196,250 research outputs found
Kilpirauhasen toimintahäiriöt raskausaikana : Esiintyvyys ja vaikutus raskaustuloksiin
No full textAbstractMaternal thyroid dysfunction during pregnancy is common and has been associated with pregnancy complications and adverse perinatal outcomes. The aim of this epidemiological study was to investigate the associations between maternal thyroid disease and adverse pregnancy and perinatal outcomes as well as the trends in the use of thyroid medication during pregnancy.The source population for this study was drawn from the Finnish Medical Birth Register (MBR) between 2004 and 2013/2016 and was supplemented with data from the Prescription Register, the Special Refund Entitlement Register, the Care Register for Health Care (HILMO), and the Register on Congenital Malformations. Hypothyroid and hyperthyroid mothers with and without thyroid medication were identified from the MBR and compared to mothers without any thyroid disease.The overall prevalence of hypothyroidism in pregnancy was 3%. Most hypothyroid women used levothyroxine during pregnancy, and the rate of levothyroxine use during pregnancy increased more than five-fold during the study period. Maternal hypothyroidism was associated with increased risk of several adverse pregnancy outcomes, such as gestational hypertensive disorders, gestational diabetes, and preterm births. The risks of hypertensive disorders and preterm births were lower in women who used levothyroxine throughout pregnancy. However, the increased risk of gestational diabetes and caesarean section remained despite continuous levothyroxine use.The prevalence of hyperthyroidism in pregnancy was 0.4%. Women with active hyperthyroidism, as well as those with a history of hyperthyroidism, were at risk of developing pregnancy complications, such as gestational hypertensive disorders. They also had an increased risk of caesarean section and preterm birth. In addition, newborns of mothers with thyroid disease had a higher risk of neonatal intensive care unit treatment.In conclusion, both maternal hypothyroidism and hyperthyroidism were associated with adverse pregnancy and perinatal outcomes. One novel finding was that not just women with active hyperthyroidism but also women with a history of hyperthyroidism had increased odds of adverse pregnancy and perinatal outcomes and therefore should be considered at risk of developing pregnancy complications. The observed increase in the rate of thyroid hormone use suggests that awareness of the effects of thyroid disorders on pregnancy outcome has increased and that the threshold to treat thyroid dysfunction has declined in Finland.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Turunen, S., Vääräsmäki, M., Männistö, T., Hartikainen, A.-L., Lahesmaa-Korpinen, A.-M., Gissler, M., & Suvanto, E. (2019). Pregnancy and Perinatal Outcome Among Hypothyroid Mothers: A Population-Based Cohort Study. Thyroid, 29(1), 135–141. https://doi.org/10.1089/thy.2018.0311Self-archived versionTurunen, S., Vääräsmäki, M., Lahesmaa‐Korpinen, A., Leinonen, M. K., Gissler, M., Männistö, T., & Suvanto, E. (2020). Maternal hyperthyroidism and pregnancy outcomes: A population‐based cohort study. Clinical Endocrinology, 93(6), 721–728. https://doi.org/10.1111/cen.14282Self-archived versionTurunen, S., Vääräsmäki, M., Leinonen, M., Gissler, M., Männistö, T., & Suvanto, E. (2021). The Increased Trend of Medical Treatment for Thyroid Diseases during Pregnancy: A 13-Year National Study. European Thyroid Journal, 10(3), 230–236. https://doi.org/10.1159/000515125Self-archived versionTurunen, S., Vääräsmäki, M., Marttila, R., Leinonen, M., Gissler, M., Männistö, T., & Suvanto, E. (2021). Indications for intensive care unit treatment among neonates born to mothers with thyroid disease: A population-based cohort study. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäKilpirauhasen toimintahäiriöt raskausaikana ovat tavallisia ja ne voivat lisätä raskauskomplikaatioiden ja vastasyntyneisyyskauden ongelmien riskiä. Tämän epidemiologisen tutkimuksen tarkoitus oli selvittää äidin kilpirauhassairauksien vaikutusta raskaustuloksiin ja lisäksi kartoittaa kilpirauhassairauksiin käytettävien lääkkeiden käyttöä raskausaikana.Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin kansallista Syntyneiden lasten rekisteriä vuosilta 2004─2013/2016. Syntymärekisteri sisältää käytännössä kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset. Syntymärekisterin tietoja täydennettiin Kansaneläkelaitoksen (Kelan) ylläpitämistä resepti- ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien tiedostoista, Hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) ja Epämuodostumarekisteristä. Rekisteritietojen mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavia raskaana olevia naisia verrattiin kilpirauhasen suhteen terveisiin naisiin.Äidin kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys tutkimuksessa oli 3 %. Suurin osa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista raskaana olevista naisista käytti tyroksiinilääkitystä, ja raskaudenaikaisen tyroksiinilääkityksen käytön todettiin viisinkertaistuneen tällä vuosituhannella. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla todettiin olevan yhteys useisiin raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin, raskausdiabetekseen ja ennenaikaiseen synnytykseen. