei opeta kirjanpidon teoriaa. Oppaan tarkoitus on antaa käytännön ohjeet siitä, miten yhdistyksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen voi tehdä. Opas sisältää lukuisia käytännön esimerkkejä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemisestä käytössä olevalla kirjanpitojärjestelmällä.
Opas on tiivis paketti nimenomaan Talko ry:n taloushallinnon tehtävistä. Opas ei opeta kirjanpidon tai tilinpäätöksen perusteita, vaan nämä rahastonhoitajan tulee osata jo. Oppaan avulla pystyy tekemään hyvän kirjanpitotavan mukaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen, vaikka aikaisempaa kokemusta ei löytyisikään.
Oppaan onnistuminen mitataan tilikauden 2014 aikana, kun se otetaan käyttöön ensimmäisen kerran ja nähdään käytännössä, miten kirjanpito ja tilinpäätös onnistuvat sen avulla.This thesis was executed as a functional study, which resulted in a guidebook for the treasurer of the student organization who commissioned it. The student organization in question is Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry. The guide was intended for helping in the accounting of Talko ry.
Relevant theories about the subject were used to make the guide. These theories are clarified in detail in the report section of the thesis. Main topics are the function of an organization, accounting and financial statement. These theories are for the most part based on up to date legislation. In the planning and making of the guide current and former members of the board of Talko ry were also used for help through informal interviews. The report and the guide were made during the fall of 2013 and spring 2014.
Even though theories are dealt with on the report, the guide itself does not teach these theories. Guide’s purpose is to teach you how to do organization accounting in practice. It does include several practical examples of how to do accounting using the current accounting system.
The guide is compact instruction of how take care of Talko ry’s finances. It does not teach the basics of accounting because the new treasurer should already know these. With the help of the guide the treasurer is able to do organizational accounting and financial statement following the generally accepted accounting principles even though he did not have previous experience.
The success of the guide will be measured during the 2014 financial year when it is introduced for the first time. Results will be seen in the accounting and financial statement of the year 2014
Handbok och verktyg för föreningsutveckling
No full textI handboken finns material för föreningsutvecklingsarbete utvecklat i projektet TALKO Österbotten. Arbetet kan göras digitalt eller genom fysiska workshoppar. Handboken är ett komplement till webbsidan www.talkoosterbotten.fi.
Materialet är uppdelat i fyra delar: Struktur och ansvarsfördelning, Medlemmar, Strategiarbete och Kommunikation.fi=Ei tietoa saavutettavuudesta|sv=Okänd tillgänglighet|en=Unknown accessibility
Julian Talko- Hryncewicz 1850–1936 — badacz ludów mongolskich Azji Wewnętrznej
No full text J.D. Talko-Hryncewicz 1850–1936— a scholar studying the Mongolian peoples of Central AsiaThe article is an analysis of J.D. Talko-Hryncewicz’s works dealing with the anthropology, archaeology and ethnography of the Mongolian peoples of Central Asia in the context of the emergence and development of Mongolian studies in Russia at the turn of the 20th century, a period when a significant role in studies of the East began to be played by — in addition to Academy of Sciences institutes and universities — scholarly societies, with the Russian Geographical Society RGS making aparticularly important contribution. The work of Talko-Hryncewicz, a Pole, relating to Mongolian studies is evidence of a characteristic feature of the Russian Mongolian studies — their multinationality. For along time Talko-Hryncewicz headed one of the branches of the Russian Geographical Society — the Troitsk-Kyakhta Section of the Society’s Amur Branch, which contributed significantly to studies of Mongolian peoples. In that period Talko-Hryncewicz not only published studies in specialist fields anthropology, medicine, but also left a legacy of letters and memoirs, which are a source of information for the study of the history of Russian Mongolian studies, the subject of the present article. Apart from becoming a true anthropologist in Siberia, Talko-Hryncewicz got to be known there as an excellent organiser, working for along time as head of the Troitsk-Kyakhta Section of the Amur Branch of the Russian Geographical Society. Under his leadership the Section organised expeditions exploring “close and more distant localities of the Zabaykalsky Krai and Mongolia”; “botanical, zoological, mineral, anthropological and archaeological specimens” were collected with the help of many well-known “Russian and foreign specialists”; “systematic investigation of 500 graves” was conducted, which made it possible to “determine the culture and physical type of the ancient inhabitants of the country”; in addition, scholars conducted “anthropological studies of thousands of people of different races living there”. They collected a huge quantity of material concerning the material and spiritual culture of the Mongols, Buryats, Tungus and Chinese. Several issues of Trudy, the Section’s periodical, were published as well. The periodical featured articles by several dozen authors, both Russian and foreign; it was distributed to over sixty scholarly institutes and societies. Thus the RGS Section made a huge contribution to the study of Mongolian peoples thanks to the solid work of its members, an important figure among whom was J.D. Talko-Hryncewicz with his studies dealing with the anthropology of the indigenous peoples of Siberia.Translated by Anna Kijak J.D. Talko-Hryncewicz 1850–1936— a scholar studying the Mongolian peoples of Central AsiaThe article is an analysis of J.D. Talko-Hryncewicz’s works dealing with the anthropology, archaeology and ethnography of the Mongolian peoples of Central Asia in the context of the emergence and development of Mongolian studies in Russia at the turn of the 20th century, a period when a significant role in studies of the East began to be played by — in addition to Academy of Sciences institutes and universities — scholarly societies, with the Russian Geographical Society RGS making aparticularly important contribution. The work of Talko-Hryncewicz, a Pole, relating to Mongolian studies is evidence of a characteristic feature of the Russian Mongolian studies — their multinationality. For along time Talko-Hryncewicz headed one of the branches of the Russian Geographical Society — the Troitsk-Kyakhta Section of the Society’s Amur Branch, which contributed significantly to studies of Mongolian peoples. In that period Talko-Hryncewicz not only published studies in specialist fields anthropology, medicine, but also left a legacy of letters and memoirs, which are a source of information for the study of the history of Russian Mongolian studies, the subject of the present article. Apart from becoming a true anthropologist in Siberia, Talko-Hryncewicz got to be known there as an excellent organiser, working for along time as head of the Troitsk-Kyakhta Section of the Amur Branch of the Russian Geographical Society. Under his leadership the Section organised expeditions exploring “close and more distant localities of the Zabaykalsky Krai and Mongolia”; “botanical, zoological, mineral, anthropological and archaeological specimens” were collected with the help of many well-known “Russian and foreign specialists”; “systematic investigation of 500 graves” was conducted, which made it possible to “determine the culture and physical type of the ancient inhabitants of the country”; in addition, scholars conducted “anthropological studies of thousands of people of different races living there”. They collected a huge quantity of material concerning the material and spiritual culture of the Mongols, Buryats, Tungus and Chinese. Several issues of Trudy, the Section’s periodical, were published as well. The periodical featured articles by several dozen authors, both Russian and foreign; it was distributed to over sixty scholarly institutes and societies. Thus the RGS Section made a huge contribution to the study of Mongolian peoples thanks to the solid work of its members, an important figure among whom was J.D. Talko-Hryncewicz with his studies dealing with the anthropology of the indigenous peoples of Siberia.Translated by Anna Kija
- …