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä riski raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin ja ennenaikaiseen synnytykseen oli kuitenkin pienempi niillä naisilla, jotka käyttivät tyroksiinilääkitystä koko raskauden ajan. Riski raskausdiabetekseen ja keisarileikkauksiin säilyi huolimatta läpi raskauden käytetystä tyroksiinilääkityksestä.Kilpirauhasen liikatoiminnan esiintyvyys tässä tutkimuksessa oli 0,4%. Äidin raskaudenaikaisella kilpirauhasen liikatoiminnalla ja myös aikaisemmin sairastetulla kilpirauhasen liikatoiminnalla todettiin olevan yhteys raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin sekä keisarileikkauksiin ja ennenaikaisiin synnytyksiin. Vastasyntyneillä oli myös lisääntynyt riski joutua tehohoitoon, jos äidillä oli todettu kilpirauhassairaus.Sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoiminta näyttävät lisäävän raskauskomplikaatioiden riskiä ja vastasyntyneisyyskauden ongelmia. Lisäksi aikaisemmin sairastettuun kilpirauhasen liikatoimintaan näyttää liittyvän raskauskomplikaatioiden riski, ei pelkästään aktiiviseen liikatoimintaan raskausaikana. Kilpirauhashormonien käytön merkittävä lisääntyminen viittaa siihen, että raskauden aikaiset kilpirauhasongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan aikaisempaa paremmin ja hoidetaan herkemmin.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Turunen, S., Vääräsmäki, M., Männistö, T., Hartikainen, A.-L., Lahesmaa-Korpinen, A.-M., Gissler, M., & Suvanto, E. (2019). Pregnancy and Perinatal Outcome Among Hypothyroid Mothers: A Population-Based Cohort Study. Thyroid, 29(1), 135–141. https://doi.org/10.1089/thy.2018.0311Rinnakkaistallennettu versioTurunen, S., Vääräsmäki, M., Lahesmaa‐Korpinen, A., Leinonen, M. K., Gissler, M., Männistö, T., & Suvanto, E. (2020). Maternal hyperthyroidism and pregnancy outcomes: A population‐based cohort study. Clinical Endocrinology, 93(6), 721–728. https://doi.org/10.1111/cen.14282Rinnakkaistallennettu versioTurunen, S., Vääräsmäki, M., Leinonen, M., Gissler, M., Männistö, T., & Suvanto, E. (2021). The Increased Trend of Medical Treatment for Thyroid Diseases during Pregnancy: A 13-Year National Study. European Thyroid Journal, 10(3), 230–236. https://doi.org/10.1159/000515125Rinnakkaistallennettu versioTurunen, S., Vääräsmäki, M., Marttila, R., Leinonen, M., Gissler, M., Männistö, T., & Suvanto, E. (2021). Indications for intensive care unit treatment among neonates born to mothers with thyroid disease: A population-based cohort study. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 24 September 2021, at 12 noonAbstract
Maternal thyroid dysfunction during pregnancy is common and has been associated with pregnancy complications and adverse perinatal outcomes. The aim of this epidemiological study was to investigate the associations between maternal thyroid disease and adverse pregnancy and perinatal outcomes as well as the trends in the use of thyroid medication during pregnancy.
The source population for this study was drawn from the Finnish Medical Birth Register (MBR) between 2004 and 2013/2016 and was supplemented with data from the Prescription Register, the Special Refund Entitlement Register, the Care Register for Health Care (HILMO), and the Register on Congenital Malformations. Hypothyroid and hyperthyroid mothers with and without thyroid medication were identified from the MBR and compared to mothers without any thyroid disease.
The overall prevalence of hypothyroidism in pregnancy was 3%. Most hypothyroid women used levothyroxine during pregnancy, and the rate of levothyroxine use during pregnancy increased more than five-fold during the study period. Maternal hypothyroidism was associated with increased risk of several adverse pregnancy outcomes, such as gestational hypertensive disorders, gestational diabetes, and preterm births. The risks of hypertensive disorders and preterm births were lower in women who used levothyroxine throughout pregnancy. However, the increased risk of gestational diabetes and caesarean section remained despite continuous levothyroxine use.
The prevalence of hyperthyroidism in pregnancy was 0.4%. Women with active hyperthyroidism, as well as those with a history of hyperthyroidism, were at risk of developing pregnancy complications, such as gestational hypertensive disorders. They also had an increased risk of caesarean section and preterm birth. In addition, newborns of mothers with thyroid disease had a higher risk of neonatal intensive care unit treatment.
In conclusion, both maternal hypothyroidism and hyperthyroidism were associated with adverse pregnancy and perinatal outcomes. One novel finding was that not just women with active hyperthyroidism but also women with a history of hyperthyroidism had increased odds of adverse pregnancy and perinatal outcomes and therefore should be considered at risk of developing pregnancy complications. The observed increase in the rate of thyroid hormone use suggests that awareness of the effects of thyroid disorders on pregnancy outcome has increased and that the threshold to treat thyroid dysfunction has declined in Finland.Tiivistelmä
Kilpirauhasen toimintahäiriöt raskausaikana ovat tavallisia ja ne voivat lisätä raskauskomplikaatioiden ja vastasyntyneisyyskauden ongelmien riskiä. Tämän epidemiologisen tutkimuksen tarkoitus oli selvittää äidin kilpirauhassairauksien vaikutusta raskaustuloksiin ja lisäksi kartoittaa kilpirauhassairauksiin käytettävien lääkkeiden käyttöä raskausaikana.
Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin kansallista Syntyneiden lasten rekisteriä vuosilta 2004─2013/2016. Syntymärekisteri sisältää käytännössä kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset. Syntymärekisterin tietoja täydennettiin Kansaneläkelaitoksen (Kelan) ylläpitämistä resepti- ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien tiedostoista, Hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) ja Epämuodostumarekisteristä. Rekisteritietojen mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavia raskaana olevia naisia verrattiin kilpirauhasen suhteen terveisiin naisiin.
Äidin kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys tutkimuksessa oli 3 %. Suurin osa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista raskaana olevista naisista käytti tyroksiinilääkitystä, ja raskaudenaikaisen tyroksiinilääkityksen käytön todettiin viisinkertaistuneen tällä vuosituhannella. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla todettiin olevan yhteys useisiin raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin, raskausdiabetekseen ja ennenaikaiseen synnytykseen. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä riski raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin ja ennenaikaiseen synnytykseen oli kuitenkin pienempi niillä naisilla, jotka käyttivät tyroksiinilääkitystä koko raskauden ajan. Riski raskausdiabetekseen ja keisarileikkauksiin säilyi huolimatta läpi raskauden käytetystä tyroksiinilääkityksestä.
Kilpirauhasen liikatoiminnan esiintyvyys tässä tutkimuksessa oli 0,4%. Äidin raskaudenaikaisella kilpirauhasen liikatoiminnalla ja myös aikaisemmin sairastetulla kilpirauhasen liikatoiminnalla todettiin olevan yhteys raskauskomplikaatioihin, kuten raskaudenaikaisiin verenpaineongelmiin sekä keisarileikkauksiin ja ennenaikaisiin synnytyksiin. Vastasyntyneillä oli myös lisääntynyt riski joutua tehohoitoon, jos äidillä oli todettu kilpirauhassairaus.
Sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoiminta näyttävät lisäävän raskauskomplikaatioiden riskiä ja vastasyntyneisyyskauden ongelmia. Lisäksi aikaisemmin sairastettuun kilpirauhasen liikatoimintaan näyttää liittyvän raskauskomplikaatioiden riski, ei pelkästään aktiiviseen liikatoimintaan raskausaikana. Kilpirauhashormonien käytön merkittävä lisääntyminen viittaa siihen, että raskauden aikaiset kilpirauhasongelmat tunnistetaan ja diagnosoidaan aikaisempaa paremmin ja hoidetaan herkemmin
Varhaisella iällä alkavien vaihdevuosien metaboliset vaikutukset
No full textAbstractThe mean age at natural menopause is 51 years, preceded by a gradual decline of ovarian function (climacteric phase). One percent of women, however, experience menopause by the age of 40 (premature ovarian insufficiency, POI), and up to 12% experience menopause by the age of 45 (early menopause, EM). Women with POI are known to be at risk for some adverse health outcomes, especially osteoporosis and cardiovascular diseases, while less is known about the health consequences of EM. For some diseases, like diabetes, the evidence on the association of menopausal status and age at menopause is controversial.The objective of this study was to investigate health outcomes in women experiencing menopausal transition by their mid-40s, compared to premenopausal women at the same age. The main outcomes were a cardiovascular risk profile, glucose metabolism, vitamin D status and prevalence of thyroid autoantibody positivity and dysfunction. The study population consisted of female participants from the prospective Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966) who participated in the NFBC1966 46-year follow-up study. The 46-year-old participants were divided into two groups—climacteric and preclimacteric—based on their level of follicle-stimulating hormone (FSH) and menstrual anamnesis. The study outcomes were compared between the groups at the age of 46 and some outcomes also at the age of 31.The study results suggest that early-onset climacteric transition is an independent risk factor for adverse changes in body composition, lipid profile, liver enzymes and insulin sensitivity. The risk for thyroid dysfunctions in climacteric women was also slightly increased, even though the prevalence of thyroid autoantibody positivity did not increase. Interestingly, the use of hormone replacement therapy (HRT) was associated with higher vitamin D status in climacteric women, as the results were adjusted with factors known to be related to vitamin D status.In conclusion, early-onset menopausal transition should be considered a risk factor for adverse health outcomes. Healthy lifestyle habits and the use of HRT may be beneficial in reducing this risk.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Savukoski, S., Mäkelä, H., Auvinen, J., Jokelainen, J., Puukka, K., Ebeling, T., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2019). Climacteric Status at the Age of 46: Impact on Metabolic Outcomes in Population-Based Study. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 104(7), 2701–2711. https://doi.org/10.1210/jc.2018-02025Self-archived versionSavukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Auvinen, J. P., Pesonen, P. R. O., Keinänen-Kiukaanniemi, S. M., Puukka, K. S., Ebeling, T., & Niinimäki, M. J. (2020). Onset of the climacteric phase by the mid-forties associated with impaired insulin sensitivity: a birth cohort study. Menopause, 28(1), 70–79. https://doi.org/10.1097/gme.0000000000001658Self-archived versionLumme, J. E., Savukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Sebert, S., Hyppönen, E., Järvelin, M.-R., Puukka, K. S., Herzig, K.-H., Oura, P., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2021). Early-onset climacterium is not associated with impaired vitamin D status. Menopause, Publish Ahead of Print. https://doi.org/10.1097/gme.0000000000001781Self-archived versionSavukoski, S. M., Niinimäki, M. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Männistö, T., Puukka, K. S., Ebeling, T., & Suvanto, E. T. J. (2021). Is climacterium by the mid-40s associated with thyroid dysfunction or autoimmunity? A population-based study. Menopause, Publish Ahead of Print. https://doi.org/10.1097/gme.0000000000001800Self-archived versionTiivistelmäKeskimäärin 51 vuoden iässä nainen saavuttaa vaihdevuodet eli menopaussin. Tätä edeltää munasarjojen toiminnan vähitellen tapahtuva hiipuminen eli klimakteerinen vaihe. Noin yksi prosentti naisista saavuttaa menopaussin alle 40 vuoden iässä (ennenaikainen menopaussi), ja jopa 12 prosenttia 40–45-vuotiaana (varhainen menopaussi). Ennenaikainen menopaussi lisää monien epäedullisten terveysvaikutusten, erityisesti osteoporoosin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, kun taas varhaisten vaihdevuosien terveysvaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa. Useiden sairauksien, kuten diabeteksen, kohdalla tutkimusnäyttö sairauden puhkeamisriskin yhteydestä menopaussi-ikään ei ole toistaiseksi selkeää.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 46 vuoden ikään mennessä alkavan klimakteerisen vaiheen terveysvaikutuksia: sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, sokeriaineenvaihduntaa, D-vitamiinipitoisuuksia ja kilpirauhasen autoimmuunivasta-aineiden ja toimintahäiriöiden yleisyyttä. Tutkimuspopulaatio koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 naisista, jotka osallistuivat kohortin 46-vuotisseurantatutkimukseen. Nämä naiset jaettiin kahteen ryhmään vaihdevuositilanteensa perusteella. Ryhmäjako perustui follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) arvoon ja tietoihin sen hetkisestä kuukautiskierron toiminnasta. Terveysmuuttujia verrattiin tutkimusryhmien välillä 46 vuoden ja osaa muuttujista myös 31 vuoden iässä.Tutkimustulosten perusteella varhainen vaihdevuosien alkamisikä on itsenäinen riskitekijä epäedullisiin muutoksiin kehonkoostumuksessa, rasva-arvoissa, maksa-arvoissa sekä insuliiniherkkyydessä. Myös kilpirauhasen toimintahäiriöiden riski oli lievästi suurentunut, mutta autoimmuunivasta-aineiden esiintyvyys ei eronnut ryhmien välillä. Lisäksi todettiin, että hormonikorvaushoidon käyttö oli yhteydessä korkeampaan D-vitamiinipitoisuuteen klimakteerisilla naisilla, ottaen huomioon tunnetut D-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat tekijät.Tutkimuksen perusteella varhainen vaihdevuosien alkamisikä tulisi huomioida riskitekijänä epäedullisille terveysvaikutuksille. Terveelliset elämäntavat ja hormonikorvaushoito todennäköisesti kompensoivat riskiä.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Savukoski, S., Mäkelä, H., Auvinen, J., Jokelainen, J., Puukka, K., Ebeling, T., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2019). Climacteric Status at the Age of 46: Impact on Metabolic Outcomes in Population-Based Study. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 104(7), 2701–2711. https://doi.org/10.1210/jc.2018-02025Rinnakkaistallennettu versioSavukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Auvinen, J. P., Pesonen, P. R. O., Keinänen-Kiukaanniemi, S. M., Puukka, K. S., Ebeling, T., & Niinimäki, M. J. (2020). Onset of the climacteric phase by the mid-forties associated with impaired insulin sensitivity: a birth cohort study. Menopause, 28(1), 70–79. https://doi.org/10.1097/gme.0000000000001658Rinnakkaistallennettu versioLumme, J. E., Savukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Sebert, S., Hyppönen, E., Järvelin, M.-R., Puukka, K. S., Herzig, K.-H., Oura, P., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2021). Early-onset climacterium is not associated with impaired vitamin D status. Menopause, Publish Ahead of Print. https://doi.org/10.1097/gme.0000000000001781Rinnakkaistallennettu versioSavukoski, S. M., Niinimäki, M. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Männistö, T., Puukka, K. S., Ebeling, T., & Suvanto, E. T. J. (2021). Is climacterium by the mid-40s associated with thyroid dysfunction or autoimmunity? A population-based study. Menopause, Publish Ahead of Print. https://doi.org/10.1097/gme.0000000000001800Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 18 June 2021, at 12 noonAbstract
The mean age at natural menopause is 51 years, preceded by a gradual decline of ovarian function (climacteric phase). One percent of women, however, experience menopause by the age of 40 (premature ovarian insufficiency, POI), and up to 12% experience menopause by the age of 45 (early menopause, EM). Women with POI are known to be at risk for some adverse health outcomes, especially osteoporosis and cardiovascular diseases, while less is known about the health consequences of EM. For some diseases, like diabetes, the evidence on the association of menopausal status and age at menopause is controversial.
The objective of this study was to investigate health outcomes in women experiencing menopausal transition by their mid-40s, compared to premenopausal women at the same age. The main outcomes were a cardiovascular risk profile, glucose metabolism, vitamin D status and prevalence of thyroid autoantibody positivity and dysfunction. The study population consisted of female participants from the prospective Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966) who participated in the NFBC1966 46-year follow-up study. The 46-year-old participants were divided into two groups—climacteric and preclimacteric—based on their level of follicle-stimulating hormone (FSH) and menstrual anamnesis. The study outcomes were compared between the groups at the age of 46 and some outcomes also at the age of 31.
The study results suggest that early-onset climacteric transition is an independent risk factor for adverse changes in body composition, lipid profile, liver enzymes and insulin sensitivity. The risk for thyroid dysfunctions in climacteric women was also slightly increased, even though the prevalence of thyroid autoantibody positivity did not increase. Interestingly, the use of hormone replacement therapy (HRT) was associated with higher vitamin D status in climacteric women, as the results were adjusted with factors known to be related to vitamin D status.
In conclusion, early-onset menopausal transition should be considered a risk factor for adverse health outcomes. Healthy lifestyle habits and the use of HRT may be beneficial in reducing this risk.Tiivistelmä
Keskimäärin 51 vuoden iässä nainen saavuttaa vaihdevuodet eli menopaussin. Tätä edeltää munasarjojen toiminnan vähitellen tapahtuva hiipuminen eli klimakteerinen vaihe. Noin yksi prosentti naisista saavuttaa menopaussin alle 40 vuoden iässä (ennenaikainen menopaussi), ja jopa 12 prosenttia 40–45-vuotiaana (varhainen menopaussi). Ennenaikainen menopaussi lisää monien epäedullisten terveysvaikutusten, erityisesti osteoporoosin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, kun taas varhaisten vaihdevuosien terveysvaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa. Useiden sairauksien, kuten diabeteksen, kohdalla tutkimusnäyttö sairauden puhkeamisriskin yhteydestä menopaussi-ikään ei ole toistaiseksi selkeää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 46 vuoden ikään mennessä alkavan klimakteerisen vaiheen terveysvaikutuksia: sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, sokeriaineenvaihduntaa, D-vitamiinipitoisuuksia ja kilpirauhasen autoimmuunivasta-aineiden ja toimintahäiriöiden yleisyyttä. Tutkimuspopulaatio koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 naisista, jotka osallistuivat kohortin 46-vuotisseurantatutkimukseen. Nämä naiset jaettiin kahteen ryhmään vaihdevuositilanteensa perusteella. Ryhmäjako perustui follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) arvoon ja tietoihin sen hetkisestä kuukautiskierron toiminnasta. Terveysmuuttujia verrattiin tutkimusryhmien välillä 46 vuoden ja osaa muuttujista myös 31 vuoden iässä.
Tutkimustulosten perusteella varhainen vaihdevuosien alkamisikä on itsenäinen riskitekijä epäedullisiin muutoksiin kehonkoostumuksessa, rasva-arvoissa, maksa-arvoissa sekä insuliiniherkkyydessä. Myös kilpirauhasen toimintahäiriöiden riski oli lievästi suurentunut, mutta autoimmuunivasta-aineiden esiintyvyys ei eronnut ryhmien välillä. Lisäksi todettiin, että hormonikorvaushoidon käyttö oli yhteydessä korkeampaan D-vitamiinipitoisuuteen klimakteerisilla naisilla, ottaen huomioon tunnetut D-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat tekijät.
Tutkimuksen perusteella varhainen vaihdevuosien alkamisikä tulisi huomioida riskitekijänä epäedullisille terveysvaikutuksille. Terveelliset elämäntavat ja hormonikorvaushoito todennäköisesti kompensoivat riskiä
Sekaestimoinnin hyödyntäminen kahden inventointialueen laserkeilainaineistojen yhdistämisessä
No full textTutkimusselosteSeloste artikkelista: Suvanto, A. & Maltamo, M. 2010. Using mixed estimation for combining airborne laser scanning data in two different forest areas. Silva Fennica 44(1): 91–107
Incidence and etiologic factors of premature ovarian insufficiency : register-based nationwide study
No full textAbstract
Premature ovarian insufficiency (POI) is defined as the loss of ovarian function before the age of 40. According to the literature, POI affects approximately 1% of women globally. The loss of ovarian function causes infertility and menopausal symptoms and raises the risk of many diseases, such as osteoporosis and cardiovascular diseases.
Diverse etiological factors are associated with POI, including genetic and chromosomal disorders and iatrogenic and autoimmune causes. The reasons for iatrogenic POI include surgery, chemotherapy, and radiotherapy. In most cases, however, the etiology remains unknown.
The aim of this research was to identify POI patients in Finland. This goal was accomplished using statistics on reimbursements for prescription medicines provided by the Social Insurance Institution of Finland. The incidence of POI was calculated using age and person-years. We also aimed to assess the risk of POI among POI patients’ first-degree relatives. Moreover, we sought to study the etiological factors of POI, specifically chromosomal disorders, congenital malformations, and prior cancer diagnoses. The etiological factors were assessed via the comparison of POI cases with population references.
Our research revealed that the incidence of POI in the female Finnish population slightly declined over the study period, except among 15–19-year-olds. This finding might reflect the improved systemic recognition of primary amenorrhea. The odds ratio (OR) of POI among POI patients’ first-degree relatives was high at 4.6. Another finding was that POI is associated with genetic disorders (GDs) and congenital malformations (CMs). Women with POI had higher odds of GD or CM diagnoses in all the studied subgroups. The younger the patient was when her POI diagnosis was made, the more likely she was to have a GD or CM diagnosis. The more GD or CM diagnoses the woman had, the more likely she was to have POI. We also found that cancer is an important etiologic factor for POI among Finnish women. One-fifth of the women diagnosed with POI had a prior cancer diagnosis. The risk of POI was most elevated within two years after a cancer diagnosis, but the OR was high even ten years after a cancer diagnosis.
Our research contributes novel information on the etiology and risk factors of POI at a population-based level. It might help clinicians to pay attention to the risk factors of POI, which may lead to earlier diagnosis of POI and earlier start of HRT and thus promote POI patients´ health. Fertility assessment and counseling should be offered to women in high risk for POI, such as cancer patients. Original papers Silvén, H., Savukoski, S. M., Pesonen, P., Pukkala, E., Gissler, M., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2022). Incidence and familial risk of premature ovarian insufficiency in the Finnish female population. Human Reproduction, 37(5), 1030–1036. https://doi.org/10.1093/humrep/deac014 https://doi.org/10.1093/humrep/deac014 Self-archived version Silvén, H., Savukoski, S. M., Pesonen, P., Pukkala, E., Ojaniemi, M., Gissler, M., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2023). Association of genetic disorders and congenital malformations with premature ovarian insufficiency: A nationwide register-based study. Human Reproduction, 38(6), 1224–1230. https://doi.org/10.1093/humrep/dead066 https://doi.org/10.1093/humrep/dead066 Self-archived version Silvén, H., Savukoski, S. M., Pesonen, P., Niinimäki, R., Pukkala, E., Gissler, M., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2024). Previous cancers in women diagnosed with premature ovarian insufficiency: A nationwide population‐based case–control study. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica. Advance online publication. https://doi.org/10.1111/aogs.14783 https://doi.org/10.1111/aogs.14783 Tiivistelmä
Ennenaikainen munasarjojen toiminnan hiipuminen (POI) määritellään munasarjojen toiminnan menetykseksi ennen 40 vuoden ikää. Kirjallisuuden mukaan POIhin sairastuu noin 1 % naisista. POI aiheuttaa lapsettomuutta, vaihdevuosioireita ja lisää erilaisten sairauksien, kuten osteoporoosin ja sydän- ja verisuonitautien, riskiä. POI voi johtua monenlaisista etiologisista tekijöistä, mukaan lukien geneettiset ja kromosomaaliset poikkeavuudet, autoimmuuniperäiset ja hankinnaiset syyt. Hankinnaisia syitä ovat mm leikkaukset, kemoterapia ja sädehoito. Useimmissa tapauksissa etiologia kuitenkin jää tuntemattomaksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa suomalaiset POI-potilaat ja selvittää POIn riskiä sairastuneiden lähisukulaisilla sekä tutkia POIn etiologisia tekijöitä. POI-potilaat tunnistettiin luotettavasti Kelan erityiskorvattavuustilastoista. POI:n ilmaantuvuus laskettiin ikäryhmittäin ja henkilövuosina. POI:n etiologisista tekijöistä tutkimme kromosomaalisia poikkeavuuksia, synnynnäisiä epämuodostumia ja aiempia syöpädiagnooseja. Etiologisia tekijöitä arvioidaan vertaamalla POI-tapauksia väestöpohjaisiin verrokkeihin.
Tutkimuksemme osoitti, että POIn ilmaantuvuus Suomen naisväestössä on hieman laskenut tutkimusjakson aikana, lukuun ottamatta 15–19-vuotiaita. Tämä voi heijastaa sitä, että primaari amenorrean tunnistaminen ja hoito ovat nykyään systemaattisempia kuin ennen. POI-potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisten POI:n riski oli korkea. Toinen havainto oli, että POI liittyy geneettisiin häiriöihin ja synnynnäisiin epämuodostumiin (GD/CM). Naisilla, joilla oli POI, oli suurempi riski GD/CM-diagnoosiin kaikissa tutkituissa alaryhmissä. Mitä nuorempana POI-diagnoosi oli saatu, sitä todennäköisemmin naisella oli GD/CM-diagnoosi. Mitä useampi GD/CM-diagnoosi naisella oli, sitä todennäköisemmin hänellä oli POI. Syöpä osoittautui myös tärkeäksi POIn etiologiseksi tekijäksi suomalaisilla naisilla. Viidennes POI-diagnoosin saaneista naisista oli saanut aiemmin syöpädiagnoosin. POI:n riski oli suurin alle kahden vuoden kuluttua syöpädiagnoosista, mutta OR oli korkea jopa 10 vuotta syöpädiagnoosin jälkeen.
Tutkimuksemme tuo uutta väestötason tietoa POI:n etiologiasta, riskitekijöistä ja insidenssistä. Tutkimuksemme voi auttaa kliinikoita kiinnittämään tarkemmin huomiota POIn riskitekijöihin, mikä voi auttaa POIn aikaisemmassa diagnosoinnissa. Aikaisempi diagnoosi auttaa hormonikorvaushoidon aloittamisessa ja näin edistää POI-potilaiden terveyttä. Hedelmällisyysarviota ja neuvontaa tulisi tarjota naisille, joilla on korkea riski POIlle, kuten syöpäpotilaille. Osajulkaisut Silvén, H., Savukoski, S. M., Pesonen, P., Pukkala, E., Gissler, M., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2022). Incidence and familial risk of premature ovarian insufficiency in the Finnish female population. Human Reproduction, 37(5), 1030–1036. https://doi.org/10.1093/humrep/deac014 https://doi.org/10.1093/humrep/deac014 Rinnakkaistallennettu versio Silvén, H., Savukoski, S. M., Pesonen, P., Pukkala, E., Ojaniemi, M., Gissler, M., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2023). Association of genetic disorders and congenital malformations with premature ovarian insufficiency: A nationwide register-based study. Human Reproduction, 38(6), 1224–1230. https://doi.org/10.1093/humrep/dead066 https://doi.org/10.1093/humrep/dead066 Rinnakkaistallennettu versio Silvén, H., Savukoski, S. M., Pesonen, P., Niinimäki, R., Pukkala, E., Gissler, M., Suvanto, E., & Niinimäki, M. (2024). Previous cancers in women diagnosed with premature ovarian insufficiency: A nationwide population‐based case–control study. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica. Advance online publication. https://doi.org/10.1111/aogs.14783 https://doi.org/10.1111/aogs.14783 Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 24 May 2024, at 12 noonAbstract
Premature ovarian insufficiency (POI) is defined as the loss of ovarian function before the age of 40. According to the literature, POI affects approximately 1% of women globally. The loss of ovarian function causes infertility and menopausal symptoms and raises the risk of many diseases, such as osteoporosis and cardiovascular diseases.
Diverse etiological factors are associated with POI, including genetic and chromosomal disorders and iatrogenic and autoimmune causes. The reasons for iatrogenic POI include surgery, chemotherapy, and radiotherapy. In most cases, however, the etiology remains unknown.
The aim of this research was to identify POI patients in Finland. This goal was accomplished using statistics on reimbursements for prescription medicines provided by the Social Insurance Institution of Finland. The incidence of POI was calculated using age and person-years. We also aimed to assess the risk of POI among POI patients’ first-degree relatives. Moreover, we sought to study the etiological factors of POI, specifically chromosomal disorders, congenital malformations, and prior cancer diagnoses. The etiological factors were assessed via the comparison of POI cases with population references.
Our research revealed that the incidence of POI in the female Finnish population slightly declined over the study period, except among 15–19-year-olds. This finding might reflect the improved systemic recognition of primary amenorrhea. The odds ratio (OR) of POI among POI patients’ first-degree relatives was high at 4.6. Another finding was that POI is associated with genetic disorders (GDs) and congenital malformations (CMs). Women with POI had higher odds of GD or CM diagnoses in all the studied subgroups. The younger the patient was when her POI diagnosis was made, the more likely she was to have a GD or CM diagnosis. The more GD or CM diagnoses the woman had, the more likely she was to have POI. We also found that cancer is an important etiologic factor for POI among Finnish women. One-fifth of the women diagnosed with POI had a prior cancer diagnosis. The risk of POI was most elevated within two years after a cancer diagnosis, but the OR was high even ten years after a cancer diagnosis.
Our research contributes novel information on the etiology and risk factors of POI at a population-based level. It might help clinicians to pay attention to the risk factors of POI, which may lead to earlier diagnosis of POI and earlier start of HRT and thus promote POI patients´ health. Fertility assessment and counseling should be offered to women in high risk for POI, such as cancer patients.Tiivistelmä
Ennenaikainen munasarjojen toiminnan hiipuminen (POI) määritellään munasarjojen toiminnan menetykseksi ennen 40 vuoden ikää. Kirjallisuuden mukaan POIhin sairastuu noin 1 % naisista. POI aiheuttaa lapsettomuutta, vaihdevuosioireita ja lisää erilaisten sairauksien, kuten osteoporoosin ja sydän- ja verisuonitautien, riskiä. POI voi johtua monenlaisista etiologisista tekijöistä, mukaan lukien geneettiset ja kromosomaaliset poikkeavuudet, autoimmuuniperäiset ja hankinnaiset syyt. Hankinnaisia syitä ovat mm leikkaukset, kemoterapia ja sädehoito. Useimmissa tapauksissa etiologia kuitenkin jää tuntemattomaksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa suomalaiset POI-potilaat ja selvittää POIn riskiä sairastuneiden lähisukulaisilla sekä tutkia POIn etiologisia tekijöitä. POI-potilaat tunnistettiin luotettavasti Kelan erityiskorvattavuustilastoista. POI:n ilmaantuvuus laskettiin ikäryhmittäin ja henkilövuosina. POI:n etiologisista tekijöistä tutkimme kromosomaalisia poikkeavuuksia, synnynnäisiä epämuodostumia ja aiempia syöpädiagnooseja. Etiologisia tekijöitä arvioidaan vertaamalla POI-tapauksia väestöpohjaisiin verrokkeihin.
Tutkimuksemme osoitti, että POIn ilmaantuvuus Suomen naisväestössä on hieman laskenut tutkimusjakson aikana, lukuun ottamatta 15–19-vuotiaita. Tämä voi heijastaa sitä, että primaari amenorrean tunnistaminen ja hoito ovat nykyään systemaattisempia kuin ennen. POI-potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisten POI:n riski oli korkea. Toinen havainto oli, että POI liittyy geneettisiin häiriöihin ja synnynnäisiin epämuodostumiin (GD/CM). Naisilla, joilla oli POI, oli suurempi riski GD/CM-diagnoosiin kaikissa tutkituissa alaryhmissä. Mitä nuorempana POI-diagnoosi oli saatu, sitä todennäköisemmin naisella oli GD/CM-diagnoosi. Mitä useampi GD/CM-diagnoosi naisella oli, sitä todennäköisemmin hänellä oli POI. Syöpä osoittautui myös tärkeäksi POIn etiologiseksi tekijäksi suomalaisilla naisilla. Viidennes POI-diagnoosin saaneista naisista oli saanut aiemmin syöpädiagnoosin. POI:n riski oli suurin alle kahden vuoden kuluttua syöpädiagnoosista, mutta OR oli korkea jopa 10 vuotta syöpädiagnoosin jälkeen.
Tutkimuksemme tuo uutta väestötason tietoa POI:n etiologiasta, riskitekijöistä ja insidenssistä. Tutkimuksemme voi auttaa kliinikoita kiinnittämään tarkemmin huomiota POIn riskitekijöihin, mikä voi auttaa POIn aikaisemmassa diagnosoinnissa. Aikaisempi diagnoosi auttaa hormonikorvaushoidon aloittamisessa ja näin edistää POI-potilaiden terveyttä. Hedelmällisyysarviota ja neuvontaa tulisi tarjota naisille, joilla on korkea riski POIlle, kuten syöpäpotilaille
Dr. Duane M. Jackson, Morehouse College, July 2011
No full textThis video is a conversation with Dr. Duane M. Jackson. Dr. Jackson talks about his paper, "Recall and the Serial Position Effect: The Role of Primacy and Recency on Accounting Students' Performance." Jackie Daniel, AUC Woodruff Library, is the interviewer
"Reflections on the subject of Emigration from Europe with a view to Settlement in the United States" By M. Carey.
No full text"Reflections on the subject of Emigration from Europe with a view to Settlement in the United States: containing bried sketches of the moral and political character of those states.
By M. Carey, member of the American philosophical, and of the American Antiquarian Society, and author of The Olive Branch, Cindiciae Hibernicae, essays on banking, on political economy, and on internal improvement.
To which are now added the English editor's comments on the subject; together with Important Advice to Emigrants, and Cautions Against Impositions Practiced in the Outports
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
No full textWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Dr. Glendon Swarthout
No full textHosted by Roger M. Busfield, MSU Assistant Professor of Speech and Theater, Meet the Author is designed to introduce a general audience to a contemporary author and their work through in-depth interviews. This episode features a conversation between Dr. Glendon Swarthout, prolific author and English professor at MSU, and assistant professors Sam S. Baskett and Theodore B. Strandness
Simulation of thermal plant optimization and hydraulic aspects of thermal distribution loops for large campuses
No full textFollowing an introduction, the author describes Texas A&M University and its utilities system. After that, the author presents how to construct simulation models for chilled water and heating hot water distribution systems. The simulation model was used in a $2.3 million Ross Street chilled water pipe replacement project at Texas A&M University. A second project conducted at the University of Texas at San Antonio was used as an example to demonstrate how to identify and design an optimal distribution system by using a simulation model. The author found that the minor losses of these closed loop thermal distribution systems are significantly higher than potable water distribution systems. In the second part of the report, the author presents the latest development of software called the Plant Optimization Program, which can simulate cogeneration plant operation, estimate its operation cost and provide optimized operation suggestions. The author also developed detailed simulation models for a gas turbine and heat recovery steam generator and identified significant potential savings. Finally, the author also used a steam turbine as an example to present a multi-regression method on constructing simulation models by using basic statistics and optimization algorithms. This report presents a survey of the author??s working experience at the Energy Systems Laboratory (ESL) at Texas A&M University during the period of January 2002 through March 2004. The purpose of the above work was to allow the author to become familiar with the practice of engineering. The result is that the author knows how to complete a project from start to finish and understands how both technical and nontechnical aspects of a project need to be considered in order to ensure a quality deliverable and bring a project to successful completion. This report concludes that the objectives of the internship were successfully accomplished and that the requirements for the degree of Degree of Engineering have been satisfied
Efficiency and University Size: Discipline-wise Evidence from European Universities
No full textStrategic management of universities must build the best possible relation between inputs and outputs. One relevant question, in this perspective, is whether the unit is making the best use of existing resources, or whether technical efficiency is in place. Here we address the question of technical efficiency with respect to university’s size. The crucial concept in this analysis is conditional efficiency and the ratio of size-conditional to unconditional efficiency measures. In particular we take use of robust order-m efficiency scores presented in Cazals, Florens and Simar (2002) and generalized in Daraio and Simar (2005a,b) to analyze data from four European countries and four different research fields. Our results are still explorative and mainly show how heterogeneous international datasets could be used to analyze productivity differences.Universities;efficiency;International comparisons
- …
